Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ammattiyhdistysliike

Ay-liikkeen aivoitukset lakko-Suomessa ovat jääneet taloustieteilijä Matti Virénille epäselväksi. Leikkauksia vastustetaan, mutta niistä päättäminen ei kuulu ammattiliitoille. Julkisen sektorin Molokin kita on Suomessa itse asiassa jo kasvun este, eikä verotusta kiristämällä katkaista menojen kasvua.

&#8211; Vähän vaikeata ylipäätään on ymmärtää, mistä on kysymys, <a href="https://www.permanto.fi/embed/video/229401409/279972301">kommentoi</a> emeritusprofessori Matti Virén meneillään olevaa lakkoaaltoa IRR-TV:n Ajassa-ohjelmassa.
&#8211; Nämä Hakaniemen &#8211; jos käytän tällaista yleistermiä &#8211; aivoitukset ovat jääneet ainakin minulle epäselviksi.
Hakaniemen hiljaisuus päättyi
Edellisen eli Sanna Marinin hallituksen aikana palkat laskivat kutakuinkin 10 prosenttia, mutta Hakaniemessä oltiin hipihiljaa. Nyt siis kaikki on toisin.
&#8211; Päällimmäisenä on kysymys siitä, että hallituksen leikkauksia vastustetaan. Mutta kaikella kohtuudella ne eivät kuulu ammattiliitoille.
Hallitus päättää julkisista menoista, ei mikään etujärjestö, Virén muistuttaa. Hän painottaa, että ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä on puolustaa jäsentensä ostovoimaa sekä säällisiä työoloja.
Velkaantumisen tilannekuva hakusessa
Valtiolla on tällä hetkellä velkaa jotakuinkin 156 miljardia euroa ja miljardien takaukset vielä kaiken päälle. Velkaantumisen rinnalla valtion omaisuuttakin on myyty merkittävässä määrin.
&#8211; Jos valtiota olisi rahoitettu pelkästään velalla, summa olisi huomattavasti isompi.
&#8211; Mikä meidän kokonaistilanteemme loppujen lopuksi on, itse asiassa sitä isoa numeroa ei koskaan edes väläytetä käytävässä keskustelussa.
Menojen kasvu jatkuu
Leikkauksista puhutaan, mutta julkisten menojen kasvu jatkuu kaiken aikaa. Virenin mielestä Suomessa ei ole syytä puhua leikkauksista, toisin on vaikkapa Argentiinassa.
&#8211; Suomessa ei tapahdu julkisten menojen tasolla yhtään mitään.
Niinpä professorin on vaikeata löytää perusteita lakkoilulle. Toisin olisi, jos julkisia palveluita oikeasti romutettaisiin tai työsopimusjärjestelmää muutettaisiin totaalisesti.
&#8211; Ei meillä tapahdu mitään erikoista kansainvälisen perspektiivin näkökulmasta.
Julkinen sektori liian suuri
Suomen kasvun esteenä on Virénin mukaan julkisen sektorin koko, se on liian suuri rasitus tälle väkimäärälle ja kansantaloudelle.
Julkiset menot ovat 60 prosentin luokkaa kokonaistuotannon arvosta ja se on liikaa. Meillä on selässämme ”liian suuri reppu”.
&#8211; Kun julkinen sektori kasvaa, se kasvaa joka paikassa.
&#8211; Kaikki saavat ja kaikille jaetaan. Tätä on jatkunut nyt 50 vuotta. Seinä alkaa tulla vastaan.
Valtio ei ole taloyhtiö
Valtion menot eivät ole &#8221;annettuja”, Virén muistuttaa. Valtio ei ole asunto-osakeyhtiö, jossa talouden liikkumavara on melko vähäinen. Jos kustannukset nousevat, nostetaan vastikkeita.
&#8211; Poliitikot tuntuvat kuvittelevan, että valtio on taloyhtiö. Siellä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin kiristää verotusta.
&#8211; En tiedä yhtään ainoata maata maailmassa, joka on ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä.

