Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Aleksi Hernesniemi

Suomen EU-jäsenyydestä kansanäänestystä peräänkuuluttava <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2058" target="_blank">kansalaisaloite</a> otti kunnolla tuulta purjeisiinsa Britannian EU-päätöksen jälkeen. Kansalaisaloitteen allekirjoittajien määrä tuplaantui brittien EU-eron siivittämänä. Allekirjoittajia on nyt noin 9000. 

Kansalaisaloite perustelee äänestystä sillä, että Suomen päätöksentekoa on siirretty Brysseliin Euroopan unioniin liittymisen jälkeen enemmän kuin olisi välttämätöntä.
&#8211; EU:n kehityskulku ja EU-johtajien lausunnot osoittavat selvästi, että EU:sta ollaan tekemässä liittovaltiota. Aloitteen tekijöiden mielestä Suomen kansallisten etujen kannalta on välttämätöntä, että asioista päätetään itsenäisesti ajopuuna ajelehtimisen sijaan. Itsenäisen päätöksenteon turvaamiseksi ainoa looginen ratkaisu on erota EU:sta. Kuten Euroopan unioniin liityttäessä, myös siitä erottaessa ratkaisulle täytyy olla kansan enemmistön hyväksyntä. Tämän vuoksi eroamisesta on järjestettävä kansanäänestys, aloitteessa todetaan.
Aloitteen puuhamiehet Aleksi Hernesniemi ja Sebastian Tynkkynen ovat molemmat perussuomalaisten nuorten aktiiveja.
Mikäli kansalaisaloite yltää 50 000 allekirjoitukseen, se siirtyy Eduskunnan käsittelyyn.

Suomen EU-jäsenyyttä vastustava kansalaisaloite sai Brexitistä tuulta siipiensä alle

ANALYYSI | Kaksi lähes samaan aikaan julkaistua raporttia kertovat Suomen kärsivän turvallisuusvajeesta. Poliisin resurssit vähenevät samaan aikaan kun ulkomaalaisten määrän kasvu lisää rikollisuutta ja ihmisten turvattomuudentunnetta. Ajatuspaja Suomen Perustan sekä Valtioneuvoston julkaisemat raportit päätyvät toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan turvallisuuden heikkenemisen osalta samansuuntaisiin johtopäätöksiin. 

