Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ankkurilapset

Perussuomalaisten Riikka Purra, Mari Rantanen ja Mauri Peltokangas jättivät eilen hallintovaliokunnassa vastalauseen hallituksen esitykseen, jolla kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan alaikäisen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä ei enää olisi turvattu toimeentulo. Perussuomalaiset esittivät, että koko lakiehdotus hylätään.

Perussuomalaisten mukaan esitys luo huomattavan vetovoimatekijän Suomelle sosiaalisesti ja taloudellisesti kestämättömälle sosiaaliperusteiselle maahanmuutolle. Esitetyt lakimuutokset tulevat lisäämään humanitääristä maahanmuuttoa entisestään nimenomaan Afrikasta ja Lähi-idästä.
&#8211; Hallitus pyrkii lisäämään maahanmuuttoa maista, joista saapuvien tulijoiden kotoutumisennuste on käytettävissä olevan tiedon varassa heikko tai jopa olematon. Tämä ei ole hallitun maahanmuuton edistämistä, joka toisi helpotusta kestävyysvajeen kaltaisiin ongelmiin. Esityksellä on päinvastoin toteutuessaan erittäin merkittäviä negatiivisia ja kauaskantoisia vaikutuksia julkistalouteen sekä koko yhteiskuntaan, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa.
<h4>Ankkurilapsi-ilmiö kasvaa</h4>
Hallituksen esitys tulee näkymään niin sanotun ankkurilapsi-ilmiön yleistymisenä, kun yhä useampi lähettää lapsensa vaaralliselle matkalle saadakseen itse oleskeluluvan helpommin. Perussuomalaiset kyseenalaistavat, onko lapsen edun mukaista elää vanhemman kanssa, joka on valmis vaarantamaan lapsensa terveyden ja jopa hengen, jotta itse pääsisi muuttamaan korkeamman elintason maahan.
&#8211; Esitystä perustellaan lapsen edulla, vaikka se tulee väistämättä lisäämään alaikäisten hyväksikäyttöä maahantulon välineenä, kansanedustaja Mari Rantanen ihmettelee.
Perussuomalaisten näkemyksen mukaan oleskelulupa tulee voida jatkossakin jättää myöntämättä, jos arvioidaan, että tapaukseen liittyy lapsen hyväksikäyttöä tai perheenyhdistäminen Suomessa olisi muutoin vastoin lapsen etua. Alaikäinen on lähtökohtaisesti heikoin osapuoli tilanteissa, joissa aikuisten tai yhteiskunnan edut ovat ristiriidassa lapsen edun kanssa. Viranomaisten tehtävänä onkin valvoa, että lapsen etu toteutuu.
&#8211; Esitys tulee lisäämään 17-vuotiaiksi iäkseen kertovien maahantuloa, ja sitä kai hallitus maahanmuuttokiihkossaan haluaakin, Rantanen jatkaa.
<h4>Vaikutusarviointi puutteellista</h4>
Perussuomalaiset nostivat esille esityksen puutteellisen vaikutusarvioinnin. Esityksessä ei oteta mitenkään kantaa haittamaahanmuutosta suomalaiselle yhteiskunnalle koituvaan laskuun tai muihin aiheutuviin ongelmiin. Asiantuntijalausunnoista ilmenee, että perustoimeentulotuen, työttömyysetuuden ja asumistukien saajissa korostuvat ne kansalaisuusryhmät, joita perheenyhdistämisen helpottaminen koskettaa.
&#8211; Esityksessä ei ole arvioitu, kuinka haitallinen maahanmuutto heikentää suomalaisten turvallisuutta sekä julkista taloutta. Hallitus tekee hartiavoimin töitä pitääkseen meidät Ruotsin tiellä, kansanedustaja Mauri Peltokangas hämmästelee.

Hallitus avaa ovet ankkurilapsille – PS tyrmää kaavailut perheenyhdistämisten helpottamisesta

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus pyrkii kaikin tavoin löysäämään maahanmuuttopolitiikkaa, kun siihen on vielä tilaisuus ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Samaan aikaan kun kotimainen hoitoala on ajettu kriisiin, hallituspuolue vihreät haaveilee työllistävänsä hoitosektorille ja muillekin aloille maahanmuuttajia, jotka tyytyvät matalaan palkkaan.

Eduskunnan lähetekeskustelussa oli viime viikolla hallituksen ulkomaalaislain muutosesitys, jossa lakia esitetään muutettavaksi siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenjäsenen ja muun omaisen osalta poistetaan turvattua toimeentuloa koskeva edellytys perheenjäsenen tai muun omaisen oleskeluluvan saamiseksi.
Lisäksi esitetään muutettavaksi myös lapsen alaikäisyyden määrittämistä perheenkokoamista koskevissa tilanteissa koskevaa säännöstä EU-tuomioistuimen ratkaisun johdosta.
Perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/maenpaa-ulkomaalaislain-muutoksesta-milla-tavalla-tama-on-lapsen-etu/">vastustaa</a> hallituksen aikeita. Kansanedustaja Mari Rantanen pitää tilannetta jopa surullisena.
&#8211; Hallitus joka suunnasta nakertaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa niin, että Suomeen tuleminen on koko ajan helpompaa ja tänne on helpompi jäädä, olipa myönnettyä oleskelulupaa tai ei, Rantanen sanoo. Hän oli eilen vieraana AlfaTV:lla keskustelemassa lakihankkeesta. Rantasen lisäksi debattiin osallistui hallitusta edustanut vihreiden kansanedustaja Hanna Holopainen.
Todellinen tavoite on edistää laitonta maassa oleskelua
Rantanen painottaa, että esityksen todellinen tavoite on edistää laitonta maassa oleskelua.
&#8211; Yhteiskunnan etu ei ole se, että maasta jätetään poistumatta oleskeluluvan puuttumisen takia.
Holopaisen mielestä Suomeen tarvitaan lisää työvoimaa EU-alueen ulkopuolelta.
&#8211; Iso kuva on se, että Suomeen tarvitaan kipeästi työvoimaa ulkomailta. Maahanmuuttajia pitää pystyä juurruttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja aktivoimaan, Holopainen päästeli, johon Rantanen huomautti, että suuri osa Suomeen tulevista ”työperäisistä” ei edes tule palkallaan toimeen.
&#8211; Kuinka kestävää sellainen työperäinen maahanmuutto on, jossa ihmisen toimeentulosta yhä suurempi osa tulee tulonsiirroista? Monen maahantulijan tulot ovat niin pienet, että palkasta ei juurikaan edes makseta veroa, Rantanen sanoi.
Vihreille tyypilliseen tapaan Holopainen sivuutti huomautuksen siitä, että Suomeen työperäisinä tulevat maahanmuuttajat työllistyvät matalapalkka-aloille, jolloin palkka ei riitä elinkustannuksiin. Sen sijaan Holopainen alkoi puhua asian vierestä eli siitä, miten sosiaaliturvajärjestelmä on hänen mukaansa passivoiva.
&#8211; Sitä kokonaisuutta meidän pitäisi korjata. Vihreät on esittänyt perustuloa, se on kokonaisuus, joka liittyy myös maahanmuuttoon, mutta myös koko yhteiskuntaan, Holopainen lausui.
Maahanmuuttoko muka ratkaisu hoitoalan kriisiin?
Samaan aikaan kun kotimainen hoitoala on ajettu kriisiin, vihreät haaveilee työllistävänsä hoitosektorille maahanmuuttajia, jotka tyytyvät matalaan palkkaan.
&#8211; Hoitoalalle tarvitaan satoja tuhansia ihmisiä vuoteen 2030 mennessä. Sitä on mahdoton toteuttaa ilman, että väkeä tuodaan ulkomailta. Yhteiskunta kaipaa näitä tekijöitä. Suomeen tarvitaan nyt käsipareja tekemään töitä, niille on pakottava tarve seuraavien 10-20 vuoden aikana, jotta yhteiskunta pysyy pystyssä, Holopainen sanoitti järjettömiä unelmiaan.
Rantanen huomautti, että Suomessa on korkea työttömyys. Rantanen pitää vihreiden visiointia vouhottamisena.
&#8211; Tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita on yli 200 000, joista vajaat 50 000 on vieraskielisiä. On jotenkin kummallinen ajatus, että ulkomaalaislakia pitää muuttaa siksi, että tänne saisi tulemaan vielä lisää porukkaa ulkomailta töihin, kun ensin pitäisi työllistää ne täällä jo olevat vajaat 50 000 ulkomaalaista, jotka eivät ole töissä.
Vihreiltä menee usein sekaisin työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto. Niin tälläkin kertaa, ja Holopainen alkoi esittää tunteisiin vetoavaksi tarkoitettua, vihreää ihmisoikeuspuhetta, jolla hän pohjusti tavoitteita helpottaa ulkomaalaisten perheenyhdistämisiä.
&#8211; Kyse on inhimillisyydestä. Lapsen oikeuksien sopimus ja muut ihmisoikeussopimukset velvoittavat meitä. Kun täällä on alaikäisiä, helpotetaan siis sitä, että he saavat perheen tänne, Holopainen väitti.
Syöttö lapaan ihmissalakuljettajille
Käytännössä vihreät siis pyrkii vahvistamaan ankkurilapsi-ilmiötä, jolla tarkoitetaan alaikäisen turvapaikanhakijan lähettämistä ihmissalakuljettajien kautta kohdemaahan siinä toivossa, että lapsen saatua ensin oleskeluluvan on muun perheen helpompaa seurata perässä.
Rantanen huomautti, että mikäli ankkurilapsistrategia havaitaan lähtömaissa toimivaksi, lapsia tullaan entistä enemmän lähettämään vaaralliselle merimatkalle Suomeen.
&#8211; Onko se sitten inhimillistä tai lapsen edun mukaista, että lapsia lähetetään Välimeren yli höskäveneillä?
Holopaisen mukaan perheenyhdistämisen helpottaminen vain edistäisi kotouttamista. Rantanen kuitenkin huomautti, että maahanmuuttajien kotoutumisen mittarit ovat Suomessa epäselviä.
&#8211; Tilastot Suomeen tulevien lähtömaiden osalta eivät juuri tue käsitystä siitä, että perheenyhdistämiset helpottaisivat kotoutumista. Tällä hetkellä kotoutumista tosin mitataan lähinnä siihen käytetyllä rahamäärällä eikä esimerkiksi koulutustasolla tai työllistymisellä, Rantanen sanoi.
Sinisilmäisyydestä tulisi luopua
Holopainen sanoi, että hän ”ei usko” ankkurilapsi-ilmiöön.
&#8211; Ei siltä näytä, vaikka perussuomalaiset onkin nostanut asian esille. Mielestäni tämä (perheenyhdistämisten helpottaminen) on järkevää toteuttaa.
Rantanen huomautti, että myös jopa Maahanmuuttovirasto (Migri) on huolestunut ankkurilapsi-ilmiöstä.
&#8211; Migri on asiantuntijavirasto. Joskus sitä toivoisi, että myös vihreät – puhumattakaan demareista ja keskustasta – hallituksessa kuuntelisivat asiantuntijoita, jo ennen kuin te alatte sorvaamaan lakiuudistuksia, joista tiedetään varmuudella seuraavan yhteiskunnallisia ongelmia.
&#8211; Sinisilmäisyydestä tulisi luopua. Kaiken maahanmuuttopolitiikan tulisi olla kestävää vastaanottavan yhteiskunnan kannalta. Etenkin, kun tiedämme, että emme ole onnistuneet kovin hyvin integroimaan tätäkään määrää, jota Suomessa nyt jo on, Rantanen sanoi.
Hän kuitenkin jatkoi, että perussuomalaiset ei toki odota vihreiden tekevän vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa.
&#8211; Odotan kuitenkin vihreiden hallituskumppaneilta, että kaikkein hulluimmat esitykset eivät tulisi eduskuntaan. Lisäksi meidän omassa maassamme asiat eivät ole kunnossa. Esimerkiksi vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa on valtavia ongelmia. Katsoisin, että nämä asiat on hoidettava ensin.
&nbsp;