Emeritusprofessori Matti Virén: ”En tiedä yhtään maata maailmassa, joka olisi ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä”

Venäjä on Ukrainan hyökkäyssodan alkamisen myötä vain kiihdyttänyt omaa tuotantokapasiteettiaan ja sotateollista kompleksiaan voittaakseen käynnissä olevan kulutussodan. Samaan aikaan Hakaniemessä ”ay-mafia” koventaa otteitaan, ja nyt Teollisuusliitto aikookin ulottaa oman lakkonsa kattamaan muun muassa Nammon ammustehtaita, jotka sylkevät ammuksia kovalla kapasiteetilla markkinoille, ihmettelee perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom.

Nammon lisäksi lakkoa ollaan kohdentamassa myös Sakon asetuotantoon ja Patriaan, jonka tehtävänä on valmistaa mm. Puolustusvoimille ajoneuvoja.
&#8211; Kansalliselle turvallisuudelle keskeisiä toimintoja ei pitäisi vaarantaa, varsinkaan tällaisessa maailmantilanteessa. Ukraina ja Eurooppa tarvitsevat kipeästi uutta puolustusmateriaalia, ja nyt puolustusteollisuutta ollaan ajamassa Teollisuusliiton toimesta mukaan lakkoon.
&#8211; On täysin käsittämätöntä, että kansalliselle turvallisuudelle keskeisimpiä yrityksiä laitetaan tässä ay-mafian ja demareiden valtataistelussa kiinni vain sen vuoksi, että voidaan kiukutella hallitukselle. Tämä on täysin epäisänmaallinen ratkaisu, Miko Bergbom sanoo.
Liittopomot kilistelevät lasejaan
Puolustusvälineiden ja -kaluston tuotannossa puhutaan huoltovarmuudesta. Ylen julkaisemassa artikkelissa Nammon Lapuan tehtaan tehtaanjohtaja Pekka Himanka kertoo Nammolla olevan paljon sitoumuksia, joissa asiakkaille on luvattu tietty toimitusaika. Lakkoilu hankaloittaa väistämättä paitsi näiden viattomien kolmansien osapuolten elämää ja toimintaedellytyksiä, myös itse duunareiden tavanomaista arkea.
&#8211; Se, että Hakaniemen liittopamput eivät piittaa pätkääkään Suomen kansallisesta edusta eikä hyvinvoinnista, ei valitettavasti ole enää minkäänlainen uutinen. Lakkojen johdosta tavalliset suomalaiset duunarit seisovat ay-edustajiensa määräyksestä pakkasessa samalla, kun itse pääjehut suunnittelevat kabineteissaan persujen kannatuksen tuhoamista lasejaan kilistellen, Bergbom moittii.
&#8211; Suomessa on eduskunta ja hallitus, jotka laativat maahamme lakeja &#8211; tämä ei ole ay-mafian tehtävä, eikä suinkaan oikeus, vaikka SDP niin haluaisikin. Nyt olisi painava syy kuunnella ja peruuttaa nämä Nammon, Patrian ja Sakon tehtaiden kiinniajamiset.
Talous saatava terveelle pohjalle
Bergbomin mukaan Suomi ei tarvitse politisoitunutta, vaan ratkaisuhakuista ay-liikettä.
&#8211; Ay-liikkeen historialliset saavutukset työntekijöiden eduksi eivät voi olla mikään automaattinen peruste sille, että he voisivat kerta toisensa jälkeen pistää koko maan polvilleen.
&#8211; Olisikin kaikkien kannalta parasta ja jokaisen duunarin edun mukaista, että Suomen talous saataisiin terveelle pohjalle, yritykset menestymään ja lisää työpaikkoja syntymään. Näihin haasteisiin ei lakkoilu ole minkäänlainen ratkaisu, tämä pitäisi myös Hakaniemessä ja demareissa varsin hyvin ymmärtää, summaa Bergbom.
Hakaniemen fantasia ei ole totta
Bergbom muistuttaa, etteivät työntekijät ja yrittäjät ole toistensa vihollisia.
&#8211; Ay-liikkeen on ymmärrettävä Suomen talouden tilanne, joka on täysin katastrofaalinen, eikä se muutu siitä lakkoilemalla mihinkään. Hallituksen rakenteelliset toimet tehdään siksi, että vältettäisiin yhä järeämmät leikkaukset valtion tehtäviin.
&#8211; On ymmärrettävä, että julkinen talous on kriisissä, eikä sen korjaaminen ole helppoa. Työntekijät ja yrittäjät eivät ole toistensa vihollisia, vaikka sellaista sairasta fantasiaa Hakaniemessä halutaan edelleenkin viljellä, Bergbom sanoo.

