Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

aluehallintovirasto

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew esittää aluehallintovirastojen toimivaltuuksien laajentamista. Tällä hetkellä aluehallintovirastoilla on oikeus valvoa oma-aloitteisesti varhaiskasvatusta, mutta ei oppilaitoksia.

&#8211; Hyssyttelyn aika on ohi, koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan on puututtava jämäkästi. Ei riitä, että kouluja ohjeistetaan puuttumaan kiusaamiseen. On myös valvottava, että se tosiasiallisesti toteutuu, kansanedustaja Kaisa Garedew painottaa.
Garedewin mukaan on ongelmallista, että koulujen valvonta on käytännössä siirretty vanhempien vastuulle.
&#8211; Huoltajalla on oikeus tehdä koulun tai opettajan toiminnasta kantelu aluehallintovirastolle. Tämä voi aiheuttaa koulun ja huoltajien välien tulehtumista ja on lasten vanhemmille kuormittavaa ja voimavaroja vaativaa, hän kuvailee.
Ongelmia ei ole saatu kitketyksi
Vaikka kouluissa tehdään jo paljon työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi, oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi sekä lasten ja nuorten oppimisen tukemiseksi, ei ongelmia ole saatu kitkettyä kokonaan. Edelleen oppilaat joutuvat kiusatuiksi tai eivät saa koulusta sellaista tukea ja kohtelua, mikä heille lain mukaan kuuluisi.
&#8211; Vaikka opettajilla on virkavelvollisuus puuttua kiusaamiseen tarvittavalla tavalla, tämä ei käytännössä läheskään aina toteudu. Koulujen säännölliset tarkastukset auttaisivat varmistamaan opettajien ja rehtorien aktiivisen ja tehokkaan puuttumisen jokaiseen kiusaamistilanteeseen viipymättä, Garedew perustelee.
&#8211; Koulujen valvonnan tehostaminen tukisi myös kiusatun oikeusturvaa, minkä parantamista hallitus tavoittelee, hän muistuttaa.
Lapsen oikeus turvalliseen kouluympäristöön
Hallitusohjelmassa linjataan koulukiusaamiseen puuttumisen valtakunnallisten toimintamallien kehittämisestä. Kiusaamisen vastaiseen työhön korvamerkittiin myös viime viikkoisessa kehysriihessä viiden miljoonan euron lisärahoitus.
Samoin hallitus valmistelee kirjaustensa mukaisesti aluehallintouudistusta, jossa Valviran, aluehallintovirastojen sekä ELY-keskusten tietyt tehtävät yhdistetään ja loput tehtävät kootaan uusien elinvoimakeskusten alle. Uudistuksen yhteydessä olisi mahdollista myös määrittää virastoille uusia tehtäviä.
&#8211; Aluehallintovirastojen oma-aloitteisen valvonnan laajentaminen tukisi hallituksen kiusaamisen vastaisen tavoitteen käytännön toteuttamista ja valvomista. On meidän aikuisten ja etenkin päättäjien vastuulla varmistaa, että jokaiselle lapselle toteutuu oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja tarvitsemaansa tukeen.
&nbsp;

Garedew vaatii jämäkkää puuttumista koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan: “Hyssyttelyn aika on ohi”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa on jättänyt eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen koskien uutta eläinten hyvinvointilakiin liittyvää epäkohtaa. Elomaa pitää aluehallintoviraston vaatimaa 620 euron suuruista maksua luonnonvaraisten eläinten hoitoilmoituksen käsittelystä kohtuuttomana.

Uusi eläinten hyvinvointilaki (EHL) astui voimaan 1.1.2024. Tällöin voimaan tuli myös ilmoitusvelvollisuus luonnonvaraisten eläinten hoitolatoiminnan harjoittamisesta.
Lain mukaan ”avuttomassa tilassa olevien luonnonvaraisten eläinten hoitoa harjoittavan on viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista tai lopettamista tai toiminnan oleellisesti muuttuessa tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus sille aluehallintovirastolle, jonka toimialueella toimintaa harjoitetaan”.
Hoito pitkälti vapaaehtoistoiminnan varassa
Loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoito on Suomessa pitkälti vapaaehtoistoiminnan varassa, vaikka kyseessä ovat valtion eläimet. Uuden eläinten hyvinvointilain myötä muu kuin ensiapuluontoinen hoitotoiminta muuttuu ilmoituksenvaraiseksi. Aluehallintovirastot vaativat ilmoituksen käsittelystä 620 euron maksun luonnonvaraisten eläinten osalta.
&#8211; Vertailun vuoksi laki vaatii ilmoituksen myös laajamittaisesta seura- ja harrastuseläinten pidosta, mutta tämä maksu on suuruudeltaan vain 85 euroa. Maksu määrätään valtioneuvoston asetuksessa aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2024, kertoo perussuomalaisten Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
&#8211; Asetus ei ole tullut luonnonvaraistoimijoille lausuntokierrokselle, eikä toiminnan muuttumisesta maksulliseksi ole annettu ennakkoon mitään tietoa. Näin ollen asetusta ei ole voitu ajoissa myöskään kommentoida.
Eläinhoitolat joutuisivat kohtuuttomaan asemaan
Elomaan mielestä näin suuri maksu asettaisi eläinhoitolat kohtuuttomaan asemaan. Niinpä hän kysyy asianomaiselta ministeriltä, mitä hallitus aikoo tehdä tämän epäkohdan pikaiseksi korjaamiseksi tai edes kohtuullistamiseksi.
&#8211; Arvoisa ministeri, vaikuttaako näin suuri maksu eläinhoitoloiden mahdollisuuksiin täyttää eläinsuojelulliset lakisääteiset velvoitteensa? Elomaa kysyy.
Kirjallisen kysymyksen on Elomaan lisäksi allekirjoittanut 19 muuta kansanedustajaa eri eduskuntaryhmistä.
&nbsp;

Elomaa eläinten hyvinvointilaista: Luonnonvaraisten eläinten hoitoilmoituksen käsittelymaksu on kohtuuton

Aluevaalit ovat ovella, mutta suomalaisten vaali-innostuksen pelätään jäävän laimeaksi. Osin taustalla on puolueiden vaalikampanjoinnin rajoitukset korona-aikana. Jopa ulkona kampanjoiminen on avien päätöksellä kielletty monessa osassa maata, vaikka THL:n ja STM:n mukaan ulkona kampanjoiminen on matalan riskin toimintaa.