Vihreät vaatii Suomeen EU:n ulkopuolelta lisää halpatyövoimaa tekemään hoitoalan työt – perussuomalaiset vastustaa jyrkästi

Eduskunta kokoontui tiistaina ensimmäiseen täysistuntoonsa kesätauon jälkeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti lähetekeskustelussa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_85+2022+7+8+8.aspx">kantaa</a> muun muassa hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta, jonka hän uskoo löysentävän Suomen maahanmuuttolainsäädäntöä entisestään.

Esityksessä ehdotettiin muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenjäsenen ja muun omaisen osalta poistetaan turvattua toimeentuloa koskeva edellytys perheenjäsenen tai muun omaisen oleskeluluvan saamiseksi. Siinä esitettiin muutettavaksi myös lapsen alaikäisyyden määrittämistä perheenkokoamista koskevissa tilanteissa koskevaa säännöstä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun johdosta.
&#8211; Kauniita sanoja, mutta tarkastellaanpa hetki esitystä ihan järjellä, kansanedustaja Juha Mäenpää <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-85-2022?start=9692&amp;end=10118&amp;speaker=1437">lisäsi</a> luettuaan edellisen.
Löysentää entisestään maahanmuuttolainsäädäntöä
Mäenpää huomautti, että hallituksen esitys toteutuessaan löysentäisi Suomen ennestäänkin löysää maahanmuuttolainsäädäntöä.
&#8211; Muutos lisää Suomen houkuttelevuutta elintasosiirtolaisuudelle kohdemaana edelleen. Lainsäädännöllä ja sitä seuraavalla päätöskäytännöllä voidaan vaikuttaa siihen, miten perheet kaukana lähtömaissa arvioivat mahdollisuuksiaan saada oleskelulupa vieraasta valtiosta.
&#8211; Jos se on helpointa lapsen kautta, niin lapsia lähetetään jatkossakin yksin matkaan ja he joutuvat olosuhteisiin, joissa lapsen etu ja oikeudet vaarantuvat. Toimeentuloedellytysten poistaminen todennäköisesti lisää niin sanottua ankkurilapsi-ilmiötä, ja yhä useampi lähettää oman oleskelulupansa toivossa lapsensa salakuljettajien kautta vaaralliselle matkalle tietäen, että alaikäinen saa oleskeluluvan huomattavasti helpommin ja palauttaminen on käytännössä mahdotonta, selvensi hän vielä toiminnan logiikkaa.
Vaarallinen matkako lapsen etu?
Mäenpää kyseenalaisti voimakkaasti niin sanotun lapsen etu -retoriikan käyttöä lain puoltamisessa, sillä kyse on riskialttiista matkasta lapselle.
&#8211; Millä tavalla tämä on lapsen etu?
&#8211; Sellaiset vanhemmat, jotka lähettävät lapsensa tälle matkalle, eivät ansaitse täältä turvapaikkaa, linjasi Mäenpää.
Lopuksi hän vielä ihmetteli esitetyn lainsäädännön vastuuttomuutta Euroopan ja Suomen kärsiessä taloudellisesti hyvin epävarmoista ja vaikeista ajoista.
&#8211; Millä tavalla tällainen muutenkin vaikeassa Euroopan tilanteessa tarpeettomia kustannuksia aiheuttava epämääräinen toiminta on Suomen ja suomalaisten kannalta reilua?
&nbsp;

Mäenpää ulkomaalaislain muutoksesta: ”Millä tavalla tämä on lapsen etu?”

Eduskunnan syysistuntokauden ensimmäisessä istunnossa käsiteltiin paitsi 10 miljardin euron lisätalousarviota sähköyhtiöiden pelastamiseksi ja sähkökriisiä, myös kuin takaovesta tuotua kahta maahanmuuttopolitiikkaa entisestään löysyttävää esitystä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmetteli, miten vähän hallituspuolueiden edustajia välittää olla salissa puolustamassa omaa esitystään. Vihreä sisäministeri Krista Mikkonen käytti esittelypuheenvuoron, mutta siihen melkeinpä hallituksen puolustelut jäivätkin.
Valtavat kustannukset ja muita ongelmia
Esityksessä alaikäisiltä tai sellaisina esiintyviltä halutaan muun muassa poistaa kokonaan toimeentulovaatimus perhettä yhdistettäessä. Tämä kannustaisi entisestään lähettämään alaikäiset edeltä etsimään sopivaa maata, jonne jättää turvapaikkahakemus.
&#8211; Tällainen maahanmuutto aiheuttaa valtavat kustannukset ja monia muita ongelmia. Veronmaksaja ja kansalainen kuittaa, kuten kaiken muunkin, Purra sanoi.
”Eikö tämä ole jo pakkomielteistä?”
Purra muistutti, että maassa on noin 40 000 ukrainalaista pakolaista, joita pitää auttaa. Siinä olkoon nyt suomalaisten humanitaarinen huomio pakolaisia kohtaan.
&#8211; Mutta hallitus kehtaa haluta Lähi-idästä ja Afrikasta lisää. Toiselta puolelta maailmaa. Eikö tämä ole jo pakkomielteistä? Purra ihmetteli Facebook-kirjoituksessaan.
&#8211; Tällaisessa tilanteessa, kun valtion velkavuori kasvaa, alijäämät paukkuvat, meillä ei suomalaiset pääsee lääkäriin tai päivystykseen, hoitotakuu ei toteudu, ongelmia on hyvinvointijärjestelmän kaikilla sektoreilla, te näytätte teidän priorisointikykyänne tuomalla jälleen esityksen haitallisen maahanmuuton lisäämiseksi, Purra päivitteli puheenvuorossaan.
Miljardit lentelevät
Purra muistutti, että hallituksella olisi tärkeämpiäkin ongelmia ratkottavana kuin humanitaarinen maahanmuutto.
&#8211; Kun koko eduskunnan ja muun yhteiskunnan jakamaton huomio pitäisi kohdistua siihen, että kansalaisemme ja yrityksemme selviävät tulevista kuukausista ja talven energiakriisistä. Täällä ovat taas miljardit lennelleet, mutta näköjään lisääkin voi aina lennättää.
&#8211; Hallituksen tärkeysjärjestys, tässä se taas nähdään. I’m seventeen and I can prove it, Purra kirjoitti.

