Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ampuma-aseet

Mäenpää kysyi deaktivoiduista aseista – nyt hallitus aikoo korjata epäkohdat lailla

Suomen naapurimaa Viro on hallitusohjelmakirjauksensa mukaisesti tehnyt ampuma-aselakiin muutoksen, joka rajaa aseiden omistuksen ainoastaan Euroopan unionin ja Naton jäsenvaltioiden kansalaisille.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen vaatii uusimmassa toimenpidealoitteessaan Suomen hallituksen tekevän vastaavan lakiuudistuksen.
&#8211; Virossa Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten noin 1 300 aselupaa perutaan lakimuutoksen myötä, eikä uusia lupia myönnetä, Koponen kertoo.
Pysyvä aselupakielto rikollisille
Lakimuutos sisältää myös pysyvän aselupakiellon tietyistä rikoksista tuomituille kansalaisuuteen katsomatta. Lakimuutosta on perusteltu kansallisella turvallisuudella. Venäjä ei näin ollen pysty käyttämään Virossa asuvia venäläisiä aseenomistajia sabotaasi-, sota- ja vihollistoimintaansa.
&#8211; Suomen tulisi ehdottomasti tehdä viipymättä ampuma-aselakiin vastaavat muutokset ja rajata aseiden omistus ainoastaan EU:n ja Naton jäsenvaltioiden kansalaisille, ehdottaa Koponen.
&nbsp;

Koponen vaatii hallitusta mitätöimään Suomessa asuvien venäläisten aseluvat – pysyvä aselupakielto tietyistä rikoksista tuomituille kansalaisuuteen katsomatta

Tänään jätetty perussuomalaisten alulle panema välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin sai koko opposition mukaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kiittikin tiedotustilaisuudessa yhteistyöstä oppositiopuolueita, kun he ottavat asian vakavasti.

&#8211; Ilmiö ei ole uusi. Vastaavanlaisia nuorten tai nuorten aikuisten suorittamia ryöstö- ja väkivaltatapauksia on ollut pitkään. Läheskään kaikista tapauksista ei raportoida mediassa eikä kaduilla tapahtuva monenlainen vallankäyttö välttämättä nouse nuorten parista edes muualle tietoon, Riikka Purra kertoo.
Ilmiö ei ole uusi
Tapaukset ovat selvästi lisääntyneet ja raaistuneet eikä siinä Purran mukaan ole valitettavasti mitään ihmeellistä tai yllättävää.
&#8211; Kehitys on ollut selvästi tiedossa, ainakin meille perussuomalaisille. Suomella ei ole mitään sellaista maagista ominaisuutta, joka ei saisi samanlaisella pitkään jatketulla huonolla politiikalla aikaiseksi tasan samanlaisia huonoja seurauksia kuin muissakin maissa. Vaikka kaikki rikoksia tekevät eivät ole maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia, on ongelma selvästi maahanmuuttoon liittyvä, maahanmuuttopolitiikan ongelma, Purra totesi.
Varsinainen jengirikollisuus, siis organisoidumpi ja ominaisuuksiltaan tarkemmin määritetty rikostyyppi, on uudempaa perua kuin muu katurikollisuus. Purra kuitenkin huomauttaa, että siitäkin poliisi on puhunut selvästi kauemmin kuin monet poliitikot haluaisivat edelleenkään uskoa.
Maahanmuuttajat yliedustettuja
Jengirikollisuus linkittyy voimakkaasti huumekauppaan, aseisiin ja organisoidumpaan tapaan tehdä rikoksia. Samaan aikaan myös kouluväkivalta on raaistunut, ja näissäkin tapauksissa on vieraskielisten oppilaiden osuus korostunut.
&#8211; Julkisuudessa julkkisräppäreiden oikeudenkäynnit ja asiaan kuuluva röyhkeä ja voittamaton gangsta-mentaliteetti ovat tulleet suomalaisille tutuksi. Jengien jäsenet ovat poliisin mukaan 95-prosenttisesti maahanmuuttajataustaisia. Tätäkin on siis suomalainen maahanmuuttopolitiikka, halusitte tai ette.
&#8211; Mitään helppoa ja yksinkertaista hokkuspokkustoimenpidettä ei enää ole käytössä, mutta on selvää, että rahan lykkääminen uusiin kotouttamistoimiin, pään silittämiseen, motivointikeskusteluihin, ymmärtämiseen ja aina vain kevyempiin rangaistuksiin, joille tässä maassa nauravat jo rikolliset itsekin, ei ainakaan auta, Purra lataa.
Suomi eriytyy löysällä politiikallaan
Purra muistuttaa, että Suomi on löysällä maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikallaan eriytynyt muista Pohjoismaista ja myös yleiseurooppalaisesta linjasta, joka on menossa koko ajan kohti rajoittavampaa maahanmuuttopolitiikkaa. Perussuomalaisten linja on maallemme haitallisen maahanmuuton kiristämisessä selvä.
&#8211; Pohjoismaista Tanska on harjoittanut jo 20 vuotta selvästi rajoittavampaa maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaa kuin Suomi. Ruotsissa on uusi oikeistohallitus ilmoittanut laskevansa kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevat standardinsa minimitasolle. Ruotsi suunnittelee tiukkoja rajoituksia perheenyhdistämisen myöntämiseen ja maahanmuuttajien saamiin sosiaalitukiin. Kansalaisuuden saamisen kriteerejä tullaan kiristämään huomattavasti, Purra luetteli.
Seuraukset oikeudenmukaisiksi
Toinen osa-alue, joka perussuomalaisten mielestä vaatii selviä korjauksia, on kriminaalipolitiikka eli rikosten seuraamukset.
&#8211; Tässäkin olemme syksyllä esitelleet uuden laajan ohjelmamme ja viime viikolla tarkemmat nimenomaan katurikollisuuteen liittyvät vaatimamme muutokset.
&#8211; Suomi eroaa löysillä rangaistuksillaan verrokkimaista, mutta siitä huolimatta maassa on edelleen vallalla asiantuntijoiden lähes yksimielinen liberaali kuoro, joka esittää, että mitään muutoksia ei saa tehdä. Tekijää holhoava ja paapova ja uhrin unohtava rikospolitiikka on Suomen kansallinen ominaispiirre eikä se näytä kuin vahvistuvan, Purra kuittaa.
Koko kausi väärää politiikkaa
Välikysymyksessä nostetaan esille etenkin jengirikollisuuteen liittyviä kriminaalipoliittisia toimenpiteitä. Vastaavasti viranomaisten riittävät toimivaltuudet ja resurssit ovat välttämättömiä.
&#8211; Vaadimme välikysymyksessä hallitusta vastaamaan useisiin kysymyksiin koskien itse ilmiötä, rikollisuutta ja sen kasvua ja nuorten osuutta. Vaadimme muutoksia maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaan. Nostamme esiin huumekaupan, jengit, kouluväkivallan ja katujen rikostyypit, Purra luettelee.
&#8211; Yksikään näistä vaadittavista toimista ei ole tällä kaudella mennyt oikeaan suuntaan. Päinvastoin, maahanmuuttopolitiikkaa on entisestään löysennetty ja jokainen viime hallituksen aikaansaama vaatimatonkin kiristys on peruutettu.
<iframe loading="lazy" title="Purra ja Tavio - välikysymys katuväkivallasta ja jengirikollisuudesta" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/mfGC7njPQ5o?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuudesta: Tämä on maahanmuuton ongelma –  tekijää holhoava ja paapova ja uhrin unohtava rikospolitiikka on Suomen kansallinen ominaispiirre

