Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ADHD

Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet Ruotsissa valtavaa vauhtia. Tukholmassa kasvu on ollut jopa 1 700 prosenttia 15 vuodessa. Räjäytyksistä tuomituilla lapsilla ja nuorilla on yleensä heilläkin jonkinasteinen impulssikontrolliin vaikuttava aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriö.

Ruotsalaislasten ADHD-diagnoosien määrä on lisääntynyt yli 600 prosenttia viimeisten 15 vuoden aikana, <a href="https://www.dn.se/sverige/fakta-i-fragan-har-vi-en-adhd-epidemi-i-sverige/#:~:text=P%C3%A5%2015%20%C3%A5r%20har%20antalet,mot%20adhd%20har%20%C3%B6kat%20kraftigt.">kertoo</a> Dagens Nyheter.
Tukholman alueella aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriöiden kasvu on ollut jopa 1 700 prosenttia. Minkään muun oireyhtymän diagnosoitu kasvu ei ole ollut läheskään tätä luokkaa.
ADHD-lääkitystä annetaan yhä enemmän. Viime vuonna 7 prosenttia 10–14-vuotiaista pojista sai Ruotsissa huumeeksi luokiteltua lääkettä aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriön hoitoon. Vielä 15 vuotta sitten lääkitystä saavia oli samassa ikäryhmässä yksi prosentti.
ADHD herättää tunteita
ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) diagnosoitiin ensimmäisen kerran 1700-luvun lopulla. Tällöin skottilainen lääkäri havaitsi, että osalla lapsista puuttui enemmän tai vähemmän <a href="https://adhd-liitto.fi/adhd-tietoa/lapset/">kyky</a> keskittyä asioihin tai saamiinsa tehtäviin.
Neuropsykiatrinen kehityshäiriö on edelleen diagnoosi, joka herättää tunteita. Joidenkin mielestä sitä ei ole olemassakaan tai sitä liioitellaan voimakkaasti.
Diagnoosia ei voi päätellä verikokeesta tai aivoja tutkimalla mutta ADHD on hyvin <a href="https://www.adhd-federation.org/_Resources/Persistent/98aef9288090c65e4fa6c1c83621a465fc581126/ADHD%20International%20Consensus%20Statement%20Swedish%20version.pdf">dokumentoitu</a> eri tutkimuksissa.
Kehityshäiriöt yleisiä jengirikollisilla
Enemmistö räjäytyksistä Ruotsissa tuomituista nuorista ja lapsista kärsii jonkinasteisesta kehityshäiriöstä, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/funktionsnedsattning-vanligt-bland-unga-som-doms-for-sprangdad">raportoi </a>puolestaan Ruotsin radion Ekot-ohjelma. Kyseessä on tavallisimmin impulssikontrolliin vaikuttava ADHD. Toinen rikollisten yhteinen nimittäjä on huumeiden käyttö.
&#8211; Lapset kasvavat ilman asiaan kuuluvaa hoitoa tai ilman apua ja silloin he ovat helppoja kohteita rikollisten houkutuksille sekä rekrytoinnille, toteaa lähipoliisi Nadim Ghazale Ruotsin radiolle.
Nuoret rikoksentekijät ovat saaneet tuomioita muun muassa kotitekoisten ja kauko-ohjattujen pommien räjäyttämisestä sekä käsikranaattien heittämisestä. Räjähdyksissä on loukkaantunut ihmisiä ja tullut huomattavia omaisuusvahinkoja.

Neuropsykiatrinen kehityshäiriö on ruotsalaislasten uusi kansantauti – nuorisorikollisten enemmistöllä on ADHD

Rikollisuus on Ruotsin valtiopäivävaalien polttava teema. Eräs keino jengirikollisuuden vähentämiseksi saattaisi olla kokoomuksen ehdottama koululaisten ADHD-testaus. Näin oireilevat lapset saataisiin ajoissa hoidon ja lääkityksen piiriin. Ehdotus ei ole saanut juurikaan vastakaikua.