Perussuomalaiset on valittanut aluehallintovirastojen (avi) ristiriitaisista päätöksistä hallinto-oikeuteen. Ratkaisua ei näytä olevan tulossa, vaikka muun muassa kuntosalien kohdalla rajoituksista on esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla peräännytty.
&#8211; Logiikan kannalta on vaikea ymmärtää, miksi me emme voi telttailla ulkona Pohjois-Pohjanmaalla, mutta kuntosalille sisälle voi mennä. Ulkotilaisuuksiin saa osallistua alle viisi henkilöä, mikä tarkoittaa sitä, että ainakaan perussuomalaisille kampanjointi ei ole sallittua, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Hän puhui tänään perussuomalaisten tuumaustunnilla.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 14.1.2022 - Riikka Purra ja Pasi Holm" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/bUWbB6GxH9g?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisten puoluejohto ehti kuitenkin viime syksyn aikana kiertää Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta koko manner-Suomen, kaikki maakunnat ja uudet hyvinvointialueet.
&#8211; Olen itse pitänyt kirjaa menoistani, ja kilometrejä aluevaalikiertueella on kertynyt lähes 12 000 ja lisää tulee tänäänkin, Purra sanoo.
Sekavaa koronapolitiikkaa
Purra katsoo, että perussuomalaiset on tähän mennessä tehnyt oman osuutensa näiden vaalien merkityksen kertomisessa.
&#8211; Samaa en sanoisi hallituksesta, jonka aluevaaliviestintä on parhaimmillaankin kehnoa. Äänestysaktiivisuuden alhaiseksi jääminen ja uudistusten tekeminen kuin verhon takana ei tosin haittaa useimpia puolueita, joten siinä lienee selitys. Kansalaisten aktiivisesta passivoittamisesta on valitettavasti hyötyä monille.
Suomen sekava koronapolitiikka on tosin sekoittanut myös monien muiden kuin aluevaaliehdokkaiden päitä.
&#8211; Viranomaiset, ministeriöt, ministerit, monet toimijat ovat keskenään erimielisiä ja viestivät keskenään ristiriitaisesti. Eri kanteilta asiaa katsovat asiantuntijat riitelevät keskenään. Kun pääministeriä ei ollut näkynyt eikä kuulunut päiväkausiin muuta kuin vaalimainoksissa, hallituksesta viimein kerrottiin, että pääministeri ei enää johda koronatoimia vaan puikoissa on peruspalveluministeri Krista Kiuru. Hän aloitti toimensa vaatimalla koululaisten kotiin jäämistä ja ylitulkitsemalla voimakkaasti STM:n pitkää koronaa käsittelevän raportin tuloksia. Kiuru syyllistyi pahimman luokan ihmisten pelotteluun, mutta näyttää siitäkin jäävän suuremmitta arvosteluitta.
&#8211; Hallituksen ja viranomaisten koronapolitiikka on poukkoilevaa ja viestinnältään epäselvää ja ristiriitaista. On täysin ymmärrettävää, mikäli kansalaisilla ei ole selvää näkemystä siitä, mikä on sallittua ja mikä ei. Samaan aikaan oppositio saa lukea valmiuslain käyttöönoton suunnitelmista mediasta, Purra sanoo.
Mistä saa puhua ja mistä ei
Viime aikoina mediassa monissa yhteyksissä on muistutettu, mistä asioista tulevat aluevaltuutetut tulevat päättämään ja mistä ei. Tällä tavoin aluevaalikampanjoista on haluttu leikata pois joitakin keskusteluaiheita.
Purra pohtii, mistä tämä johtuu.
&#8211; Kuten ennen kuntavaalejakin, myös nyt joillekin on tärkeää määritellä, mistä saa puhua tai mistä erityisesti perussuomalaiset saavat puhua. Ottaen huomioon, että uusiin hyvinvointialuevaltuustoihin valittavat luottamustoimen haltijat tulevat päättämään lähinnä palvelustrategiasta ja palveluverkon heikennyksistä, mikäli niitä ei nuijita jo virkamiestasolla, kuten joillakin alueilla toivottaisiin, ei näissä vaaleissa saisi puhua käytännössä katsoen mistään politiikasta, mikäli pitäisi puhua vain siitä, mistä faktuaalisesti tulevissa valtuustoissa päätetään. Kun alueet vielä ovat suorassa valtionrahoituksessa eikä niillä ole minkäänlaisia kannusteita säästää tai olla kuluttamatta kaikkea, minkä saavat, ei poliitikoille jäisi vaalikeskusteluihin lainkaan kommentoitavaa.
&#8211; Ja tämä, ystävät hyvät, on juuri se tarkoitus. Tällä tavalla useimpien äänestäjien mielenkiinto on saatu tapettua jo hyvissä ajoin etukäteen, ja korvat menevät kiinni pelkän ”sote” tai ”hyvinvointialue”-sanan kuulemisesta. Enkä siis moiti äänestäjiä. Tällaisen häkkyrän takia tarvitaan vaalit ja valtava keikaus, Purra sanoo.
Politiikassa kaikki liittyy kaikkeen
Purra korostaa, että perussuomalaiset puhuu näissäkin vaaleissa kaikista asioista.
&#8211; Koska politiikassa kaikki liittyvät kaikkeen, ja koemme sen velvollisuudeksemme äänestäjille tietoon tuoda. Mitä puolue ajaa valtakunnan tasolla, millaista talouspolitiikkaa, millaista tärkeysjärjestystä, millaisia arvovalintoja – se vaikuttaa siihen, mitä kyseinen puolue realistisesti voi luvata alue- ja paikallistasolla.
Tämä ei tietenkään kaikkia pidättele, vaan maakuntien vaalikentillä jotkut ovat taas luvanneet kuuta taivaalta, vaikka juuri on jaettu rahoja maailmalle eikä enää kerta kaikkiaan ole mitään, mitä jakaa.
&#8211; On täysin ymmärrettävää, että hallituspuolue keskusta ei halua aluevaalikentillä muistaa tai muistuttaa, mitä se on tehnyt ja tukenut hallituksessa. Äänestäjien oikeusturva huomioiden tämä on kuitenkin välttämätöntä.
Vaaleja voidaan yhdistää
Vaalien kiinnostavuuden ja äänestäjien aktiivisuuden lisäämiseksi perussuomalaiset ovat esittäneet kunta-, alue- ja eduskuntavaalien yhdistämistä. Paitsi että yhdistäminen lisäisi ihmisten kiinnostusta ja äänestysaktiivisuutta eli osallisuutta, se myös helpottaisi puolueiden katteettomien lupauksien antamisen ongelmaa.
&#8211; Mikäli puolue joutuisi samaan aikaan esittämään politiikkansa ja linjansa sekä valtion että paikallis- ja aluetason vaaleihin, ei sen olisi lainkaan niin helppoa johtaa harhaan ja luvata turhia. Sen politiikalta vaadittaisiin johdonmukaisuutta. Kolmen tason vaalien yhdistäminen on käytössä Ruotsissa, ja siellä äänestäjien kiinnostus onkin selvästi suurempaa, Purra sanoo.