Kasvava jengirikollisuus on juuri nyt yksi valtakunnan kuumimmista puheenaiheista. Suomi on jo vaarallisen pitkällä Ruotsin tiellä, mutta miksi rehottavaan jengirikollisuuteen puuttuminen tuntuu toisinaan olevan hyvin vaikeaa ja miten kehitys pysäytetään? PS-Nuorison Miko Bergbom ja Joakim Vigelius sekä kansanedustaja Sebastian Tynkkynen esittivät eilen keskustelutilausuudessa näkökulmia ja ratkaisuja jengiytymisen ja jengirikollisuuden estämiseksi.

Jengirikollisuus on viimeistään tänä syksynä noussut valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Lokakuun alussa Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne vaati hallitusta ryhtymään ripeisiin toimiin kasvavan jengirikollisuuden <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6874c92c-223a-40ef-b451-6cc4fbb6fd6b">torjumiseksi</a>. Rinne myös mainitsi Suomen jo olevan Ruotsin tiellä.
Tunnetusti naapurissa tilanne onkin huomattavasti pahempi, sillä Ruotsi on esimerkiksi ampuma-aseväkivallan kärkimaa koko Euroopassa, ja maan ongelmiin alkaa olla huomattavan vaikea puuttua.
Rinteen mukaan Suomessakin toimii jo 11 katujengiä pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Jäseniä niissä on noin 200. Jengien jäsenistä yli 90 prosenttia on täysikäisiä ja 95 prosenttia jengiläisistä nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia.
Suomi on jo Ruotsin tiellä
Suomi on siis Ruotsin tiellä, mutta miksi etenkin pääkaupunkiseudulla rehottavaan jengirikollisuuteen puuttuminen tuntuu toisinaan olevan hyvin vaikeaa? Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Miko Bergbom esittää, että yksi syy on yhteisen tilannekuvan ja näkemyksen puuttuminen.
&#8211; Suomessa on erimielisyyttä siitä, millainen uhka jengit on tai onko jengejä ylipäätään. Tilanne on hankala siksi, että kun poliittisen päätöksentekijän pitäisi perustaa päätöksensä tietoon ja tilannekuvaan, niin mihin tietoon pitäisi nojata, jos käsitykset ovat keskenään erilaisia, Bergbom taustoittaa.
Bergbom avasi eilen Helsingissä keskustelutilaisuuden, jossa PS-Nuorison ja puolueen edustajat esittivät näkökulmia Suomessa esiintyvän jengiytymisen ja jengirikollisuuden syille sekä pohtivat ratkaisuja niiden poistamiseksi.
Katujengiongelmaa kiistetty korkealla tasolla
Katujengiongelmaa on kiistetty eri lähtökohdista varsin korkealla tasolla. Keskeisiä kysymyksiä ovat: onko Suomi Ruotsin tiellä, onko Suomessa katujengejä ja ketä jengeihin kuuluu.
Bergbom muistuttaa, että vain kaksi vuotta sitten helsinkiläinen ylikomisario Jari Taponen kielsi katujengien olemassaolon ylipäätään. Omaa elämäänsä on jäänyt elämään Taposen Twitterissa julkaisema, denialismista kumpuava lause: ”Suomessa ei ole Ruotsin tapaan katujengejä eikä meillä niitä kovin helposti pääse syntymään.”
&#8211; Taposella on Twitterissa liki 14 000 seuraajaa, joukossa myös suomalaisia poliitikoita, joten hänen sanomisillaan on auktoriteettivaltaa. Kun johtavassa asemassa oleva viranomainen toteaa, että Suomessa ei ole katujengejä, niin lähtökohtaisesti moni poliitikko luottaa siihen, Bergbom muistuttaa.
Taposen arvio näyttääkin ristiriitaiselta sen rinnalla, että myöhemmin poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/poliisiylijohtaja-mtv-lle-suomeen-on-syntynyt-nuorten-katujengeja-viitteita-alle-kymmenesta-ryhmasta-meilla-on-multietnisia-jengeja/8227042#gs.idp1fv">vahvisti</a>, että Suomeen on syntynyt aseistautuneita nuorten katujengejä, joiden jäsenistä monilla on maahanmuuttajataustaa.
&#8211; Kun haemme vastausta kysymykseen, onko Suomi Ruotsin tiellä, niin nyt myös Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja siis toteaa, että Suomi on Ruotsin tiellä. Rinteen mukaan Suomessa on katujengejä, ja niiden jäsenistä 95 prosenttia maahanmuuttajataustaisia. Nyt tiedämme miten asia on.
Hallituspuolueiden riveissä kuitenkin rehottaa sama denialismi kuin ylikomisario Taposen ajatuksissa. Heinäkuussa sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) <a href="https://stage.sudev.fi/sisaministeri-mikkonen-maahanmuutolla-ei-ole-mitaan-tekemista-maahanmuuttajataustaisen-katujengirikollisuuden-kanssa/">kiisti</a>, että maahanmuutolla olisi mitään tekemistä maahanmuuttajataustaisen katujengirikollisuuden kanssa. Mikkosen mukaan kaikki maahanmuuttoon liittyvät ongelmat johtuvat rasismista.
Turvallisuustilanne muuttunut radikaalisti
Perussuomalaisen Nuorison pääsihteeri Laura Jokela totesi, että pääkaupunkiseudulla, etenkin Itä-Helsingissä, turvallisuustilanne on muuttunut hyvin radikaalisti siitä, mikä se oli vielä 1990-luvulla.
Turvallisuustilanteen muuttumisen voikin havaita pelkästään uutisotsikoita seuraamalla. Jo viime vuonna alaikäisten tekemät <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11915975">törkeät väkivaltarikokset</a> Helsingissä olivat kasvussa. Poliisin mukaan tapauksia on jo niin paljon, että kyse on huolestuttavasta ilmiöstä. Nuorilla ja alaikäisillä on aiempaa enemmän teräaseita mukanaan, ja niitä käytetään matalalla kynnyksellä vakavin seurauksin.
Itä-Uudenmaan poliisi tiedotti jo viime vuonna, että se epäilee alueella liikkuvissa nuorisojoukossa olevan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11921270">järjestäytyneen rikollisuuden</a> piirteitä. Ryhmissä on vakaviin rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä ja niissä vaikuttaa olevan hierarkkisuutta.