Bergbom: Ay-liike teki epäisänmaallisen ratkaisun

Helsingin Sanomien lähteiden mukaan työntekijäjärjestö SAK ja sen jäsenjärjestöt suunnittelevat laajoja lakkoja hallituksen toimia vastaan alkuvuodeksi. Lähteiden mukaan lakkojen yksi tavoite on saada perussuomalaisten kannatus roimaan laskuun.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kuvailee tietoja myrkyllisiksi.
&#8211; Jos todella on niin, että SAK suunnittelee yleislakkoa pohjimmaisena syynä perussuomalaisten kannatuksen vahingoittaminen, se nakertaa vakavasti uskottavuutta koko kolmikantaiselta työmarkkinajärjestelmältä.
&#8211; Onko SAK jäsenjärjestöineen todella aikeissa vahingoittaa talousahdingossa olevaa Suomea vain, koska vaalitulos ei miellytä? Lakkojen maksajaksi päätyisivät suomalaiset yritykset sekä lopulta työntekijät. Se on peli, jossa kaikki häviävät.
Perussuomalaisten kannatus kasvanut
HS:n lähteiden mukaan jäsenliitoissa suhtaudutaan nyrpeästi siihen, että perussuomalaisten kannatus liiton jäsenten keskuudessa on kasvanut.
&#8211; On törkeää, että SAK aikoo käyttää omia jäseniään välikappaleena hyväpalkkaisten ay-pomojen sekä vasemmistopuolueiden vallan pönkittämiseen. Siinä saattaa monelle tulla mieleen, ettei liittoon kuuluminen tai sen määräysten totteleminen ole mikään pakko. Puoluepolitikoinnin sijaan SAK voisi keskittyä yhteisten asioiden hoitoon, Mäkelä toteaa.

Mäkelä: SAK käyttää omia jäseniään välikappaleena hyväpalkkaisten ay-pomojen sekä vasemmistopuolueiden vallan pönkittämiseen

Ruotsin porvarihallitus asetti kesällä komitean, jonka tehtävänä on selvittää, pitäisikö ammattiliittojen antamalle puoluerahoitukselle hankkia jäsenten suostumus. Käytännössä kyse on ollut liittojen miljoonatuesta sosialidemokraateille. Puoluetuen osoite voisi muuttua dramaattisesti, koska suuri osa järjestäytyneestä työväestöstä kannattaa ruotsidemokraatteja.

Valtiopäiväpuolueiden antaman selvityksen mukaan ainoa ammattiliitoilta taloudellista tukea saava puolue on sosialidemokraatit. Tämä siitäkin huolimatta, että LO:n liittojen jäsenistä 40,9 prosenttia <a href="https://dagensopinion.se/artikel/sd-rekordstora-bland-lo-medlemmarna/">kannattaa</a> ruotsidemokraatteja. Demareiden kannatus oli samassa selvityksessä 31,3 prosenttia (SCB, 6/2022)
Vielä 10 vuotta sitten 11 ammattiliittoa <a href="https://www.lag-avtal.se/nyheter/regeringen-vill-klamma-at-fackens-partibidrag/4153746">antoi</a> sosialidemokraateille yhteensä 7,6 miljoonaa kruunua. Vuonna 2022 antajaliittoja oli enää kolme ja summa oli alle kaksi miljoonaa kruunua.
Viime vuosien hövelein demareiden tukija on ollut kuitenkin ammattiliittojen keskusjärjestö LO. Sen myöntämä tuki on ollut vuosittain kuuden miljoonan kruunun luokkaa. Vaalivuonna <a href="https://timbro.se/smedjan/mot-medlemmarnas-vilja-ska-lo-bidrag-sakra-s-segern/">summa</a> saattaa olla moninkertaisesti suurempi.
Keskusjärjestö ei suostumuksia kysele
Ammattiliittojen keskusjärjestö ei ole aikeissa päästää irti sosialidemokraateista. LO:n tulkitsee komitean asettamistekstiä siten, että mielipidettä rahallisen tuen suuntaamisesta kysyttäisiin ainoastaan liittojen jäseniltä, ei itse keskusjärjestöltä.
LO:n liittojen demarivaltaisissa johtoelimissäkin on yksimielinen näkemys siitä, että tukea demareille on syytä jatkaa. IF Metall on antanut vuosittain sosialidemokraateille 1,5 miljoonaa kruunua ja varapuheenjohtaja Tomas Within mukaan hyvä niin.
&#8211; Yhteistyömme sosialidemokraattien kanssa on eräs keino viedä tavoitteitamme mahdollisimman menestyksekkäästi eteenpäin. Oikeistohallitukseen verrattuna meidän on paljon helpompi tulla kuulluksi, kun maassa on demarivetoinen hallitus. Parempi se on myös jäsentemme asemalle yhteiskunnassa, varapuheenjohtaja perustelee Lag&amp;Avtal -julkaisussa.

