Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

äänioikeutettu

Suuret ikäluokat kuolevat pois ja tilalle muuttaa nuorta väkeä ulkomailta. Aktiiviset ikäluokat hankkivat lapsia ja näin ulkomaalaistaustaisten osuus kasvaa edelleen. Jotakin poliittisten eturyhmien täysin erilaisessa suhtautumisessa maahanmuuttoon selittänee se, että ulkomaalaistaustainen väestö äänestäessään valitsee vasemmiston.

Ruotsissa on meneillään aivan oikea väestönmuutos. <a href="https://twitter.com/TobiasHubinette/status/1639915871983353856">Malmön</a> kaupungissa 57 prosenttia alle 54-vuotiaasta väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2022 lopussa. <a href="https://twitter.com/TobiasHubinette/status/1639912793313882113">Göteborgissa</a> ulkomaalaistaustaisten osuus oli 48 prosenttia ja <a href="https://twitter.com/TobiasHubinette/status/1639912726599286785">Tukholmassakin</a> 45 prosenttia.
Ulkomaalistaustaiseksi lasketaan henkilö, joka on syntynyt ulkomailla tai jonka molemmat vanhemmat tai ainakin toinen heistä on syntynyt ulkomailla. Luvut ovat <a href="https://www.kau.se/en/researchers/tobias-hubinette">Karlstadin yliopiston tutkija</a> Tobias Hübinetten kokoamia ja peräisin Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) tietokannoista.
Muutos näkyy nuorissa
Väestön muuttuminen näkyy erityisen selvästi nuoremmissa ikäluokissa. Suuret kantaväestön ikäluokat kuolevat pois ja maahanmuuttajat ovat puolestaan aktiivi-ikäisiä. Tästäkin syystä demografinen muutos on parhaillaan erityisen näkyvää.
– Enemmistöruotsalaisista on tulossa vähemmistö ja joissain osissa maata näin on jo tapahtunut. Malmössä vain 32 prosentilla peruskoululaisista molemmat vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa. Göteborgissa luku on 46 prosenttia ja Tukholmassa 50, <a href="https://www.expressen.se/ledare/hanif-bali/sveriges-forsta-iranier-ar-en-lektion-i-integration/">kirjoittaa</a> Expressenin kolumnisti Hanif Bali.
– Luvut kätkevät sen tosiasian, että myös toisen sukupolven segregaatiosta kärsivät ovat alkaneet saada lapsia. SCB:n tilastoissa nämä lapset lasketaan ruotsalaistaustaisiksi, koska heidän vanhempansa on syntyneet Ruotsissa. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että he osaisivat ruotsia tai olisivat sisäistäneet maan normit ja kulttuurin.
Ulkomaalaistaustaiset äänestävät vasemmistoa
Demokratian kannalta mielenkiintoiseksi tilanne kääntyy, kun<a href="https://stage.sudev.fi/ruotsin-vaaleissa-yli-miljoona-ulkomailla-syntynytta-aanioikeutettua-aanestavat-demareita-ja-vasemmistopuoluetta/"> tutkitaan</a> ulkomailla syntyneiden poliittisia mieltymyksiä äänestyskäyttäytymisen valossa. Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa oli 1,2 miljoonaa ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
SCB julkaisee vaalitulokset äänestyspaikoittain. Malmön Rosengårdissa puolueiden <a href="https://data.val.se/val/val2018/slutresultat/K/valdistrikt/12/80/0805/index.html">kannatus</a> kunnallisvaaleissa 2018 antaa viitteitä tulevasta: sosialidemokraatit 75,25 %, vasemmistopuolue 9,63 % ja vihreät 7,56 %.
Maahanmuuttajavaltaisessa lähiössä oikeistopuolueiden kannatus jäi niukaksi: ruotsidemokraatit 2,74 % ja moderaatit 2,49 %.
”Ruotsalaiset jäävät vähemmistöksi”
– Länsinaapurissa näyttää yhä todennäköisemmältä, että jo tällä hetkellä elävät ruotsalaiset jäävät vähemmistöksi omassa maassaan. Vuosi vuodelta ennusteet näyttävät muutokset yhä voimakkaampina, <a href="https://stage.sudev.fi/purra-ruotsin-vaestonmuutosta-enaa-pysayttaa/">totesi</a> tammikuussa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Purra kertoo seuranneensa aktiivisesti maahanmuuttokeskustelua jo parinkymmenen vuoden ajan. Hänen mukaansa maahanmuutolle on vuosien varrella keksitty mitä moninaisempia selityksiä.
– Erityisesti Ruotsi alkaa olla tilanteessa, jossa mitään selityksiä ei ole enää syytä keksiä, sillä tilannetta ei voi enää kääntää. Väestönmuutosta ei voi enää pysäyttää tai välttämättä edes hillitä, Purra pelkää.
– Nyt maahanmuutto ihan oikeasti alkaakin olla kuin luonnonvoima.

Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa, mutta jossain vaiheessa sitä ei voi enää pysäyttää

Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on 1,2 miljoonaa ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Ulkomailla syntyneet tapaavat äänestää demareita ja vasemmistopuoluetta. Ihan perusjärjellä voi päätellä, mihin tämä kehitys johtaa.

Ulkomailla syntyneet äänestävät sosiaalidemokraatteja ja vasemmistopuoluetta enemmän kuin muu väestö keskimäärin. Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
&#8211; Jos laitetaan yhteen sosiaalidemokraatit ja vasemmistopuolue, niin kyse on selvästi &#8221;punaisesta kannanotosta&#8221;, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/over-en-miljon-valjare-ar-fodda-utomlands"> päättelee</a> Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Ekengren Oscarsson.
”Äänestän oikeita ratkaisuja tekevää puoluetta”
Syyrialainen Sara Saleh ja jemeniläinen Ali Muhammed ovat saaneet Ruotsin kansalaisuuden tänä vuonna. Molemmat aikovat äänestää syyskuun vaaleissa.
&#8211; Kyllä, aivan ehdottomasti aion äänestää ja se todella tekee minut iloiseksi, Sara Saleh sanoo Ruotsin radiossa.
&#8211; Äänestän, koska poliitikot tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan minuun. Minun on siksi äänestettävä puoluetta, joka tekee oikeita ratkaisuja, kertoo Ali Muhammed.
Äänestysaktiivisuudessa eroja
Viimekertaisissa valtiopäivävaaleissa neljä vuotta sitten ulkomailla syntyneistä äänesti 74 prosenttia. Ruotsissa syntyneiden äänestysaktiivisuus oli 90 prosenttia. Tutkija pohtii asiaa myös matemaattiselta kannalta:
&#8211; Uudet äänestäjäryhmät eivät ole niin aktiivisia kuin vanhemmat, joten on mahdollista, että vaalien äänestysaktiivisuus ei nouse niin korkealle kuin viimeksi, pohtii professori Oscarsson.

Ruotsin vaaleissa yli miljoona ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua – äänestävät demareita ja vasemmistopuoluetta

Vajaan neljän kuukauden kuluttua Suomessa pidetään aluevaalit, jotka eivät tunnu kiinnostavan äänestäjiä. Syytä kuitenkin olisi, sillä aluevaltuustot päättävät 20 miljardin euron budjeteista ja sote-palveluilla on vankka vaikutus kansalaisten arkeen ja sen sujumiseen.