Purra: Äänestysaktiivisuuden alhaiseksi jääminen ei haittaisi useimpia puolueita – ”Kansalaisten aktiivisesta passivoittamisesta on valitettavasti hyötyä monille”

Kansanedustaja Jukka Mäkynen kysyi eilen eduskunnan kyselytunnilla ministeri Kiurulta, miksi Kiuru ei näe ongelmaa siinä, että aluehallintovirasto ilmoittaa hoitokotien tarkastuksista ennakkoon terveydenhuollon yksiköille ja potilasturvallisuuden vaarantuminen lakaistaan näin maton alle.

Ministeri Krista Kiuru (sd.) ei vastannut edustaja Jukka Mäkysen kysymykseen, vaan puhui asian vierestä. Mäkynen vaatii Kiurulta pikaisia toimia aluehallintovirastojen valvontakäytäntöjä ohjaavaan lainsäädäntöön.
&#8211; Selvitin viime keväänä kirjallisella kysymykselläni ministeri Kiurulle aluehallintovirastojen valvontakäytäntöjä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston johdon mukaan tarkastuskäynneistä ilmoitetaan ennakkoon terveydenhuollon yksiköihin, kuten vanhusten hoitokoteihin.
&#8211; AVIn johdon mukaan ennalta ilmoittamattomalle tarkastuskäynnille on lain mukaan aina oltava peruste. Miten hoitoyksiköiden toimintaa voidaan valvoa, kun hoitoyksikkö usein tietää ennakkoon, että AVI on tulossa paikalle valvontakäynnille? Mäkynen tivasi Kiurulta kyselytunnilla.
Omaiset heitteillä vanhusten hoitokodeissa
Mäkysen mukaan koko terveydenhuollon yksiköiden valvonta on kriisissä.
&#8211; Kansalaisilta tulee jatkuvasti viestiä siitä, että heidän omaisensa on jätetty heitteille esimerkiksi vanhusten hoitokodissa. Se, että valvontakäynti ilman ennakkoilmoitusta terveydenhuollon yksikköön vaatii aina lain mukaan perustelut, on täysin käsittämätön tilanne suomalaisessa oikeusvaltiossa, joka on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, Mäkynen toteaa.
Ministeri Kiuru on vastuuministeri asiassa ja varmasti täysin tietoinen aluehallintovirastojen valvontatoiminnan puutteista, mikä johtuu huonosta lainsäädännöstä. Mäkynen vaatii Kiurua tekemään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön niin, että aluehallintovirastot eivät lain mukaan saa missään tilanteessa ilmoittaa ennakkoon tulostaan terveydenhuollon toimintayksikköön, vaan kaiken AVIn valvontatoiminnan tulee perustua yllätyksenä tuleviin valvontakäynteihin.
&#8211; On täysin käsittämätöntä, että Kiuru ei ole jo aiemmin ryhtynyt toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Kiuru tuli tietoiseksi AVIn valvontatoiminnan vakavista puutteista viimeistään viime keväänä, kun toin asian Kiurun tietoon kirjallisessa kysymyksessäni, Mäkynen jyrähtää.
&nbsp;

Mäkynen: Terveydenhuollon valvonta puutteellista – ”Miksei ministeri Kiuru puutu asiaan?”

Perussuomalaiset vaati suullisella kyselytunnilla toimia koti- ja omaishoidon heikkoon tilanteeseen. Perussuomalaiset esittää tulevassa vaihtoehtobudjetissaan muun muassa omaishoidontuen verovapautta, mutta hallitus ei aio tätä esitystä tukea.

