Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

1990-luvun lama

Talouskurjuus iskee nyt pahiten juuri heihin, jotka veroillaan ja aktiivisella kulutuksellaan pitävät yhteiskuntaa pystyssä. Keskiluokka on uskonut huomiseen ja toiminut sen mukaisesti. Edessä saattaa olla tilanne, joka on monelle tuskallisen uusi ja ennen näkemätön.

&#8211; He ovat viettäneet mukavaa ja spontaania elämää. On voitu tehdä mitä lystää tai ostaa mitä huvittaa, jos siltä on tuntunut. Tilanne alkaa jo olla päinvastainen. Kuukausibudjetti pitää tehdä, säästämiset ja ostot suunnitella, ehkä jättää humpatkin harvemmalle.
Näin <a href="https://www.dn.se/ekonomi/privatekonomen-det-kommer-vara-jobbigt-fem-ar-framat-minst/">sanoo</a> Nordean vanhemman liiton ekonomisti Ingela Gabrielsson Dagens Nyheterissä. &#8221;Heillä&#8221; hän tarkoittaa nuorta, keskiluokkaista aikuisväestöä, joka vielä 1990-luvun laman aikaan oli onnellisen ymmärtämätön talouden tunnusluvuista. Ja jolla nyt mahdollisesti on lapsia ja asunto- sekä kulutusvelkaa.
&#8211; Kyseessä on todellakin suuri muutos olosuhteissa ja paluuta entiseen ei ole vähään aikaan odotettavissa. Tämä on hyvä jokaisen nyt ymmärtää. Puhe ei ole kuukaudesta tai parista, vaan nyt on näin toistaiseksi.
Viiden vuoden yksinäisyys
Kysymys päällä olevan talouskriisin, <a href="https://www.eurojatalous.fi/fi/2023/artikkelit/talous-talvihorroksessa/">taantuman</a> &#8211; vai miksi sitä haluaakin kutsua – kestosta on tragedian ydin. Se ei nimittäin ole ohi vuoteen tai pariin. Gabrielsson uumoilee kriisin kestoksi vähintään viisi vuotta.
Ennustaminen on vaikeaa siksi, että juuri tällaista, monesta lähteestä pulppuavaa talouskriisiä ei ole aiemmin nähty.
Gabrielsson arvelee lainakorkojen nousevan Ruotsissa kuuteen prosenttiin. Huomattavaa tässä yhteydessä on se, että hän puhuu Ruotsin tilanteesta. Ruotsi ei ole EMU:n jäsen ja maan valuutta on kruunu.
Tyhjästä on paha nyhjästä
Vaikeat ajat eivät ole tulleet Eurooppaan kuin musta joutsen. Hankalaa on ollut jonkin aikaa. Se taas on johtanut siihen, että monet ovat jo siivonneet kulutustaan ja leikanneet sen minkä leikata voi. Keskiluokka eritoten.
Ongelma onkin sitten siinä, mistä ottaa, kun tyhjästä ei voi enää nyhjäistä. Jos tilanne siis vielä tästä pahenee. Mistä sitten <a href="https://vm.fi/-/meno-ja-rakennekartoitus-seka-verokartoitus-2023">leikataan</a>? Ja miten silloin nostetaan veroja? Missä ovat kasvun eväät?
Tällöin ollaan tilanteessa, jossa asuntoja, autoja ja kesämökkejä ynnä muuta kiinteää omaisuutta tulee yhä enemmän tarjolle ja myyntiajat pitenevät. Kierre jatkuu ja hinnat laskevat.

Pankin ekonomisti ennustaa viiden vuoden talouskurjuutta: ”Jos et vielä ole nähnyt talouskriisiä, niin nyt on syytä varautua”

Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi jää eläkkeelle eduskunnasta kahdeksan eduskuntakauden jälkeen. Neljäkymmentä vuotta valtakunnanpolitiikassa mukana ollut Kankaanniemi tunnetaan kristillisestä arvomaailmastaan ja Suomen itsenäisyyden puolustamisesta. Hän on käyttänyt eduskunnassa yhteensä 3 933 puheenvuoroa, enemmän kuin yksikään toinen istuva kansanedustaja.