Tammikuun 23. päivä Suomessa valitaan aluevaltuustot 21 hyvinvointialueelle. Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän tutkimuksen mukaan vain noin 43 prosenttia äänioikeutetuista aikoo varmasti äänestää aluevaaleissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne näkee suomalaisten kehnon äänestysinnon johtuvan ”koko sotehässäkästä” sekä ”epämääräisistä selvityksistä ja selityksistä” ynnä ”byrokratiasta ja kummallisten sanojen käytöstä”. Kun ihmisille tuodaan selkeää viestiä siitä, kuinka merkittävä kokonaisuus on kyseessä, kiinnostus vaaleja kohtaan kasvaa.
&#8211; Me puhumme kahdesta valtavan tärkeästä asiasta; suurista rahoista, ihmisten hengestä ja terveydestä. Sen takia nämä vaalit ovat tärkeät, Ranne <a href="https://areena.yle.fi/1-50655667">sanoi</a> Ylen aamussa.
Aluevaltuustot päättävät arjen sujumisesta
Aluevaltuustoille siirtyvät periaatteessa kaikki asiat, joista on päätetty kuntien sote-lautakunnissa, sairaanhoitopiirien valtuustoissa ja pelastuslautakunnissa.
&#8211; Nämä asiat ovat sellaisia, joita puhutaan kunnallisvaalien kampanja-aikana todella paljon. Ihmisten arjen asiat kiinnostavat, arveli Ylen aamukeskusteluun osallistunut vihreiden kansanedustaja Mirka Soinikoski.
&#8211; Kyse on kaikista niistä asioista, jotka liittyvät ihmisen henkeen ja terveyteen ja jotka on tällä hetkellä hoidettu useammalla tasolla. Ihmisille on hyvä kertoa, että nyt päätetään sellaisista asioista, että kun lähdet korvasairaan lapsesi kanssa päivystykseen, niin onko se päivystys viiden vai viidenkymmenen kilometrin päässä, Ranne puolestaan painotti.
&#8211; Sama koskee pelastuspuolta, eli tuleeko apu viidessä minuutissa vai tunnissa.
Soten hinta 20 miljardia euroa
Soten piirissä liikkuu 20 miljardia euroa rahaa vuodessa, joten aluevaltuustojen päätöksenteolla on suuri kansantaloudellinen merkitys.
&#8211; Koko viime kevään kuulimme asiantuntijoita liittyen uuden soten rahoitukseen ja myös kustannustekijöihin. Siihen liittyy kyllä isoja riskejä, totesi kokoomuksen kansanedustaja sekä valtiovarainvaliokunnan jäsen Matias Marttinen.
&#8211; Nyt kun uudet alueet aloittavat on erittäin kriittistä, miten palveluntuotanto järjestetään, jotta se on laadukasta ja kustannustehokasta. Muussa tapauksessa yhteiskunnan rahat eivät tule riittämään palveluitten järjestämiseen.
Ylen aamuun osallistuneet kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että aluevaalien äänestysprosentin jääminen alhaiseksi olisi miinusmerkkistä koko demokratian kannalta. Poliitikkojen tehtävä on pitää aluevaaleja esillä ja selvittää äänestäjille, kuinka puolueet järjestäisivät arjen sujumiselle ensiarvoisen tärkeät asiat.
Lähipalveluiden säilyminen iso kysymysmerkki
Eräs mahdollinen huolenaihe aluevaaleissa on pienten kuntien palveluiden kohtalo. Usealla hyvinvointialueella maakunnan keskuskaupungilla on mahdollisuus saada yksinkertainen enemmistö aluevaltuustoon. Näin päätökset voitaisiin sanella hyvinvointialueen ”isolla kirkolla”.
&#8211; Meillä perussuomalaisilla on sellainen yleinen linjaus, että taistelemme tasapuolisesti lähipalveluiden säilyttämisen puolesta, Ranne muistutti
&#8211; Talousluvut ovat todella karut ja tässä tullaan taas siihen, miten tehtäviä priorisoidaan. Meidän mielestämme myöskin sote-puolella löytyy paljon sellaista turhaa, sälää ja byrokratiaa, josta täytyy päästä eroon.
&nbsp;

Lulu Ranne muistuttaa aluevaalien tärkeydestä: ”Kyseessä ovat kansalaisten rahat ja henki”

äänioikeutettu

Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa, mutta jossain vaiheessa sitä ei voi enää pysäyttää

Ruotsin vaaleissa yli miljoona ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua – äänestävät demareita ja vasemmistopuoluetta

Lulu Ranne muistuttaa aluevaalien tärkeydestä: ”Kyseessä ovat kansalaisten rahat ja henki”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025