Valtioneuvosto julkaisi äskettäin <a href="http://www.intermin.fi/download/67622_Sisaisen_turvallisuuden_selonteko_19052016_media.pdf?a452fce5d17fd388">Selonteon sisäisestä turvallisuudesta</a>. Suomen Perusta puolestaan julkaisi eilen raportin <a href="http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2016/05/Turvallisuus-uhattuna-pdf.pdf" target="_blank">Turvallisuus uhattuna – maahanmuutto, turvallisuustilanne ja kansalaispartiot</a> -raportin, jonka on kirjoittanut YTK Aleksi Hernesniemi. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kertoo oheisella videolla raporteista:
<iframe loading="lazy" src="https://www.youtube.com/embed/SBFKGRv8iQA" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Simo Grönroos kertoo Suomen Perustan julkaisemasta &#8221;Turvallisuus uhattuna&#8221;-raportista. 6 min 42 sek. 
Grönroos kuvailee raporttien sisältöä seuraavasti:
Suomen Perustan turvallisuusraportissa keskitytään turvallisuuden osalta siihen, miten ulkomaalaisten määrän kasvu vaikuttaa rikollisuuteen ja ihmisten turvallisuudentunteeseen. Tietyt ulkomaalaisryhmät syyllistyvät etenkin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin moninkertaisesti kantaväestöön nähden. Kyseisten ryhmien edustajien määrän kasvettua merkittävästi viime syksyn aikana on jo ennestään hiljalleen heikentynyt turvallisuudentunne heikentynyt  suuresti.
Grönroosin mukaan Suomessa on jo ennestään väkilukuun suhteutettuna vähiten poliiseja Euroopassa. Tämä on saattanut toimia vielä aikana, jolloin monikulttuurisuus ei vielä ollut rantautunut Suomeen. Suomi on kuitenkin tällä hetkellä tilanteessa, jossa kasvava ulkomaalaisten määrä lisää rikollisuutta ja samaan aikaan poliisien määrä vähenee.
<h4>Ristiriitaiset supistukset</h4>
Valtioneuvoston selvityksen tarkastellaan laajemmin sisäisen turvallisuuden tilannetta. Raportissa kerrotaan lisääntyneet turvapaikanhakijoiden määrän todetaan kautta linjan lisäävän viranomaisten työtehtäviä. Ulkomaalaisten korkeampi rikosalttius nostetaan myös esiin, minkä lisäksi myös suomalaisten kovenevat asenteet tulijoita kohtaan nähdään kasvavana ongelmana, joka voi kärjistyä lähivuosina. Sisäisen turvallisuuden selvityksessä todetaan poliisien määrän vähenevän tulevina vuosina muutamilla sadoilla poliiseilla ja poliisien määrä pyritään vakiinnuttamaan noin 7000 poliisin tasolle. Kuten selvityksen esipuheessa todetaan:”Sisäisen turvallisuuden supistuvat resurssit ovat ristiriidassa turvallisuusviranomaisten lisääntyvien ja monimutkaistuvien tehtävien, kansalaisten odotusten sekä toimintaympäristön nopean muutoksen kanssa.”
Poliisin heikkenevät resurssin tarkoittavat raportin mukaan käytännössä sitä, että resurssit kohdistetaan enemmän hälytystehtäviin valvonnan ja rikosten selvittämisen kustannuksella. Tämän todetaan todennäköisesti lisäävän yleisillä paikoilla tapahtuvien häiriöiden ja rikosten määrää. Hälytysaikojen todetaan yhtä lailla pitenevän ja varsinkin harvaan asutuilla alueilla turvallisuuden ylläpitäminen tulee vaikeutumaan.
<h4>Yksityiset turvallisuuspalvelut</h4>
Turvallisuustyhjiön täyttämisen osalta ministeriön selvityksessä ennustetaan yksityisten turvallisuuspalveluiden kysynnän kasvavan merkittävästi ja poliisin todetaan jatkavan yhteistyön kehittämistä näiden tahojen kanssa. Selvityksessä myös todetaan turvallisuustilanteen muutoksen luovan paineita ihmisille itse ottaa vastuu turvallisuustilanteen parantamisesta, mikä ilmentyy katupartioiden perustamisena.
Suomen Perustan turvallisuusraportissa todetaan samat ongelma turvallisuustyhjiön syntymisestä ja tarkemmassa tarkastelussa raportissa on vapaaehtoisiin kansalaispartioihin liittyvät kysymykset. Mielipidetutkimusten mukaan kysymys kansalaispartioista jakaa vahvasti suomalaisten mielipiteitä ja ihmisillä on vahvoja mielipiteitä kansalaispartioiden puolesta ja vastaan. Raportissa käydään läpi aiheen lainsäädännöllistä taustaa ja vaikka keskustelua kansalaispartioiden kieltämisestä on käyty esimerkiksi Vasemmistoliiton piirissä, ei kansalaisten vapaaehtoista turvallisuuspartiointia ole käytännössä mahdollista kieltää.
<h4>Onko kotoutuminen ratkaisu</h4>
Turvallisuustilanteen heikentyminen on asia, mistä sisäministeriön selvityksen ja Suomen Perustan raportin välillä ei ole epäselvyyttä. Siinä missä ministeriön selvityksessä tarjotaan ratkaisuiksi esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamista ja yhteistyön lisäämistä yksityisen turvallisuussektorin kanssa, todetaan Suomen Perustan raportissa maahanmuuttopolitiikan olevan avainasemassa turvallisuuden palauttamisessa.
<h4>Uusia keinoja</h4>
Raportin kirjoittaja Aleksi Hernesniemi nostaa maahanmuuttopolitiikan tiukentamisen lisäksi ehdotuksina turvallisuuden parantamiseksi muun muassa poliisin resurssien nostamisen, kansalaispartioiden kasvavan roolin osana turvallisuuden ylläpitämistä sekä avoimen keskustelun maahanmuuttopolitiikasta ja ulkomaalaisten tekemistä rikoksista. Keinoiksi turvallisuuden parantamiseksi Hernesniemi esittää raportissa:
&#8211; Tiukennetaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.
&#8211; Lisätään määrärahoja poliisille ja varmistetaan, että poliisipartioita on tarpeeksi kenttätyössä.
&#8211; Tiedotetaan avoimesti myös ulkomaalaisten tekemistä rikoksista.
&#8211; Turvataan kansalaisille mahdollisuus osallistua turvallisuuden ylläpitämiseen kansalaispartioiden muodossa. Kansalaispartioinnissa pyrittävä tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa.
&#8211; Rajoitetaan vastaanottokeskuksissa olevien turvapaikanhakijoiden liikkumista
&#8211; Käynnistetään selvitys kaasusumutteiden lupakäytännöistä. Arvioidaan mediassa avoimesti erilaisia maahanmuuttopoliittisia ratkaisuja ja niiden seurauksia.
<h4>Rakentavaa keskustelua toivotaan</h4>
Mikäli maahanmuuttopolitiikkaa ei saada kuntoon, muuttuu Suomi monikulttuurisemmaksi ja turvattomammaksi. Ulkomaalaisten määrän kasvu ja poliisin vähenevät resurssit luovat turvallisuustyhjiön, jonka täyttävät missä yksityiset turvallisuusalan firmat ja missä kansalaisten vapaaehtoiset kansalaispartiot. Aiheesta toivoisikin käytävän enemmän rakentavaa keskustelua, jossa pohditaan mikä on paras tapa kansalaisille osallistua alueensa turvallisuuden kehittämiseen.

