Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

aluekehitys

EU:n ulkorajaohjelmat ovat olleet koko 2000-luvun tärkeä kehittämisinstrumentti Suomen rajaseuduille. Ohjelmakaudelle 2021–2027 oli Suomessa valmisteltu kolmea EU:n ulkorajoille sijoittuvaa ohjelmaa, joilla oli tavoitteena tukea Suomen ja Venäjän raja-alueiden kehitystä ja yhteistyötä kehittämis- ja investointihankkeiden avulla. Kolmelle ohjelmalle oli allokoitu EU-rahoitusta yhteensä noin 112,1 miljoonaa euroa, lisäksi niihin olisi kohdentunut vastaava määrä valtioiden rahoitusta.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat pysäyttäneet uusien ulkorajaohjelmien valmistelun. EU:n komissio on ilmoittanut, että ulkorajaohjelmien ensimmäisen vuoden myöntövaltuus, yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa, tullaan siirtämään EU:n sisärajoilla toteutettaville ohjelmille.
Tämä on ulkorajaohjelmiin kuuluvien maakuntien näkökulmasta ongelmallista, ja käytännössä komission ratkaisu tarkoittaakin miljoonien eurojen menetystä ulkoraja-alueille, joiden aluetalous erityisesti kärsii uudesta geopoliittisesta tilanteesta.
Rahoitus kohdistettava oikein
Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari jätti eilen EU:n komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen aiheeseen liittyen.
&#8211; Jotta ulkorajaohjelmiin allokoitua seuraavien vuosien 2023-2027 rahoitusta ei siirrettäisi muille ohjelmille, tulee valmistelu Yleisasetuksen (Common Provisions Regulation) 2021/1060 väljentämiseksi käynnistää. Muutoksen tulee mahdollistaa ulkorajaohjelmiin allokoidun rahoituksen siirtäminen kansalliseen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan, kysymyksessä todetaan.
Asetusmuutosten myötä ulkorajaohjelmista siirtyvä rahoitus pystyttäisiin suuntaamaan niiden maakuntien käyttöön, joilta rahoitus on leikkaantumassa Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämisen vuoksi.
Iso merkitys rajamaakunnille
Huhtasaari tiedusteleekin kirjallisessa kysymyksessään, mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä asetusmuutosten käynnistämiseksi.
&#8211; Ulkorajaohjelmien varojen ja niiden kansallisen vastinrahan tulee kanavoitua jatkossakin raja-alueiden aluekehityksen tueksi. Tällä on iso merkitys rajamaakuntien vaikeassa tilanteessa, kun yhteydet Venäjälle on käytännössä jäädytetty todennäköisesti pitkäksi aikaa.
Kansanedustaja tukee aloitetta
Perussuomalaisten lappeenrantalainen kansanedustaja, suuren valiokunnan 1. varapuheenjohtaja Jani Mäkelä pitää Huhtasaaren kysymystä aiheellisena ja tärkeänä.
&#8211; Kaakkois-Suomi alueena on kärsinyt koronan aiheuttamasta venäläisen matkailun ja kaupankäynnin hiljentymisestä. Alueella pidetään välttämättömänä Venäjälle sen hyökkäyksen Ukrainaan johdosta määrättyjä pakotteita, mutta samalla tarvitsemme tukea niiden vaikutuksiin, Mäkelä toteaa.
&#8211; Niin Kaakkois-Suomessa kuin Suomessa ylipäänsä tarvitaan parempaa edunvalvontaa EU:ssa. Europarlamentaarikko Huhtasaaren kysymys on tärkeä avaus kannaltamme. Edistän parhaani mukaan tätä edunvalvontaa myös kansallisella tasolla.
Erityisasema on huomioitava
Huhtasaaren mukaan kirjallisen kysymyksen tarkoituksena on herätellä komissiota ymmärtämään Suomen geopoliittinen erityisasema ja EU:n ulkorajavaltioiden erityisolosuhteet.
&#8211; Raja-alueen maakuntien erityisasema on tunnistettava ja huomioitava entistä paremmin, Huhtasaari korostaa.