&#8211; Vaikka uutisotsikoiden perusteella jengi-ilmiö ja nuorisorikollisuus näyttäisi kytkeytyvän Helsinkiin, kyse ei kuitenkaan ole enää pelkästään pääkaupunkiseudun ongelmasta. Joka päivä saamme lukea otsikoita siitä, kuinka ongelma nostaa päätään muuallakin, esimerkiksi Varsinais-Suomessa, Jokela sanoo.
Pääkaupunkiseudulla katujengien toiminta menee koko ajan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12140805">kovempaan suuntaan</a> ja osa jengeistä on jo siirtynyt teräaseista ampuma-aseisiin.
&#8211; Puhutaan siis jo myös ampumistapauksista. Alkaa olla iso ja aiheellinen huoli kaupungilla liikkuessa tuleeko aseella uhatuksi, Jokela sanoo.
Hyssyttelyn tilalle realismia
Perussuomalaisten uudessa kriminaalipoliittisessa ohjelmassa yhtenä keinona puuttua katujengien rikollisuuteen esitetään rikosoikeudellisen <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/10/KriminaaliOhjelmaIsoVerkko.pdf">vastuuikärajan alentamista</a> esimerkiksi 14 vuoteen, mikä on rikosoikeudellisen vastuun alkamisikä ainakin Saksassa, Itävallassa ja Virossa. Perussuomalaiset myös lisäisi poliisien resursseja sekä vahvistaisi poliisin ja nuorisotyön yhteistyötä.
PS-Nuorison 1. varapuheenjohtaja, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius toteaa, että Suomessa keskeistä olisi nyt ottaa esimerkkiä muista pohjoismaista, erityisesti Ruotsista ja Tanskasta, joissa <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/aaf7d967-0522-42d0-be40-7786b5223065">jengirikollisuuteen puututaan</a> kovalla kädellä.
Perussuomalaisen Nuorison valmistumassa oleva maahanmuuttopoliittinen ohjelma rakentuu kahdelle näkökulmalle: mitä ovat maahanmuuttopolitiikan epäonnistumiset sekä millaisia suunnanmuutoksia tarvitaan.
&#8211; Toisaalla, esimerkiksi Ruotsissa, aiemmin tapahtuneet epäonnistumiset tulee tunnistaa ja ottaa varoittavaksi esimerkiksi. Suunnanmuutoksissa on kyse siitä, että miten jo syntyneitä ongelmia voidaan lähteä torjumaan, Vigelius sanoo.
Hän toteaa, että sinisilmäisiä käsityksiä ja ongelmien hyssyttelyä tulee ehkäistä tuomalla realismia peliin. Toisaalta, kun meillä on realistinen tilannekuva, niin jämäköitä ratkaisuja myös uskalletaan ottaa käyttöön.
&#8211; Humanitaarinen maahanmuutto täytyy viimeistään nyt tunnistaa keskeisimmäksi jengirikollisuuden ja jengiytymisen syyksi, koska keskeisimmät kotoutumisen ongelmat ovat seuraus humanitaarisesta maahanmuutosta, johon liittyy esimerkiksi kielitaidon puute, syrjäytyminen ja ulkopuolisuus, Vigelius sanoo.
Katujengiongelma tiedossa jo 12 vuotta sitten
Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen huomauttaa, että vaikka väkivaltaiset katujengit ovat nousseet huolenaiheeksi ja keskusteluun erityisesti tänä syksynä, kyseessä ei ole mikään uusi ilmiö. Jo alkuvuodesta 2011 – siis liki 12 vuotta sitten – <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000379708.html">poliisi varoitteli</a>, että Suomen lähiöissä on alkanut lähtölaskenta kohti katujengien syntyä.
&#8211; Katujengeistä on siis puhuttu jo yli vuosikymmenen ajan. Siitä huolimatta poliittinen diskurssi kehityksen suhteen on ollut vähättelevää. Suomessa myös tyypillisesti usein sanotaan, että ei meillä voisi tapahtua samaa kuin Ruotsissa, jossa tilanne on täysin erilainen. Jostain kehitys kuitenkin aina lähtee liikkeelle, ja jos siihen ei puututa ajoissa kehitys voi päästä huolestuttavan pitkälle. Eskaloituminen voi tapahtua nopeastikin, kun tapahtumien taustalla on köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia, Tynkkynen sanoo.
Hän painottaa, että perussuomalaisissa katujengiongelmaan ei suhtauduta hyssytellen, vaan puolue menee ratkaisut edellä. Tynkkysen mukaan jengiytymisen torjumisessa voidaan erottaa toisistaan toisaalta pehmeät keinot, kovat keinot ja toisaalta rikosoikeudelliset keinot.
&#8211; Pehmeitä keinoja ovat esimerkiksi asuntopolitiikka, eli kiinnitetään enemmän huomiota siihen, millaisia asuinalueita Suomessa syntyy. Lisäksi myös kotouttamisvaatimuksia tulee tiukentaa. Lähtökohdaksi tulee ottaa, että kotoutuminen ja kielen oppiminen on niiden ihmisten tehtävä, jotka tähän maahan tulevat. Se on oikein meidän suomalaisten näkökulmasta, mutta samalla se on parasta myös näille ihmisille itselleen, koska ilman kotoutumista he jäävät ulkopuolisiksi, Tynkkynen sanoo
Perussuomalaiset esittää myös esimerkiksi ulkomaalaisten vankien siirtoa kotimaidensa vankiloihin, vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista, pysyvää maahantulokieltoa ja myönnetyn Suomen kansalaisuuden poistamista.
&#8211; Jengiytymisen estämisen ytimessä on aina kestävä maahanmuuttopolitiikka. Jos me emme sitä kykene tekemään, joudumme sen jälkeen ottamaan käyttöön suuren määrän eri keinoja, jotta voimme pitää kontrollissa maahanmuuttoon liittyviä lieveilmiöitä, Tynkkynen varoittaa.
<iframe loading="lazy" title="Miten jengiytyminen lopetetaan? Bergbom, Tynkkynen ja Vigelius vastaavat" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/kQhhIW8Otk4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Tilannekuva haltuun: Humanitaarinen maahanmuutto täytyy viimeistään nyt tunnistaa keskeisimmäksi jengirikollisuuden ja jengiytymisen syyksi

Ohikulkijat löysivät myöhään tiistai-iltana Keski-Ruotsin Sandvikenissä pyörätieltä nuorukaisen, jota oli ammuttu. Häntä yritettiin turhaan elvyttää tapahtumapaikalla Barrsätran kaupunginosassa. Sairaalassa 16-vuotias poika todettiin kuolleeksi.