Ajatuspaja: Suomessa turvallisuustyhjiö, kansalaiset vastaavat katupartioinnilla

Ulkomaalaisten määrän kasvun myötä suomalaisten turvallisuudentunne on laskenut merkittävästi. Etenkin pelko katujen ja julkisten tilojen turvattomuudesta on kasvanut johtuen tiettyjen ulkomaalaisryhmien yliedustuksesta väkivalta- ja seksuaalirikoksissa.
Poliisin kamppaillessa riittävistä resursseista, on samaan aikaan käyty keskustelua siitä, mikä rooli vapaaehtoisilla kansalaispartioilla on syntyneen turvallisuustyhjiön täyttämisessä.
YTK Aleksi Hernesniemen kirjoittamassa <a href="http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2016/05/Turvallisuus-uhattuna-pdf.pdf">raportissa</a> Turvallisuus uhattuna – maahanmuutto, turvallisuustilanne ja kansalaispartiot käsitellään maahanmuuttajien rikollisuuteen ja poliisin resursseihin liittyviä kysymyksiä sekä sitä, minkälaisia näkökulmia liittyy paljon puhuttuun kysymykseen vapaaehtoisten kansalaispartioiden perustamisesta tai niiden kieltämisestä. Raportissa nostetaan myös esiin ehdotuksia turvallisuustilanteen parantamiseksi.
Raportin kirjoittaja on valtio-oppia Jyväskylän yliopistossa opiskeleva yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Hernesniemi on Kannuksen kaupunginvaltuuston jäsen ja osallistuu aktiivisesti maahanmuutosta ja turvallisuudesta käytävään keskusteluun.
Raportti on luettavissa Suomen Perusta -ajatuspajan verkkosivuilla: www.suomenperusta.fi

Suomen Perusta: Turvallisuus uhattuna – raportti maahanmuutosta, turvallisuustilanteesta ja kansalaispartioista

Perussuomalaiset Nuoret vaatii, että hyvävelipeli opetus- ja kulttuuriministeriön rahanjaossa loppuu ja jo useita vuosia jatkunut syrjintä korjataan. PS-Nuorten toiminta ja jäsenkehitys ovat kasvaneet räjähdysmäisesti vuodesta 2011, vaikka OKM on estänyt tuen kasvamista samalle tasolle muiden suurten puolueiden nuorisojärjestöjen kanssa.
&#8211; Vanhojen puolueiden nuorisojärjestöt ylläpitävät nykyisellä syrjivällä rahanjaolla kilpailuetuaan ja erillisten opiskelijajärjestöjen kautta nuorisotoimintaan saadaan vielä lisäpotti käyttöön. Kun Kokoomusnuoret saivat tänään valtavan 647 500€ potin, sen päälle Kokoomusopiskelijat saivat vielä 95 000€ suuruisen potin, mikä sekin on jo suurempi kuin Perussuomalaisten Nuorten avustus viime vuodelta, PS-nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen huomauttaa.
&#8211; Kokoomusministeri Sanni Grahn-Laasonen myönsi siis oman puolueensa nuorille toimijoille yhteensä yli kuusinkertaisesti tukea verrattuna opiskelija- ja nuorisojärjestö Perussuomalaisiin Nuoriin.
PS-Nuoret voitti ministeriön KHO:ssa 
Perussuomalaiset Nuoret haastaa opetus- ja kulttuuriministeriön oikeuteen uusimmasta tukipäätöksestä. Järjestö on voittanut OKM:n jo kerran korkeimmassa hallinto-oikeudessa syrjivän tuenjaon vuoksi. OKM päätti sen vuoksi oma-aloitteisesti korjata vuonna 2014 myöntämäänsä tukisummaa, minkä seurauksena Perussuomalaisten Nuorten tuki nousikin yhtäkkiä 190 % edelliseen vuoteen verrattuna.
RKP-nuorillekin 225 000€
Tällaiset korjausnumerot kertovat karua kieltä siitä, kuinka tukisummia vedetään avustustoimikunnassa mielivaltaisesti omasta päästä. Tällä hetkellä KHO:ssa on vetämässä edellisistä tukipäätöksistä kaksi oikeusjuttua, joiden kautta aikaisempien vuosien vääryydet oiotaan.
&#8211; Jokainen pystyy maalaisjärjellä ymmärtämään syrjivän tuenjaon RKP-nuorten tilannetta katsomalla. He eivät pysty järjestämään toimintaa edes valtakunnallisesti.  PS-Nuorilla toimintaa on koko Suomessa, mutta siitä huolimatta RKP-nuoret sai uusimmassa tukipäätöksessä 225 000€ ja PS-Nuoret 112 000€, hämmästelee varapuheenjohtaja Aleksi Hernesniemi.
Tuet puolitettava, loput jaettava oikeudenmukaisesti
Järjestön 27-sivuista toimintakertomusta <a href="http://www.ps-nuoret.fi/wp-content/uploads/2016/03/Perussuomalaisten-Nuorten-toimintakertomus-2015.pdf" target="_blank">[linkki]</a> lukemalla selviää, että Perussuomalaiset Nuoret on monella mittarilla jopa pidemmällä kuin monet muut järjestöt, joille lapataan Perussuomalaisia Nuoria enemmän tukea.
Perussuomalaiset Nuoret vaatii edelleen poliittisten nuorisojärjestöjen tukien puolittamista ja jäljelle jäävän summan jakamista oikeudenmukaisesti.