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi päättää uransa eduskunnassa rauhallisin, levollisin ja kiitollisin mielin. Lopettamispäätös oli hänelle vaikea ja haikea, mutta Kankaanniemi kokee sen olevan myös oikea. Eduskuntavaalityön hän aloitti jo neljäkymmentä vuotta sitten, ensin vaalipäällikön ominaisuudessa. Eduskuntaan Kankaanniemi valittiin ensimmäisen kerran 36 vuotta sitten, ja yhtä vuorotteluvapaakautta lukuun ottamatta hän on istunut eduskunnassa siitä lähtien.
&#8211; On se pitkä jakso aktiivista politiikkaa, Kankaanniemi summaa.
Ajat ovat muuttuneet
Kuluneiden neljänkymmenen vuoden aikana yhteiskunta on muuttunut paljon, ja vaikka nuorempi polvi onkin usein paremmin kiinni ajan hermolla, on vanhemman polven valttina kokemus. Niinpä kokeneilla konkareilla on vielä annettavaa myös nuoremmille sukupolville, vaikka kaikki vanhat opit eivät enää suoraan olisikaan sovellettavissa muuttuneisiin olosuhteisiin.
&#8211; Jokainen kansanedustaja ja puolueen aktiivijäsen on aina valtakunnallisesti tai alueellaan puolueen kasvot. Jos ne kasvot osoittavat aktiivisuutta ja ystävällisyyttä mutta myös määrätietoisuutta ja sitoutuneisuutta asiaansa, se vie niin omaa kuin puolueenkin työtä eteenpäin. Eteen voi tulla vaikeitakin päätöksiä, mutta niissäkin on kyettävä katsomaan sen vaikeuden taakse ja ymmärrettävä, että tästäkin päästään yli, kun tehdään oikeita päätöksiä, Kankaanniemi pohtii.
&#8211; Vaikka joskus tulee myös kauheaa palautetta ja huutoa, ei siihen pidä pysähtyä vaan katsoa hiukan kauemmaksi, tehdä hommansa hyvin ja pysyä julkisuudessa. Tietysti neljän vuoden vaalikausi, jonka välissä on vielä muitakin vaaleja, tekee työn hiukan vaikeaksi, jos aina pitää miettiä seuraavia vaaleja.
Kipeitä päätöksiä edessä
Menneisiin vuosiin verrattuna Kankaanniemi uskoo, että perussuomalaisten tiedotustoiminta on tänä päivänä paremmalla tolalla kuin millään muulla puolueella. Hän ei usko, että kansan kannatus ja tuki puolueelle voisi näin korkealla tasolla ollakaan, ellei päätöksistä ja asioista olisi tiedotettu koko kansalle monipuolisin välinein.
&#8211; Valtamedia potkii meitä päähän koko ajan ja sen toiminta on häpeällistä siltä osin, mutta siihenkään meidän ei pidä alistua, vaan syöttää vain omaa sanomaamme. On kuitenkin syytä muistaa, että oppositiossa on paljon helpompaa kuin hallituksessa. Olin itse ministerinä todella vaikeina aikoina 90-luvun alussa, ja silloin joutui tekemään todella kipeitä päätöksiä. Sama tilanne on edessä nyt niillä, jotka seuraavassa hallituksessa joutuvat päätöksiä tekemään, Kankaanniemi varoittaa.
&#8211; Siinä on oltava nöyrä mutta samalla määrätietoinen, ja silloinkin on pidettävä tiedotustoiminta vahvasti omissa käsissä.
90-luvun lama jäi mieleen
Kankaanniemen uran mieliinpainuvimpia ajanjaksoja olikin juuri 90-luvun alun lama, jolloin hän oli itse ministerinä keskeisessä vastuuasemassa. Päätökset, joita hän tuolloin joutui tekemään, olivat niin kipeitä ja vaikeita, että Kankaanniemi välillä jo uskoi poliittisen uransa olevan ohi.
&#8211; Kun aloitin politiikassa, oli vielä Neuvostoliitto olemassa, idänsuhteita vaalittiin ja Moskovaan päin kumarrettiin. Silloin ei ollut nykymuotoista EU:ta puhumattakaan Natosta, jota 80 prosenttia kansasta vihasi, Kankaanniemi muistelee.
&#8211; Kaikki oli tietyllä lailla vakaata ja näytti tasaiselta, kunnes 90-luvulla Neuvostoliitto ja koko kommunistinen järjestelmä romahti. Sitten mentiin Euroopan unioniin, jota silloin jyrkästi vastustin ja pidän virheenä edelleen. Välissä olivat myös pankkikriisi ja suurtyöttömyys. Ne ajat yöistumisineen jäivät mieleen pysyvästi. Ne olivat kovia aikoja, mutta niistäkin selvittiin.
Hieno maa huonolla tiellä
Suomen kansa on aina näihin aikoihin saakka ollut varsin yhtenäinen ja ahkera pitkistä etäisyyksistä ja vaihtelevista olosuhteista huolimatta. Tämän yhtenäisyyden ja ahkeruuden ansiosta Suomeen on saatu rakennettua hyvä elintaso ja turvallinen hyvinvointiyhteiskunta. Nyt monia näistä asioista on menetetty ja lisää ollaan menettämässä huonon politiikan takia. Turvallisuus niin kaduilla kuin myös taloudellisessa mielessä velkaantumisen takia ovat murenemassa.
