Suurlähettiläs: Suomen mediassa väärinkäsityksiä Unkarin tilanteesta – ”Poikkeustila päättyy kun terveysvaaratilanne on ohi”

Pääministeri Orbánin Unkarin parlamentilta saamat poikkeustilavaltuudet ovat herättäneet suurta huolta muiden EU-maiden poliitikoissa. Unkarin Suomen suurlähettilään mukaan mediassa vallitsee väärinkäsityksiä poikkeustilasäädösten suhteen: poikkeustilavaltuudet eivät ole voimassa loputtomiin, parlamentti kokoontuu myös poikkeustilan aikana ja hallitusta saa yhä kritisoida.

Suomen Uutiset haastatteli Unkarin Suomen suurlähettiläs György Urkutia koronavirusepidemian ja pääministeri Viktor Orbánin parlamentilta saamien, laajojen poikkeustilavaltuuksien johdosta. Suurlähettilään mukaan Unkarissa pyritään madaltamaan koronatartuntojen käyrää hyvin samanlaisilla toimenpiteillä kuin Suomessakin.

– Unkarin tilanne on hyvinkin vertailukelpoinen Suomeen, suurlähettiläs Urkuti kertoo Suomen Uutisille.

Unkarissa koulut ja yliopistot on suljettu ja siirrytty etäopetukseen. Ihmisille suositellaan etätyöskentelyä, jos se vain on mahdollista. Toisin kuin Suomessa, ravintolat saavat olla auki lounasaikaan, mutta niiden on suljettava kello 15.

– Unkarissa ihmisten elämää on jouduttu jonkin verran rajoittamaan, mutta mihinkään Uudenmaan sulkemisen kaltaisiin liikkumisvapauden rajoituksiin ei ole jouduttu turvautumaan, suurlähettiläs Urkuti sanoo.

Takaraja on säädetty

Monet tahot ovat ilmaisseet huolensa siitä, että pääministeri Orbanin saamat poikkeustilavaltuudet ovat voimassa ilman takarajaa. Suurlähettiläs Urkuti sanoo, että tämä ei pidä paikkaansa: takaraja on säädetty.

– Kyseessä on Suomenkin lehdissä paljon esiintynyt väärinkäsitys. Todellisuudessa poikkeustilalla on olemassa takaraja, vaikka sitä ei ole määritelty täsmällisenä päivämääränä. Poikkeustila on voimassa vain niin kauan, kuin terveysvaaratilanne on olemassa. Sen jälkeen poikkeustila päättyy, suurlähettiläs Urkuti sanoo.

– Kukaan ei voi tarkkaan tietää, miten kauan koronaepidemian lannistaminen kestää, mutta parlamentti voi halutessaan milloin tahansa päättää, että terveysvaaratilanne on nyt ohi.

Parlamentti kokoontuu myös poikkeustilan aikana

Suurlähettiläs Urkutin mukaan toinen yleinen väärinkäsitys Unkarin tilanteesta on se, että parlamentti ei muka kokoontuisi poikkeustilan vallitessa.

– Parlamentti kokoontuu myös poikkeustilan aikana, suurlähettiläs sanoo.

– Ja jopa siinäkin tapauksessa, että hallitus ei haluaisi parlamentin kokoontuvan – mistä ei suinkaan nyt ole kysymys – perustuslaki määrää, että parlamentti on pakko kutsua koolle aina kun vähintään 1/5 kansanedustajista sitä vaatii.

Pääministeri Orbánin johtamalla Fidesz-puolueella on Unkarin parlamentissa kahden kolmasosan määräenemmistö. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on pääkirjoituksessaan kritisoinut sitä, että sekä perustuslaki­tuomioistuin että parlamentti – molemmat hallintoelimet, joilla on valta purkaa poikkeustila – ovat ”Orbánin taskussa”.

Parlamenttivaalit järjestetään joka tapauksessa

Suurlähettiläs korostaa, että Unkarin perustuslaki on voimassa täysimääräisenä myös poikkeustilan aikana. Perustuslaki määrää myös sen, että seuraavat vaalit järjestetään normaalisti huhti-toukokuussa 2022.