Porvarihallitus haluaa suitsia ammattiliittojen rahavirtaa demareille – ruotsidemokraatit olisi uudistuksen voittaja

Ruotsidemokraattisen ammattiosaston puheenjohtajan erottaminen työntekijäliitosta on saanut puolueen aktiivit ja johdon todella vihaisiksi. Lähestyvät vaalit kuumottavat kaikkia ja nyt ovat vastakkain Ruotsin kaksi suosituinta puoluetta. Sosialidemokraattien apuna on ammattiliittojen keskusjärjestön pullea kassa.

Ruotsin metallityöväen liiton IF Metallin liittohallitus <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/norrbotten/if-metall-avsatter-sd-politiker-som-fackordforande">erotti</a> tiistaina Luulajan terästehtaan ammattiosaston puheenjohtaja Ulf Karlströmin. Liiton mukaan Karlströmiä ei olisi edes pitänyt valita SSAB:n ammattiosaston johtoon, koska hän on ruotsidemokraattinen aktiivipoliitikko. Demareiden likainen temppu on raivostuttanut ruotsidemokraatit puoluejohtoa myöten.
&#8211; Olen täynnä pyhää vihaa, päätös on puhtaasti poliittinen, <a href="https://twitter.com/MangePersson/status/1486086697406320641">jylisee</a> ruotsidemokraattien työmarkkinapoliittinen asiantuntija Magnus Persson.
&#8211; On ennen kuulumatonta, että henkilö erotetaan vääränvärisen jäsenkirjan takia.
&#8221;Täysin mieletöntä touhua ay-pampuilta&#8221;
Keskustelu Karlströmin kohtelusta käy somessa muutenkin kuumana kuin SSAB-terästehtaan masuuni. Ruotsidemokraattien postauksessa puhutaan ”demokratian haaksirikosta”. IF Metallin veto on saanut myös puheenjohtaja Jimmie Åkessonin kupin nurin.
&#8211; Täysin mieletöntä ja skandaalinkäryistä touhuaTukholman ay-pampuilta, Åkesson <a href="https://twitter.com/sdriks/status/1486064086869753861">purkaa</a> tuntojaan Twitterissä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Socialdemokratiska fackpampar leker mafiosos. 
En sverigedemokratisk partikollega valdes nyligen i demokratisk ordning till ordförande för sin fackklubb. Nu petas han av förbundsstyrelsen, bara för att han är sverigedemokrat.
Ett fullständigt sanslöst och skandalöst agerande. <a href="https://t.co/jGZ0OUZrAH">pic.twitter.com/jGZ0OUZrAH</a>
&mdash; Sverigedemokraterna (@sdriks) <a href="https://twitter.com/sdriks/status/1486064086869753861?ref_src=twsrc%5Etfw">January 25, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Vastaavasta poliittisesta noitavainosta on olemassa ennakkopäätös, kun paikallinen AKT erotti liitosta ruotsidemokraattisen kuorma-autonkuljettajan. Tukholman käräjäoikeus <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/norrbotten/dom-i-tvist-mellan-sd-politiker-och-fackforbund">ratkaisi</a> riidan kuljettajan hyväksi.
Puolue tukee omiaan
Myös nyt syntyneessä riidassa puolue rientää tarvittaessa tukemaan omaa jäsentään.
&#8211; Katsotaan nyt, miten tämä asettuu, paljon on kiinni siitä, miten asianosainen itse haluaa toimia. Haluaako hän alkaa riitelemään vai valitseeko toisen tien ja jatkaa yhä ylemmäs politiikan polulla, Magnus Persson <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/norrbotten/sd-kritik-mot-if-metalls-petning-av-fackordforande-i-lulea">toteaa</a>.
Ruotsidemokraattien somessa on <a href="https://twitter.com/MangePersson/status/1486106326723878912">muistutettu</a> myös syksyn valtiopäivävaaleista ja tuotu esiin se, että ammattiliittojen keskusjärjestö LO on päättänyt tukea vaaleissa sosialidemokraatteja suoraan 30 miljoonalla kruunulla. Muutama kymmenen miljoonaa menee myös demareiden epäsuoraan tukeen, koulutukseen, tilaisuuksien järjestämiseen ja sen sellaiseen.
Näin siitä huolimatta, että 60 prosenttia LO:n jäsenistä <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/majoritet-av-lo-medlemmar-rostar-inte-pa-s-organisationen-fortsatter-stotta-partiet">äänestää</a> muita puolueita kuin sosialidemokraatteja.
&nbsp;