Tampereella on kotihoidon osalta tullut ilmi vakavia puutteita kotihoidossa aluehallintoviraston tehtyä yllätystarkastuksen. AVI:n mukaan epäkohdat vaaransivat kotihoidossa olevien asiakkaiden hyvän hoidon.
&#8211; Puutteita oli niin ateriaväleissä, lääkkeiden annosteluajankohdissa ja säilytyksessä kuin työvälineissäkin. Henkilöstö koostui pääosin sijaisista, listalla oli jo työnsä lopettaneita työntekijöitä, kirjallisia työsopimuksia ei ollut eikä päivystyspuhelimeen vastattu. Henkilöstöpuutteita on ilmennyt muuallakin maassa, kuten Juankoskella, perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen luetteli.
Mitä konkreettisia toimenpiteitä?
&#8211; Hyvä hallitus, onko Tampereen esimerkin perusteella omavalvonta mielestänne jatkossakin riittävä valvonnan muoto, vai mitä konkreettisia toimenpiteitä aiotte tehdä tilanteen korjaamiseksi? Reijonen kysyi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan omavalvontaa täytyy olla joka tapauksessa ja viime kädessä vastuu on palvelun järjestäjällä. Reijosen nostamassa esimerkissä on kuitenkin Kiurun mielestä hyvää se, että valvonta on toiminut, kun valvova viranomainen on puuttunut nyt epäkohtiin. Ennen eduskuntakauden loppua on tulossa vielä vanhuspalvelulain uudistus, jossa kotihoitoa uudistetaan. Sen tarkemmin Kiuru ei luetellut konkreettisia toimenpiteitä.
Omaishoidon arvo tunnustettava
Kotihoidon lisäksi omaishoitoon liittyy vakavia ongelmia. Omaishoitajien tilanne oli jo ennen koronapandemiaa heikko, ja heidän yhteiskunnalta saamansa tuki riippui pitkälti asuinkunnasta.
&#8211; Moni omaishoitaja kokee, ettei yhteiskunta arvosta heidän tekemäänsä työtä. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä, kun katsoo, millä tolalla omaishoitajille tarjottavat palvelut ovat. Perussuomalaiset esittää vaihtoehdossaan omaishoidontukea täysin verovapaaksi.
&#8211; Hyvä hallitus, aiotteko omaishoitajien tukemiseksi yhtenäistää omaishoitajille tarjottavat palvelut koko maassa ja säätää omaishoidon tuen verovapaaksi? Reijonen kysyi suoraan.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi, että omaishoidontuen verottomuutta ei hallitusohjelmassa ole, mutta sote-uudistus yhdenmukaistaa hänen mukaansa kuntien välisiä käytänteitä omaishoitajien palveluissa ja tuissa.
&nbsp;

Perussuomalaiset haluaa omaishoidontuen verovapaaksi – hallitus ei tue esitystä

Perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkynen selvitti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta sen valvontakäytäntöjä. Viraston johdon mukaan tarkastuskäynneistä ilmoitetaan ennakkoon terveydenhuollon yksiköihin, kuten vanhusten hoitokoteihin. AVI:n johdon mukaan ennalta ilmoittamattomalle tarkastuskäynnille on aina oltava peruste. Asiasta pöyristynyt Mäkynen pitää käytäntöä törkeänä vanhusten ihmisoikeuksien loukkauksena.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkynen teki asiasta kirjallisen kysymyksen ministeri Krista Kiurulle (sd.). Kiuru jätti vastaamatta Mäkysen tärkeimpään kysymykseen siitä, onko lainmukaista, että hoitokoteihin ilmoitetaan ennakkoon tarkastuskäynnille tulosta.
&#8211; Olen saanut suuren määrän yhteydenottoja siitä, että esimerkiksi hoitokodissa, jossa on jatkuvasti aivan liian vähän hoitajia työvuorossa, onkin ollut ”sattumoisin” AVI:n tarkastuksen yhteydessä tarvittava henkilöstömitoitus. Onko niin, että huolestuneille omaisille on tehty silmänkääntötemppu, jossa toimivaltainen viranomainen suojelee hoitokotien johtoa väärinkäytösten paljastumisilta? Mäkynen kysyy huolestuneena.
Pitkäaikaista kärsimystä ja hoitajien uupumista
Seurauksena on pahimmassa tapauksessa pitkäaikaista kärsimystä, ennenaikaisia potilaskuolemia ja valtavaa tuskaa omaisille, jotka tietävät ja näkevät läheisensä kärsivän hoitokodissa. Koko järjestelmä näyttää suojelevan väärintekijöitä ja virkarikollisia, Mäkynen uskoo.
&#8211; Olen myös saanut tietooni, että hoitajat ovat palaneet täysin loppuun, koska huonosta henkilöstömitoituksesta johtuen yksi hoitaja joutuu tekemään monen hoitajan työt. Lopputuloksena on hoitajien jatkuvia sairaslomia ja lopulta irtisanoutumisia työn liiallisen rankkuuden vuoksi. Ja näiden hoitajien tilalle otetaan usein sellaisia työntekijöitä, joilla ei ole vaadittavaa kielitaitoa.
Työntekijöitä irtisanottu kantelujen seurauksena
Mäkynen on myös saanut tietoonsa tapauksia, joissa kantelun AVI:lle potilasturvallisuuden vaarantumisesta tehneitä työntekijöitä on irtisanottu heidän tekemiensä kanteluiden seurauksena.
&#8211; Ministeri Kiurun vastaus kirjalliseen kysymykseeni paljasti ministerin välinpitämättömän asenteen yhteiskuntamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kohtaan. Kenenkään terveellä maalaisjärjellä varustetun suomalaisen oikeustajuun ei millään mahdu se, että toimivaltainen ministeri Kiuru ei näe mitään ongelmaa siinä, että hoitokotien tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon terveydenhuollon yksiköille ja potilasturvallisuuden vaarantuminen lakaistaan maton alle, Mäkynen jyrähtää.

Mäkynen: Vanhusten ihmisoikeuksia rikotaan törkeästi – ministeri Kiurua ei kiinnosta

Jyväskyläläinen Aino on huolissaan yli 70-vuotiaan äitinsä hoidosta yksityisessä tehostetun palveluasumisen yksikössä.

