Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Anna-Kaisa Pekonen

Voiko Suomi pitää itseään hyvinvointivaltiona, mikäli yli neljäkymmentä alle 18-vuotiasta on ollut epäiltynä väkivaltaisesta henkirikoksesta yhden vuoden aikana? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Alle 18-vuotiaiden tekemät henkirikokset ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Väkivaltaisesta henkirikoksesta tai sellaisen yrityksestä epäiltyjä alaikäisiä oli vuonna 2019 yhdeksän. Vuonna 2020 luku moninkertaistui 43:een. Nuorten väkivalta on ollut nouseva trendi etenkin vuosina 2015-2020.
Väkivaltaisuutta näkyy nyt myös yhä nuorempien lasten keskuudessa, sillä tiettävästi jo päiväkoti-ikäiset kohdistavat toisiinsa väkivaltaa.
Kansanedustaja Ari Koponen jatkaa työtä asian eteenpäin viemiseksi ja on tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekoselle. Koponen kirjoitti aiheesta myös kolumnin, joka julkaistiin Keski-Uusimaa-lehdessä 6.1.2021.
Päihteet yleensä mukana kuviossa
Nuorten tekemiin väkivaltarikoksiin liittyvät useimmiten päihteet, kuten alkoholi ja huumeet. Sisäministeriön vuonna 2012 aiheesta laatiman julkaisun mukaan pääosa henkirikoksia tehneistä nuorista on päihteidenkäyttäjiä. Huomattavalla osalla näistä nuorista on myös vaikea perhetausta. Usein väkivaltarikoksiin syyllistyneet nuoret ovatkin lastensuojelun asiakkaita.
– Nuorten tekemien väkivaltaisten rikosten radikaali kasvu osoittaa, että laeissa, toimintamalleissa ja asenteissa on vakavia puutteita. On meidän lainsäätäjien vastuulla päivittää lait sellaiselle tasolle, että viranomaisilla on tarpeeksi työkaluja toimia tilanteiden vaatimilla tavoilla. Nuorten tekemien vakavien rikosten kohdalla viranomaisilla tulisi olla käytössään kovempia keinoja, joilla väkivalta- tai päihdekierre saadaan katkaistua.
&#8211; Vakavien tekojen takana on usein laajoja ongelmia, jotka huonosti hoidettuina johtavat nuorten häiriökäyttäytymiseen. Tällainen käytös on usein seurausta jostakin ja yhteiskunnan tehtävä on huolehtia siitä, että nuorten kasvu ja koulunkäynti pysyvät turvattuina ja että perheillä olisi voimavaroja kasvattaa lapsia ja nuoria niin, etteivät he ajautuisi tällaisiin äärimmäisiin tekoihin, mitä viime aikoina olemme saaneet median välityksellä lukea, Koponen sanoo.
Nuorten hyvinvointi vastaan puoluepolitiikka
Koposen mukaan koulukiusaaminen on ollut jo vuosia pienessä laskussa, mutta samaan aikaan puhdas nuorten välinen väkivalta on lisääntynyt. Tämä ongelma on päättäjien tiedossa, mutta asiaan ei puututa tarpeeksi, sillä esimerkiksi puoluepoliittinen ristiveto jarruttaa päätöksentekoa.
– Tällaisten ongelmien luulisi olevan yhteisiä, mutta ikävä kyllä niin ei tunnu olevan. Omaa ääntä rakastetaan liikaa, kun pitäisi osata myös kuunnella esimerkiksi juuri nuorten parissa työskenteleviä. Myös nuoret itse ovat kertoneet, kuinka kiusaaminen on muuttunut raaemmaksi, mutta heitä ei kuunnella päättävällä taholla tarpeeksi – jos ollenkaan, Koponen jyrähtää.
Sekä pehmeitä että kovia keinoja tarvitaan
Koposen mukaan ongelma on laaja, eivätkä ratkaisutkaan ole yksinkertaisia. Jotta kiusaamista ja väkivaltaa saataisiin vähennettyä, tarvitaan esimerkiksi kouluihin tarpeeksi opettajia ja muuta henkilökuntaa, matalan kynnyksen apua suoraan koululta, uusia toimintamalleja ja tunnetaitojen opetusta niin, että koko kouluyhteisö voi hyvin.
Lisäksi tarvitaan sellaisia lakimuutoksia, että kouluilla olisi sekä pehmeitä että kovempia työkaluja käytettävissään. Opiskeluun on myös löydyttävä toimivat ja terveet tilat – sellaiset, jotka ottavat huomioon erilaiset oppilaat.
– Jokainen lapsi tarvitsee kuuntelevan ja turvallisen aikuisen, mutta valitettavasti tällaista henkilöä ei ole saatavilla kaikissa kodeissa. Siksi on meidän tehtävämme varmistaa, että vähintään se yksi turvallinen aikuinen löytyy ainakin kouluista. Emme tietenkään voi ulkoistaa kasvatustehtävää kunnille ja valtioille, joten myös koteja on tuettava perhepoliittisilla ratkaisuilla, jotta kasvatuksen ongelmat voidaan voittaa ja hyvinvointia saadaan lisättyä, Koponen lataa.