Kokoomusministeri myönsi nuorilleen yli kuusinkertaisen tuen verrattuna PS-Nuoriin – epäoikeudenmukainen päätös haastetaan oikeuteen

Perussuomalaisten Nuorten mielestä koko opintotukijärjestelmä pitää laittaa täysremonttiin, jotta siitä saadaan joustava ja kannustava. Järjestö on kyllästynyt opiskelijaliikkeen eturyhmäpolitikointiin, jossa saavutetuista eduista pidetään kiinni jarruttaen oikeasti tärkeiden uudistusten etenemistä, jotka hyödyttäisivät kaikkia opiskelijoita.
&#8211; Demarointi tilanteessa, jossa Suomi velkaantuu ja nykyjärjestelmä ei edes palvele opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla, on itsensä huijaamista, joka kostautuu kipeästi tulevaisuudessa. Jos opiskelijaliike haluaa todella edistää opiskelijan asiaa, sen on tarjottava aina vaihtoehtoja, sillä myös meidän on osallistuttava hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen. Jos Suomi romahtaa, romahtaa myös koulutus, varoittaa valtio-oppia opiskeleva Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtaja Aleksi Hernesniemi.
Käyttöön opintotuen kannustinmalli
Perussuomalaiset Nuoret huomauttaa, ettei nykyinen opintotukijärjestelmä palvele kunnolla ketään. Ohessa pari esimerkkiä:
1. Opiskelija, joka haluaa kerätä alaansa tarvittavaa työkokemusta opintojen ohella työskentelemällä, menettää tukensa tulorajojen vuoksi.
2. Opiskelija, joka töiden sijaan haluaa keskittyä täyspäiväisesti opintoihin, joutuu elämään niukkuudessa. Opintorahaa ei saa enemmän, vaikka edistyisi nopeammin kuin muut.
&#8211; Esitämme, että käyttöön otetaan opintotuen kannustinmalli, jossa opintorahaa saa sitä enemmän, mitä enemmän suorittaa tutkintoonsa kuuluvia opintoja. Jos maisterin tutkinnon suorittaa esimerkiksi kolmessa vuodessa, saa saman opintorahapotin, mitä saman tutkinnon viidessä vuodessa suorittava opiskelija saisi. Kannustinmallin myötä päästään korottamaan opintotuen tulorajoja tuntuvasti, jolloin opiskelija pääsee tienaamaan enemmän ja valtio saa enemmän verotuloja. Säästöjä syntyy, kun opiskelijat valmistuvat omasta tahdostaan nopeammin, ja siirtyvät ripeämmin työelämään maksamaan veroja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi, toteaa luokanopettajaksi opiskeleva puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.

PS-Nuoret: Opiskelijaliike, tarjotkaa vaihtoehtoja ja lopettakaa demarointi!

Kansalaisaloite Yle-veron lakkauttamisesta avautui eilen oikeusministeriön ylläpitämässä Kansalaisaloite.fi -palvelussa. Jo ensimmäisen keräyspäivän jälkeen aloitteen on kirjoittanut yli 5 000 suomalaista.
&#8211; Yle-veron tarpeellisuudesta on ollut keskustelua jo pitemmän aikaa, mutta se ei ole johtanut mihinkään. Viime aikoina Yleisradion toiminta on saanut poikkeuksellisen voimakasta kritiikkiä &#8211; ja täysin perustellusti. Esimerkiksi tyytymättömyys uutisten puolueellisuuteen, sensuuriin, huonoon ohjelmistoon sekä puolueiden epätasa-arvoiseen kohteluun ovat eräitä perusteluita, jotka ovat nousseet esille julkisuudessa. Näin ei voi enää jatkua, vaan asioihin pitää saada muutos, sanoo aloitteen vireillepanija Aleksi Hernesniemi.
Kansalaisaloite Yle-veron lakkauttamisesta on avoinna 6 kuukauden ajan &#8211; 15.8.2016 saakka. Mikäli kansalaisaloite ylittää 50 000 kannatusilmoituksen rajan, se siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi.