Aino esiintyy jutussa vain etunimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi. Hänen äitinsä sairastui MS-tautiin noin 20 vuotta sitten.
&#8211; Äidiltä ovat menneet liikkumis- ja puhekyky sekä näkö. Hän on käytännössä täysin autettava kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, Aino kuvailee.
Hänen mukaansa äidin hoidossa on tapahtunut muutoksia huonompaan suuntaan viime joulukuusta lähtien.
&#8211; Ennen äiti suihkutettiin kolme kertaa viikossa, mutta vähin äänin suihkutusten määrä vähennettiin yhteen. Äiti on ollut likainen ja hänelle on aiheutunut iho-ongelmia.
&#8221;Valitustani ei ole otettu huomioon&#8221;
Tytär kertoo myös, että äidin paino on laskenut.
&#8211; Hän on joutunut olemaan paastolla pitkiä aikoja. Tämä johtuu siitä, että häntä ei ole ehditty ruokkimaan. Lisäksi välillä lääkkeitä on kokonaan unohdettu antaa. Hoitajat haluaisivat tehdä enemmän, mutta kuulemma resurssit on vedetty liian tiukoille, Aino selvittää.
Tytär on huomauttanut epäkohdista hoitopaikalle, aluehallintovirastolle sekä Jyväskylän kaupungille.
– Hoitopaikan mukaan äitini hoito ei ole ollut huonoa. Tilanne on todella hankala, koska valitustani ei ole otettu huomioon. Sen sijaan aluehallintovirasto ja kaupunki pitävät tilannetta vakavana. Aion pitää melua asiasta, jotta äitini saisi turvallista ja laadukasta hoitoa.
Hoitajista jatkuva pula
Ainon äiti on hoidettavana Jyväskylässä sijaitsevassa Validia-talossa. Validia on Suomen suurin vammaisten asumispalveluja tuottava yhtiö, jolla toimintaa yli 20 paikkakunnalla.
Jyväskylän yksiköstä ei haluttu kommentoida epäkohtia, vaan asiaan vastasi Validian viestintä- ja markkinointijohtaja Susanna Laine.
&#8211; En voi kommentoida yhden potilaan asioita. Tilanne on se, että omainen on ollut tyytymätön. Asiaa selvitellään Jyväskylän kaupungin viranomaisten kanssa, Laine toteaa.
Hänen mukaansa Rusokinkadun yksikössä on asukkaita, joista osa tarvitsee vaihtelevasti apua ja osa kaikissa toiminnoissa.
&#8211; Ei ole ennalta kalenteroitavissa, miten nopeasti asiakkaita voidaan auttaa. Jos on monta kymmentä asukasta, niin jonkun toisen auttaminen voi myöhästyttää toisen hoitoa. Ei ole vararesursseja varmuuden vuoksi. Nämä ovat valitettavia tilanteita.
Valvira ja aluehallintovirasto ovat tehneet yhteistyössä tarkastus- ja valvontatoimenpiteitä Validian yksiköihin, koska niissä on ollut henkilöstövajausta ja huoli siitä, miten asiakkaiden hoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan. Puutteita on ilmennyt henkilöstöresursseissa, odotusajoissa ja lääkehoidossa. Valvira on määrännyt Validian korjaamaan asiansa.
&#8211; Viranomainen valvoo yksikön toimintaa ja hoitohenkilöstön mitoitus tulee sieltä. Kaupungin kanssa sovitellaan määrää. Koronapandemia on vaikuttanut niin, että olemme joutuneet käyttämään sijaisia. Lähihoitajista on ollut pitkään pula. Työvoiman saatavuus on haasteellista. Se pitäisi ratkaista yhteiskunnallisesti, Laine sanoo.
Kunnalla valvontavastuu
Jyväskylän kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Juho Suortti vahvistaa, että kaupungin käsittelyssä on kolme Validia-taloon liittyvää epäkohtailmoitusta.
&#8211; Ne ovat erilaisia palvelun laatuun liittyviä epäkohtailmoituksia. Sisällöistä en voi enempää kertoa tässä vaiheessa, koska ilmoitusten käsittely on kesken. Aina kun vastaanotetaan epäkohtailmoitus, asiaan suhtaudutaan vakavasti, Suortti sanoo.
Epäkohtailmoituksiin reagoidaan Suorttin mukaan niiden sisällön perusteella.
&#8211; Kaikkiin ilmoituksiin reagoidaan ja kiireellisiin asioihin hyvinkin nopeasti. Palvelun tuottajalta pyritään pyytämään selvityspyyntö saman tai seuraavan päivän aikana. Asiaa käydään läpi myös asiakkaan tai omaisen kanssa. Vuoropuhelua käydään niin pitkään, että asia on korjaantunut ja asiakkaan kokemus palvelusta parantuu.
Palvelun tuottajat tekevät omavalvontaa ja kunnilla on valvontavastuu yksityisten vanhusten ja vammaisten hoitoyksiköiden toiminnasta. Onko Jyväskylän kaupungin suorittama valvonta riittävää?
&#8211; Kaupunki on lisännyt valvontaresurssia viime vuosina. Palvelun tilaajana meillä on intressi, että ostetaan asiakkaalle mahdollisimman laadukasta palvelua ja se on tehdyn sopimuksen mukaista. Oma kokemus on, että valvontaresurssi on hyvällä tasolla, Suortti vakuuttaa.
Epäkohdat korjattava
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen haluaa, että vammaisten ja vanhusten hoitoyksiköiden epäkohtiin puututtaisiin nykyistä tiukemmin.
Juvonen ottaa kantaa Ainon äidin tapaukseen.
&#8211; Tapaus on tyypillinen yhteydenotto omaiselta, joita saan tietooni. Mikäli toimintayksikkö ei saa korjattua epäkohtia, siltä on otettava toimintamahdollisuus pois, Juvonen jyrähtää.
Valvira ja aluehallintovirasto ovat tehneet tarkastus- ja valvontatoimenpiteitä Validian yksikössä. Juvosesta on oikein, että Valvira ja aluehallintovirasto tutkivat Validian epäkohtia.
&#8211; Heillä on suuri osaaminen valvonnassa. Ongelma on, että ennen kuin he lähtevät tutkimaan vaaditaan omaisilta tai asiakkaalta ilmoitus ongelmista. Monet ihmiset eivät kuitenkaan uskalla valittaa, Juvonen kertoo.
Vain laadukasta palvelua
Kunnalla on vastuu yksityisen palvelun tuottajan toiminnan valvonnasta.
&#8211; Kunnan on ostettava palvelu sellaiselta, joka kykenee hoitamaan yksikön toimintaa. Vammaisten palveluja ei saisi kilpailuttaa siten, että halvin voittaa, Juvonen huomauttaa.
Validiasta selitellään epäkohtia muun muassa sillä, että koronapandemian aikana on jouduttu käyttämään sijaisia ja työvoiman saatavuus on ollut haasteellista.
Juvonen huomauttaa, että myös sijaisia on kohdeltava hyvin, jos heitä meinaa saada töihin.
&#8211; Sijainen ei tunne potilaita ja perehdytys voi jäädä kokonaan tekemättä. Kun ei tunne potilaita on luonnollista, että heidän hoitotoimenpiteissään menee kauemmin, kun ei ole rutiinia.
Hän korostaa esimiehen suurta roolia, jossa työt on organisoitava ja oltava yhteydessä palvelun ostajaan, jos henkilöstö ei riitä.
&#8211; Raskaasti hoidettavien yksikössä on oltava henkilöstöä. Välitön ja välillinen hoitotyö on erotettava siten, että hoitajat eivät tee kotitaloustöitä. Koko yksikön henkilöstön on myös sitouduttava siihen, että autetaan toinen toista työvuoroissa. Jos joku hoitaa aina raskaimmat potilaat ja joku kevyimmät, niin työ ei jakaudu tasapuolisesti, Juvonen tietää.
Hallituksella tekemätöntä työtä
Yksittäiseltä työpaikalta Juvosen katse kääntyy pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen suuntaan, jolla on tekemätöntä työtä vanhusten- ja vammaisten hoidon epäkohtien korjaamisessa.
&#8211; Korona-aika on kamala työntekijöille. Hallitus ei ole huolehtinut sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön rokotuksista. Hallitus ei ole myöskään puhunut eturintamassa työskentelevien koronalisistä, Juvonen arvostelee.
Hänestä kaikille hoivaa vaativille ihmisille pitäisi taata sama määrä hoitajia.
&#8211; Laki on säädellyt henkilöstömitoituksen vanhusten puolelle, mutta sama hoitajamitoitus olisi oltava selviö kaikkialla missä ihmisiä hoidetaan, Juvonen vaatii.

