
Suurten kansanpuolueiden aika on ohi – vanhat valtarakenteet hajoavat kaikkialla Euroopassa
Yhteiskuntien rakenne on muuttunut aiempaa monipuolisemmaksi ja dynaamisemmaksi. Samalla yksilöllisyys on korostunut. Ihmiset eivät enää samaistu suuriin kansanpuolueisiin ja kokevat niiden ohjelmat vieraiksi ja liian yleisiksi. Sosiaalisen median valtava nousu on jouduttanut tätä kehitystä. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Euroopan puoluekentän pirstaloitumisesta.
Saksassa Bild-lehden uusimman kyselyn mukaan sosiaalidemokraattien (SPD) kannatus on vain 15,5 % ja AfD:n eli Vaihtoehto Saksalle puolueen peräti 16 %. AfD on nyt galluppien mukaan Saksan toiseksi suurin puolue kristillisdemokraattien (CDU) jälkeen (32 %).
CDU ja SPD hallitsivat yhdessä Saksaa vuosikymmeniä. Molemmista puolueista on noussut liittokanslereita, CDU:lta useampia mm. Konrad Adenauer, Helmut Kohl, Angela Merkel. SPD:ltä myös tunnettuja nimiä kuten Willy Brandt, Helmut Schmidt ja Gerhard Schröder. CDU:n kannatus on ollut yleensä 40-45 prosenttia ja SPD:n 30-35 %. Myös SPD on yltänyt parissa vaaleissa 40 prosenttiin. Kolmas puolue on ollut liberaali FDP noin 10 prosentin kannatuksella. Se on ollut usein hallituksessa CDU:n kanssa.
Viime syyskuun vaaleissa liittopäiville tuli peräti kuusi puoluetta, jotka ovat CDU/CSU, SPD, AfD, FDP, Linke ja vihreät (Grüne). CDU/CSU ja SPD kärsivät suuren tappion ja SPD suurimman toisen maailmansodan jälkeen (vain 20,4 %). SPD on ajautunut vakavaan kriisiin, ja jo ulkoministeriksi kaavailtu puheenjohtaja Martin Schulz joutui eroamaan. Puolueessa on nyt käynnissä jäsenäänestys hallitukseen menosta CDU/CSU:n kanssa. Se ratkeaa 4.3.2018 mennessä. SPD valitsee uuden puheenjohtajan huhtikuussa.
Myös CDU/CSU:n sisällä on kriisi. Merkeliä kritisoidaan avoimesti, samoin CSU:n johtajaa Seehoferia. Puolueessa valmistaudutaan jo Merkelin jälkeiseen aikaan.
Samanlainen vanhan puoluerakenteen hajoaminen on tapahtunut useissa EU-maissa jo aiemmin – Ranskassa viime vuoden presidentin ja parlamentin vaaleissa. Hollannissa puoluekenttä on eniten hajautunut. Parlamentissa on yli 10 puoluetta. Viime vuoden vaalien jälkeen kesti monta kuukautta ennen kuin hallitus saatiin koottua. Siihen tuli jopa neljä puoluetta ja sosialistien kannatus romahti vaaleissa. Belgia oli jokin aika sitten noin 550 päivää ilman uutta hallitusta.
Italian vanha puoluerakenne hajosi jo kolmekymmentä vuotta sitten. Kaksi suurinta puoluetta, kristillisdemokraatit ja kommunistit katosivat kartalta kokonaan. Niiden tilalla on vaaleissa 4.3.2018 lähes 10 puoluetta. Gallupeissa on suurin ollut viiden tähden liike (M5S), populistinen puolue 27 prosentin kannatuksella. Kolmen muun suurimman puolueen kannatus on noin 15-20 prosenttia. Koalitiohallituksen muodostaminen tulee olemaan vaikeata.
Espanjassa sosialistit ja konservatiivit ovat menettäneet kannatusta. Niitä haastavat vakavasti uudet puolueet Podemos ja Ciudadanos. Lisäksi Espanjaa vaivaa Katalonian itsenäistymispyrkimys.
Kreikassa vanhat hallitsevat puolueet konservatiivit ja sosialistit ovat kärsineet pahoja tappioita ja valtaan nousi äärivasemmistolainen Syriza parin pienen puolueen tukemana.
Itävallan viime vuoden vaaleissa entistä oikeammalle suuntautunut kansanpuolue ja edistyspuolue saivat lähes 60 prosenttia äänistä ja muodostivat uuden hallituksen 30-vuotiaan Sebastian Kurzin johdolla. Sosialistit, entinen valtapuolue, kärsi vaaleissa suuren tappion ja vihreät lähes katosivat parlamentista.