Metallityöväen liitto antoi potkut ruotsidemokraattiselle ammattiosaston puheenjohtajalle – puolueen johto raivoissaan ja some laulaa

Ruotsidemokraatteja syrjitään avoimesti ammattiliittojen keskusjärjestö LO:n päätöksenteossa, toteaa Expressen pääkirjoituksessaan. Touhu ei mene ihan demokratian pelisääntöjen mukaisesti, sillä jo vuonna 2018 demareiden ja ruotsidemokraattien kannatus oli keskusjärjestössä samalla tasolla.

LO:n uusi <a href="https://www.expressen.se/ledare/lo-kan-inte-fuska-bort-arbetarnas-sd-stod/">puheenjohtaja</a> Susanna Gideonsson on taustaltaan vähittäiskaupan ammattiliiton puheenjohtaja. Hänet valittiin keskusjärjestön johtoon kesäkuun puolivälissä. Gideonsson sanoo olevansa tietämätön <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsidemokraatit-olemme-osa-modernia-tyovaenliiketta/">syistä</a>, miksi yhä useampi keskusjärjestön 1,4 miljoonasta jäsenestä siirtyy ruotsidemokraattien kannattajaksi.
Yksinkertaisin vastaus olisi tietenkin maahanmuutto. Erityisesti liiton miesjäsenet eivät ymmärrä siihen liittyviä talous- tai kulttuuriselityksiä. Maahanmuuttoon suhtautuu Ruotsissa skeptisesti tosin moni muukin, sillä ruotsidemokraatit on maan <a href="https://stage.sudev.fi/kesakuun-puoluegallup-ruotsissa-demareiden-koronakupla-puhkesi-ruotsidemokraatit-miesten-ykkosvalinta/">suosituin</a> puolue kaikkien miesäänestäjien keskuudessa.
Ruotsidemokraatteja syrjitään
Vielä kymmenisen vuotta sitten kaksi kolmasosaa LO:n jäsenistä äänesti sosialidemokraatteja. Vuoden 2018 vaalien aikaan enää kolmannes LO:n jäsenistä antoi äänensä sosialidemokraateille ja kolmannes ruotsidemokraateille. Tästä huolimatta LO rahoittaa demaripuoluetta edelleen miljoonilla vuosittain ja keskusjärjestöllä on kiinteä edustus puolueen johtoelimissä.
Ruotsidemokraatit ovat keskusliitossa sen sijaan paarialuokkaa. Poliittisesti aktiivisilla ei ole pääsyä luottamustoimiin. Puheenjohtaja Gideonsson oli vielä keväällä itse mukana estämässä ruotsidemokraattisen poliitikon valinnan ammattiosaston johtoon skånelaisessa ruokakaupassa.
Keskusjärjestö tuhoaa itsensä
LO:n juristien mukaan ruotsidemokraatit eivät edusta keskusjärjestön perusnäkemyksiä ja se on peruste syrjinnälle. Toisaalta kuulostaisi melkoisen loogiselta, että keskusjärjestö edustaisi myös jäsenistönsä arvoja.
”Jäsenten syrjiminen mielipiteiden tai poliittisen sitoutumisen takia on häpeällistä”, julistaa Expressen, eräs Ruotsin valtamedioista.
Miten käy keskusjärjestön, joka hyljeksii yhä kasvavaa työntekijöiden joukkoa? Kamppailua LO:n jäsenten sieluista eri voiteta vilunkipelillä. ”Pohtikaa tilannetta, muuttakaa strategiaanne ja lopettakaa riitely yksittäisten jäsenten kanssa”, Expressen evästää mahtavaa keskusjärjestöä.
&nbsp;