“I’m 17 and I can prove it” – hallitus haluaa lisää ankkurilapsia

Eduskunnan syyskausi alkoi kahdella hallituksen esityksellä ulkomaalaislakiin maahantulon helpottamiseksi. Toisessa esitetään kesäkuun alussa voimaan tulleen pitkäaikaisen ns. kansallisen D-viisumin laajentamista uusiin tulijaryhmiin kuten opiskelijoihin, tutkijoihin ja heidän perheenjäseniinsä. Toinen esitys poistaisi toimeentulovaatimukset alaikäisen perheenkokoajan perheenyhdistämisissä.

Ulkomaalaisasioita käsittelevän hallintovaliokunnan perussuomalainen valiokuntaryhmä tyrmää esitykset.
Lisää ankkurilapsi-ilmiötä
Hallitus esittää, että kansainvälistä suojelua saavien alaikäisten perheenyhdistämisissä ei sovellettaisi toimeentuloedellytyksiä. Maahanmuuttoviraston mukaan perheenyhdistämiset lisääntyisivät arvioitua enemmän ja loisivat vetovoimatekijöitä ankkurilapsi-ilmiölle, jossa alaikäinen lähetetään yksin hakemaan turvapaikkaa vieraasta maasta.
&#8211; Perheenyhdistämisen helpottaminen ankkurilapsi-ilmiötä voimistamalla on hallitukselta käsittämätön veto tällaiseen kriisitilanteeseen. Kaiken huomion pitäisi erityisesti nyt kohdistua suomalaisten auttamiseen. Mutta tässä ovat hallituksen prioriteetit. Se haluaa lisää valtavan kalliiksi tulevaa maahanmuuttoa Afganistanista, Somaliasta ja Irakista, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Riskinä väärinkäytökset
Hallitus esittää, että tällä kaudella kasvuyrittäjiä ja erityisasiantuntijoita sekä heidän perheenjäseniään varten luodut pitkäaikaiset ns. kansalliset D-viisumit ulotettaisiin koskemaan EU-maiden ulkopuolisia kansalaisia, jotka ovat tulossa Suomeen opiskelijoiksi, tutkijoiksi, sertifioitujen työnantajien työntekijöiksi, toimimaan yritysten johtotehtävissä sekä edellä mainittujen perheenjäseniin. Uudistuksella tavoitellaan viikon tai kahden nopeampaa maahantuloa.
&#8211; Suomi haalii maailmalta opiskelijoita ilmaiseen tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai toiselle asteelle. Suomesta on jo tehty maailman sosiaali- ja terveysasema, ja nyt hallituksen aikomuksena on tehdä Suomesta vielä koko maailman koulu, kansanedustaja Mari Rantanen kommentoi.
Viisumi venyy moneksi
D-viisumi voidaan myöntää myös ulkomailla oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle, jolla on voimassa oleva Suomen myöntämä oleskelulupa, jos hakijan oleskelulupakortti on kadonnut, anastettu, vanhentunut tai se ei muusta vastaavasta syystä ole hakijan hallussa tai käytettävissä.
&#8211; Sitä, tuleeko jatkossa kansainvälisiä osaajia Suomeen siksi, että tänne pääsee viikon tai kaksi nopeammin, voi jokainen tykönään miettiä. Mutta se on aivan umpihullu ajatus, että kun ulkomaalainen oleilee kotimaassaan ja oleskelulupa vanhenee, niin Suomesta myönnetään pitkäaikainen viisumi paluuta varten, kansanedustaja Mauri Peltokangas toteaa.
&nbsp;

Eduskunnan syyskausi alkoi hallituksen esittämillä maahantulon helpotuksilla – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Umpihullu ajatus”

Hallitus antoi viime viikolla kaksi esitystä, joilla helpotetaan ulkomaalaisten maahanmuuttoa Suomeen. Toisessa on kyse pitkäaikaisten D-viisumien myöntämisestä maahan tuleville opiskelijoille ja tutkijoille, ja toisessa esitetään alaikäisten turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisten toimeentuloedellytyksen poistamista.

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen kritisoi hallituksen toimia maahanmuuton lisäämiseksi.
&#8211; Hallitus luo jatkuvasti lisää maahanmuuton väyliä väittäen Suomen tarvitsevan osaajia. Suomi ei kuitenkaan tosiasiallisesti houkuttele kansainvälisiä osaajia vaatimattoman palkkatason, korkean hintatason ja verotuksensa takia. Sen sijaan hallitus haalii maahan matalapalkkaista ja kouluttamatonta työvoimaa tarjoamalla helpotuksia perheenyhdistämisiin ja tarjoamalla ilmaisia tutkintoja kolmansien maiden kansalaisille, Rantanen perustelee.
D-viisumilla opiskelijoita toimeentulotuelle?
Hallitus esittää, että tällä kaudella kasvuyrittäjiä ja erityisasiantuntijoita sekä heidän perheenjäseniään varten luodut pitkäaikaiset ns. D-viisumit ulotettaisiin koskemaan EU-maiden ulkopuolisia kansalaisia, jotka ovat tulossa Suomeen opiskelijoiksi tai tutkijoiksi.
&#8211; Opiskelijaksi luetaan esimerkiksi ammattitutkintoon opiskeleva tai sellaiseen koulutukseen valmentavia opintoja käyvä. Afrikkalainen voisi hakea esimerkiksi pienen kunnan ammattiopiston valmentavaan koulutukseen ja saada sillä D-viisumin Suomeen itselleen ja perheenjäsenilleen, Rantanen kuvailee.
Malli houkuttelee erityisesti sosiaaliavustuksilla eläjiä
Kolmansista maista tulevilla opiskelijoilla tulee olla hyväksyttävä selvitys toimeentuloon tarkoitetuista varoista ensimmäisen vuoden ajalta, vaikka oleskelulupa olisi myönnetty pidemmäksi ajaksi. Mikäli toimeentulo ei riitä elämiseen, syntyy opiskelijalle oleskeluluvan myötä oikeus toimeentulotukeen.
&#8211; Ulkomaalaisen opiskelijan toimeentulovaatimus on 560 euroa kuukaudessa ensimmäisen vuoden ajalta, millä ei pärjää Suomessa. Opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä on mahdollista saada toimeentulotukea toisin kuin suomalaisten opiskelijoiden, joiden tulee rahoittaa elämisensä opintolainalla, jos opintotuki ei riitä.
&#8211; Sen lisäksi, että hallitus tarjoaa kolmansien maiden kansalaisille suomalaisia paremman ilman velkaantumista tapahtuvan opintotuen toimeentulotuella, malli on kaikkein houkuttelevin juuri sosiaaliavustuksilla elämään tuleville ”opiskelijoille”, mikä ainoastaan rasittaa veronmaksajien taakkaa, Rantanen selventää.
Hallitus lisää houkutustekijöitä ankkurilapsitoiminnalle
Hallitus esittää, että kansainvälistä suojelua saavien alaikäisten perheenyhdistämisissä ei sovellettaisi toimeentuloedellytyksiä. Käytännössä lapsen edun vuoksi toimeentuloedellytyksistä poiketaan jo nyt, vaikka EU:n perheenyhdistämisdirektiivi toimeentuloedellytykset salliikin.
&#8211; Hallitus lisää houkutustekijöitä ns. ankkurilapsitoiminnalle, jossa alaikäinen lähetetään mahdollisesti vaarallisellekin retkelle varmistamaan paikka koko perheelle hyvinvointivaltion palvelujen äärelle. Maahanmuuttajia ollaan valmiita haalimaan kaikin keinoin, vaikka se johtaisi alaikäisten hyväksikäyttöön tai hukkumisiin Välimerellä. Vihreiden ideologia paistaa räikeästi läpi hallituksen esityksissä, Rantanen sanoo.
&nbsp;

Hallitukselta lisää helpotuksia maahanmuuttoon – Rantanen: ”Hallitus haalii maahan matalapalkkaista ja kouluttamatonta työvoimaa kaikin keinoin”

Eduskunnassa käytiin eilen välikysymyskeskustelu hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen suunnitelluista lievennyksistä ja taloudesta perussuomalaisten ja Liike Nytin välikysymyksen pohjalta. Välikysymyskeskustelua ennen perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma ja vihreiden Hanna Holopainen nähtiin MTV:n haastattelussa.

