Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

2015

Jussi Halla-ahon mukaan EU-tason yhteisen turvapaikkapolitiikan pitäisi perustua realiteetteihin ja tavoitteena pitäisi olla ei-toivotun muuttoliikkeen torjuminen, ei ainoastaan ongelmien jakaminen mahdollisimman laajalle. Halla-ahon mukaan yhteisen politiikan aikaansaaminen voi kuitenkin jäädä toteutumatta, koska EU-jäsenmaiden näkemykset ovat kaukana toisistaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kohtasivat keskiviikkona Helsingissä Politiikan toimittajien yhdistyksen debatissa. Puoluejohtajilta kysyttiin myös siirtolaiskysymyksen ratkaisemisesta EU-tasolla ja rajavalvonnasta.
Halla-aho samalla tarkensi perussuomalaisten suhtautumista kansainvälisiin sopimuksiin.
&#8211; Arvostamme kansainvälisiä sopimuksia. Kuitenkin sopimukset &#8211; tai niiden tulkinnat &#8211; eivät välttämättä ole enää ajan tasalla. Esimerkiksi Geneven sopimus määrittelee varsin tiukoilla kriteereillä ja ahtaasti pakolaisuuden. Sen kanssa voitaisiin kyllä elää.
&#8211; Kuitenkin Geneven sopimuksen päälle on syntynyt kansallista ja EU-lainsäädäntöä sekä vakiintunutta oikeuskäytäntöä, joissa kaikissa on voimakas niin sanottu ihmisoikeudellinen eetos ja joissa lähdetään mahdollisimman laajoista maahantulijoiden oikeuksista. Tämä lähestymistapa ei enää vastaa tämän päivän vaatimuksia, Halla-aho sanoi.
Yhteinen poliittinen näkemys puuttuu
Halla-aho sanoi pitävänsä hyvänä, jos EU-tasolla pystyttäisiin luomaan yhteinen turvapaikkapolitiikka.
&#8211; Sen pitäisi kuitenkin perustua realiteetteihin ja tavoitteena pitäisi olla ei-toivotun muuttoliikkeen torjuminen ja vähentäminen, ei ainoastaan ongelmien jakaminen mahdollisimman laajalle.
Halla-ahon mukaan viimeisten viiden vuoden aikana on toisaalta tullut selväksi, että yhteistä ja vaikuttavaa turvapaikkapolitiikkaa ei ole aikaansaatavissa koska jäsenmaiden näkemykset ovat kaukana toisistaan
&#8211; Pelkkä rahan kippaaminen Frontexin kaltaisille toimijoille ei riitä, jos ei ole olemassa poliittista näkemystä siitä, mitä rajoilla ja merellä pysäytetyille ihmisille pitäisi tehdä.
Orpo ja Halla-aho katsoivat kumpikin, että EU olisi vakavissa vaikeuksissa, jos Kreikan rajan yli jostain syystä pääsisi valtava määrä ihmisiä. Orpon mukaan hallitsematon tilanne toteutuessaan koettelisi rajusti Euroopan unionia.
&#8211; Uskon, että tämä tiedetään kaikissa poliittisissa ryhmissä ja jäsenmaissa. Siksi EU:n maat ovat antaneet tukensa Kreikan toimille rajalla, Orpo sanoi.
Vuosi 2015 opetti eurooppalaisia puolueita
Halla-aho sanoi, että jos eurooppalaiset valtavirtavirtapuolueet olisivat vuonna 2015 pystyneet ennustamaan, millaisia poliittisia seurauksia Angela Merkelin politiikalla on, niin vuoden 2015 tilannetta ei olisi syntynyt.
&#8211; Nyt kun tiedetään, mitä siitä seuraa, se tietenkin synnyttää ihan tervettä painetta EU-maiden hallituksille suhtautua eri tavalla tämän päivän tilanteeseen.
&#8211; Jos jäsenmaat näkevät, että EU ei edelleenkään pysty suojelemaan niitä haittamaahanmuutolta eikä toisaalta anna jäsenmaille keinoja ratkaista näitä ongelmia kansallisella tasolla, niin kyllä se on Euroopan unionin loppu ja samalla vapaan liikkuvuuden loppu Euroopassa, Halla-aho sanoo.