Kaikki ongelmalähiöiden yli viisivuotiaat lapset olisi syytä testata mahdollisen ADHD- eli aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriön takia. Näin yhä useampi pääsisi hoidon ja lääkityksen piiriin. Testi olisi vapaaehtoinen, ikään kuin tarjous lasten vanhemmille.
&#8211; Ei ole olemassa vain yhtä syytä, miksi ihmisestä tulee rikollinen. Maamme vankiloissa on kuitenkin paljon henkilöitä, joilla on todettu ADHD. Meidän on tehtävä kaikkemme, jos vakavissamme aiomme katkaista jengien rekrytoinnit, <a href="https://www.expressen.se/nyheter/m-adhd-utred-alla-barn-i-utsatta-omraden/">sanoo</a> ehdotuksen takana olevan kansallisen kokoomuksen oikeuspoliittinen asiantuntija Johan Forsell.
&#8211; Meidän on löydettävä ADHD-lapset ja sillä on myös rikoksia ennalta ehkäisevää merkitystä.
Toimiva koulu on tärkeintä kaikille lapsille
Hallituspuolue sosialidemokraatit suhtautuu kokoomuksen ehdotukseen nuivan varauksellisesti. Puolueen mielestä kouluissa pitäisi satsata väkivallan vastaiseen ennalta ehkäisevään työhön, sillä nopeita ratkaisuja polttavaan rikollisuusongelmaan ole olemassa.
Tasavertaisuuden vuoksi demareiden mielestä pitäisi sitten &#8211; jos toimeen tartutaan &#8211; testata kaikki Ruotsin lapset ADHD:n varalta. Myös asiantuntija nostaa varoittavan sormensa pystyyn kokoomuksen ehdotuksen edessä:
&#8211; ADHD-lapselle tärkeintä on pitää huolta siitä, että koulu toimii. Se mikä on hyvästä ADHD-lapselle, toimii kaikille lapsille, toteaa yleispsykiatrian ylilääkäri Lena Nylander Lundin yliopistosta.
Riskinä perheiden lähtö Ruotsista 
Valtiopäivävaalien alla poliitikot tehtailevat urakalla ehdotuksia rikollisuuden saamiseksi kuriin. Monet ehdotuksista kohdistuvat paljolti maahanmuuttajien asuttamiin ongelmalähiöihin. Ehdotus lasten ADHD-testauksesta herättää voimakkaita reaktioita:
&#8211; Minulle satelee kysymyksiä siitä, mitä tämä ehdotus oikeastaan tarkoittaa. Näen suurena riskinä sen, että yhä useammat perheet lähtevät Ruotsista, koska he tuntevat pelkoa ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan, <a href="https://www.dn.se/sverige/efter-adhd-utspelet-risk-att-fler-flyttar-fran-sverige/">pohtii</a> Hodan Toosh Somalilaisesta autismi- ja aspergeryhdistyksestä.

Vanhemmat huolissaan koululaisten ADHD-testauksista ongelmalähiöissä – riskinä perheiden lähtö Ruotsista

Nepsyjä eli neuropsykiatrisia erityispiirteitä (mm. ADHD, ADD, Asperger) omaavia henkilöitä on noin 10 % väestöstä. Usein oireet jäävät kokonaan tunnistamatta, eikä perheille ole kokeiltu neurokirjolle sopivia tukitoimia. Palvelujärjestelmä kaipaisi nopeasti uudistusta, mutta hallitus ei ole tekemässä mitään asian edistämiseksi.

Kansanedustaja Ari Koponen on seurannut jo vuosia nepsylasten perheiden surullisia ulostuloja somesta ja mediasta. Avunhuutoja satelee myös hänen sähköpostiinsa. Viimeinen niitti oli ministeri Krista Kiurun (sd.) antama vastaus kansanedustajakollega Pihla Keto-Huovisen (kok.) jättämään kirjalliseen kysymykseen, jossa Kiuru kertoo, ettei hallitus suunnittele erillisiä diagnoosikohtaisia ohjelmia tai neurokirjostrategioita. Sen sijaan nepsyjen ja heidän läheistensä aseman edistäminen sisältyy osana kansalliseen mielenterveysstrategiaan.
&#8211; Luuleeko hallitus, että näillä mitättömillä toimilla he korjaavat palvelujärjestelmän ongelmat ja ehkäisevät nepsynuorten syrjäytymistä? Miksei hallitus lisää resursseja ja tee hoito- ja tukipolulle konkreettisia muutoksia, kuten lisää sosiaalipuolen ja koulun henkilöstölle laadukasta koulutusta autismin kirjon ymmärryksessä, tai miksei neuro-ongelmia voitaisi kartoittaa jo neuvolassa osana normaalia neuvolaohjelmaa? tivaa Koponen.
Byrokratia estää avun saamisen
Jopa 69 prosentilla kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista on nepsydiagnoosi.
&#8211; Lapset ajautuvat lastensuojelun asiakkaiksi, koska diagnosointi saattaa kestää vuosia, ongelmia vähätellään, resursointi on heikkoa, palvelulinjauksissa on isoja kuntakohtaisia eroja eikä esimerkiksi kouluissa ja sosiaalihuollossa osata ottaa huomioon nepsylapsen erityistarpeita, harmittelee Koponen.
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten tuen saaminen edellyttää usein vanhempien vuosikausien taistelua byrokratiaa vastaan, jolloin tilanne ehtii kriisiytyä ja vanhemmat uupua.
Vanhempien uupumus voi olla syvä
&#8211; Erityislapsen vanhemmilla uupumus voi olla niin syvää, että vanhempi tippuu työelämästä. Tämä voi johtaa pitkäaikaisiin taloudellisiin ja henkisiin ongelmiin, kertoo Koponen.
Lakisääteiset palvelut eivät voi olla Koposen mukaan paikkakunnista riippuvaisia. Ne on saatava toteutumaan ja tasalaatuisiksi koko maassa.
&#8211; Hallitus puhuu paljon tasa-arvosta, mutta tässä tilanteessa näemme jälleen kerran, että ollaan vain puheiden tasolla, Koponen päättää.
&nbsp;