Vanhusten ja vammaisten hoidon ongelmat jatkuvat – tytär huolestui äitinsä ravinnon saannin ja lääkejakelun puutteista: ”Ei ole ehditty ruokkia””

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho moittii hallitusta sekavasta koronaviestinnästä. &#8211; Jos halutaan varjella ihmisten luottamusta päätöksentekijöihin ja viranomaisiin, niin päätöksenteon on myös oltava sellaista, että se on omiaan herättämään luottamusta.

Koronan torjumiseksi Suomi siirtyy ensi maanantaina hallituksen päätöksellä sulkutilaan, jonka aikana useita ravintoloita, kahviloita ja baareja pidetään hallituksen esityksen mukaisesti suljettuna. Myös useita muita paikkoja on suljettu ja kouluissa siirrytään kolmeksi viikoksi etäopetukseen. Kaupat pysyvät kuitenkin avoinna.
Koronakriisin hoitamisesta on aiheutunut runsaasti viranomaisten ja poliitikkojen välistä hässäkkää, kuten sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä aluehallintoviraston riitely kuntosalien aukiolosta. Samalla myös viestintä eri toimijoiden kesken on ollut sekavaa. Kritiikkiä sekavuudesta on saanut osakseen erityisesti STM:n toiminta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi eilen Ylen A-Talkissa, että olennaista onkin juuri nyt keskustella siitä, mitä ongelmia koronakriisi on tuonut esiin Suomen päätöksentekoprosessista.
Olisiko koronanyrkille sittenkin tarvetta?
Halla-aho arvioi, että ministeriöiden ja viranomaisten keskinäinen riitely kertoo päätöksenteon siiloutumisesta Suomessa.
&#8211; Virastot ja ministeriöt eivät koe muodostavansa kollektiivia, joka kävisi keskustelut sisäisesti, vaan kukin varjelee omia kasvojaan ja sysää vastuuta toisille. Taustalla on varmasti osaamattomuutta, joka voi hyvin liittyä poliittiseen virkanimityskulttuuriimme, josta ei yleensä aiheudu ongelmia, kun kaikki on hyvin. Kuitenkin tällaisen kulttuurin heikkoudet paljastuvat silloin, kun pitäisi pystyä toimimaan koordinoidusti. Olisi hyvä, jos meillä olisi ollut päätöksenteossa jonkinlainen solmukohta, kutsutaan sitä sitten vaikka nyrkiksi, joka riitelee sisäisesti tarvittavat asiat ministeriöiden kanssa ja tulee vasta sen jälkeen valmiin linjauksen kanssa julkisuuteen.
A-Talkissa vieraina olivat myös puoluejohtajat Sari Essayah (kd), pääministeri Sanna Marin (sd) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r), joka asettui Halla-ahon kanssa samoille linjoille.
&#8211; Jussi on siinä oikeassa, että edelleen tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä. Sitä pitää parantaa entisestään.
Ihmiset kaipaavat vastauksia
Myös Essayah arvioi, että tarvetta olisi valtakunnalliselle pandemiaohjausryhmälle, eli ”koronanyrkille” joka pystyisi toimimaan hallinnon tasojen siilojen yli.
&#8211; Kansalaisten kannalta on hämmentävintä se, että tällä hetkellä viranomaiset ja hallitus riitelevät keskenään ja antavat sekavia ohjeita. Se heikentää kansalaisten luottamusta, vaikka tässä tilanteessa olisi tärkeää säilyttää luottamus siihen, että ohjeita noudatetaan.
Marinin mukaan ainoa tarvittava koordinaatioelin on maan hallitus.
&#8211; Me käymme viikoittain ministeriöiden kanssa läpi hallinnonalojen välisiä kysymyksiä ja olemme tehneet näin koko pandemian ajan.
Hallitus ilmoitti maanantaina keskittävänsä koronaviestinnän Marinin johtamalle valtioneuvoston kanslialle. Käytännössä päätös tarkoittaa, sitä, että ministeri Krista Kiuru ja STM eivät enää johda hallituksen koronaviestintää.
Halla-aho varoittaa, että epäonnistunut viestintä johtaa helposti vaihtoehtoisten teorioiden kehittymiseen marginaaleissa.
&#8211; Ongelma on erityisesti siinä, että jos ihmiset eivät saa vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin, joita kriisin jatkuessa itse kullakin herää, niin ihmiset alkavat ajatella asioita itse, ja tehdä omia johtopäätöksiään. Jos halutaan varjella ihmisten luottamusta päätöksentekijöihin ja viranomaisiin, niin päätöksenteon on oltava sellaista, että se myös on omiaan herättämään luottamusta.
Maskipakko tuskin mahdollinen
Monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Saksassa ja Isossa-Britanniassa maskipakko on ollut arkipäivää jo pitkään. Henriksson sanoi, että maskipakko voisi olla mahdollinen Suomessakin.
&#8211; Jos olisi yhteinen tahtotila ja sitä haluttaisiin. Toki tärkeintä tässä on se, että ihmiset ymmärtävät, että maskin käyttäminen on itsessään tärkeää.
Halla-aho sanoi, että useimpien toiveena on, että sulkutila auttaisi nykyiseen tilanteeseen, jotta ei tarvitsisi lähteä muihin toimiin, kuten maskipakkoon.
&#8211; Monissa maissa on ollut paljon Suomea jyrkempiä rajoitustoimia, myös maskipakkoja ja silti niissä maissa tautitilanne voi olla pahempi kuin Suomessa.
&#8211; Itse en lähtisi ajamaan maskipakkoa enkä edes mielellään juuri keskustelisi siitä ääneen, koska siitä tulee uusi taikasana, johon takerrutaan siinä toivossa, että maskipakolla tilanne helpottaa. Todennäköisesti näin ei silti kävisi. En edes pidä poliittisesti realistisena sitä, että saisimme toteutettua maskipakon, puhumattakaan siitä, että pystyisimme sopimaan pakon rikkomisen sanktioista. Lopputulos olisi, että ne ihmiset, jotka eivät nytkään käytä maskia, eivät käyttäisi sitä, vaikka olisikin maskipakko.
&nbsp;