Pyörätielle surmattu nuorukainen oli vuoden 55. <a href="https://www.expressen.se/nyheter/krim/dodsskjutningar-i-sverige--2022-hela-morka-listan/">ampumisten</a> uhri Ruotsissa. Koko viime vuoden aikana Ruotsissa ammuttiin kuoliaaksi 45 ihmistä.
Poliisi ei ole pidättänyt ketään tekoon liittyen. Tapausta <a href="https://www.expressen.se/nyheter/ingrid-67-horde-skott-han-var-sa-ung/">tutkitaan</a> murhana. Poliisi kerää paikallisten asukkaiden mahdollisia havaintoja ja pyrkii läsnäolollaan lisäämään turvallisuuden tunnetta alueella.
Kytkentää jengirikollisuuteen selvitetään
Murhan yhteydessä on noussut esiin aiemmin tiistai-iltana tapahtunut yhteenotto Sandvikenin keskustassa. Tappeluun osallistui useampia henkilöitä. Poliisi tutkii tapahtumien mahdollista yhteyttä.
&#8211; Tekninen tutkinta on valmis, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/gavleborg/polisen-ingen-misstankt-efter-dodsskjutningen-i-sandviken">sanoo</a> Mats Länn aluepoliisista.
&#8211; Minulla ei ole toistaiseksi mitään tiedotettavaa, toteaa puolestaan tutkinnanjohtaja Markus Danielsson.
Poliisylijohtaja Anders Thornbergin mukaan murha voi <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/gavleborg/dertta-vet-vi-16-aring-skjuten-till-dods-i-sandviken">liittyä</a> jengirikollisuuteen. Paikallisen poliisipäällikön Monika Carlssonin mukaan asiasta ei ole selkeää näyttöä.

Aseet puhuivat taas Ruotsissa – 16-vuotias poika löydettiin ammuttuna pyörätieltä

Tukholman alueella on viimeisen viiden vuoden aikana ammuttu hengiltä sata ihmistä. Kynnys tappavan väkivallan käyttöön on olematon, kun tasavahvat ja heikosti johdetut jengit taistelevat huumekaupan ja liitännäisrikollisuuden satumaisista voitoista.

Rikollisjengejä tai -verkostoja on Tukholman alueella luokkaa 52 ja niissä jäseniä noin 1 500. <a href="https://stage.sudev.fi/rikollisilla-on-pelkastaan-tukholmassa-kaytossaan-1-300-pistoolia-konepistoolia-ja-automaattikivaaria/">Ampuma-aseita</a> jengeillä on käytössään saman verran kuin jäseniä. Eritasoisia konflikteja on parhaillaan menossa viitisentoista.
Sen sijaan, että tekisivät jengiväkivallalle jotakin, viranomaiset keskittyvät <a href="https://www.dn.se/sthlm/jamnstarka-gang-driver-pa-dodliga-skjutningarna-i-stockholm/">tutkimaan</a> ja tilastoimaan asiaa. Kuolemaan johtaneet ammuskelut ovat lisääntyneet erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana: vuonna 2012 Tukholmassa ammuttiin hengiltä kolme ihmistä ja vuonna 2020 uhrien lukumäärä oli jo 25.
Poliisin oman fundeerauksen mukaan osasyy murhiin on se, että virkavalta on pidättänyt useita jengien johtohahmoja. Valtatyhjiöillä on tapana täyttyä, eli jengin johtajan kadotessa kiven sisään seurauksena on valtarakennelman muutoksia sekä jengin sisällä, että suhteissa muihin alan toimijoihin. Konflikteja ratkotaan sitten ampumalla.
Maailma muuttuu ja rikolliset sen mukana
&#8211; Vielä 1990-luvun moottoripyöräjengien aikakaudella järjestelmä oli kovin toisenlainen. Niissä piireissä pidettiin ehkä tapaaminen, ennen kuin aseet puhuivat. Nykyiset ongelmalähiöiden jengit voivat sen sijaan tehdä päätöksiä hyvin, hyvin nopeasti. Porukalla ei ole enää samalla tavalla johtajaa, selvittää tutkija Jonas Öberg Ruotsin rikostutkimuslaitokselta (Brå).
&#8211; Puhutaan tavallaan myös väkivallan inflaatiosta. Ennen uhkailtiin, sitten ammuttiin polveen ja vasta lopuksi päähän, Öberg kuvailee muutosta.
Tärkein tekijä jengien käyttäytymisen muutoksessa on siten tappavan väkivallan hyväksyminen osaksi normaalia reagointia ensisijaiseksi toimintamalliksi.
Rikolliseksi kasvetaan vaihtoehtoja vailla
Tukholman poliisin tiedusteluyksikön päällikkö Anna Rise on samoilla linjoilla rikollisverkostojen muuttuneesta normistosta. Ongelmalähiön lapsi saattaa kasvaa kohtalokkaasti sisään rikolliseen kulttuuriin vailla muita vaihtoehtoja.
Yhteenkuuluvaisuuden kaipuu ja luonteva ympäristö imevät lapsen rikollispiireihin, joiden toimintamallit leimaavat koko elämää. Tästä seurauksena on ollut muun muassa lasten ja nuorten tekemien ryöstöjen massiivinen kasvu. Ongelmalähiöiden lapset <a href="https://stage.sudev.fi/nuorten-tekemat-ryostot-kasvaneet-rajusti-maahanmuuttajat-ryostavat-kantaruotsalaisten-lapsia/">ryöstävät</a> kantaruotsalaisten lapsia. Aseetkin ovat kiinteä osa arkea.
&#8211; Asenne aseisiin on muuttunut täysin. Ennen vain kovan statuksen omaavat ”coolit” tyypit kantoivat asetta, eivätkä lapset saaneet edes koskea niihin. Nyt käytetään alaikäisiä säilyttämään ja kuljettamaan aseita ja jopa tekemän murhia niillä, Rise toteaa.
Aseiden helppo saatavuus on sen seurauksena muuttanut niiden käyttökulttuuria. Myös rikollisjengien jäsenten keskinäiset välit ovat muuttuneet. Muinoin lojaalius oli päivän sana, eikä olisi tullut kuuloonkaan, että jengiläinen olisi pettänyt rikollistoverinsa. Tänään kaikkien on oltava varuillaan, sillä kehenkään ei voi enää luottaa.
&nbsp;