Halla-aho: Jos EU ei pysty suojelemaan jäsenmaitaan haittamaahanmuutolta eikä anna keinoja ratkaista ongelmia kansallisesti, se on vapaan liikkuvuuden ja unionin loppu

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri painotti MTV:n uutisaamussa, että Suomen pitää keskittyä pitämään rajansa kiinni Kreikan ja Turkin rajalla odottavilta siirtolaisilta. Vihreiden kansanedustaja Saara Hörkkö sen sijaan toivoi, ettei Euroopassa aloiteta sisärajatarkastuksia.
 Turkin luoteisosassa sijaitsevaan Edirnen maakuntaan on saapunut turkkilaisten mukaan jopa yli 120 000 <a href="https://stage.sudev.fi/turkin-sisaministeri-twitterissa-120-000-laitonta-maahantulijaa-kreikan-ja-bulgarian-rajoilla/">laitonta maahantulijaa</a>. Siirtolaiset ovat matkalla Kreikkaan, Bulgariaan ja syvemmälle Eurooppaan. Paikalla olevien tiedotusvälineiden mukaan moni mielii Saksaan ja Pohjoismaihin.
Tilanne Turkin ja Kreikan rajalla karkasi käsistä, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti viime viikolla, ettei se aio estää maassa olevien miljoonien siirtolaisten pääsyä Eurooppaan.
Pikakäännytykset käyttöön
Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meren mielestä Suomi voi antaa apua Kreikan ja Turkin välisen rajan valvontaan Frontexin kautta, mutta Eurooppaan ei tule päästää yhtään tulijaa.
&#8211; Apua pitäisi antaa niin, että rajalta ei tulla yli. Jos sieltä tulee ihmisiä, pitää huolehtia, että muuttovirta ei valu Euroopan läpi Ruotsin kautta Suomeen, Meri totesi.
Meren mukaan rajatarkastuksia pitää tehdä myös Suomen ja Ruotsin rajalla.
&#8211; On tehtävä pikakäännytyksiä, jos tulija on turvallisesta maasta. Jos ihmisiä ei pystytä käännyttämään siihen maahan, mistä he ovat tulleet, otetaan heidät säilöön ja <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vihreat-ja-perussuomalaiset-eri-linjoilla-mahdolliseen-turvapaikanhakija-aaltoon-varautumisesta-kansanedustajalta-tiukka-linja-nyt-pitaisi-keskittya-siihen-etta-ei-oteta-ketaan-vastaan/7747602#gs.yq8c8u">palautetaan kotimaahansa</a>.
Suomessa tuhansia laittomasti maassa olevia
Meri sanoo, että tulijat ovat liikkeellä paremman elintason perässä, koska Turkki on lähtökohtaisesti turvallinen maa. Hän ei halua nähdä uusintaa vuodesta 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa.
&#8211; Meillä on vieläkin tuhansia laittomia maassa olevia tämän prosessin jälkeisessä tilanteessa, Meri sanoi ja totesi, ettei ole kuullut hallitukselta yhtään konkreettista esitystä Suomen vetovoimatekijöiden vähentämiseksi.
Sen sijaan sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on puhunut laadukkaamman turvapaikkapolitiikan puolesta.
&#8211; Nyt pitäisi keskittyä siihen, että ei oteta ketään vastaan, Meri huomautti.
Vihreät huolissaan tulijoiden oikeuksista
Meren kanssa uutisaamussa ollut vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö kehui vuoden 2015 viranomais- ja kansalaistoimintaan ja moitti aikaisemman hallituksen linjaa ainoastaan turvapaikkajärjestelmän heikentämisestä.
&#8211; Prosessit ovat venyneet aivan kohtuuttoman pitkiksi, sillä ihmiset odottavat edelleen päätöksiä. Näitä asioita korjataan nyt ja myös se on tärkeää valmistautumista tilanteeseen.
Hyrkkö myös toivoi, ettei Euroopassa otettaisi käyttöön sisärajatarkastuksia.
&#8211; Tiukoissa paikoissa punnitaan eurooppalaiset ja suomalaiset perusarvot. Punnitaan myös se, miten sitoutuneita olemme perusihmisoikeuksiin. Esimerkiksi oikeus hakea turvapaikkaa on perusoikeus, josta on pidettävä kiinni, Hyrkkö painotti.