Kansalaisaloite Yle-verosta räjäytti potin jo ensimmäisenä keräyspäivänä

Hallituksen 80-kohtaisessa turvapaikkapoliittisessa ohjelmassa linjattiin, että perheenyhdistämisdirektiiviä sovelletaan täysimääräisesti. Nyt lausuntokierroksella olevasta lakiluonnoksesta puuttuvat kokonaan asumisaika- ja asuntovaatimus, avio- ja avopuolisoiden ikävaatimus sekä vaatimus alkeellisesta kielitaidosta.
&#8211; Me voisimme vaatia perheenyhdistämisen ehtona 21 vuoden ikää, kahden vuoden maassaoloa, riittävän kokoista asuntoa sekä suomen kielen alkeita, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen listaa ja kysyy sisäministeri Petteri Orpolta:
&#8211; Kokoomusministeri Orpo, miksi heitit roskiin nämä työkalut maahanmuuton hillitsemiseksi, vaikka yhdessä sovittiin, että kaikki keinot käytetään? Kirjoitatte suomalaisille veronmaksajille tahallaan isomman laskun.
Vaarana massiiviset perheenyhdistämiset
Tynkkysen mielestä löysässä lakiluonnoksessa on hyvää esimerkiksi toimeentuloedellytyksen käytön laajentaminen kaikkiin Suomen kansalaisiin, sillä kansainvaelluksen mukana tulleista maahanmuuttajista voi jo muutaman vuoden päästä tulla Suomen kansalaisia. Kokoomusleiristä kuitenkin ehdotettiin jo tämänkin työkalun hylkäämistä.
&#8211; Koko ajan kasvava määrä Suomen kansalaisten tekemistä perheenyhdistämisistä koskee kansalaisuuden saaneiden ja Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten henkilöiden perheenyhdistämisiä. Kasvaneiden turvapaikanhakijamäärien takia kansalaistamiset lisääntyvät lähivuosina, jolloin kokoomuskansanedustaja Arto Satosen ehdotuksen mukaisesti tälle joukolle tulisi mahdolliseksi ilman kriteerejä tapahtuva massiivinen perheenyhdistämisten toteuttaminen. Nyt järki käteen, vetoaa 1. varapuheenjohtaja Aleksi Hernesniemi.
Toimeentuloedellytykset myös omille kansalaisille
Norja, Ruotsi ja Tanska ovat menneet tuoreissa perheenyhdistämiskiristyksissään huomattavasti Suomea pidemmälle. Toimeentuloedellytysten ohella heillä myös asumisaika- ja puolisoiden ikärajavaatimukset ovat käytössä &#8211; myös omille kansalaisille.
&#8211; Ihmissalakuljettajat markkinoivat Suomea maana, jossa pääministeri tarjoaa asuntonsa käyttöön. Sen lisäksikö pitäisi olla vielä Pohjoismaiden löysimmät perheenyhdistämiskriteerit? Tynkkynen ihmettelee.

PS-Nuoret: Suomi on Pohjolan heikoin lenkki – miksi, ministeri Orpo?

Perussuomalaiset Nuoret tukee väkivallattomien katupartioiden perustamista ympäri Suomea heikentyneen turvallisuustilanteen parantamiseksi. Vaikka kansalaispartioita on perustettu erityisesti juuri nopeasti kasvaneiden turvapaikanhakijamäärien vuoksi, Perussuomalaiset Nuoret muistuttaa, että kansalaispartiot ilmoittavat poliisille kaikesta väkivallasta.
&#8211; On järjenvastaista, että esimerkiksi sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg vaatii kieltämään kansalaispartiot. Kansalaisten liikkumisvapautta ei saa rajoittaa. Nerg voisi perustella, haluaako hän kieltää ahdistelusta ilmoittamisen poliisille vai esimerkiksi ryhmässä liikkumisen? Perussuomalaisten Nuorten 1. varapuheenjohtaja Aleksi Hernesniemi kysyy.
&#8211; Kannattaa tulla norsunluutornista alas ja kuunnella, mitä Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki kertoo kentältä: Suomeen on saapunut uusi seksuaalirikosilmiö. Kun poliisin resurssit eivät riitä kaikkeen, kansalaisia tarvitaan apuun.
Turvapaikanhakijajoukko on merkittävä turvallisuusriski
Perussuomalaisten Nuorten mielestä on selvää, että ongelmamme on naisia kaupungilla ahdistelevat miehet, eivät turvalliset aikuiset partioimassa julkisilla paikoilla. Kansalaispartioiden läsnäolo jo itsessään nostaa kynnystä tehdä rikoksia julkisilla paikoilla, mutta niin tapahtuessa paikalla on myös valmiina silminnäkijöitä soittamassa poliisin puuttumaan tilanteeseen.
&#8211; Ympäri Suomea nousevissa vastaanottokeskuksissa sopeuttamisessa joudutaan lähtemään niinkin alkeista, että naisen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen ihmettelee.
&#8211; Maalaisjärkikin kertoo, että pääosin miehistä koostuva yli 30 000 turvapaikanhakijan joukko on merkittävä turvallisuusriski. Ja jos maalaisjärki ei toimi, voi lehdistä lukea joka päivä naisten kokemasta turvattomuudesta ja julkisilla paikoilla lisääntyneestä seksuaalisesta häirinnästä. Ennaltaehkäisevä vapaaehtoistoiminta on enemmän kuin tervetullutta.
Perussuomalaisten Nuorten mielestä viranomaisten pitää olla tässä asiassa aloitteellisia. Heidän tulee ohjeistaa, millä tavoin turvallisuuden eteen tehtävästä vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet ihmiset voivat tehdä yhteistyötä poliisin kanssa, kuten Virossa on toimittu. Poliisilla on parhaat tiedot kussakin kunnassa alueista, joilla kansalaispartiointi olisi hyödyllisintä.