Ennen uhkailtiin, nyt tapetaan välittömästi – väkivalta on kärsinyt inflaation rikollisjengeissä

Nuoriso on syksystä lähtien joutunut kasvavan ryöstöaallon alle Etelä-Ruotsissa, kertoo Sydsvenskan. Uhri joutuu usein järjestämään kaveripiiristään rikollisille lisää ryöstettävää, muuten tulee turpaan. Poliisin mukaan rikolliset pitävät uhreja ”pankkiautomaatteina”, joilta voi nostaa rahaa tarpeen tullen.

Tilanne on kärjistynyt erityisen pahaksi Malmön liepeillä, Lomman ja Åkarpin alueella. Poliisin mukaan kyseessä on jo ”erittäin suuri ongelma”.
-Paremmin toimeentulevien alueella teini-ikäisillä on kalliita merkkivaatteita, kännyköitä ja kuulokkeita, Armanin laukkuja ja kaikkea sellaista, mitä ryöstäjät havittelevat, <a href="https://www.sydsvenskan.se/2020-04-26/polisen-ranarna-ser-ungdomarna-i-lomma-och-akarp-som?redirected=1">kertoo</a> poliisin edustaja Mikael Ramsbjer Sydsvenskanille.
Mafiatyyliset otteet
Ryöstäjät ovat lähtöisin Malmöstä sekä lähialueilta ja poliisi tietää suurin piirtein keistä on kyse. Syrjäytyneet ryöstäjät käyttävät mafiatyylisiä otteita ja kiristävät sekä uhkailevat uhrejaan, jotka eivät uskalla puhua tapahtumista saatikka todistaa rikollisia vastaan. Uhkailijat saattavat tehostaa vaatimuksiaan veitsillä ja ampuma-aseilla.
Uutena keinona rikolliset painostavat ongelmalähiöiden ikätovereitaan järjestämään jengeille lisää ryöstettävää: ”jätämme sinut rauhaan, jos järjestät meille jonkun muun&#8221;, kuuluu viesti. Näin nuori voi pakon edessä joutua huijaamaan kaverinsa tulemaan sopivalle hollille ja rikoksen uhriksi. Vaikka nuori näin välttäisi varsinaisen ryöstön, hänen on toki maksettava gangstereille tässäkin tapauksessa.
-Ryöstäjät näkevät täkäläiset nuoret ”pankkiautomaatteina”, toteaa poliisi Ramsbjer.
Ruotsissa luotetaan sanan voimaan
Poliisin mukaan ongelma saattaa kesän kuluessa vielä pahentua. Monet paikallisista nuorista voivat henkisesti todella huonosti, ovat peloissaan eivätkä uskalla mennä ulos.
-Meidän täytyy löytyä keinot puhua tästä nuorison kanssa, pohtii poliisi.

Rikolliset pitävät ikätovereitaan Ruotsissa ”pankkiautomaatteina” – uhreja kiristetään houkuttelemaan kaverinsakin ryöstettäväksi

Aiemmin hyvinvointivaltion mallimaana ja Pohjois-Euroopan lintukotona tunnetusta Ruotsista on muutamassa vuodessa tullut yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista, jossa autot palavat, kranaatit räjähtelevät ja katujengien väliset aseelliset välienselvittelyt ovat arkipäivää. 