Nepsylapset syrjäytetään yhteiskunnasta – Koponen: ”Hallitus pyörittelee peukaloitaan”

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalon mukaan Suomella on neurokirjon ihmisissä suuri työvoimapotentiaali, jota ei ole varaa hukata.
Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin. Hallitusohjelman Osaava ja osallistava Suomi mukaan ”olennaista on lisätä osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Tarvitaan vaikuttavia toimia näiden ryhmien työllistämiseksi.”
&#8211; Neuropsykiatrisen oireyhtymän (esim. ADHD, autismi, Asperger, Tourette) diagnoosin saaneiden (neurokirjon) ihmisten työttömyysaste on valitettavan korkea. Esimerkiksi yliopistokoulutetuista autismikirjon diagnoosin saaneista lähes 70 % on työttöminä vielä puoli vuotta valmistumisensa jälkeen, harmittelee perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo.
Tunnollisia ja lahjakkaita
Slunga-Poutsalo huomauttaa, että nämä neurokirjon ihmiset ovat monesti erittäin tunnollisia, täsmällisiä ja lahjakkaita opiskelemillaan aloilla. He myös pärjäävät työssään hyvin, mikäli työpaikalla on tehty sopivia mukautuksia, kuten vähennetty aistiärsykkeitä ja aikataulutettu työpäivää eri tavalla.
&#8211; Kuitenkin sosiaalisessa kanssakäymisessä ja oman osaamisen markkinoinnissa neurokirjon ihmisillä on usein suuriakin puutteita. Tämän päivän työelämässä ja jo työnhakuprosessissa annetaan suurta arvoa ulospäinsuuntautuneisuudelle ja sosiaalisille taidoille, mikä hankaloittaa neurokirjon ihmisten työnsaantia merkittävästi.
&#8211; Suomella on neurokirjon ihmisissä suuri työvoimapotentiaali, jota ei ole varaa hukata. Niin työnantajat kuin työvoimapalvelujen tarjoajatkin tarvitsisivat kuitenkin enemmän tietoa näiden ihmisten ominaisuuksista, vahvuuksista ja potentiaalista, jotta heidän työllistymistään voitaisiin edistää, Slunga-Poutsalo sanoo.
Budjetista varoja työllistämiseen
Hän on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan, millaisia vaikuttavia toimia hallitus aikoo tehdä neuropsykiatrisen oireyhtymän diagnoosin omaavien ihmisten työllistymisen edistämiseksi ja voisiko hallitus harkita käynnistävänsä kampanjan, jolla työnantajien ja työvoimapalveluja tarjoavien tahojen tietoisuutta neurokirjon ihmisten ominaisuuksista, vahvuuksista ja potentiaalista lisättäisiin.
Slunga-Poutsalo toivoo myös hallituksen budjetista varoja, joilla motivoitaisiin työnantajia neurokirjon ihmisten työllistämiseen.

Slunga-Poutsalo haluaa edistää neuropsykiatrisen oireyhtymän diagnoosin omaavien ihmisten työllistymistä

ADHD

Neuropsykiatrinen kehityshäiriö on ruotsalaislasten uusi kansantauti – nuorisorikollisten enemmistöllä on ADHD

Vanhemmat huolissaan koululaisten ADHD-testauksista ongelmalähiöissä – riskinä perheiden lähtö Ruotsista

Nepsylapset syrjäytetään yhteiskunnasta – Koponen: ”Hallitus pyörittelee peukaloitaan”

Slunga-Poutsalo haluaa edistää neuropsykiatrisen oireyhtymän diagnoosin omaavien ihmisten työllistymistä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025