Riikka Purra totesi, että välikysymys tehtiin nyt nimenomaan siksi, että hallitus pyrkii edistämään veronmaksajille kalliiksi käyvää humanitaarista maahanmuuttoa.
&#8211; Haitallisella maahanmuutolla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Perussuomalaiset ovat tästä puhuneet vuosikausia, vaikka se ei aina tunnu menevän läpi. Nyt hallitus aikoo helpottaa humanitaarista maahanmuuttoa tavalla, joka tekisi Suomesta helpon kohdemaan, ja samaan aikaan julkinen talous on kriisiytynyt. Alijäämä ja velkasuhde ovat kasvussa, joten koimme, että asia on syytä tuoda esille, puheenjohtaja Riikka Purra sanoi <a href="https://www.mtv.fi/sarja/mtv-uutiset-live-33001002003/valikysymys-taloudesta-ja-maahanmuuttopolitiikasta-tasta-on-kyse-1497928">maikkarin haastattelussa</a>.
Halpatyövoima käy kalliiksi veronmaksajalle
Useiden tutkimusten mukaan niin humanitaarinen kuin työperäinenkin maahanmuutto on Suomelle erittäin kallista. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että maahanmuuttajat käyttävät runsaasti julkisia palveluja ja heille maksetaan erilaisia tulonsiirtoja. Moni ”työperäinen” ei tosiasiassa edes tule toimeen palkallaan, vaan palkan päälle haetaan tulonsiirtoja.
Vihreiden Hanna Holopaisen käsittämättömien puheiden mukaan hallituksen tavoittelema ”humaani maahanmuuttopolitiikka” olisi kuitenkin taloudellisesti Suomen etu.
Perussuomalaisten välikysymys liittyy esimerkiksi humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan lievennyshankkeisiin, mutta MTV:n haastattelussa Holopainen sotki asiat keskenään ja alkoikin puhua työperäisestä maahanmuutosta, jota vihreiden mielestä tarvittaisiin Suomeen.
&#8211; Meillä on valtava työvoimapula ja tarvitsemme lisää maahanmuuttoa. On keksittävä toimenpiteitä, jotta kotoutuminen ja työllisyyden edistäminen nousevat keskiöön. Perheenyhdistäminen kuuluu vahvasti asiaan. Suomi ei välttämättä täytä kaikkia ihmisoikeusvaatimuksia. Nyt ei pidä vaikeuttaa tänne tulleiden ihmisten mahdollisuuksia sopeutua, Holopainen päästeli.
Huippuosaajat eivät halua Suomeen
Purra totesi rauhalliseen tyyliinsä, että vihreän kollegan väitteet eivät pidä paikkaansa.
&#8211; Jos katsomme tilastoja ja työllisyysastetta, työperäinen maahanmuutto on tyystin eri asia kuin sosiaaliperustainen humanitaarinen maahanmuutto. Perussuomalaiset tekee näiden välille selvän eron, ja lisäksi jaamme työperäisen maahanmuuton eri osiin.
Maailmalla liikkuvat kallispalkkaiset huippuosaajat yleensä haluavat töihin jonnekin muualle kuin Suomeen.
Osaajapula on pelkkää kuvitelmaa
Suomeen kohdistuva työperäinen maahanmuutto onkin tosiasiassa lähes kokonaan halpatyövoiman maahanmuuttoa, joihin työtehtäviin Suomessa jo olisi valmiiksi yllin kyllin työvoimaa. Halpatyötä tekevät tulijat eivät tule palkallaan toimeen.
Tosiasioista välittämättä Holopainen jatkoi Suomea vaivaavasta kuvitellusta ”osaajapulasta” selittämistä.
&#8211; Suomessa keskeisenä esteenä yritysten kasvulle on osaavan työvoiman pula. Suomessa meidän pitäisi edistää työllisyyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta, lausui Holopainen, joka ei ilmeisesti ole kuullutkaan, että Suomessa on jo nyt satoja tuhansia koulutettuja, suomen kieltä puhuvia ihmisiä työtä vailla. Heitäkin pitäisi nyt auttaa työllistymään ja kiireellisesti, koska työttömyyden hoitaminen on veronmaksajalle kallista.
Vihreät lisäisi vetovoimatekijöitä
Vihervasemmistolle tyypilliseen tapaan Holopainen ei pyrkisi ensi sijassa auttamaan Suomessa olevia työttömiä työllistymään, vaan vihreät mieluummin täyttäisi avoimet työtehtävät EU:n ulkopuolelta tulevilla maahanmuuttajilla.
&#8211; Suomi ei ole vielä tarpeeksi houkutteleva työperäisen maahanmuuton osalta, Holopainen jatkoi todellisuudesta irrallaan olevia visioitaan.
Purra korjasi välittömästi:
&#8211; Humanitaarisesta maahanmuutosta ei tule sitä kaipaamaanne osaajapotentiaalia. Se näkyy jo maahanmuuttajien työllisyysasteessa ja palkoissa. Perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että Suomeen tullaan tekemään töitä palkalla, jolla tullaan toimeen ja samalla integroidutaan yhteiskuntaan. Perussuomalaiset ei siis ole maahanmuuttovastainen puolue, mutta me kuitenkin kritisoimme Suomelle haitallista ja kustannuksia aiheuttavaa maahanmuuttoa, Purra tarkensi.
Aina väärä hetki puhua kustannuksista
SDP:n kansanedustajan Eveliina Heinäluoman mukaan ajankohta välikysymykselle on väärä koronakriisin vuoksi.
Purra kuitenkin huomautti, että juuri tässä tilanteessa hallituksen fokus pitäisi olla toimissa, joilla Suomi tulee selviämään koronasta ja suomalaisille saadaan apua.
&#8211; Nimenomaan juuri nyt ei olisi aikaa humanitaarisen maahanmuuton helpottamiselle. Oppositiolla on oikeus tehdä välikysymyksiä &#8211; juuri silloin, kun sisäministeriö on laittanut lausuntokierrokselle esityksen perheenyhdistämisen helpotuksista. Olemme kuulleet, että SDP ja keskusta eivät ole tehneet mitään asialle, vaikka ovatkin huomanneet, että esityksessä mennään hallitusohjelman kirjausta pidemmälle. Mielestämme tämä on omituista ja juuri nyt, tässä vaiheessa, oppositiolla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan.
Hallitus panttaa kantaansa
Heinäluoma totesi, että hallitus ei ole vielä muodostanut kantaa esitykseen, joka siis on työryhmän valmistelemana päätynyt lausuntokierrokselle.
Holopaisen mukaan perheenyhdistämisen helpottamista puoltaisi tutkimustieto.
&#8211; Tutkimusten mukaan kotoutumisen tärkeä osa on se, että tänne tulleen henkilön ei tarvitse kantaa huolta konfliktialueelle jääneistä perheenjäsenistä.
Hallituksessa jo nyt eripuraa maahanmuutosta
Purra huomautti, että demarien ja vihreiden puheiden perusteella hallituksessa näyttäisikin olevan erimielisyyttä perheenyhdistämisen helpottamisesta. Myös keskustan ryhmäpuheenvuorossa kuultiin <a href="https://stage.sudev.fi/hallituksen-rivit-rakoilevat-maahanmuuttopolitiikan-vuoksi-keskustalta-irtiotto-vihrean-sisaministerin-pakolaiskiintiolinjauksista-karna-pudotteli-paalauseita/">irtiotto vihreiden maahanmuuttolinjauksista</a>.
&#8211; Siinä mielessä välikysymyksen ajoitus on täydellinen.
Purra totesi, että perheenyhdistämiseen liittyen jo esityksen lausuntokierroksella muun muassa Migri on nostanut esille, että uudistukset lisäisivät ankkurilapsiongelmaa.
&#8211; Toisaalta esityksessä itsessään kuvataan, että toimeentulovaatimuksen löysääminen vähentää kotoutumista, koska ei ole enää tarvetta löytää työpaikkaa, toisaalta toimeentulovaatimukseen voidaan myös jo nyt sisällyttää tulonsiirtoja.
&#8211; Jos tänne tullut ihminen haluaa asua ja elää täällä, on kaikkien edun mukaista, että tulija työllistyy, koska työssäkäynti on tärkein kotouttamisen kriteeri, ja työllistymisen kautta asiaa tuleekin tarkastella. Ei siis tule kysyä tulijalta, onko tämä kotoutunut ja sitten päätellä siitä. Kaiken maahanmuuttopolitiikan tulee kannustaa työllistymiseen, Purra sanoi.
Ihmissalakuljettajat tietävät, mihin kannattaa mennä
Edellisellä hallituskaudella tehtiin jonkin verran kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan, mutta perussuomalaiset katsoo, että ne eivät ole riittäviä.
&#8211; Jos perheenyhdistämistä nyt helpotetaan radikaalisti, se on selvä vetovoimatekijä. Salakuljettajat ja liikkuvat siirtolaiset tietävät hyvin, mihin maahan kannattaa jättää turvapaikkahakemus, mistä saa helpoimmin suojelua ja mihin maahan saadaan helpoimmin perhe yhdistettyä.
&#8211; Meillä on olemassa iso uhka, että isot siirtolaismassat lähtevät liikkeelle. Jo nyt Keski-Euroopassa monissa maissa on nähtävissä selkeä piikki turvapaikkahakemusten lisääntymisessä. Siihen tietenkin vaikuttaa myös koronarajoitusten poistuminen, mikä itsessään aikaansaa liikkumisen lisääntymistä. Erityisesti tällaisessa tilanteessa Suomi ei saisi erottautua naapurimaistamme perheenyhdistämisessä, Purra sanoi.
Todellisuus ei ole kuin vihreät unelmat
Tällä hetkellä esimerkiksi Tanska ja Norja ovatkin kiristämässä perheenyhdistämisen ehtoja. Tanskan hallituksen linjauksen mukaisesti tavoitteena on pudottaa turvapaikkahakemusten määrä nollaan.
&#8211; Valitettavasti Suomi menee toiseen suuntaan. Se ei ole perussuomalaisten mielestä kestävää, Purra sanoi.
Vihreiden Holopaisen mukaan mitään uhkaa ei &#8211; yllättäen &#8211; olisi. Todellisuus on kuitenkin usein hyvin erilainen kuin vihreät unelmat.
&nbsp;