Ruotsissa on Ruotsidemokraattien kannatus jatkuvasti lähes 20 prosenttia. Muut puolueet eivät halua yhteistyötä sen kanssa. Ruotsissa on sosiaalidemokraattien ja vihreiden yhteishallitus, jota porvaripuolueet tukevat tarvittaessa. Ranska on aivan oma lukunsa, koska siellä presidentiksi nousi Macron, entinen sosialisti, joka perusti uuden puolueen (En Marche) vain kaksi vuotta ennen vaaleja. Parlamenttivaaleissa puolue sai yli 50 prosenttia paikoista. Konservatiivit ja sosialistit kärsivät valtavan tappion. Ainoastaan Marie Le Penin puolue kykeni jonkin verran haastamaan Macronia.
Euroopan poliittinen kenttä on suuressa muutosliikkeessä. Arvostetut the Economist ja der Spiegel lehdet ovat arvioineet tämän kehityksen syitä useissa numeroissaan myös aivan viime aikoina. Useat syyt ovat vaikuttaneet Euroopan-maiden puoluerakenteiden hajaantumiseen. Näitä ovat ainakin seuraavat.
Yhteiskuntien rakenne on muuttunut aiempaa monipuolisemmaksi ja dynaamisemmaksi. Samalla yksilöllisyys on korostunut. Ihmiset eivät enää samaistu suuriin kansanpuolueisiin ja kokevat niiden ohjelmat vieraiksi ja liian yleisiksi. Nettimedian valtava nousu on jouduttanut tätä kehitystä (Facebook, Twitter, YouTube ym.). Kansalaiset saavat niiden kautta ajatuksensa paremmin esille kuin jäykkien puolueiden kautta. Hajaannus johtuu myös siitä, että kansalaiset ovat kyllästyneet poliittiseen eliittiin, jossa valtaa pitävät ammattipoliitikot. Usein eliitti nähdään oman valtansa pönkittäjänä ja myös korruptiota esiintyy paljon. Erityisesti Italiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Kreikassa eliitin korruptiota on ollut paljon.
Useassa maassa keskeinen syy hajaannukseen on ollut harjoitettu maahanmuuttopolitiikka. Vuoden 2015 valtava pakolaisaalto kärjisti tilannetta merkittävästi. Saksassa AfD:n nousu johtuu pääosin vanhojen puolueiden liian myönteisestä asenteesta maahanmuuttoon. Useassa muussa maassakin on ollut samanlaista vaikutusta. Lehdissä on pohdittu sitäkin, onko puoluekentän hajaannus vaaraksi demokratialle. Tällöin on viitattu lähinnä oikeistopopulismin nousuun. Demokratiaa kehitys ei tule vaarantamaan. Sen sijaan vaikutusta on lähes varmasti hallitusten toiminnan tehokkuuteen. Entistä useammassa maassa joudutaan muodostamaan monen puolueen koalitiohallituksia. Päätöksenteko tulee tällöin hankalammaksi kuin kahden suuren puolueen tapauksessa. On hyvin mahdollista, että puoluekentän hajaannus jatkuu edelleen. Kahden suuren puolueen malliin (konservatiivit ja sosialistit) on tuskin enää paluuta.
Suomessa tilanne muistuttaa samanlaiselta kuin tämä eurooppalainen kehitys. Meillä monipuoluejärjestelmä tosin on jo pitkäaikainen ilmiö. Koalitiohallituksia on tehty porvaripuolueiden kesken, mutta myös porvarien ja vasemmiston kesken. Viimeksi Suomessa oli vasemmistoenemmistöinen eduskunta ja hallitus 1960-luvun lopulla. Ensi vuoden eduskuntavaaleissa Suomessa saattaa olla mukana ennätysmäärä puolueita. Näitä olisivat ainakin seuraavat: Kok, Keskusta, SDP, Vihreät, Perussuomalaiset, Vasemmisto, RKP, Kristilliset, Siniset ja jopa Paavo Väyrysen oma puolue (Kansalaispuolue). On mahdollista, että tulevissa vaaleissa jopa 10 puoluetta saa edustajansa eduskuntaan, osa tosin hyvin vähän. Suomessa ei aikoihin yksikään puolue ole saanut paljoa yli 20 prosentin ääniosuutta.
Perusuomalaisten kannatuksen saamiseksi kasvuun yli 10 prosentin puolueen tulisi monipuolistaa ohjelmaansa ja toimintaa – varsinkin talouspolitiikan alueella puolueen linja kaipaisi terävöittämistä. PS:n kansanedustajat esiintyvät varsin vähän julkisuudessa talouspoliittisissa kysymyksissä. Myös EU:n ja euroalueen uudistamisen keskusteluissa kaivattaisiin nykyistä selkeämpää linjausta. Halutaanko Suomen eroavan EU:sta ja/tai eurosta? Onko olemassa joku vaihtoehto, jonka PS voisi hyväksyä liittyen EU:n ja euroalueen kehittämiseen? Monissa maissa PS-puolueen tyyppisen puolueen kannatus on huomattavasti suurempi kuin Suomessa, jopa 15-20 prosentin tasoa. Tätä tulisi tavoitella Suomessakin.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Itävallassa vaalivoitto Kansanpuolueelle – saa valita hallituskumppaninsa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








