Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Annegret Kramp-Karrenbauer

Saksan kristillisdemokraatit (CDU) kärsivät ennenkuulumattoman vaalitappion syyskuun liittopäivävaaleissa. Puolue aikoo nyt karistaa elitismiä harteiltaan antaen <a href="https://www.politico.eu/article/german-elections-germanys-christian-democratscdu-armin-laschet-angela-merkel-berlin/">puolueen jäsenten äänestää puheenjohtajansa</a> perussuomalaisten tapaan.

CDU taisi tietää vaalimenestyksen salat, sillä he tekivät osapuilleen kaiken oppikirjan vastaisesti. Huonollakin onnella olisi jokin voittava liike osunut kohdilleen.
Puolue menetti neljänneksen äänestäjistään edellisiin vaaleihin verrattuna. CDU:ssa mietitään nyt, minkä verran ääniä valui läpi sormien henkilövalintojen ja minkä verran ex-puheenjohtaja Angela Merkelin politiikan vuoksi. Merkel siirsi porvaripuoluetta suurin harppauksen kohti vasemmistoa.
Norsunluutornin junttaama
Merkel junaili ensin samanmieliseksi seuraajakseen Annegret Kramp-Karrenbauerin. Hän jätti tehtävänsä tehtyään sarjan munauksia. Seuraavaksi 1 001 valitsijamiestä äänestivät puolueen johtoon Armin Laschetin. Laschet lupasi niin ikään jatkaa Merkelin linjalla.
Friedrich Merz kisasi puoluejohdon paikasta. Merz oli tyytymätön puolueen linjaan ja halusi palauttaa arvokonservatiivisen otteen. Hänellä oli hyvä kannatus puolueen kentällä. Puolue-eliitti halusi kuitenkin uskoa Merkelin linjan johtavan vaalivoittoon.
Seuraavaksi Laschet kamppaili puolueen liittokansleriehdokkuudesta. Tällä kertaa haastajaksi nousi baijerilaisen sisarpuolueen karismaattinen johtaja Markus Söder.
Söder jäi huhuilemaan norsunluutornin juurelle. Saksalaiset kertoivat toistuvasti pitävänsä Söderiä parhaimpana liittokanslerina ja Laschet oli kaikista epäsuosituin.
CDU:n eliitin viivattua Söderin nimen yli käänsivät saksalaiset katseensa toiseksi suosituimpaan ehdokkaaseen, sosiaalidemokraattien Olaf Scholziin.
Merkel pärjäsi koska oli Merkel
CDU menetti vaaleissa miljoonia ääniä. Suurimmat menetykset tulivat naisilta &#8211; ja eritoten iäkkäiltä naisilta.
Vaalien murskatappio on toki helppo osoittaa jälkiviisaasti. Naisäänestäjät tukivat puoluetta mitä ilmeisimmin Merkelin vuoksi. He eivät pitäneet puolueen linjan muutoksesta, mutta Merkel pärjäsi, koska hän oli Merkel.
CDU:n ajatus antaa jäsenten äänestää johtajansa korjaa ainakin yhden asian: eliitin kangastukset jäävät pois. Todennäköisesti se korjaa myös mahdollisen linjaongelman.
Olisi melkoinen ihme, jos Merz ei lähtisi puheenjohtajakisaan. Ja mikäli hän menestyy kisassa, voi CDU unohtaa vaalidoktriinistaan &#8221;mini-Merkelin&#8221; metsästyksen. Kopiot kun eivät korvaa alkuperäistä.

Liittopäivävaaleissa rökäletappion kärsinyt CDU valitsee seuraavan puheenjohtajansa perussuomalaisten tavoin suoralla jäsenäänestyksellä