Halla-aho: Ministeriöiden ja viranomaisten keskinäinen riitely kertoo päätöksenteon siiloutumisesta – ”Taustalla osaamattomuutta, joka voi liittyä poliittiseen virkanimityskulttuuriin”

Useille suomalaisille peruskoulun opettajille lähetettiin maanantaina aamupäivällä sähköpostitse kutsu Seta ry:n suunnittelemaan koulutustilaisuuteen. Sähköpostiviesti on lähetetty Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
 
Viestissä toivotetaan peruskoulun ja toisen asteen opettajat, opot, oppilashuollon työntekijät sekä koulujen rehtorit tervetulleeksi Opettaja ja sateenkaarinuori &#8211; tietoa ja tukea kasvattajille -seminaariin 3. marraskuuta.
Seminaari järjestetään verkkoseminaarina, eli webinaarina, johon kaikki voivat osallistua omilta kotikoneiltaan. Mukaan mahtuu 290 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.
Tavoitteeksi kerrotaan tuoda opettajille perustietoa sateenkaariteemoista, normitietoisuuden hyödyistä kaikille oppijoille sekä käytännön työkaluja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oppilaiden ja opiskelijoiden kohtaamiseen.
Perustietoa ja -terminologiaa sateenkaariteemoista
Tapahtuman sisältöä kuvataan kysymyksillä, joihin vastauksia tarjoaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.
Kuinka kohdata sateenkaarinuori opettajana ja kasvattajana? Mitä tarkoittaa normitietoinen pedagogiikka? Millaisia lähestymistapoja voisi olla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä keskusteluun oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa? Mitä jokaisen opettajan ja kasvattajan pitäisi ylipäätään tietää sateenkaariteemoista?
Webinaari koostuu kolmesta noin tunnin mittaisesta osiosta. Ensin kerrotaan perustietoa ja -terminologiaa sateenkaariteemoista sekä käsitellään identiteettikehityksen moninaisuutta lapsilla ja nuorilla.
Normitietoisen pedagogiikan osiossa aiheena kerrotaan olevan normitietoisuus kiusaamisen ennaltaehkäisijänä koulumaailmassa. Viimeisessä osiossa Karvinen esittelee sateenkaarinuorten ”keissejä” koulumaailmasta.
Miten opettaja voi tietää, kuka on sateenkaarinuori?
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ict-pedagogi Simo Marttinen sanoo, että seminaarin järjestämiseen päädyttiin osin julkisen keskustelun ja sosiaalisen median esille nostamien puheenaiheiden vuoksi.
Sukupuolten moninaisuus on nykyään myös osa opetussuunnitelmaa.
&#8211; Me AVI:lla mietimme ajankohtaisia aiheita ja ylipäätään muitakin täydennyskoulutusteemoja. Sukupuolten moninaisuus on noussut keskusteluissa vahvasti esille, Marttinen sanoo.
Hänen mukaansa opettajien tietoisuuden lisäämiselle sateenkaarinuorista on olemassa tarve. Marttisen mukaan sateenkaarinuori olisi yleistermi ainakin sukupuolivähemmistöille.
Suomen Uutiset kysyi Marttiselta, mistä opettaja voi tietää, kuka on sateenkaarinuori.
&#8211; No kyllähän se tulee ilmi, varsinkin jos on jotain kiusamisasiaa tai muuta taustalla, mitä täytyy selvitellä, Marttinen vastaa.
Onko lainsäädäntö ajan tasalla?
Lain mukaan sukupuolia on kaksi, joten Suomen Uutiset kysyi Marttiselta, mitä vähemmistöön jäävät sukupuolet mahdollisesti voisivat olla.
&#8211; No, lainsäädäntö ei ole välttämättä ajan tasalla. Se on loppupeleissä sitten paljon monimuotoisempikin asia, kuin vain nämä kaksi sukupuolta. Myös me AVI:lla, kuten muissakin virastoissa, kun kysymme sukupuolta, niin vaihtoehtona on myös muu sukupuoli. Täytyy kuitenkin sanoa, että en ole asiantuntija. Siksi on nyt hankittu asiantuntija kertomaan näistä asioista.
Muun muassa lastenpsykiatrian erikoislääkäri, kirjailija Jari Sinkkonen on tyrmännyt moninaisuusopin, jonka mukaan sukupuolia olisi rajaton määrä.
Marttinen myöntää, että seminaarin aihe herättää tunteita.
&#8211; Tutkimustietoa sekä mielipiteitä löytyy puolesta ja vastaan.
Setalla asiantuntemusta
Marttisen mukaan seksuaalisuus ja sukupuolivähemmistöt liittyvät oppimiseen ja koulunkäyntiin ”hyvinkin paljon.”
&#8211; Esimerkiksi liittyy siihen, miten opettaja arjessaa kohtaa oppilaan persoonan. Tässä haluamme auttaa ja tarjota opettajalle työkaluja.
Seminaarin kustannukset maksetaaan AVI:n täydennyskoulutusmäärärahoista. Marttinen sanoo, että Seta valikoitui seminaarin sisällön toteuttajaksi siitä syystä, että sillä olisi asiantuntemusta.
&#8211; He ovat perehtyneet asiaan.
&nbsp;