&#8211; Maahanmuutolla on tässä valtavan suuri vaikutus, kun Suomeen on tullut valtava määrä sellaista porukkaa, joka ei ole sopeutunut eikä sopeudu suomalaiseen yhteiskuntaan. Se näkyy niin taloudessa, sosiaalipolitiikassa kuin turvallisuudessakin. Hieno maa on nyt huonolla tiellä, ja siihen tarvitaan muutos. Onneksi perussuomalaiset ainoana puolueena on nostamassa asiat esille ja pelastamassa isänmaasta sen, mikä vielä on pelastettavissa, Kankaanniemi sanoo.
Muutos on hallitsematon, raju ja arvaamaton
Suomen tilannetta heikentää myös väestörakenteen kehitys. Vuonna 1950, kun Kankaanniemi itse syntyi, syntyi Suomessa yhteensä 98 085 lasta. Viime vuosina syntyneiden lasten määrä on pudonnut noin 40 tuhanteen vuosittain. Se tarkoittaa valtavaa väestökatoa, ja kun sitä katoa on lähdetty paikkaamaan vierasmaalaisilla, on muutos hallitsematon, raju ja arvaamaton.
&#8211; Velkaantumista ja jatkuvaa yli varojen elämistä on harjoitettu jo 15 vuotta, ja sen myötä näkymät ovat todella vaikeat. Kolmas ongelma on päätösvallan siirtyminen kotimaasta Brysseliin. Neljänneksi voisi vielä mainita eettis-moraalisen puolen, kuten translait ja Seta-ideologian, jonka kaikki muut puolueet perussuomalaisia ja ehkä KD:tä lukuun ottamatta joko hiljaisesti tai suoraan hyväksyvät. Se murentaa Suomen henkistä arvoperustaa, ja silläkin on arvaamattomia seurauksia, Kankaanniemi pelkää.
Kankaanniemi on iloinen siitä, että perussuomalaiset on näissä asioissa pysynyt terveellä, kansallismielisellä linjalla.
Pehmeä lasku eläkkeelle
Suurimpana henkilökohtaisena saavutuksenaan Kankaanniemi pitää sitä, että on saanut 32 vuotta edustaa keskisuomalaisia äänestäjiä. Hänelle on ollut valtavan suuri etuoikeus tulla aina valituksi kymmenen edustajan joukkoon kaikista ehdokkaista. Sen, miten hyvin hän on työssään onnistunut, Kankaanniemi jättää mieluummin muiden arvioitavaksi. Vaikka Kankaanniemi nyt jättääkin eduskunnan taakseen, jää hänelle vielä runsaasti tehtävää paikallisella tasolla.
&#8211; Fyysinen terveys minulla on hyvä, henkisen puolen jätän muiden arvioitavaksi. Minulla on hoidettavana vielä Jyväskylän kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajuus. Olen myös aluevaltuustossa, maakuntavaltuustossa ja Kuntaliiton hallinnossa mukana. Ne työllistävät kyllä. Tänäkin vuonna on loppuvuodeksi kokouksia useampi joka viikko, joten siinä mielessä tässä on pehmeä lasku eläkkeelle toteutumassa.
&#8211; Kuntapolitiikassa olen ollut mukana vuodesta 1973, eli viisikymmentä vuotta tulee vappuna täyteen. Tässä on pari vuotta aikaa vielä hoitaa näitä nykyisiä tehtäviäni ennen vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleja, jolloin on aika jäädä jo lopullisesti sivuun, Kankaanniemi sanoo.
Kokoomuksen paalupaikka tuskin säilyy
Kankaanniemen suunnitelmat sen suhteen, mitä tapahtuu hänen lopullisen eläköitymisensä jälkeen, ovat vielä avoinna. Vaikka hän on elämänsä aikana paljon jo ehtinyt matkustellakin, on paljon vielä näkemättäkin. Aikaa jäisi nyt enemmän myös lapsenlapsille, joista osa tosin alkaa olla jo melkein aikuisiksi varttuneita. Erityisiä harrastuksia hänellä ei ole, eikä hän ole sellaisia nyt etsimässäkään. Politiikan seuraamista Kankaanniemi tuskin tulee lopettamaan.
&#8211; Annan lämpimät kiitokset eduskuntaryhmälle kuluneista kahdesta kaudesta. Meillä on korkeatasoinen ryhmä ja siinä paljon fiksuja ihmisiä, joita jään kaipaamaan. Kertaakaan ei ole tarvinnut mennä ryhmäkokoukseen matalalla mielellä, ja mukavalla mielellä niistä on aina voinut lähteä myös pois.
&#8211; Toivotan koko puolueorganisaatiolle oikein hyvää jatkoa niinä vaikeina aikoina, joita varmasti on vielä edessä. Saattaa olla, että perussuomalaiset on suurin ryhmä kuukauden kuluttua, sillä epäilen, ettei kokoomus säilytä johtopaikkaansa loppuun asti. Voi olla, että demarien kanssa menee lopulta tiukaksi, Kankaanniemi pohtii.
&nbsp;