– Se, että vaaleja ei järjestetä poikkeustilan aikana koskee vain täytevaaleja, suurlähettiläs selittää. Normaalit parlamenttivaalit järjestetään poikkeustilasta riippumatta.

Unkarissa on tapana pitää täytevaalit, kun joku kansanedustajista kuolee tai luopuu tehtävästään. Yleensä nelivuotisen parlamenttikauden aikana järjestetään viidet tai kuudet täytevaalit, mutta poikkeustilan aikana niitä ei järjestetä, koska kampanjoiminen olisi muutenkin mahdotonta.

Vääntöä pormestarien poikkeustilavaltuuksista

Unkarin parlamentissa on kiistelty myös pormestareiden poikkeustilavaltuuksista. Suurlähettiläs Urkutin mukaan kyse oli siitä, että alun perin nimenomaan oppositiopuolueet kritisoivat poikkeustilalain säädöstä, joka siirsi päätöksentekovaltaa kunnan- ja kaupunginvaltuustoilta pormestareille.

Oppositiopuolueiden mielestä se antoi liikaa valtaa pormestareille. Siksi hallitus teki lakiesityksen, joka rajoitti pormestareiden valtaa alistamalla heidän päätöksensä läänien epidemiatorjuntavaliokuntien vahvistettavaksi. Mutta sitten oppositiossa heräsi epäluulo, että tämä muutos puolestaan ottaa liikaa valtaa pois pormestareilta.

– Niinpä hallitus suostui opposition pyynnöstä vetämään lakiesityksensä pois, suurlähettiläs selittää.

Hallitusta saa yhä kritisoida

Poikkeustilalaissa on säädetty suomalaisen korvaan erittäin kovilta kuulostavia rangaistuksia. Esimerkiksi valheellisen tiedon levittämisestä voi saada jopa 5 vuotta vankeutta. Karanteenimääräysten rikkomisesta voi joutua vankilaan jopa 8 vuodeksi, jos rikkomus johtaa toisen ihmisen kuolemaan.

Suurlähettiläs korostaa, että maksimirangaistuksia annetaan vain äärimmäisissä tapauksissa ja että sananvapauden rajoitusten soveltamisala on tarkkaan määritelty.

– Rangaistus koskee vain tapauksia, joissa joku tahallaan levittää sellaisia valheita, jotka vaarantavat koronaepidemian torjunnan.

– Totta kai hallitusta saa yhä kritisoida. Viimeksi tänään suuri osa Unkarin lehdistöstä esitti hyvinkin kovaa kritiikkiä hallitusta kohtaan, suurlähettiläs sanoo.

Hän muistuttaa, että saman tyyppisiä sananvapauden rajoituksia sisältyy poikkeustilalakeihin muissakin Euroopan maissa.

EU-maat huolissaan Unkarin tilanteesta

Keskiviikkona Suomi vetosi 12 muun EU-maan kanssa oikeusvaltion puolesta, kertoo Helsingin Sanomat. Vetoomuksessa vaadittiin, että poikkeustoimet tulisi rajoittaa koskemaan ainoastaan aivan välttämättömiä asioita, niiden tulisi olla oikeassa suhteessa ja väliaikaisia. Kannanotossa ei mainita mitään maata erityisenä huolenaiheena, mutta kaikki tietävät, että se on suunnattu Unkarille.

Suurlähettiläs Urkutin viesti muille Euroopan maille on se, että me olemme nyt kaikki samassa veneessä.

– Meillä on yhteinen vihollinen: epidemia. Meidän on tehtävä kaikkemme tartuntojen ja kuolonuhrien määrän vähentämiseksi.

– Jokainen maa valitsee omat keinonsa oman historiansa, kokemustensa ja tilanteensa mukaan. Eri maiden tekemiä toimenpiteitä ei kannattaisi vertailla, sillä ne eivät välttämättä ole vertailukelpoisia, suurlähettiläs korostaa.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kommentoinut Unkarin tilannetta.