Vihreät vyöryttää todellisuudesta irrallaan olevia maahanmuuttounelmiaan: ”Valtava työvoimapula, tarvitsemme lisää” – Purralta tyly kuitti: ”Suomelle haitallista ja kustannuksia aiheuttavaa”

Eduskuntaryhmän johtaja Ville Tavio moitti voimakkaasti hallituksen aikeita kiihdyttää ei-työperäistä maahanmuuttoa. 

Tavio nosti <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-121-2021?DVR=1&amp;dvrstart=20211020122948&amp;dvrduration=320000">välikysymyskeskustelussa</a> esiin ankkurilapsi-ilmiön, ikähuijaukset ja raskaat kustannukset:
&#8221;Hallituksessa suunnitellaan ei-työperäisen maahanmuuton lisäämistä perheenyhdistämisiä helpottamalla. Suomessa on jo entisestään hyvin löysä perheenyhdistämismalli ja niinpä perheenyhdistäminen on merkittävä maahanmuuton väylä. Tämä johtuu kansallisista päätöksistä, joihin voimme itse vaikuttaa ja näistä hallitus päättää. Ennen koronaepidemian käynnistymistä vuonna 2019 Suomi myönsi yli 10 000 perheperusteista oleskelulupaa vuodessa. Taso on yhä korkea, mutta tiedämme, että se tästä kyllä nousee.
Hallituksen arvio siitä, paljonko heidän kaavailemansa perheenyhdistämisen helpottaminen tuo lisää ei-työperäisiä maahanmuuttajia Suomeen, on väärä. Hallitus sanoo määrän olevan parisataa tulijaa lisää vuosittain, mutta maahanmuuttovirasto on todennut arvion olevan selvästi alakanttiin. Maahanmuuttovirasto arvioi päätösten määrän kasvavan huomattavasti enemmän.
Lisää ankkurilapsia, lisää ikänsä huijaavia
Alaikäisen perheenyhdistämisen osalta on erittäin huono suunta, että hallitus alkaa suosia ns. ankkurilapsi-ilmiötä. Siinä alaikäinen perheenkokoaja lähetetään matkaan edeltä, koska tuolloin muut sukulaiset pääsevät maahan perässä vapaasti. Tämä on myös omiaan ruokkimaan lasten ihmissalakuljetusta. 
Suojelupoliisi on varoittanut, että muutos helpottaa kansallista turvallisuutta uhkaavien yksilöiden Suomeen pääsyä. Terroristitkin pääsevät maahan, jos vain lähettävät alaikäisen lapsen edeltä. Lisäksi alaikäisten suosiminen saa monet täysi-ikäiset turvapaikanhakijat väittämään olevansa alaikäisiä, vaikkapa 17-vuotiaita. Tämä on jo nykyään suuri ongelma. Vuonna 2016 ikätesteissä paljastui, että lähes 70 prosenttia testatuista alaikäisinä esiintyneistä turvapaikanhakijoista oli oikeasti aikuisia!
Maahanmuuttokysymys on talouskysymys
Perussuomalaiset ovat suomalaisten puolella ja hallitun maahanmuuttopolitiikan kannalla. Perussuomalaisten välikysymys maahanmuuttopolitiikasta peilaa taloutta, koska ei-työperäinen maahanmuutto on talouden näkökulmasta kerta kaikkiaan kestämätöntä. Ei ole kestävää vastaanottaa uusia siirtolaisia varsinkaan, kun aiemminkaan saapuneet eivät ole työllistyneet.
Maahanmuuton järjestelmä on Suomen edun kannalta jo nyt rikki. Ihme, että demarit tuossa puolistuvat sen olevan jotenkin ehjä. Hallitus on heikentämässä sitä entisestään. Ei-työperäisestä maahanmuutosta seuraa paljon lisää työttömyyttä, joka on hyvinvointipalvelut verovaroin tuottavan yhteiskunnan taloudelle erittäin raskasta. Marinin hallitus näyttää haluavan, että Suomi toimii koko maailman sosiaalitoimistona.
Nousukautena seitsemän miljardia euroa lisää velkaantuva valtio ei voi avokätisesti ottaa jokaista maahan haluavaa vastaan. Jatkuva verovaroilla elätettävien ulkomaalaisten virta maahamme on taloudellinen ongelma. Se on epäoikeudenmukaista suomalaisia kohtaan. Se on yhä enemmän myös turvallisuusriski.
Varat suomalaisten auttamiseen
Perussuomalaiset kysyvät, miksi sellaisen ulkomaalaisen, joka ei ole kyennyt aikaansaamaan omaa toimeentuloaan, vaan elää veronmaksajien tarjoaman sosiaaliturvan varassa, tulisi saada tuoda sukulaisiaan maahan vapaasti elämään sosiaaliturvalla?
Työttömien ulkomaalaisten kustannus koituu raskaana kaikkialle valtion määrärahoihin, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä koulutukseen ja oikeuslaitokseen. Vähäiset resurssimme pitäisi käyttää ensin suomalaisten työttömien ja pienituloisten auttamiseen.
Tulppa on irti
Perussuomalaiset tahtovat nostaa keskusteluun myös pakolaispolitiikan yleisen linjattomuuden.
On varsin erikoista, että pakolaiskiintiötä nostettaisiin aina sen mukaan, kun jossakin päin maailmaa on käsillä näkyvästi uutisoitu kriisi, kuten viime aikoina Afganistanissa. 
Koko pakolaiskiintiön ajatuksena oli alun alkaen, että sillä hallitus voi päättää, paljonko ulkomaalaisia otetaan maahan valtion kustannuksella. Nykyisinhän tämä järjestelmä on rikki, tulppa on irti ja hallitus ohjaa virtoja sillä, mitkä ovat maahantulon kannustimet ja maahantulon esteet. Nyt hallitus on lisäämässä noita virtoja entisestään ja nämä uudistukset kantavat mahdollisesti jopa kymmenien vuosien päähän kustannuksissa.
Suomi on valinnan edessä, ruokkiiko se tätä tuhoisaa suuntaa entisestään vai pyrkiikö se tekemään maahanmuutosta kontrolloitua sekä Suomen edun mukaista.&#8221;
Tavio kannatti edustaja Purran tekemää, hallitukselle suunnattua epäluottamuslausetta.

PS välikysymyskeskustelussa: Työttömien ulkomaalaisten tuominen on pois suomalaisten hyvinvoinnista

Perussuomalaiset ja Liike Nyt jättivät tänään hallitukselle välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio korostaa, että välikysymys peilaa maahanmuuttopolitiikkaa vahvasti talouden näkökulmasta. &#8211; Marinin hallitus näyttää haluavan, että Suomi toimii koko maailman sosiaalitoimistona. Ei-työperäinen maahanmuutto kuitenkin lisää työttömyyttä Suomessa ja kasaa raskaasti painoa hyvinvointiyhteiskunnan harteille, Tavio sanoo.

