

LEHTIKUVA
Suurmoskeijahankkeen vetäjillä edelleen ulosottosotkuja: Vouti karhuaa Pia Jardilta 24 851 euron velkoja
Suomen islamilaisen neuvoston jäsenellä Pia Jardilla ja imaami Anas Hajjarilla on kummallakin ulosottorekisterissä 11 merkintää. Moskeija-aktiiveille näyttää kertyvän jatkuvasti pysäköintivirhemaksuja tai muita velvoitteita, jotka he jättävät maksamatta ajallaan.
Helsingin suurmoskeijahankkeen tunnetuimmat taustavaikuttajat Pia Jardi sekä Anas Hajjar ovat sotkeneet raha-asiansa. Molemmilla on tapana laiminlyödä velkojaan, jolloin ne menevät ulosottoon.
Molempien velkasotkuja selvitelty käräjillä
Kummallakin on ulosottorekisterissä 11 merkintää. Jardilla on maksamatonta velkaa yhteensä 24 851 euroa. Hajjar on ainakin tällä hetkellä selvinnyt veloistaan. Silti merkinnät laiminlyönneistä jäävät ulosottorekisteriin pitkäksi aikaa.
Molempien velkasotkuja on aiemmin selvitelty käräjäoikeudessa. Tuomioistuimen velkomusasiassa velalliselle langettama tuomio ei silti vielä tarkoita sitä, että velkoja saisi välittömästi suorituksen saatavalleen. Tuomio on kuitenkin ulosottoperuste, jonka nojalla ulosotto voidaan aloittaa. Tietyt julkiset saatavat, kuten verot ja kaupungin määräämät pysäköintivirhemaksut, taas ovat suoraan ulosottokelpoisia ilman tuomioistuimen päätöstä.
Perintätoimistot ja Kansaneläkelaitos Jardin kintereillä
Pia Jardin ulosottorekisteritodistuksessa on kolme sivua. Velkaa hänellä on nyt hieman vähemmän kuin huhtikuussa, jolloin Suomen Uutiset selvitti asiaa edellisen kerran. Keväällä Jardilta perittiin 30 398 euron saatavia. Nyt velkaa on lyhennetty jonkin verran.
Jardin vuositulot ovat 27 795 euroa, joten veloista vapautumiseen kuluu silti aikaa.
Saatavien hakijoina Jardilta on tunnettuja perintäfirmoja kuten Lindorff, Intrum Justitia ja PRA Suomi Oy. Jardin veloista suurin osa, yli 20 000 euroa, onkin merkitty yksityisoikeudelliseksi saatavaksi. Tällöin kyse on yleensä kaupankäyntiin tai jonkin palvelun tilaukseen perustuvan maksun laiminlyönnistä. Velkojien joukossa on myös Kansaneläkelaitos, joka perii Jardilta takaisin 1665 euron etuuksia.
Eräiden Jardin velkojen vireilläolo on päättynyt varattomuusesteeseen tai suppean ulosoton esteeseen. Osassa veloista on kyse melko vähäisistä summista, joten voi ihmetellä, miksi niiden on annettu mennä ulosottoon saakka. Esimerkiksi viime syksynä Jardi jätti maksamatta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle sairaalamaksun, jonka loppusumma oli vain 63 euroa.
Pysäköinninvalvojat tähyilevät Hajjaria
Imaami Anas Hajjarilla on tapana pysäköidä autonsa maksulliselle paikalle, mutta pysäköintilippua hän ei viitsi ostaa. Tämä tiedetään erittäin hyvin Vantaan kaupungin pysäköintivalvonnassa. Melko usein käy sitten niin, että Hajjar löytää maksulapun tuulilasinpyyhkijän alta mutta maksamisesta ei tule mitään. Koska Hajjar ei myöskään reagoi myöhemmin saapuvaan maksumuistutukseen, asia menee ulosottoon.
Hajjarin ulosottorekisterin yhdestätoista merkinnästä jopa yhdeksän on pysäköintivirhemaksuja. Niissä kaikissa on kyse alle sadasta eurosta, mutta summat tietysti nousevat jos ei maksa ajallaan. Hajjar on suorittanut maksut vasta ulosotossa. Tällaisesta viivyttelystä jää merkinnät ulosottorekisteriin.
Vakuutusyhtiö If yritti viime vuonna periä ulosoton kautta Hajjarilta 148 euron vakuutusmaksua, mutta se ei onnistunut. Asian vireilläolo päättyi suppean ulosoton esteeseen.
Hajjar ansaitsee vuodessa 25 990 euroa.