Europarlamentaarikko Huhtasaari: EU:n ulkoraja-alueiden kehittämiseen tulee suunnata riittävästi varoja

Suomenkielisen väestön määrä vähenee maassamme 450 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Samaan aikaan suurimpiin kaupunkeihin muuttaa 490 000 vieraskielistä. &#8211; Tulevaisuuden väestönkehityksen suunnan määrittelevät erityisesti vieraskieliset, painottaa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

Jo tänään Helsingin Pohjois-Haagassa voi kulkea asunnolta lähikauppaan kuulematta suomen sanaa. Lähitulevaisuudessa muukalaisuutta voi kokea yhä useammin ja entistä lukuisimmissa paikoissa, sillä Suomen kaupunkikuva muuttuu parissa vuosikymmenessä ehkä enemmän kuin koskaan kirjoitetun historian aikana.
MDI:n <a href="https://www.mdi.fi/tiedote-suomi-kaupungistuu-seutuistuu-ja-kansainvalistyy-2020-ja-2030-luvuilla/">väestöennusteeseen</a> on laskettu väestökehityksen perusura vuoteen 2040 saakka perustuen vuosien 2015–2020 kehitykseen. Kasvu keskittyy tämän ennusteen perusuran mukaan pääkaupunkiseudulle, suuriin yliopistokaupunkeihin, suurten kaupunkien kehysalueelle ja pistemäisesti muualle maahan.
Puoli miljoonaa vieraskielistä lisää
Koko maan väestönkasvu perustuu täysin vieraskielisen väestön kasvuun vuosien 2020–2040 aikana. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä alenee noin 450 000 henkilöllä ja vieraskielisten kasvaa noin 490 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Kotimaista kieltä puhuvien määrä alenee kaikissa maakunnissa kaikilla skenaariolla.
&#8211; Tulevaisuuden väestönkehityksen suunnan määrittelevät erityisesti vieraskieliset, mikä on huomioitava aiempaa painokkaammin kaikkien alueiden ja kuntien kehittämisessä. Jos alue haluaa tulevilla vuosikymmenillä kasvaa, on sen oltava veto- ja pitovoimainen vieraskieliselle väestölle, visioi väestöennusteen laatinut asiantuntija Rasmus Aro.
”Joka neljäs Helsingin asukas on vieraskielinen vuonna 2035”
Jussi Halla-aho tiivisti Helsingin väestönäkymät ”ilmoitusasioita” &#8211;<a href="https://stage.sudev.fi/jussi-halla-aholta-ilmoitusasioita/">videollaan</a>, lähtölaukauksena kunnallisvaaleihin:
”Pääkaupungin niin sanottu muuttovoitto koostuu pääasiassa maahanmuutosta, joko suoraan ulkomailta tai muun Suomen kautta. Vieraskielinen väestö on kymmenkertaistunut 30 vuodessa. Seuraavien 15 vuoden aikana maahanmuuttajien määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan nykyisestä. Joka neljäs Helsingin asukas on vieraskielinen vuonna 2035.
Nopeimmin kasvavat ne ryhmät, joiden työllistyminen on kaikkein heikointa. Helsingistä muuttaa pois veronmaksajia ja tilalle tulee sosiaaliturva-asiakkaita. Yli puolet pääkaupunkiseudun toimeentulotuen saajista on ulkomaalaistaustaisia. Helsinki on globaali sosiaalitoimisto.
Heikkotasoinen maahanmuutto rapauttaa palveluja ja niiden rahoituspohjaa, nostaa asumisen hintaa, kasvattaa halpatyömarkkinoita, lisää etenkin nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta ja ghettouttaa lähiöitä ja niiden kouluja. Naapurimaa Ruotsi näyttää, mihin tämä kehitys johtaa.”

Vihervasemmistolle vaalikarjaa vieraskielisistä: Suomen suurten kaupunkien väestö vaihtuu vuoteen 2040-mennessä

aluekehitys

Europarlamentaarikko Huhtasaari: EU:n ulkoraja-alueiden kehittämiseen tulee suunnata riittävästi varoja

Vihervasemmistolle vaalikarjaa vieraskielisistä: Suomen suurten kaupunkien väestö vaihtuu vuoteen 2040-mennessä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025