Seta kurssittaa peruskoulun opettajia verkkoseminaarissa – agendalla identiteettikehityksen moninaisuus

Aluehallintovirastojen tänä vuonna antamat vanhusten ympärivuorokautista hoitoa koskevat valvontapäätökset kertovat karua kieltä siitä, missä todellisuudessa vanhustenhoidon saralla Suomessa eletään.

&#8211; Epäkohtailmoitusten määrä on räjähtänyt käsiin. Hallituksen reaktionopeus on sen sijaan nolla, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntavastaava Arja Juvonen.
Tänä vuonna epäkohtailmoituksia on tullut aiempiin vuosiin verrattuna selvästi enemmän. Vuonna 2017 ilmoituksia tuli aveihin yhteensä 258, viime vuonna 437 ja kuluvana vuonna jo tähän mennessä 940 (IL 26.10.2019).
Ongelmiin olisi pitänyt puuttua heti
Vanhustenhoidon toiminnan reunaehtoja on systemaattisesti laiminlyöty. Avi totesi jo tämän vuoden helmikuussa räikeitä puutteita muun muassa henkilöstömitoituksessa, asiakirjamerkintöjen laatimiseen liittyvissä käytännöissä, turvallisen lääkehoidon sekä asukkaiden yksilöllisen palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisen hoidon ja hoivan toteuttamisessa.
&#8211; Edellinen hallitus kohdisti vuoden 2019 lisätalousarvioon lisäresursseja muun muassa vanhustenhoidon valvontaan 720 000 euroa. Silloinen hallitus antoi kyllä tärkeää ensiapua ongelmien esiin nostamiseen, mutta ei suinkaan tarjonnut tilanteen korjaamiseksi työkaluja tai konkreettisia ratkaisuja. Tätä ei ole tehnyt myöskään nykyinen hallitus. Ongelmiin olisi pitänyt puuttua heti Rinteen hallituksen aloittaessa toimintansa, Juvonen huomauttaa.
Hallitus ei kohdenna riittävästi rahaa
Juvonen peräänkuulutti jo tuolloin tilanteen ratkaisemiseksi lisäkäsiä ja hoitajamitoituksen nostamista viipymättä vähintään tasolle 0,7.
&#8211; Tällöin tahtotila tuntui yhteiseltä, mutta kuten uuden hallituksen toimista on saatu huomata, ongelman ratkaisulla ei tunnu olevan enää kiirettä, vaan se on siirretty seuraavan hallituksen tehtäväksi.
&#8211; Laki hoitajamitoituksesta on astumassa voimaan vasta 2023, jos silloinkaan. Mehän emme tiedä, mitä asiantuntijat lausuvat hallituksen esitykseen. Hallitus ei kohdenna riittävää rahoitusta lain turvaamiseksi, Juvonen kritisoi.
Vanhustenhoitoon laatutakuu
Juvosen mielestä Suomeen tarvitaan vanhustenhoidon laatutakuu.
&#8211; Laatu lisääntyy hoitajien riittävillä käsipareilla, mutta myös hoitoalan hyvät työolosuhteet, henkilöstön työhyvinvointi ja hoitoalan vetovoimaisuus on turvattava. Myös palkkapolitiikalla on iso merkitys siihen, miten houkuttelevana vanhustenhoidon ammatit nähdään. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa puhutaan palvelulupauksesta kansalaiselle. Vanhusten hoitoon pitää antaa myös laatutakuu.
&#8211; Hallituksen toimet parantaa vanhustenhoidon tilannetta ja ennaltaehkäistä epäkohtien syntymistä ovat olleet kuitenkin liian hitaita. Reaktionopeus on täysin kadoksissa, Juvonen kritisoi.
Juvonen on jättänyt tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen aluehallintovirastojen tarkastuksissa sekä vanhustenhoidossa esiin nousseista epäkohdista ja laiminlyönneistä. Kysymyksessä kysytään, miten hallitus aikoo reagoida asiaan.

aluehallintovirasto

Garedew vaatii jämäkkää puuttumista koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan: “Hyssyttelyn aika on ohi”

Elomaa eläinten hyvinvointilaista: Luonnonvaraisten eläinten hoitoilmoituksen käsittelymaksu on kohtuuton

Purra: Äänestysaktiivisuuden alhaiseksi jääminen ei haittaisi useimpia puolueita – ”Kansalaisten aktiivisesta passivoittamisesta on valitettavasti hyötyä monille”

Mäkynen: Terveydenhuollon valvonta puutteellista – ”Miksei ministeri Kiuru puutu asiaan?”

Perussuomalaiset haluaa omaishoidontuen verovapaaksi – hallitus ei tue esitystä

Mäkynen: Vanhusten ihmisoikeuksia rikotaan törkeästi – ministeri Kiurua ei kiinnosta

Vanhusten ja vammaisten hoidon ongelmat jatkuvat – tytär huolestui äitinsä ravinnon saannin ja lääkejakelun puutteista: ”Ei ole ehditty ruokkia””

Halla-aho: Ministeriöiden ja viranomaisten keskinäinen riitely kertoo päätöksenteon siiloutumisesta – ”Taustalla osaamattomuutta, joka voi liittyä poliittiseen virkanimityskulttuuriin”

Seta kurssittaa peruskoulun opettajia verkkoseminaarissa – agendalla identiteettikehityksen moninaisuus

Juvonen: Aluehallintoviraston epäkohtailmoitusten määrä räjähtänyt – ”Hallituksen reaktionopeus nolla”

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025