PS-Nuoret: On järjenvastaista vaatia katupartioiden kieltämistä

Perussuomalaiset nuoret kokoonuvat tulevana viikonloppuna valtakunnalliseen syyskokoukseen Seinäjoella. Kokouksessa valitaan puheenjohtajisto ja hallitus, ja viime päivinä julkisuudessa velloneista tapahtumista käytäneen vilkas keskustelu.
Perussuomalaisista erotettu Sebastian Tynkkynen tavoittelee jatkoa puheenjohtajuudelleen, eikä hänelle ole vielä tähän mennessä ilmoittautunut haastajia.  Nuorisojärjestön jäseniltä ei edellytetä emopuolueen jäsenyyttä, joten nuorten kokous voi halutessaan jatkaa Tynkkysen puheenjohtajakautta.
Ensimmäisen varapuheenjohtajan paikkaa tavoittelee Aleksi Hernesniemi, joka joutui myös äskettäin törmäyskurssille emopuolueen kanssa ja sai toimistaan varoituksen.
Toiseksi varapuheenjohtajaksi ovat ehdolla Matias Kvist ja Samuli Voutila, kolmanneksi varapuheenjohtajaksi puolestaan Daniel Kaartinen ja Roger Kulmala.
Nuorten pääsihteerinä on toiminut Suvi Karhu, mutta hän väistyy nyt tehtävästään. Pääsihteerin paikkaa hakevat: Krista Bister, Tony Leppäkoski ja Tuomas Tähti.
Hallituksen jäseniksi ovat ehdolla: Milko Aikio, Henri Hautamäki, Pasi Liukkonen, Tiina Palovuori, Marika Sorja ja Harri Vuorenpää.
&nbsp;

Perussuomalaiset nuoret viikonloppuna valtakunnalliseen syyskokoukseen

Perussuomalaiset on valinnut uuden puoluehallituksen seuraavalle yksivuotiskaudelle.
Eduskunnan pikkuparlamentissa kokoontunut puoluevaltuusto valitsi 17 ehdokkaan joukosta seuraavat henkilöt: Aleksi Hernesniemi (kuvassa vasemmalla), Osmo Kokko, Jari Ronkainen, Anssi Joutsenlahti, Marke Tuominen, Terhi Kiemunki ja Juhani Pilpola (ei kuvassa).
Puoluehallitukseen kuuluvat yllämainittujen lisäksi puolueen puheenjohtajisto Timo Soini, Jussi Niinistö, Hanna Mäntylä, Juho Eerola, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sekä eduskuntaryhmän edustajana Jari Lindström.

Uusi puoluehallitus valittu

Perussuomalaiset Nuoret hakee oikaisua ministeri Pia Viitasen vuoden 2015 tukipäätökseen, jossa järjestön hakema 200 000 euron tukisumma kutistui 81 200 euroon. Perussuomalaiset Nuoret saavat eduskuntapuolueiden poliittisista nuorisojärjestöistä toiseksi vähiten tukea, vähemmän saavat ainoastaan KD Nuoret.
&#8211; Ei tämä niin voi mennä, että muiden poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaa ylläpidetään OKM:n taholta ja meille heitetään luu käteen, toteaa Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.
Jäsenmäärä hurjassa kasvussa
Allianssin TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan vihreät ja perussuomalaiset ovat nuorison keskuudessa selvästi suosituimmat puolueet.
&#8211; Toiminnan kehittämiselle on kova paine, mutta resurssit ovat olemattomat, sillä ministeri Viitanen pönkittää edeltäjänsä Paavo Arhinmäen tavoin vanhoja toimijoita &#8211; ottamatta huomioon Perussuomalaisten Nuorten nousua.
&#8211; Jäsenmäärämme on kasvanut tänä vuonna jo 9 %, vaikka olemme vasta toukokuussa. Poliittinen vaikuttamisemme on poikinut valtavaa kansalaiskeskustelua, johon ovat ottaneet kantaa vaikuttajat eurooppaministeriä myöten. Vaaleissa nuorisojärjestöstämme nousi viisi kansanedustajaa eduskuntaan. Mitä vielä tarvitaan, että ministerin silmät avautuvat? varapuheenjohtaja Aleksi Hernesniemi kysyy.
Viimeinen kierros oikeudessa
Jos oikaisupyyntö ei johda tukipäätöksen korjaamiseen, on Perussuomalaiset Nuoret valmis hakemaan ratkaisua oikeusteitse. PS-Nuoret voittivat jo yhden taistelun, kun korkein hallinto-oikeus tuomitsi opetus- ja kulttuuriministeriön edellisen tukipäätöksen lainvastaiseksi.
&#8211; Tämä on viimeinen taisto vasemmistolaista röyhkeää tukipolitiikkaa vastaan. Uskomme, että perussinimullasta nousee uusi oikeudenmukainen ministeri, jonka jälkeen meitä nuoria kohdellaan tasapuolisesti &#8211; poliittisista mielipiteistä huolimatta, Tynkkynen toivoo.