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestön mahdoton tilanne: Johto demareita – jäsenet ruotsidemokraatteja

Sanna Marinin isolompsainen hallitus ei suuria lukuja pelkää ja niinpä se on asettanut tavoitteekseen 78 prosentin työllisyysasteen. Se tarkoittaa 210 000 uutta työpaikkaa. Samaan aikaan työelämää piiskaa luova tuho: vähän koulutusta vaativat työtehtävät katoavat tai niistä ei makseta elämiseen riittävää palkkaa.

Kaupasta saa Suomessa leipänsä lähes 300 000 ihmistä ja se on yksityisten toimialojen suurin työllistäjä. Koko kaupan <a href="https://kauppa.fi/kaupan-ala/kauppa-tyollistajana/">ketjussa</a> työskentelee lähes 450 000 ihmistä. Kaupalla on erityistä merkitystä nuorille; yli viidennes alle 25-vuotiaista työssäkäyvistä on kaupassa töissä. Nämä ovat ne hyvät uutiset.
Sitten se mitä tapahtuu todella: Neste on <a href="https://www.neste.fi/Easydeli">avannut</a> uudenlaisen automatisoidun kaupan Helsingin keskustaan. Kauppa on auki 24/7 eikä siellä ole yhtään työntekijää. Vantaalta löytyy ensimmäinen Nesteen automaattikauppa ja siellä robottikäsi myös tankkaa auton. Hienoa tässä on se, että ohjelmistoissa ja teknisissä sovelluksissa on mukana suomalaista osaamista.
Digijätit pyyhkivät paikallisilla pöytää
Maailman suurin verkkokauppa Amazon <a href="https://kauppa.fi/uutishuone/2020/02/20/miksi-amazon-huhut-ryopsahtivat-taas-liikkeelle/">tulee</a> suurella todennäköisyydellä Pohjoismaihin. Se on tiettävästi varannut verkkotunnuksia, tehnyt palvelusopimuksia jakelusta ja yhtiön erilaisia pilvi- ja maksupalveluja on täälläpäin jo käytössä. Yhteinen pohjoismainen markkinapaikka lie vain ajan kysymys. Amazon haastaa paikallisten kauppaketjujen tavarantoimittajat, jotka saavat nyt tilaisuuden miettiä oman jakeluketjunsa uusiksi.
Koronakriisin eräs seuraus on ollut verkkokaupan voimakas kasvu ja vakiintuminen osaksi tavallisten tallaajien arkea. Paluuta ei ole. Tämän takia Amazon lie Suomessakin, ennen kuin ehtii kissaa sanoa. Samaan aikaan työpaikat ovat katoamassa fyysisestä kaupasta kuljetusta, hyllytystä ja siivousta lukuun ottamatta.
Yhdysvalloissa kaupan ja elintarvikealan työntekijäliitto UFCW on ottanut Amazonin hampaisiinsa ja syyttää yhtiötä miljoonien laatutyöpaikkojen tuhoamisesta. Liitto uhkaa ottaa työllisyysteeman aseekseen marraskuun presidentinvaaleihin. Forbes-talousjulkaisun mukaan ay-väki unohtaa tietoisesti, että Amazon on <a href="https://www.forbes.com/sites/enriquedans/2020/02/27/amazon-go-grocery-this-is-the-future-of-shopping-whether-we-like-it-ornot/#5a4f047cf6fa">luonut</a> viimevuosina Yhdysvaltoihin lähes puoli miljoonaa uutta työpaikkaa ja niissä maksetaan ihan oikeata palkkaa.
”Hallitusohjelmalta pudonnut pohja”
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan hallitus lähtee tavoittelemaan jopa 78 prosentin työllisyysastetta. MTV:n uutisille hän <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/elinkeinoministeri-lintila-mtv-lle-hallitus-tavoittelee-jopa-78-prosentin-tyollisyysastetta-tyoministeri-haatainen-entisia-linjauksia-ei-ole-muutettu/7837146#gs.7erskf">totesi</a> tavoitteen olevan vaikea:
&#8211; Varmasti joudutaan käymään koko paletti läpi, millä keinoilla siihen päästään.
Lintilä ei kommentoinut, tarvitaanko tavoitteeseen pääsemiseksi leikkauksia tai muita sopeuttamistoimia.
EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen <a href="https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/06/01/pakarinen-bloggaa-hallituksen-tyollisyystavoite-on-koronan-myota-lahes-kaksinkertaistunut/">toteaa</a> blogissaan, että hallituksen työllisyystavoite on koronakriisin myötä lähes kaksinkertaistunut. Pakarisen mukaan 75 prosentin työllisyystavoitteeseen pääsemiseksi tarvittaisiin nyt 110 000 uutta työpaikkaa. Saman matematiikan mukaan 78 prosentin työllisyysaste tarkoittaisi runsaat 210 000 uutta työpaikkaa.
&#8211; Koronaviruksen myötä hallitusohjelmalta on pudonnut pohja pois, Pakarinen kirjoittaa.
Palkalla tultava toimeen
Perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra luonnehti A-studiossa hallituksen työllisyyspuheita &#8221;tavoitteiksi, joita voi aina asettaa”.
– Jos tavoitteet eivät kuitenkaan konkretisoidu yksinkertaisina toimina ja mikäli niitä ei tarkastella rehellisesti, jolloin on tarkasteltava myös tuottavuuden nousua, bruttotulojen kehitystä ja sitä, että ihminen tulee palkallaan toimeen, niin se ei ole riittävää julkisen talouden kannalta.
&nbsp;