Vaikka humanitaariseen ja sosiaaliperusteiseen maahanmuuttoon liittyy muitakin ongelmia kuin taloudellisia, nyt jätetty välikysymys koskee juuri taloutta, koska maan julkisen talouden tila, budjetin alijäämät, velan kasvu ja menojen kasvu ovat huolestuttavia.
Kokoomus ja kristillisdemokraatit eivät ole mukana välikysymyksessä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio toteaa, ettei kumpaakaan puoluetta suostuteltu mukaan, mutta molemmille annettiin mahdollisuus arvioida asiaa ja päättää liittymisestä itsenäisesti.
Tavio kertoo, että molemmista puolueista oltiin häneen yhteydessä asian tiimoilta, mutta syy pois jäämiseen on lopulta jäänyt epäselväksi.
&#8211; Minulle ei ole esitetty mitään konkreettisia perusteita, miksi he eivät lähteneet tähän mukaan. Vaikuttaakin siltä, että syy poisjäämiseen on pikemminkin poliittinen strategia kuin se, että välikysymyksen sisällössä olisi ongelmia. Odotettavissa kuitenkin on, että välikysymyskeskustelussa kokoomus ja kristillisdemokraatit pitkälti yhtyvät kritiikkiin, Tavio sanoo.
Kokoomus on jakautunut puolue
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että hänelläkään ei ole tietoa kokoomuksen ratkaisusta jäädä sivuun. Purra kuitenkin arvioi, että kyse saattaa olla puolueen sisäisestä kipuilusta.
&#8211; Kokoomus osannee vastata itse parhaiten, miksi eivät ole tässä mukana. Itse uskoisin, että ratkaisu liittyy kokoomuksen vahvaan jakautumiseen kahden linjan välillä, Purra sanoo.
Hän toteaa, että kokoomuksen maahanmuuttopolitiikan linja on ylipäätään jäänyt kaikille varsin epäselväksi.
&#8211; Välillä kokoomus esittää jotain kiristyksiä ja näyttää muskeleita, mutta kun olisi mahdollisuus tehdä jotain asioiden eteen, niin uskallus ei riitä.
Liike Nytin Harry Harkimo toteaa huomanneensa oppositiopolitiikassa taipumuksen, että muilla puolueilla on vaikeuksia olla asiapohjalta samaa mieltä perussuomalaisten kanssa, kuten nyt myös hankaluuksia liittyä välikysymykseen.
&#8211; Kokoomuksen ja kristillisten syy olla pois välikysymyksestä voi olla se, että he eivät halua samastua perussuomalaisiin, Harkimo sanoo.
Hänen mukaansa Liike Nytissä välikysymyksen sisältöä tarkasteltiin pelkästään asiapohjalta.
&#8211; Meillä Liike Nytissä, kun kävimme tätä välikysymystä läpi, niin katsoimme vain asiaa kokonaisuutena. Mielestämme asia on se, mikä tässä on sanottu. Vaikka me olemmekin eri puolue ja teemme omat päätöksemme, on uskallettava olla mukana, jos itse asia on oikein, Harkimo sanoo.
Terroristit maahan lastensa perässä
Keskeinen asia välikysymyksen taustalla on hallituksen valmistelussa oleva ulkomaalaislain muutos, joka olisi tekemässä perheenyhdistämisestä entistä helpompaa. Esimerkiksi Suomeen yksin tulleen ja täältä turvapaikan saaneen alaikäisen lapsen tai nuoren perheenjäsenet saisivat jatkossa lähes automaattisesti oleskeluluvan.
Tavio sanoo pitävänsä huonona suuntauksena sitä, että hallitus suosii ankkurilapsi-ilmiötä, jossa alaikäinen perheenkokoaja lähetetään matkaan edeltä, jolloin turvapaikan saaneen alaikäisen lapsen tai nuoren perheenjäsenet tai muut sukulaiset pääsevät perässä maahan vapaasti.
&#8211; Tämä on samalla omiaan ruokkimaan ihmissalakuljetusta. Myös suojelupoliisi on varoittanut, että muutos olisi omiaan helpottamaan kansallista turvallisuutta uhkaavien yksilöiden Suomeen pääsyä. Suomeksi sanottuna terroristit jatkossa pääsisivät helpommin maahan lähettämällä vain alaikäisen lapsen edeltä matkaan, Tavio sanoo.
Ankkurilapsi osoittautuukin aikuiseksi
Hän huomauttaa, että alaikäinen tarkoittaa myös 16-17-vuotiasta. <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001933104.html">Ikätestien perusteella</a> suurin osa alaikäisenä esiintyvistä turvapaikanhakijoista kuitenkin paljastuu todellisuudessa aikuisiksi.
&#8211; Yleisen elämänkokemuksen perusteella voidaan sanoa, että alaikäisten suosiminen on johtanut siihen, että moni aikuinen turvapaikanhakijamies väittää olevansa 17-vuotias. Ulkomaalaislain muutos ei ainakaan vähentäisi tätä ilmiötä, päinvastoin. Myös maahanmuuttoviraston mukaan moni aikuinen turvapaikanhakija yrittää puijausta ikänsä suhteen.
Miksi sdp ja keskusta hyväksyvät vihreiden sooloilun?
Purra toteaa, että uusilla maahanmuuttoa helpottavilla esityksillä tullaan edesauttamaan suomalaisen järjestelmän taloudellisten, sosiaalisten ja turvallisuuteen liittyvien seikkojen murtumista.
&#8211; Muu hallitus antaa vihreän sisäministerin toimia haluamallaan tavalla esimerkiksi perheenyhdistämiseen, suojelukategorioihin ja kansalaisuuden saamiseen liittyen, Purra toteaa.
Myös Tavio ihmettelee, miksi hallituksen pääpuolueet sdp ja keskusta ovat mukisematta hyväksymässä merkittävän maahanmuuttopolitiikan löysentämisen, vaikka asiasta ei ole hallitusohjelman kirjausta.
&#8211; Vaikka hallitus vastaakin välikysymykseen yhdessä, erityisesti sdp:n ja keskustan tulisi nyt perustella kansalaisille, miksi he aikovat hyväksyä suuria periaatteellisia muutoksia maahanmuuton järjestelmään hallituksen ääripäähän kuuluvan vihervasemmistopuolueen esityksistä.
&#8211; Hallituksen esitys perheenyhdistämisen helpottamisesta ollaan näillä näkymin antamassa viikolla 46, joten demareilla ja keskustalla olisi mahdollisuus uudelleenarvioon.
Maahanmuuttovirasto eri mieltä
Tavio huomauttaa, että hallitukselta on odotettu työllisyystoimia, mutta niiden sijaan hallitus tekeekin työnteon kannustimia vähentävän uudistuksen.
&#8211; Hallituksen arvio siitä, paljonko perheenyhdistämisen helpottamiset tuovat lisää ei-työperäisiä maahanmuuttajia Suomeen on väärä. Hallitus sanoo määrän olevan parisataa tulijaa lisää vuosittain, mutta maahanmuuttovirasto on todennut vaikutuksen olevan selvästi suurempi määrä tulijoita, Tavio korostaa.
Vain hallittu pakolaispolitiikka kannattaa
Perussuomalaiset on hallitun ja niukan pakolaispolitiikan kannalla. Tavio korostaa, että välikysymys peilaa maahanmuuttopolitiikkaa ja ei-työperäistä siirtolaisuutta vahvasti talouden näkökulmasta.
Tavio korostaa, että Suomen ei ole taloudellisesti kestävää vastaanottaa uusia siirtolaisia, varsinkaan, kun aiemmatkaan tulijat eivät ole työllistyneet tai työllistymässä.
&#8211; Marinin hallitus näyttää haluavan, että Suomi toimii koko maailman sosiaalitoimistona. Ei-työperäinen maahanmuutto kuitenkin lisää työttömyyttä Suomessa ja samalla kasaa raskaasti uutta painoa hyvinvointiyhteiskunnan harteille.
&#8211; Nousukaudella Suomi ottaa nyt velkaa seitsemän miljardia. Yhtälö ei voi mennä niin, että samaan aikaan meidän tulisi ottaa avokätisesti vastaan jokainen tulija, joka vain haluaa tulla maahan. Jatkuva verovaroilla elätettävien ulkomaalaisten virta on taloudellinen ongelma. Se on paitsi epäoikeudenmukaista suomalaisia veronmaksajia kohtaan, samalla myös riskinottoa turvallisuudella.
Rkp ja vihreät eivät kustannuksista välitä
Hallituspuolueista vihreät ja rkp ovat valmiita vastaanottamaan tulijoita Suomeen lähes rajattomasti, mistään kustannuksista välittämättä ja jopa täyttämään avoimet työpaikat turvapaikanhakijoilla.
Aiemmin syksyllä sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) esitti Suomen pakolaiskiintiön tuplaamista eli nostamista kahteen tuhanteen ihmiseen. Kansanedustaja Eva Biaudet (r.) puolestaan on <a href="https://stage.sudev.fi/hallituksesta-valaytetaan-pakolaiskiintion-kymmenkertaistamista-veronmaksajia-uhkaa-miljardien-lisalasku-kaikki-auttamistyo-tehdaan-velkarahalla/">heittänyt huolettomasti</a>, että tulijoiden luku voisi olla jopa 10 000.
Jokaisesta Suomeen saapuvasta humanitaarisesta maahanmuuttajasta julkiselle taloudelle aiheutuvat elinkaarikustannukset ovat 690 000 &#8211; 950 000 euroa. Vihreiden ja rkp:n linja pakolaiskiintiön kymmenkertaistamisesta tarkoittaisi veronmaksajille jopa yli kymmenen miljardin euron lisälaskua.
Järjestelmä ohjaa sosiaaliturvan piiriin
Tavio toteaa, että työttömien ulkomaalaisten elinkustannukset lankeavat raskaana taakkana kaikkien valtion toimintojen määrärahoihin, kuten soteen, koulutukseen ja oikeuslaitokseen.
&#8211; Ulkomaalaisten auttamiseen avattu shekki syö resurssejamme. Vähäiset resurssimme tulisi kuitenkin käyttää ensisijaisesti suomalaisten työttömien ja pienituloisten auttamiseen.
&#8211; On syytä huomata, että kansalaisuuden saaneilla ei ole nykyisinkään toimeentuloedellytystä, joten järjestelmä ohjaa hankkimaan ensin kansalaisuuden ja jäämään sen jälkeen sosiaaliturvan varaan ja haalimaan sukulaisia Suomeen. Perussuomalaisille kansalaisuuden saamisen kriteerien kiristäminen onkin tästä syystä erittäin tärkeää.
Pakolaiskiintiö on jäänne menneisyydestä
Perussuomalaiset kyseenalaistaa pyrkimykset nostaa pakolaiskiintiötä aina sen mukaan, kun jossain päin maailmaa on käsillä näkyvästi uutisoitu kriisi, kuten nyt Afganistanissa.
Tavio painottaa, että Suomi on suomalaisten oma turvapaikka, eikä hallituksemme tulisi pyrkiä pelastamaan koko muuta maailmaa. Tavion mukaan pakolaiskiintiö on ylipäätään vain jäänne vanhasta järjestelmästä.
&#8211; Maahantulolle on avoin väylä jo nyt turvapaikanhakijoina ja heidän perheenyhdistämisinään. Pakolaiskiintiön ajatuksena oli alkujaan se, että hallitus voi itse päättää, paljonko ulkomaalaisia otetaan maahan valtion kustannuksella. Nykyisin tulppa on jo irti ja hallitus ohjaa virtoja sillä, mitkä ovat lainsäädännössä maahantulon kannustimet ja mitkä ovat sen esteenä.
&#8211; Nyt hallitus on lisäämässä saapujien virtoja entisestään, kun uudistukset kantavat mahdollisesti jopa kymmenien vuosien päähän. Pakolaiskiintiön nosto itsessään maksaisi sekin satojen tulijoiden elinkaarikustannuksina, jotka päätyvät veronmaksajien maksettavaksi. Samalla kiintiön nosto signaloi, että hallitus suhtautuu myönteisesti ei-työperäisen maahanmuuton kasvamiseen. Signaali käy kalliiksi, koska pitkässä juoksussa pakolaisvirrat suuntautuvat sen kansan hoidettaviksi, missä ne otetaan parhaiten vastaan, Tavio sanoo.
Johtaa rinnakkaisyhteiskuntien syntymiseen
Tavio huomauttaa, että siirtolaisilla on taipumus kulkea aina siihen suuntaan, missä omat maanmiehet ovat jo luoneet oman yhteisönsä.
&#8211; Kuten aiemminkin on nähty, myös Afganistanista Suomeen on todennäköisimmin matkalla nuoria miehiä, jotka eivät jaa länsimaisia arvoja, mutta jotka ovat valmiita puolustamaan omia arvojaan suomalaisten arvoja vastaan. Harvempi meistä vaihtaa omaa maailmankatsomustaan vain, jos maa vaihtuu jalkojen alla.
Pakolaisuuden tulisi olla luonteeltaan tilapäistä. Nykyinen maahanmuutto on kuitenkin malli, jossa selkeä enemmistö tulee hakemaan suojelua pysyvästi. Tämä johtaa kasvaviin rinnakkaisyhteiskuntiin.
&#8211; Suomi on tullut valinnan eteen: ruokkiiko se tätä tuhoisaa suuntaa entisestään vai pyrkiikö tekemään maahanmuutosta kontrolloitua ja Suomen edun mukaista, Tavio sanoo.
Video tiedotustilaisuudesta:
<iframe loading="lazy" title="Välikysymysinfo - Purra, maahanmuuttopolitiikka ja talous" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/ny5aP5TrTS8?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Kristilliset ja kokoomus eivät lähteneet mukaan välikysymykseen taloudesta ja maahanmuuttopolitiikasta – Tavio: Puolueiden syy poisjäämiseen poliittinen strategia