PS-Nuoret vaativat jälleen tukipäätöksen oikaisua

Perussuomalaiset Nuoret iloitsee 50 000 allekirjoituksen rajan ylittäneestä kansalaisaloitteesta, joka vaatii rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista maasta. Karkottamisen helpottaminen on ollut järjestön agendalla jo pitkään ja viimeisin kannanotto aiheen tiimoilta on tehty viime joulukuussa.
&#8211; Tämän kansalaisaloitteen eteneminen on voimakas vaatimus tulevalle eduskunnalle maahanmuuttopolitiikan tiukentamisesta. Suomalaiset eivät enää suostu katsomaan vierestä, kun luottamusyhteiskuntaamme murennetaan Ruotsin jalanjäljissä, toteaa Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.
Jo kolmannes raiskauksista 
 ulkomaalaisten tekemiä
Perussuomalaisten Nuorten mielestä on kansan oikeudentajun vastaista, että esimerkiksi Suomen tarjotessa turvapaikkaa ulkomaalaiselle tämä aiheuttaa turvattomuutta suomalaisille.
&#8211; Tapanilassa somalien tekemä joukkoraiskaus toi laajaan keskusteluun ongelman, joka meillä on ollut jo pitkään. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan pienestä lukumäärästään huolimatta ulkomaalaiset tekevät jopa kolmasosan kaikista raiskauksista Suomessa. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka pelisääntöjen tiukentamiselle on välitön tarve, PS-Nuorten varapuheenjohtaja Aleksi Hernesniemi huomauttaa.
&#8211; Perussuomalaiset Nuoret vastustaa tiukasti punavihreää löyhää maahanmuuttopolitiikkaa, joka johtaa ongelmien lakaisuun maton alle ja rasismin kasvuun. Auttavaa kättä pureville pitäisi antaa yhdensuuntainen menolippu kouraan, PS-nuoret linjaavat.
Karkottamisen helpottamisen lisäksi Perussuomalaiset Nuoret haluaa kehittää suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa useilla ratkaisuehdotuksilla, jotka julkaistiin järjestön maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa.

PS-Nuoret: ”Auttavaa kättä pureville yhdensuuntainen menolippu kouraan”

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt korottaa Perussuomalaisten Nuorten vuoden 2014 yleisavustuksen 29 000 eurosta 58 000 euroon. Tämä ei tyydytä puheenjohtaja Sebastian Tynkkystä.
Ministeriö on myös käsitellyt uudelleen PS-Nuorille vuonna 2013 myönnettyä yleisavustusta koskevaa oikaisuvaatimusta, mutta päättänyt olla muuttamatta avustusmäärää tuon vuoden osalta, koska katsoo ”nuorisojärjestön toiminnan olleen vasta kehittymässä”. Ministeriö joutui tarkastelemaan päätöksiään uudelleen saatuaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta viime marraskuussa vahvistuksen sille, että PS-Nuoria syrjittiin rahanjaossa.
&#8211; Kuten yhdistyksemme varapuheenjohtaja Aleksi Hernesniemi asian tiimoilta laatimassamme tiedotteessa sanoo, emme suostu olemaan enää opetusministeriön sylkykyppina. Asiat pitää laittaa oikeisiin mittasuhteisiin &#8211; korotuksen jälkeenkin avustussumma on vain vajaa kymmenesosa siitä, mitä Keskustanuoret saavat. Jos opetus- ja kulttuuriministeriö luulee, että tällä korjausliikkeellä asia on kunnossa, se on kyllä väärä luulo. Asia ei tule jäämään tähän, sanoo Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.
Taustalla poliittinen peli
Perustuupa nuorisojärjestöille myönnettävä avustus sitten järjestön kokoon, aktiivisuuteen tai mihin tahansa muuhun mittariin, ei opetusministeriö pysty Tynkkysen mukaan mitenkään osoittamaan PS-nuoria kymmentä kertaa Keskustanuoria pienemmäksi.
Perussuomalaiset Nuoret näkee OKM:n päätösten taustalla poliittisen pelin, jolla yritetään jarruttaa demokraattisesti toimivan nuorisojärjestön kasvua.
&#8211; Tällä hetkellä pyrimme vaikuttamaan siihen, että tulevaisuudessa rahanjako olisi oikeudenmukaisempaa. Mietinnässä on myös, mihin toimiin olisi ryhdyttävä nyt, kun OKM ei suostu olemaan ryhdikäs ja korjaamaan avustuspäätöksiä oikealle tasolle. Esimerkiksi vuoden 2013 avustuspäätöstä ei korjattu millään lailla, vaan se jäi 20 000 euroon. Jokainen ymmärtää, että se on järkyttävän pieni summa verrattuna kaikille muille poliittisille nuorisojärjestöille myönnettyihin avustuksiin, Tynkkynen huomauttaa.
&nbsp;