Hallituksen työllisyystavoitteet puutaheinää – työelämän murros jo käynnissä

Ruotsidemokraattien vahva asema ammattiyhdistysliikkeen jäsenten keskuudessa on tekemässä välttämättömyydestä hyveen. Mennyt vappu sai puolueen johdon viimeistään kaavailemaan ruotsidemokraateille tuntuvasti suurempaa näkyvyyttä perinteisissä työväenliikkeen tapahtumissa.

Ensimmäinen toukokuuta tuli ja meni, mutta sosialidemokraattinen pääministeri Stefan Löfven vaikeni vapun puheisiin tavallisesti kuuluvasta taistelevan työväenliikkeen retoriikasta. ”Odotettua”, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/sd-vill-synas-pa-forsta-maj-vi-ar-en-del-av-arbetarrorelsen">sanoo</a> ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson SVT:n haastattelussa.
&#8211; Löfven puhui paljon yhtenäisyydestä ja mielestäni meneillään oleva kriisi kertoo juuri yhteisyyden ja yhtenäisyyden tarpeesta. Aiemmin puhuttiin paljon eriarvoisuudesta, vahvat erimielisyydet leimasivat poliittista keskustelua ja nyt yhtäkkiä kaikki on toisin, Åkesson pohtii.
&#8211; Olisin tyytyväinen, jos jotain siitä jäisi osaksi tulevaisuutta.
Huomautetaan vain asiasta
Åkesson uskoo ”linnarauhan” jatkuvan niin kauan kujin valitsijat ja kansalaiset niin haluavat ja sitä odottavat. Hän on pääministerin kanssa samoilla linjoilla siitä, että kriisi ei ole ohi tuossa tuokiossa.
&#8211; Joudumme elämään tämän kanssa yli kesän, Åkesson arvelee.
&#8211; Meillä ei ole mitään syytä riekkua yli sen, mitä pidämme kohtuullisena. Jos hallitus tekee mielestämme oikeita asioita, kannatamme niitä ja jos se tekee huonoja valintoja, niin kritisoimme niitä.
”Olemme osa modernia työväenliikettä”
Viime aikoina mielipidemittauksia ovat hallinneet päähallituspuolue demarien nousu ja ruotsidemokraattien alamäki. Se ei Åkessonia erityisemmin huoleta.
&#8211; Olisin enemmänkin huolissani, jos näin ei olisi käynyt. Valtaa pitävä puolue yleensä hyötyy kriisistä, ainakin lyhyellä tähtäyksellä.
Tulevaisuudessa Åkesson näkee SVT:n mukaan mahdollisena sen, että ruotsidemokraatit ottavat demareista mittaa turuilla ja toreilla työväen suurena juhlapäivänä, vappuna.
&#8211; Tästä on keskusteltu puolueessa vuosia, eikä vähiten puoluejohdossa. Meillä on valtavan suuri kannatus ammattiyhdistysliikkeessä, joten olisi luontevaa näkyä enemmänkin vappujuhlallisuuksissa.
&#8211; Suuri osa äänestäjistämmehän on palkansaajia, tavallista väkeä.
&nbsp;