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Teemu Saukoniemen mukaan Suomessakin on todella syytä tarkkaan seurata, ettei Ruotsissa jo useamman vuoden jatkunut huolestuttava kehityssuunta rantautuisi Suomeenkin.
&#8211; Suomi on pidettävä sellaisena yhteiskuntana, että viranomaisilla pysyy tilanne hallinnassa, ei pelkästään poliisin vaan kaikkien viranomaisten hyvässä yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Työtä on tehtävä päivittäin sen eteen, että luottamus poliisin ja eri yhteiskuntaryhmien välillä säilyisivät hyvinä, Saukoniemi sanoo.
Poliisille annettava riittävät resurssit
Nimenomaan järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan voidaan parhaiten taistella rikostiedustelulla sekä ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Myös tutkintatoimenpiteillä pystytään vaikuttamaan eri rikollisryhmien johtohenkilöihin ja saamaan takaisin näiden rikoksistaan saamaansa rikoshyötyä.
Poliisi tekee päivittäin ennaltaehkäiseviä toimia yhdessä muiden viranomaisten kanssa ja puuttuu mahdollisiin ongelmatilanteisiin ennen kuin ne ehtivät kärjistyä. Jotta poliisi voisi jatkossakin vastata kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden haasteisiin, on sille turvattava myös riittävät voimavarat.
&#8211; Poliisien määrällä voidaan suoraan vaikuttaa ennaltaestäviin toimiin ja ne auttavat myös pitkäkestoisissa tutkinnoissa, Saukoniemi toteaa.
Neljäntyyppisiä jengejä
Saukoniemi ei omasta puolestaan halua ottaa kantaa siihen, miksi tilanne on Ruotsissa päässyt näin pahaksi, sillä asiaan liittyy monenlaisia näkökohtia ja Ruotsissa siitä on tehty paljon tutkimuksiakin. Rikollisryhmiä on monentyyppisiä ja niihin kuuluu sekä erilaisista etnisistä taustoista tulevia ihmisiä kuin kantaväestöäkin.
&#8211; Ruotsalaiset järjestäytyneet rikollisryhmät voidaan karkeasti jakaa neljään eri tyyppiin: klaanityyppiset etnisyyteen ja sukuihin perustuvat ryhmät, katujengit, joissa on paljon nuoria ja myös kantaväestöä mukana, moottoripyöräjengit sekä ammattirikollisten tiettyyn rikostyyppiin keskittyvät jengit, jotka tekivät aikoinaan esimerkiksi arvokuljetusten ryöstöjä, kertoo Saukoniemi.
Kierre johtanut ”no go -alueiden” syntymiseen
Saukoniemen mukaan syrjäytyminen on perimmäinen syy siihen, miksi yksittäiset henkilöt ajautuvat erilaisten rikollisryhmien jäseniksi.
Ruotsiin on syntynyt jo alueita, jotka ovat viranomaisten näkökulmasta hankalia paikkoja. Niiden syntymiseen on johtanut pidempi kierre, ja kun järjestäytynyt rikollisuus on saanut niissä yhä enemmän jalansijaa, on niistä tullut alueita, joissa paitsi poliisin myös muiden viranomaisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden on hankala toimia.
&#8211; Ryhmissä on edustettuina useampia kansallisuuksia. Viimeisimpien tutkimusten mukaan ryhmissä on ollut edustettuna sekä ensimmäisen että toisen polven maahanmuuttajia, mutta ryhmiin kuuluu kantaväestöäkin. Esimerkiksi arvokuljetusryöstöihin erikoistuneiden ammattirikollisjengien jäsenissä oli paljon entisen Jugoslavian alueelta tulleita henkilöitä, Saukoniemi mainitsee.
Laittomien aseiden määrä kasvanut Suomessa
Ruotsin tilannetta mietittäessä on Saukoniemen mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Nuorella sukupolvella pitää olla muita vaihtoehtoja kuin järjestäytynyt rikollisuus.
&#8211; Ruotsissa on ollut keskustelua esimerkiksi ampuma-aseiden kantamisesta annettujen rangaistusten koventamisesta, ja sitä pitäisi meilläkin seurata, millaisia vaikutuksia sillä Ruotsissa on. Sitä en osaa sanoa, ovatko rangaistukset täällä Suomessa oikealla tasolla vai eivät, mutta laittomia aseita takavarikoidaan täälläkin yhä enenevässä määrin.
&#8211; Erityisestävyydellä voidaan mahdollisesti vaikuttaa impulsiivisiin väkivallantekoihin. Katuväkivalta ei täällä ole missään tapauksessa samalla tasolla kuin Ruotsissa, sanoo Saukoniemi.
Järjestäytyneet rikollisryhmät pyrkivät saamaan toiminnallaan taloudellista hyötyä esimerkiksi huumekaupan avulla. Pidemmällä aikajänteellä ne pyrkivät vaikuttamaan myös koko yhteiskunnan rakenteisiin. Varsinainen rikoshyödyn saaja voi olla kaukanakin esimerkiksi siitä tasosta, joka osallistuu rikoksen tekemiseen liikuttamalla tiettyä huumausaine-erää.
Lintukodosta helvetin esikartanoksi
Ruotsissa ammutaan aseilla suhteellisesti enemmän ihmisiä kuin missään muussa Länsi-Euroopan maassa. Tanska palautti rajavalvonnan Ruotsin rajalle sieltä tulevien pommiräjäyttäjien vuoksi, ja autojen tuhopoltot ovat lähes päivittäisiä.
Viime vuonna Ruotsissa tehtiin 162 räjäytysiskua, yli kolmesataa ampumista ja lähes 1 900 alle 18-vuotiaisiin kohdistunutta ryöstöä ja pahoinpitelyä. Niin uhrit kuin tekijätkin ovat yhä nuorempia, nuorimmat 11-vuotiaita.
Avoin huumausainekauppa rehottaa, ja raiskaukset kohdistuvat myös lapsiin. Kilpailevat jengit toimivat täysin muista ihmisistä piittaamatta.
&#8211; Poliisi ja pelastuslaitos eivät uskalla mennä kriisialueille yksin. Gettoutuminen ja slummiutuminen johtavat yhä enemmän jengien valtaan. Monet muuttavat pois noilta alueilta. Ruotsin hallitus on kuitenkin ollut asiasta hyvin hiljaa, kertoo perussuomalaisten poliisikansanedustaja, rikosylikonstaapeli Veijo Niemi.
Hallitus vaikenee
Sveriges Televisionin (SVT) toimittaja kysyi hiljattain Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenilta, millaista vastuuta hän ja Ruotsin hallitus aikovat kantaa lisääntyneestä vakavasta väkivallasta.
Löfven yllätti kuulijat sanomalla, ettei vakava väkivalta hänen aikanaan ole Ruotsissa lisääntynyt.