Eduskunnasta eläkkeelle jäävä Toimi Kankaanniemi: Suomella on edessä vaikeat ajat

Lomautukset lisääntyvät ja työttömyys kasvaa kautta maailman hengästyttävää vauhtia. Pandemian kulkua rajoitetaan toimenpiteillä, jotka iskevät kovaa ja suoraan talouden ytimeen. Edellisistä lamakausista tehty tutkimus todistaa, että massatyöttömyyskin lisää väestön kuolleisuutta. Ruotsin vaikeista valinnoista kertoo SVT.
Kansanterveystieteen professori Denny Vågerö on useissa kattavissa <a href="https://academic.oup.com/eurpub/article/26/5/778/2197582">tutkimushankkeissa</a> perehtynyt erityisesti 1990-luvun laman seurauksiin. Yhdessä tutkijoidensa kanssa professori on tullut siihen tulokseen, että massatyöttömyyden yhteys lisääntyneeseen kuolleisuuteen on kiistaton.
Miehet vaarassa
Vuosien 1992-1996 välillä ainakin yhden kuukauden työttömänä olleiden miesten <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/arbetslosa-riskerar-att-do-i-fortid">riski</a> ennenaikaiseen kuolemaan nousi 26 prosenttia. Naisilla yhteys ei ole yhtä yksiselitteinen. Ankarimmin kärsivät he, jotka jäivät työtä vaille talouden suunnan jo käännyttyä ylöspäin. Alhainen koulutus- ja tulotaso sekä naimattomuus lisäsivät riskiä noutajan tulolle.
Kuinka ollakaan, eniten lisääntyi alkoholiin liitännäinen kuolleisuus sekä itsemurhat. Miehet sairastuivat lisääntyvästi sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkijoiden mukaan myös liikenneonnettomuuksissa kuolleiden riskiryhmäläisten määrät kasvoivat.
&nbsp;

Pandemiat tappavat myös tulevaisuudessa – työttömällä suuri riski kuolla ennen aikojaan

1990-luvun lama

Pankin ekonomisti ennustaa viiden vuoden talouskurjuutta: ”Jos et vielä ole nähnyt talouskriisiä, niin nyt on syytä varautua”

Eduskunnasta eläkkeelle jäävä Toimi Kankaanniemi: Suomella on edessä vaikeat ajat

Pandemiat tappavat myös tulevaisuudessa – työttömällä suuri riski kuolla ennen aikojaan

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025