Maahanmuuttovirasto Migri on lausunnossaan löytänyt useita vakavia puutteita hallituksen esitysluonnoksesta, joka koskee kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenyhdistämisten helpottamista. Migrin mukaan laki saattaisi johtaa maahantulosäännösten kiertämiseen ns. ankkurilapsien käytön kautta eikä kaikin osin vastaisi lapsen etua. Sisäministeri Ohisalo sen sijaan ei halua edes puhua ankkurilapsista, ainoastaan ihmisoikeuksista. 
Hallitus valmistelee <a href="https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM023:00/2020">ulkomaalaislain muutosta</a>, jonka on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2022. Kyseessä on hanke perheenyhdistämisen edistämiseksi ja helpottamiseksi. Hankkeen päätavoitteena on kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä oleva toimeentuloedellytyksen poistaminen kokonaan, mikäli perhe on muodostettu jo ennen perheenkokoajan Suomeen saapumista.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjauksen taustalla on muun muassa se, että Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on raportissaan suositellut, että pakolaisten ja toissijaista suojaa saavien perheenyhdistämistä koskevaa ansiotasovaatimusta tarkastellaan uudelleen. Hallituksen esityksen mukaan &#8221;perheenyhdistämisellä on sosiaalisia ja terveysvaikutuksia Suomessa oleviin perheenkokoajiin sekä ulkomailla oleviin perheenjäseniin&#8221;.
<h4>&#8221;Perhe on voimavara&#8221;</h4>
Hallituksen esityksessä käytetään vihreiden klassista perustelua maahanmuuttosäännösten lieventämiselle: &#8221;Perheenyhdistäminen muodostaa myös merkittävän laillisen maahantulon väylän, joita on hyvin tärkeä edistää myös siksi, että se vähentää laittomien maahantulokeinojen tarvetta.&#8221;
Hallituksen esityksen mukaan perheestään erossa asuvilla pakolaisilla on yleisemmin psyykkisiä häiriöitä ja oireilua kuin perheensä kanssa asuvilla pakolaisilla. Myös rahan lähettäminen kotimaahan jääneille läheisille on yleistä, mikä voi johtaa maahanmuuttajan omien tarpeiden laiminlyöntiin ja vaikeuttaa sopeutumista Suomeen.
<h4>Perhe Suomeen suoraan Kelan elätettäväksi</h4>
Tähänkään asti toimeentuloedellytystä ei ole vaadittu, jos turvapaikan saaneen tai kiintiöpakolaisen perheenjäsenen oleskelulupahakemus on jätetty kolmen kuukauden määräajassa ja perhe on muodostettu jo ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa.
Toimeentuloedellytyksen poistaminen kokonaan tarkoittaisi käytännössä sitä, että jos henkilölle myönnetään turvapaikka, hän saisi tuoda &#8221;vanhan&#8221; perheensä Suomeen suoraan Kelan elätettäviksi. Perheenkokoajalta tai perheenjäseniltä ei siis edellytettäisi mitään valmiuksia elättää itsensä Suomessa omalla työllään.
Hallituksen esityksessäkin myönnetään, että &#8221;on mahdollista, että ehdotettujen muutosten seurauksena kannustin työllistyä saattaa joissain tapauksissa heikentyä, kun perheenyhdistäminen ei edellytä turvattua toimeentuloa&#8221;.
<h4>Risikko: Euroopan liberaalein perheenyhdistämismalli</h4>
Monet asiantuntijat ovat kritisoineet hallituksen esittämää ulkomaalaislain muutosta. Esimerkiksi Sipilän hallituksen sisäministerinä toiminut Paula Risikko kirjoitti asiasta Twitterissä.
&#8211; Suomeen ollaan tekemässä Euroopan liberaaleinta perheenyhdistämismallia. Toimeentulovaatimus poistuisi kokonaan. Nyt ei taida koko hallitus olla hereillä, Risikko <a href="https://twitter.com/paularisikko/status/1441351510500130824">kirjoitti</a>.
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkönä ja Maahanmuuttoviraston ylijohtajana aiemmin toiminut Jorma Vuorio vahvistaa Risikon tulkinnan. Eri maiden perheenyhdistämisvaatimuksia on vertailtu <a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/d55702a4-62f4-4fb9-ad5b-10fada025e8e/2eb16709-94b2-41d8-8f96-6d6a1504ac6f/LIITE_20210813085918.pdf">hallituksen esityksessä</a>. Suomen uusi laki tulisi olemaan EU:n löyhin.
&#8211; Lisäksi alaikäinen yksin tullut turvapaikanhakija saisi aina vanhempansa Suomeen ellei selvästi vastoin lapsen etua. Eli myös yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavat henkilöt, Vuorio muistuttaa.
Vuorio tivaa <a href="https://twitter.com/vuoriojorma/status/1442418937002553353">Twitterissä</a> erityisesti keskustan Mikko Kärnän näkemystä asiaan. Rajavartiostossakin aiemmin palvellut Kärnä ei näytä kuitenkaan kommentoineen yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavien henkilöiden päästämistä Suomeen perheenyhdistämisen varjolla.
<h4>Migriltä tiukkaa kritiikkiä</h4>
Maahanmuuttoviraston <a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/d55702a4-62f4-4fb9-ad5b-10fada025e8e/7c8d7601-3085-4d27-aca7-7ac960e9ccee/LAUSUNTO_20210928134707.PDF">lausunnossa</a> esitetään hyvin yksityiskohtaista ja yllättävänkin tiukkaa kritiikkiä hallituksen esitysluonnosta kohtaan. Lausunnossa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota maahantulosäännösten kiertämistä koskevaan kokonaisuuteen sekä lapsen edun toteutumisen varmistamiseen laajemmin.
Maahantulosäännösten kiertämisen osalta Migri kritisoi lakiin ehdotettua lisäystä, jota hallitus perustelee lapsen edun toteutumisella:
”Jos perheenkokoaja on kansainvälistä suojelua saava alaikäinen, voidaan oleskelulupa perhesiteen perusteella jättää myöntämättä vain, jos perheenyhdistäminen Suomessa olisi lapsen edun vastaista.”
Myös turvallisuutta vaarantavat perheenjäsenet olisi pakko päästää Suomeen
Migri kritisoi sitä, että lisäys on laadittu ehdottomaan muotoon ilman lainsoveltajalle jäävää harkintavaltaa. Nyt jää epäselväksi, miten ehdotettua muutosta tulee soveltaa silloin, kun asiassa on viitteitä yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantamisesta tai silloin, jos asianosainen esittää väärennettyjä asiakirjoja. Perheenyhdistämistä hakevalla perheenjäsenellä voi myös olla voimassa oleva maahantulokielto.
Ehdotetun lisäyksen myötä perheenyhdistämisasiassa ei voisi enää tehdä kielteistä päätöstä silloin, jos perheenkokoajana toimivan kansainvälistä suojelua saaneen alaikäisen katsotaan saaneen oman oleskelulupansa antamalla vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai perhesuhteistaan.
<h4>Ankkurilapsi takaisi rikolliselle pääsyn Suomeen</h4>
Nyt ehdotetussa ehdottomassa muotoilussa on Migrin mukaan se riski, että esimerkiksi erittäin vakavista rikoksista syytetyt tai suojelupoliisin arvion mukaan kansallisen turvallisuuden kannalta vaaralliseksi katsotut henkilöt lähettävät lapsensa edeltä maahan ja saavat näin oleskeluluvan itselleen.
Oleskeluluvan saamisen &#8221;automatisointi&#8221; tekee myös mahdolliseksi sen, että vanhemmat sivuuttavat turvapaikkaprosessin kokonaan omalta osaltaan lähettämällä lapsensa edeltä Suomeen turvapaikanhakijaksi ja tulevat itse perheenyhdistämisellä perässä. Jos oleskeluluvan saanti on helpointa lapsen kautta, niin lapsia lähetetään jatkossakin yksin matkaan ja he joutuvat olosuhteisiin, joissa lapsen etu ja oikeudet vaarantuvat.
Kuten Suomen Uutiset jo aiemmin <a href="https://stage.sudev.fi/lakihanke-alaikaisen-turvapaikanhakijan-perheenyhdistamisen-helpottamisesta-etenee-tuleeko-ankkurilapsista-uusi-keino-saada-turvapaikka-suomesta/">ennusti</a>, ankkurilapsien käyttö tulee lainmuutoksen myötä lisääntymään entisestään. Hallituksen esityksessä jopa todetaan suorin sanoin, että &#8221;yleinen intressi suojella lasta mm. ankkurilapsi-ilmiöltä ei olisi riittävä peruste kielteiselle päätökselle asiassa, jossa alaikäiselle perheenkokoajalle on myönnetty kansainvälistä suojelua&#8221;.
<h4>Lapsen etu ei aina ole elää vanhempiensa kanssa</h4>
Migrin mukaan esitysluonnoksessa ei ole huomioitu sitä, että lapsen etu ei aina ole elää yhdessä vanhempiensa kanssa, eikä lapsen oikeuksia voida toteuttaa arvioimatta vanhempien toimintaa. Lapsi voi tarvita suojelua nimenomaan vanhemmiltaan.
Migri korostaa, että lapsen suojeluntarve on voinut syntyä myös vanhempien toimien seurauksena. Vanhemmat voivat olla lasta vainoava taho. Lapselle voidaan myöntää turvapaikka esimerkiksi hänen perheensä taholta tulevan ympärileikkauksen uhan perusteella.
Maahanmuuttovirasto arvioi myös, että hakemusmäärien kasvu tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin hallituksen arvioima noin 200 lisähakemusta vuodessa.
<h4>Ohisalo ei halua edes puhua ankkurilapsista</h4>
<a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=125056545">Alfa-TV:n ohjelmassa</a> haastatteltu sisäministeri Maria Ohisalo ei haluaisi puhua lainkaan ankkurilapsista, koska hän pitää koko sanaa ihmisoikeuksia loukkaavana.
Ohisalon mukaan maahanmuutossa ei saisi keskustella pelkästään Suomen vetovoimatekijöistä vaan myös työntötekijöistä, joiden takia ihmiset päättävät lähteä omasta maastaan. Ohisalo korostaa hallitusohjelmaankin kirjattuja periaatteita ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