&#8211; Pääministerin vastaus kuvastaa Ruotsin hallituksen linjaa, jota myötäilevät kriminologian professorit kertovat, että asioita ei riittävällä tasolla ole tutkittu. Kun heille osoitetaan ongelma-alueita ja maahanmuuttokeskittymiä, kommentti on, että ei ole tärkeää tietää, ovatko maahanmuuttajat yliedustettuina, Niemi sanoo.
Lehdistön otsikkoparadoksi
Huolestuneita ja asuinpaikallaan pelkääviä ihmisiä leimataan trolleiksi, populisteiksi ja pelottelijoiksi. Myös mediat ovat ristiriitaisessa tilanteessa tapahtumista uutisoidessaan. Lehdissä vallitsee otsikkoparadoksi: ”Neljä autoa syttyi palamaan” ja ”Jokin räjähti” ovat tyypillisiä otsikoita ruotsalaisissa lehdissä.
&#8211; Tunnetusta ruotsalaisesta poliisista tehtiin tutkinta, kun hän oli suljetussa tilaisuudessa asiallisesti analysoinut joukkoraiskausta myös kulttuurisena ilmiönä ja nähnyt poliisin päätehtäväksi kansalaisten suojelun. Ja että ensimmäisiä rikollisuudesta kärsijöitä ovat kriisialueiden muut maahanmuuttajat, Niemi kertoo.
Maahanmuuttajataustasta halutaan vaieta
Ruotsin rikollisuutta käsittelevää Tino Sanandajin kirjoittamaa ”Massutmaning”-kirjaa kieltäydyttiin ottamasta kirjastoihin, koska sen esiin nostamat tilastot viittasivat joidenkin mielestä rasismiin.
Kirjassa mainittiin muun muassa vakavista rikoksista tuomituista ulkomaalaisten osuudeksi 53 prosenttia, ja kerrottiin että rikollisjengeihin kuuluvista 76 prosentilla oli maahanmuuttajatausta. Kirjan mukaan 54 prosenttia maahanmuuttajista ei käy töissä ja maahanmuuttajat nostavat 60 prosenttia kaikista sosiaalituista.
&#8211; Kirjoittajan mukaan 80 prosenttia ruotsalaisista sanoo kannattavansa monikulttuurisuutta, mutta 80 prosenttia sanoo, ettei itse tee sosiaalista yhteistyötä ei-länsimaisten maahanmuuttajien kanssa. Eriytyminen on konkreettista, eivätkä toisen polven maahanmuuttajat ole integroituneet, Niemi toteaa.
Poliisi on akatemisoitu
Vuonna 2015 toteutettiin Ruotsin poliisijärjestelmän yhdistäminen. Uutta järjestelmää on kritisoitu lähipoliisimallin muuttamisesta toimistojohtoiseksi, vaikka toisin piti käydä. Huomattavan paljon poliiseja on eronnut tehtävästään.
Eräs eronnut kertoi syyksi sen, ettei poliisi saa olla poliisi vaan hoitaa enää vain hallinnollisia tehtäviä. Erään toisen kokeneen poliisin mukaan poliisi on akatemisoitu, vaikka poliisin työ on käsityötä.
&#8211; Työmatkat ovat samalla pidentyneet ja työ no-go-alueilla on muuttunut hengenvaaralliseksi. Ongelma-alueilla poliisi on myös voimaton, kun todistajat eivät uskalla puhua koston pelossa. Eräältä paikallista huumausainekauppaa paljastaneelta on kostoksi poltettu peräjälkeen jo neljä autoa.
&#8211; Rikosilmoituksesta yleinen lopputulema on ”tutkinta lopetettu” -ilmoitus. Aito lähipoliisitoiminta varmaankin hillitsisi rikollisuutta. Ruotsin ongelmalähiöissä sitä on vaikea enää toteuttaa, sanoo Niemi.
Tuomioiden koventaminen ei auta
Muutama kuukausi sitten Ruotsin hallitus julkaisi 34-kohtaisen ohjelman rikollisuuden torjumiseksi. Ohjelmaan kuuluu rikollisten seurantaa, yhteistyötä vartijoiden kanssa, kameravalvonnan ja poliisien määrän lisäämistä, todistajien suojelua, sosiaalisia toimintaorganisaatioita, koventuneita rangaistuksia ja niin edelleen.
Ihmetystä on herättänyt, että maahanmuuttajia ja heidän keskittymiään ei ohjelmassa mainita sanallakaan.
&#8211; Samanaikaisesti 14 poliisipäällikköä kertoi kokemuksiinsa pohjaten, että tuomioiden koventaminen ei auta jengirikollisuudessa. Tilalle tulee aina uutta, Niemi toteaa. 
Ruotsin hankala taloustilanne nousee ohjelman toteuttamisen ongelmaksi. Vielä vuonna 2011 Ruotsin valtiovarainministeri kuvasi maataan rikkaaksi ”Euroopan tiikeritaloudeksi”, mutta nyt on syntynyt paljon lisäkustannuksia uusista poliiseista, oikeudenkäynneistä, vankeus- ja valvontatoimista sekä maastapoistamisista. Monet kunnat, jotka ottivat vastaan runsaasti pakolaisia, ovat nyt syvissä vaikeuksissa.
Tosiasiat on tunnustettava
Kun mietitään syitä ja seurauksia, eivät tosiasiat saa olla tabuja. Vuosina 2008-2015 pakolaisten vastaanotto Ruotsissa oli Euroopan suurinta suhteessa väkilukuun.
Maailmassa on paljon maita, joissa kilpailevien heimojen sekä uskonnollisten tai etnisten ryhmien väliset kriisit ovat jatkuneet vuosisatoja, eikä loppua näy. Ruotsiin on nyt syntynyt alueita, joissa tällaiset tilanteet vallitsevat.
&#8211; Monet Ruotsin kriisialueilla asuvat näkevät toivottomaksi sen, että alueet palaisivat entiselleen, Niemi sanoo.
Maahanmuuton alueellista keskittymistä vältettävä
Ruotsin poliisin operatiivinen johtaja kehotti neljä vuotta sitten Suomea välttämään maahanmuuttajien keskittymistä omille alueilleen. Ruotsin tilannetta hän piti erittäin vaikeana.
Ruotsin ”poliittisesti korrekti” linja ummistaa silmät tosiasioilta ei saa tulla Suomeen. Malmön, Göteborgin ja Tukholman ongelma-alueiden väkivalta esitetään Ruotsissa pääosin sosioekonomisena ongelmana, josta on täysin häivytetty eri kulttuurien uskonto-, etupiiri-, kosto-, suojeluraha- ja kunniataustat.
&#8211; Tilastollisesti pahimmat ongelma-alueet ovat kuitenkin maahanmuuttajakeskittymiä. Yksi keskittymä ei tosin ole ongelmallinen: Haparanda. Se kertonee jotakin kulttuurin merkityksestä. Ruotsin hallituksen &#8221;bortförklaring&#8221;, jossa selitetään pois ongelmat ja muutetaan ne vainoharhaisuudeksi, ei saa tulla Suomeen. Fokus vain rajojen valvonnasta on kohdistettava siihen, että Ruotsiin syntyneiden kaltaisia ongelma-alueita ei Suomeen synny, kertoo Niemi.