Koponen huolissaan nuorten kasvavasta väkivallasta: ”Viranomaisilla oltava työkalut väkivalta- tai päihdekierteen katkaisemiseksi”

Perussuomalaiset vaativat tänään eduskunnan suullisella kyselytunnilla lapsivähennyksen palautusta. Lisäksi perussuomalaiset moittivat lapsivastaista ilmapiiriä, jossa lapsettomuutta pidetään ekotekona ja lapsen kanssa kotiin jääviä syyllistetään valtiontalouden tilasta.
&#8211; Me kaikki, joilla on lapsia, tiedämme, kuinka ensimmäisen lapsen tulo tuo mukanaan toivottavasti ilon ja riemun, mutta myös mittavan listan kalliita hankintoja, perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo totesi.
Lapsilisää korotettava aikaisemmin
Tilastokeskuksen tietojen mukaan viime vuoden lopussa lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku oli 1,85 lasta. Kaikista lapsiperheistä kolmilapsisia oli 13 prosenttia ja vain viidessä prosentissa lapsiperheitä oli vähintään neljä alle 18-vuotiasta lasta.
&#8211; Miksi hallitus korottaa lapsilisää vasta neljännen lapsen kohdalla? Eikö lapsilisää kannattaisi korottaa jo ensimmäisen lapsen kohdalla, jos tahdotaan kannustaa lapsentekoon ja tukea lapsiperheitä? Slunga-Poutsalo ihmetteli.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) myönsi, että perheillä on iso toimeentulon huoli perhekoosta riippumatta, mutta on katsottu, että erityisen suuri huoli on niillä, joilla on monta lasta. Kiuru kuitenkin muistutti, että lapsilisäasiat eivät kuulu hänen tontilleen vaan sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle (vas.)
PS esittää lapsivähennyksen palautusta
Slunga-Poutsalo huomautti, että hallituksen ensi vuoden budjettiesitys kasaa pilviä tavallisen perheen arkeen, sillä liikkumisen, asumisen ja sähkön hinnat uhkaavat nousta hallituksen esitysten – kuten polttoaineveron korotusten – myötä.
&#8211; Henkilökohtainen talous ja työn riittävyyden epävarmuus on yksi annetuista syistä, jonka vuoksi lasten hankkimisaikeita lykätään. Perussuomalaiset esittävät lapsivähennyksen palauttamista. Lapsiperheille tehtävä verovähennys tukisi lapsiperheiden taloutta ja vahvistaisi tunnetta, että lapset ovat yhteiskunnassamme toivottuja.
&#8211; Kysynkin ministeri Kiurulta, näettekö lapsivähennyksen mahdolliset positiiviset vaikutukset perheiden hyvinvointiin niin, että voisitte viedä asiaa eteenpäin? Slunga-Poutsalo kysyi.
Ministeri ei suostunut ottamaan kantaa
Perussuomalaiset saivat hämmentävän vastauksen, kun ministeri Kiuru totesi lapsivähennyksen liittyvän ”valtiovarainministerin kuvaan”, ja kieltäytyi ottamasta kantaa asiaan.
Lapsivähennys oli käytössä väliaikaisesti vuosina 2015-2017, mutta keskustan, sinisten ja kokoomuksen hallitus ei antanut sille jatkoa perussuomalaisten vaatimuksesta huolimatta. Lapsivähennystä sai verotuksen kautta jopa 400 euroa vuodessa tiettyyn tulorajaan saakka ja se olikin suunnattu erityisesti pienituloisille perheille.

Perussuomalaiset vaati kyselytunnilla tukea lapsiperheille – ministeri pakeni vastuutaan

Anna-Kaisa Pekonen

Koponen huolissaan nuorten kasvavasta väkivallasta: ”Viranomaisilla oltava työkalut väkivalta- tai päihdekierteen katkaisemiseksi”

Perussuomalaiset vaati kyselytunnilla tukea lapsiperheille – ministeri pakeni vastuutaan

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025