Ruotsidemokraatit: ”Olemme osa modernia työväenliikettä”

Ay-liikkeen eläkeläiset ovat jo vuosikausia olleet Trollhättanin kerhotiloissaan paikallisen nuorison maalitauluina. Lapset pyysivät välillä tekojaan anteeksikin, mutta vanha meno jatkuu. Kunta asentaa nyt kerhotaloon eläkeläisten suojaksi luodinkestävät lasit, kertoo SVT.

Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/kiusaaminen-jatkunut-vuosia-lapset-kivittivat-elakelaisia-ruotsissa/">kertoi</a> viime lokakuussa ay-liikkeen kerhotalon ympärillä rehottavasta väkivallasta. Kronogårdenin ongelmalähiön lapset ja nuoret tuppasivat haistattelemaan eläkeläisille ja heittivät näitä lystikseen kivillä.
Lasit ammuttiin rikki
Kiviäkin järeämpää aseistusta on ollut käytössä, sillä rakennuksen 28 ikkunaa on jo kerran <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/efter-skadegorelsen-skottsakra-glas-till-pensionarslokalen-i-kronogarden?fbclid=IwAR3MRNdvNRDT88_vNEEgLqgbiJtIVsbRklmQgqDuVwAFCcsDGVzNFVE6poQ">ammuttu</a> säpäleiksi. Lasittajan lasku oli 119 000 kruunua. Pian asennettavat luodinkestävät ulkolasit maksavat vielä 105 645 kruunua ekstraa.
Vuosina 2018-2019 kaupunki on käyttänyt kerhorakennuksen ilkivallan aiheuttamiin korjauksiin 225 000 kruunua.
Väkivallan syihin ei puututa
Kunnan edustaja tyynnyttelee vanhusten ympärille syntynyttä kohua ja luistaa väkivallan todellisista syistä. Kronogården kärsii samoista ongelmista kuin kaikki muutkin Ruotsin yksipuolisen asukasrakenteen omaavat ongelmalähiöt.
&#8211; Mielestäni ammattiliitto PRO ei tässä ole vahingonteon kohde. Kuka hyvänsä rakennuksessa kokoontuisikin, talo joutuisi ilkivallan kohteeksi, filosofoi Trollhättanin kunnan turvallisuuspäällikkö Kristina Hedman.
-Päätimme satsata tällä kertaa hieman enemmän, Hedman perustelee luodinkestäviä laseja.
Ay-pamppu unelmoi muutosta
PRO:n paikallinen puheenjohtaja on saanut tarpeekseen ja sanoo, että osa jäsenistä tuntee olonsa turvattomaksi kokoontumistiloissa:
&#8211; Nuoriso häiriköi alueella ja se pelottaa porukkaa. Mutta kerhotilat sinänsä ovat todella toimivat. Voisipa talon ripustaa helikopterin mahan alle ja lennättää hela hoidon toiseen kaupunginosaan, unelmoi Lars Ove Blomryd.

ammattiyhdistysliike

Emeritusprofessori Matti Virén: ”En tiedä yhtään maata maailmassa, joka olisi ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä”

Bergbom: Ay-liike teki epäisänmaallisen ratkaisun

Mäkelä: SAK käyttää omia jäseniään välikappaleena hyväpalkkaisten ay-pomojen sekä vasemmistopuolueiden vallan pönkittämiseen

Porvarihallitus haluaa suitsia ammattiliittojen rahavirtaa demareille – ruotsidemokraatit olisi uudistuksen voittaja

Metallityöväen liitto antoi potkut ruotsidemokraattiselle ammattiosaston puheenjohtajalle – puolueen johto raivoissaan ja some laulaa

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestön mahdoton tilanne: Johto demareita – jäsenet ruotsidemokraatteja

Hallituksen työllisyystavoitteet puutaheinää – työelämän murros jo käynnissä

Ruotsidemokraatit: ”Olemme osa modernia työväenliikettä”

Luodinkestävät lasit eläkeläisten suojaksi Trollhättanissa – ongelmalähiön lapset kivittävät ikääntyneitä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025