Järjestäytynyt rikollisuus riistäytynyt hallinnasta länsinaapurissa – Suomen on vältettävä Ruotsin virheet

Euroopan komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa (ECHA) valmistelemaan asetuksen lyijyn kieltämisestä ampuma-aseiden luotien ja haulien valmistuksessa. Esitystä on tarkoitus käsitellä EU:ssa vielä tänä syksynä.

Nopeimmillaan rajoitukset astuisivat voimaan noin kahden vuoden sisällä. Lyijykieltoa on perusteltu EU:ssa ympäristönsuojelullisilla syillä. Vesilintumetsästyksessä lyijyhaulien käyttö on ollut kiellettyä Suomessa vuodesta 1996 saakka.
Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mukaan lyijyn kieltäminen luotien ja haulien valmistusmateriaalina olisi kova isku metsästäjille, reserviläisille sekä ampumaurheilijoille
&#8211; Suuria teknisiä ongelmia olisivat aseiden kaliiperiin liittyvät haasteet. Mikäli korvaava luotimateriaali on ominaispainoltaan kevyempi lyijyluotiin verrattuna, tulee uuden luodin olla pidempi. Seurauksena on, että rihlatut kiväärit eivät ammu enää yhtä tarkasti kuin ennen, sillä luoti ei vakaudu piippuvaiheen aikana yhtä hyvin kuin aiemmin. Pidemmät luodit on istutettava syvemmälle hylsyn sisään ja se voi johtaa jopa vaaralliseen paineeseen. Jos korvaavat materiaalit ovat kovempia kuin lyijy, piippu kuluu nopeammin, jolloin aseen tarkkuus romahtaa ennalta arvaamattomasti.
&#8211; Metsästyskiväärit, pienoiskiväärit ja pistoolit ovat lähtökohtaisesti valmistettu lyijyluodeille. Osasta metsästysaseista ja monista muista lyijyluotiaseista voi tulla käyttökelvottomia, mikäli kieltolaki Suomessa hyväksytään, Immonen varoittaa.
Aseharrastuksen kustannukset nousevat
Immosen mukaan urheiluammunta ja ampumahiihto kokisivat harrastusmuotoina kovan kolauksen kohoavien kustannusten vuoksi. Metsästyksessä kustannusten kasvu johtaisi vähenevään ampumaharjoitteluun ja sen seurauksena tulisimme näkemään enemmän haavoittuneita riistaeläimiä.
&#8211; Eläinten turhan kärsimyksen lisääntyminen on suurempi ongelma kuin lyijyluodit ja -haulit.
&#8211; Korvaavat materiaalit olisivat kalliimpia sekä aseiden että patruunoiden osalta. Metsästyksestä ja ampumaharrastuksesta uhkaisi tulla jatkossa eliitin etuoikeus, kun tavallisilla kansalaisilla ei olisi siihen varaa. Lain voimaantulo tietäisi pahimmillaan ampumaurheilun, ilma-aseharrastuksen, metsästyksen ja reserviläistoiminnan loppulaskentaa, Immonen kritisoi.
Puolueettomat vaikutusarviot ovat tarpeen
Lyijykieltoa on perusteltu EU:ssa ympäristönsuojeluun liittyvillä syillä. Lyijykieltoa ajavien keskuudessa huolta on herättänyt erityisesti lyijyn mahdollinen kulkeutuminen pohjavesiin.
Geologinen tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus teettivät selvityksen haitta-aineiden kulkeutumisesta Nummi-Pusulan Mansikkakuopan ampuma-alueelta vuonna 2011. Selvityksessä tutkittiin haitta-aineiden kulkeutumisaikoja pintamaakerroksen alareunasta pohjaveden pintaan. Laskennalliset kulkeutumisajat olivat erittäin suuria, lyijyn osalta jopa 20 000 vuotta.
&#8211; Lähes puhdasta metallia olevien haulien ja luotien lyijyseokset ja luonnonvesien lähellä neutraalia oleva happamuus yhdessä saavat aikaan sen, että lyijyn tai sen ampumatarpeissa käytettyjen seosyhdisteiden liukeneminen veteen on olematonta ja vaatii liuetakseen 20 000 vuoden ajanjakson. Lyijyn pintaan kehittyy helposti oksidikerros, joka eristää metallisen lyijyn ympäristöstä, Immonen sanoo.
&#8211; Vaikutus ei juuri poikkea luonnossa olevasta lyijystä. Lyijy on alkuaine ja sitä on maapallolla ilman aseita ja patruunoitakin. Metallinen lyijy ei edes liukene pohjaveteen.
Immonen muistuttaa myös, että ampumaradat ovat tarkoin rajattuja alueita, joissa haitat ympäristölle on minimoitu nykyisillä säädöksillä ja teknisillä järjestelyillä.
&#8211; Valitettavan usein tutkimukset, joissa jonkin asian todetaan &#8221;olevan mahdollista&#8221;, muuttuvat poliittisessa päätöksenteossa &#8221;erittäin todennäköiseksi&#8221;. Tämä johtaa siihen, että asioita kielletään perusteettomasti ihan vain varmuuden vuoksi välittämättä kielloista aiheutuvista haitoista tavallisille kansalaisille. Nyt olisi tarpeen tehdä puolueeton vaikutusarvio lyijykiellon todellisesta tarpeesta, Immonen vaatii.
Helpot maalaisjärkiset ratkaisut unohdetaan
Lyijykieltoa ajavien keskuudessa huolta on herättänyt myös joskus riistaruhon mukana tuleva lyijy ja riistan sisäelinten hautaaminen metsään. Petoeläimet saattavat altistua lyijylle syödessään ne ja urheiluampujat saattavat ampuessaan altistua lyijypölylle. Immosen mukaan näiden välttämiseksi on olemassa kuitenkin helppoja ratkaisuja.
&#8211; Käsien ja vaatteiden pesu, ruokailun välttäminen ampumaradoilla ja eläinten sisälmyksien vieminen pois metsästä. Näillä keinoilla pääsemme haitoista eroon. Luotien päästöongelma ratkaistaan jo nyt lähes täysin kokovaippaluodilla. Lyijyn haitallisuutta tässä yhteydessä kukaan ei kiellä, mutta valistus ja oikeanlainen toiminta ovat lyijykieltoa parempi ratkaisu.
&#8211; Olemme joutuneet Suomessa juuri alistumaan uusiin EU:n sanelemiin asedirektiivin kiristyksiin. Nyt edessämme ovat jälleen uudet lainsäädännölliset kiristykset, joiden motiivit näyttävät puhtaasti poliittis-ideologisilta. Ideologinen asevastaisuus ei näytä laantumisen merkkejä EU:ssa. Tästä esimerkkinä toimii esitys lyijyn kieltämisestä luotien ja haulien valmistamisessa. Tähän kieltoon Suomi ei saa alistua, Immonen sanoo.

ampuma-aseet

Mäenpää kysyi deaktivoiduista aseista – nyt hallitus aikoo korjata epäkohdat lailla

Koponen vaatii hallitusta mitätöimään Suomessa asuvien venäläisten aseluvat – pysyvä aselupakielto tietyistä rikoksista tuomituille kansalaisuuteen katsomatta

Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuudesta: Tämä on maahanmuuton ongelma – tekijää holhoava ja paapova ja uhrin unohtava rikospolitiikka on Suomen kansallinen ominaispiirre

Tilannekuva haltuun: Humanitaarinen maahanmuutto täytyy viimeistään nyt tunnistaa keskeisimmäksi jengirikollisuuden ja jengiytymisen syyksi

Aseet puhuivat taas Ruotsissa – 16-vuotias poika löydettiin ammuttuna pyörätieltä

Ennen uhkailtiin, nyt tapetaan välittömästi – väkivalta on kärsinyt inflaation rikollisjengeissä

Rikolliset pitävät ikätovereitaan Ruotsissa ”pankkiautomaatteina” – uhreja kiristetään houkuttelemaan kaverinsakin ryöstettäväksi

Järjestäytynyt rikollisuus riistäytynyt hallinnasta länsinaapurissa – Suomen on vältettävä Ruotsin virheet

Immonen: Esitys lyijyn kieltämisestä luotien ja haulien valmistuksessa on torpattava

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025