ankkurilapset

Hallitus avaa ovet ankkurilapsille – PS tyrmää kaavailut perheenyhdistämisten helpottamisesta

Vihreät vaatii Suomeen EU:n ulkopuolelta lisää halpatyövoimaa tekemään hoitoalan työt – perussuomalaiset vastustaa jyrkästi

Mäenpää ulkomaalaislain muutoksesta: ”Millä tavalla tämä on lapsen etu?”

“I’m 17 and I can prove it” – hallitus haluaa lisää ankkurilapsia

Eduskunnan syyskausi alkoi hallituksen esittämillä maahantulon helpotuksilla – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Umpihullu ajatus”

Hallitukselta lisää helpotuksia maahanmuuttoon – Rantanen: ”Hallitus haalii maahan matalapalkkaista ja kouluttamatonta työvoimaa kaikin keinoin”

Vihreät vyöryttää todellisuudesta irrallaan olevia maahanmuuttounelmiaan: ”Valtava työvoimapula, tarvitsemme lisää” – Purralta tyly kuitti: ”Suomelle haitallista ja kustannuksia aiheuttavaa”

PS välikysymyskeskustelussa: Työttömien ulkomaalaisten tuominen on pois suomalaisten hyvinvoinnista

Kristilliset ja kokoomus eivät lähteneet mukaan välikysymykseen taloudesta ja maahanmuuttopolitiikasta – Tavio: Puolueiden syy poisjäämiseen poliittinen strategia

Migri tyrmää lakiesityksen perheenyhdistämisen helpottamiseksi – Ohisalo ei halua edes puhua ankkurilapsista

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025