Helsingin ympäristölautakunta piirsi henkselit moskeijalle
Jardi ja Hajjar olivat molemmat näkyvästi puuhaamassa suurmoskeijaa Helsinkiin erilaisten yhdistysviritelmien nimissä. Suurmoskeijalla ja sen yhteyteen suunnitellulla kulttuurikeskuksella oli vetämässä tonttihakemus Helsingin kaupungille.
Rakennushankkeen budjetti olisi ollut tiettävästi 140 miljoonaa euroa. Valtavan moskeijan piti valmistua Helsingin Hanasaareen, mutta toisin kävi. Moskeija kaatui lopullisesti viime viikon torstaina, kun hankkeen taustalla toimivat ryhmittymät ilmoittivat vetävänsä moskeijan tontinvarauksen pois Helsingin kaupunginhallituksen käsittelystä.
Moskeijahanke hylättiin jo aiemmin Helsingin ympäristölautakunnan päätöksellä, jossa esitettiin, että moskeijalle ei varata tonttia. Ympäristölautakunnan hylkäävää päätöstä perusteltiin useilla moskeijaan liittyvillä epävarmuustekijöillä, jotka liittyvät ennen kaikkea rahoitusepäselvyyksiin.
Alun perin Moskeijaa piti käsitellä myös Helsingin kaupunginhallituksessa. Siihen ei ole enää tarvetta.
Varattomien tahojen puuhastelu ei vakuuttanut
Helsingin moskeijahankkeeseen suhtauduttiin jo alun alkaen epäilevästi esimerkiksi siitä syystä, ettei kenelläkään oikein ollut tietoa, mistä rahat moskeijan rakentamiseen tai ylläpitoon lopulta olisivat tulleet.
Taustavaikuttajien ulosottosotkut eivät ainakaan ole lisänneet hankkeen uskottavuutta. Moskeijaa on kritisoitu ja epäilty jopa puoluekentän punavihreällä laidalla.
Esimerkiksi vihreiden kaupunginvaltuutettu Anni Sinnemäki suhtautui aiemmin myönteisesti moskeijan rakentamiseen. Moskeija kuitenkin torpattiin Helsingin ympäristölautakunnassa pitkälti Sinnemäen toimesta.
– Lautakunnassa esitimme ehdotuksestani, että aluetta moskeijahankkeen jatkoselvittämiseksi ei varattaisi. Muslimit tarvitsevat tiloja, mutta tämä hanke ei ole kestävällä pohjalla, Sinnemäki kirjoitti Twitterissä.
Voima-lehden kustannuspäällikkö, kansalaisjärjestövaikuttaja Tuomas Rantanen taas kirjoitti moskeijasta Facebook-sivullaan.
– Moskeijahankkeen puuhaorganisaatiot olivat muutamien ihmisten varassa olevia varattomia tahoja, jotka tavoittelivat laajaa palvelutoimintaa täällä asuville sunnimuslimeille, Rantanen kommentoi.
Käytetty turhaan veronmaksajien rahoja
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutetun Mari Rantasen mielestä moskeijahankkeella ei olisi muutenkaan ollut minkäänlaisia edellytyksiä. Kaupunkilaiset myös vastustivat hanketta laajasti.
– Miten sitä moskeijaa edes pyöritettiin vuositolkulla kaupungin virastoissa, kun kaupunkilaisetkaan eivät moskeijaa tänne halua? Tässä on vain käytetty turhaan veronmaksajien rahoja, Rantanen sanoo.
Hän ei usko, että vastaava moskeijahanke enää voisi menestyä missään muuallakaan Suomessa.
– On vaikea nähdä, että kukaan olisi niin tyhmä, että lähtisi tällaista edistämään.
Tiedot perustuvat asiakirjalähteisiin ja ulosottorekisterin tietoihin 15. 12. 2017.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suurmoskeijaa ei ole tarkoitettu shiiamuslimeille – Pia Jardi: ”Tämä on sunnimoskeija”

Suurmoskeijahankeen tonttivaraus kaatui lautakunnassa – Nuutti Hyttinen: ”Rahoituskuvio herätti eniten epäilystä”

Helsingin moskeijahankkeen vetäjät jättävät omatkin velkansa maksamatta – toisella ulosotossa yli 30 000 euroa

Suomessa asuu vain 6 Bahrainin kansalaista, silti suurmoskeijaa perustellaan maiden välisillä suhteilla – PS-päättäjä ei niele selityksiä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