Leena Meri MTV:n uutisaamussa Eurooppaa uhkaavasta siirtolaisvyörystä: Suomen ei pidä ottaa ketään vastaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on jättänyt eduskunnassa tänään kirjallisen kysymyksen hallituksen mahdollisista toimista, mikäli Turkin päätös avata EU:n vastainen raja eskaloituu uudeksi siirtolaiskriisiksi, kuten on ennakoitu.
&#8211; Jo ensitiedot Turkista kertovat, että satojen siirtolaisten joukko on lähtenyt kohti Eurooppaa Turkin päätöksen seurauksena. Tämä on todennäköisesti kuitenkin vasta alkusoittoa, joten on varauduttava siihen, että suuret siirtolaisjoukot lähtevät tulemaan kohti Eurooppaa tämän päätöksen seurauksena ja hallitsemattoman maahanmuuton lieveilmiöt ihmiskaupasta terrorismiin kääntyvät taas nousuun, Sebastian Tynkkynen varoittaa.
Suomen aloitettava rajatarkastukset
Turkissa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 3,6 miljoonaa Syyriasta tullutta turvapaikanhakijaa ja määrän pelätään kasvavan entisestään. Tähän saakka Turkin ja EU:n solmima sopimus on rajoittanut siirtolaisten liikkumista Eurooppaan, kun Turkki on sitoutunut huolehtimaan maahan tulleista turvapaikanhakijoista omien rajojensa sisäpuolella EU:lta saatavaa taloudellista tukea vastaan.
&#8211; Vuoden 2015 pakolaiskriisin virheitä ei tule toistaa Suomessa uuden mahdollisen siirtolaiskriisin koittaessa. Toisin kuin Suomi, tuolloin sekä Ruotsi että Tanska ottivat käyttöön rajatarkastuksia. Suomella tulisi vihdoin olla valmius ja tahto vastaaville toimille, jos uusi kriisi syntyy. Lisäksi Dublin-sopimuksen periaatetta tulee noudattaa. Vain yksi EU-maa voi olla vastuussa kustakin turvapaikanhakijasta, eikä turvapaikkashoppailua tällä kertaa tule mahdollistaa. Turvallisen länsinaapurin kautta Suomeen tulevat turvapaikanhakijat tulee käännyttää rajalla. Onko hallitus tähän valmis? Tynkkynen kysyy.
Vuoden 2015 siirtolaiskriisin aikana Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yhteensä yli 32 000 henkilöä. Käännytysten sijaan länsirajan yli tulleisiin suuriin turvapaikanhakijoiden määriin vastattiin perustamalla Tornioon järjestelykeskus ja uutiset vastaanottavasta Suomesta levisivät Lähi-idässä. Suuri turvapaikanhakijoiden määrä aiheutti maahanmuuttovirastossa pitkään kestäneen ruuhkan.

Tynkkynen kysyy hallituksen valmiudesta ottaa väliaikaiset rajatarkastukset käyttöön Turkin tilanteen eskaloituessa: ”Vuoden 2015 virheitä ei saa toistaa”

2015

Halla-aho: Jos EU ei pysty suojelemaan jäsenmaitaan haittamaahanmuutolta eikä anna keinoja ratkaista ongelmia kansallisesti, se on vapaan liikkuvuuden ja unionin loppu

Leena Meri MTV:n uutisaamussa Eurooppaa uhkaavasta siirtolaisvyörystä: Suomen ei pidä ottaa ketään vastaan

Tynkkynen kysyy hallituksen valmiudesta ottaa väliaikaiset rajatarkastukset käyttöön Turkin tilanteen eskaloituessa: ”Vuoden 2015 virheitä ei saa toistaa”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025