PS-Nuorille vain muodollinen avustuskorotus: ”Ministeriö pitää meitä sylkykuppina”

Perussuomalaisten Nuorten vuosi huipentuu 1.-2. marraskuuta Turussa järjestettävään syyskokoukseen, jolloin järjestölle valitaan uusi puheenjohtajisto ja pääsihteeri. Järjestön nykyinen puheenjohtaja Simon Elo on ilmoittanut, ettei hän lähde tavoittelemaan enää viidettä vuotta nuorisojärjestön johdossa.
Ehdolla Perussuomalaisten Nuorten uudeksi puheenjohtajaksi ovat: PS-Nuorten pääsihteeri Suvi Karhu Espoosta, Helsingin Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Jarmo Keto ja PS-Nuorten toiminnanjohtaja Sebastian Tynkkynen Oulusta.
Karhu on siviiliammatiltaan ravintolakokki ja toiminut viimeiset kaksi vuotta järjestön pääsihteerinä, sekä tätä ennen vuoden Uudenmaan Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja. Keto on IT-alan yrittäjä ja toiminut viimeisen vuoden Perussuomalaisten Nuorten hallituksessa sekä johtanut nuorisojärjestön Helsingin piiriä. Tynkkynen oli viime vuonna järjestön toinen varapuheenjohtaja sekä on toiminut nyt toista vuotta toiminnanjohtajana. Hän opiskelee Oulun yliopistossa luokanopettajaksi.
Kokouksessa valittu uusi puheenjohtaja aloittaa toimikautensa vuoden 2015 alusta.
Pääsihteeriksi ovat ilmoittaneet hakevansa tamperelainen kaupunginvaltuutettu Tiina Elovaara (27) ja Uudenmaan Perussuomalaisten Nuorten sihteeri Jenni Lastuvuori (29) Pornaisista.
Ehdolle järjestön varapuheenjohtajaksi hakevat Aleksi Hernesniemi, Roger Kulmala ja Matias Kvist.

Kenestä Perussuomalaisten Nuorten seuraava puheenjohtaja?

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piirihallitus on täydentänyt ehdokasasetteluaan. Kolmanneksi ehdokkaaksi valittiin tehdastyöläinen Marko Kulpakko Kaustiselta (kuvassa).
Jäsenäänestyksen perusteella on aiemmin valittu ehdokkaiksi yhteiskuntatieteiden kandidaatti  Aleksi Hernesniemi Kannuksesta  ja  kiinteistönvälittäjä Irma Kemppainen Kokkolasta.

Aleksi Hernesniemi

Suomen EU-jäsenyyttä vastustava kansalaisaloite sai Brexitistä tuulta siipiensä alle

Ajatuspaja: Suomessa turvallisuustyhjiö, kansalaiset vastaavat katupartioinnilla

Suomen Perusta: Turvallisuus uhattuna – raportti maahanmuutosta, turvallisuustilanteesta ja kansalaispartioista

Kokoomusministeri myönsi nuorilleen yli kuusinkertaisen tuen verrattuna PS-Nuoriin – epäoikeudenmukainen päätös haastetaan oikeuteen

PS-Nuoret: Opiskelijaliike, tarjotkaa vaihtoehtoja ja lopettakaa demarointi!

Kansalaisaloite Yle-verosta räjäytti potin jo ensimmäisenä keräyspäivänä

PS-Nuoret: Suomi on Pohjolan heikoin lenkki – miksi, ministeri Orpo?

PS-Nuoret: On järjenvastaista vaatia katupartioiden kieltämistä

Perussuomalaiset nuoret viikonloppuna valtakunnalliseen syyskokoukseen

Uusi puoluehallitus valittu

PS-Nuoret vaativat jälleen tukipäätöksen oikaisua

PS-Nuoret: ”Auttavaa kättä pureville yhdensuuntainen menolippu kouraan”

PS-Nuorille vain muodollinen avustuskorotus: ”Ministeriö pitää meitä sylkykuppina”

Kenestä Perussuomalaisten Nuorten seuraava puheenjohtaja?

Keski-Pohjanmaan piirin ehdokaslista täydentyy

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025