Saksan suurimman puolueen puheenjohtajavalinta sotkee Saksan politiikkaa ja vaikuttaa koko unioniin. Edellisen puheenjohtajan valintaan osallistui 999 valitsijamiestä. Koko Euroopan suunta on siis varsin harvojen käsissä.
Saksan kristillisdemokraattien (CDU) puheenjohtajakisaan osallistuu neljä henkilöä. Kaksi heistä tavoitteli puheenjohtajuutta myös viime kerralla. Joulukuun alussa 2018 kisan hävisivät politiikan ja liike-elämän välillä sukkuloinut Friedrich Merz ja Saksan terveysministeri Jens Spahn. Kisan voitti Annegret Kramp-Karrenbauer, joka pitkästä nimestään johtuen on median kielessä AKK.
Merz ylsi toiselle valintakierrokselle AKK:n kanssa ja hävisi vaalin täpärästi. AKK saavutti noin 52 prosenttia äänistä ja Merz joutui tyytymään 48 prosenttiin äänistä.
Tulevassa puheenjohtajakisassa kahden aiemman haastajan lisäksi mukana on hallinnon suosikki Armin Laschet ja hiljattain kisaan osallistunut liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Norbert Röttgen.
Kaksi johtajaa – yksi ongelma
Liittokansleri Angela Merkel ilmoitti luopuvansa puolueen puheenjohtajuudesta lokakuussa 2018. Hän kuitenkin halusi jatkaa liittokanslerina tuleviin liittopäivävaaleihin asti.
Saksaan oli muodostumassa yhden puolueen sisälle kahden johtajan ongelma. Merkel jatkaisi ulkopolitiikan johdossa esimerkiksi Eurooppa-neuvostossa. CDU:n puheenjohtaja virittelisi puolueen linjauksia ja politiikkaa.
Merkel oli aiemmin pitänyt selvyytenä, että Saksan suurimman puolueen puheenjohtaja on samalla maan liittokansleri. Merkel sai puolueeltaan runsaasti kritiikkiä vapaan maahanmuuttopolitiikansa vuoksi. Paine ajoi luopumaan jostain.
Liittopäivien hallituskumppani SPD ei sulata vieläkään muuta liittokansleria kuin Merkel. Se viestii sitä, että Merkelin täysi-ikään ehtinyt liittokanslerin ura on vienyt CDU:ta rutkasti vasemmalle.
Merkel ei ollut enää täysin perillä puolueestaan luovuttuaan puheenjohtajuudesta. Samalla linkki kentän ja maan johdon välillä katkesi.
Näin kävi, vaikka Merkelin suosikkiehdokas AKK voittikin vaalit. Asetelma ei toiminut. Nyt maailmalla jännätään sitä, että haastaako uusi puheenjohtaja Merkelin tosissaan vai voittaako Laschet, joka empiirisen kokemuksen mukaan olisi altis epäonnistumiselle.
Liittokanslerin potkut hankalia
Saksan liittokansleria ei voida erottaa maan perustuslain mukaan ilmoitusluontoisena asiana. CDU:n tulevakaan puheenjohtaja ei voi tätä tehdä.
Mikäli puolueen johtoon valittaisiin Merkelin vasemmistolaista politiikkaa tiukasti kritisoinut Merz, voisi yksi ratkaisu olla Merkelin vetäytyminen maan johdosta.
Tässäkin on ainakin kolme ongelmaa. Ensinnäkin se olisi nolo loppu Merkelin valtakaudelle. Toiseksi Merkel on hyvin suosittu johtaja. Ja kolmanneksi: sosiaalidemokraatit (SPD) on uhannut kävellä ulos hallituksesta, jos Merkel ei jatka liittokanslerina.
Tuo kolmas asia voisi merkitä uusia liittopäivävaaleja, mitä SPD tuskin nykyisten kannatuslukujen vuoksi toivovan. Toisaalta, SPD on jo käyttänyt rutkasti poliittista pääomaansa vaatimassa Thüringenin osavaltion pääministerivalinnan perumista. Puolue on kipuillut aiemminkin ja hallituksen jatko on silloin tällöin ollut veitsen terällä.
Raja tullee myönnytyksissä jossain kohtaa vastaan, mikäli ukaasilista on pitkä.
Milloin uusi puheenjohtaja valitaan?
Sitäkään ei vielä tiedetä, milloin uusi puheenjohtaja olisi määrä valita. Puoluekokous järjestetään joulukuussa, mutta monen mielestä sinne on pitkä aika ja puolueelle halutaan nopeasti uusi puheenjohtaja.
Puolueen sääntöjen mukaan puoluekokous voitaisiin järjestää aikaisintaan huhtikuun lopulla. Ajoituksessakin on oma ongelmansa.
Saksa on EU:n puheenjohtajamaa heinäkuun alusta vuoden loppuun asti. Käydäänkö silloin valtakamppailua CDU:n puheenjohtajavalinnan kanssa? Jos valinta tehdään aiemmin, painostaako uusi puheenjohtaja liittokanslerin ulos ja puheenjohtajuuden alkaessa maassa on tyystin uusi liittokansleri?
Vai käykö jopa niin, että Saksassa käydään liittopäivävaalit, eikä maalla ole varsinaisesti johtajaa, joka voisi antaa askelmerkkejä EU:n kehityssuunnalle?

Saksa takalukossa – kristillisdemokraattien puheenjohtajavalinta johtaa sotkuun

Saksan kristillisdemokraatit ovat hankalan kysymyksen edessä. Puolueen tiukka linjaus olla tekemättä yhteistyötä vasemman laidan Linken ja oikeistolaidan AfD:n kanssa herättää kritiikkiä eritoten itäisissä osavaltioissa. Saksi-Anhaltissa CDU olisi valmis vähemmistöhallituksen muodostamiseen AfD:n tuen avulla,<a href="https://www.faz.net/aktuell/politik/inland/fraktionsvize-in-sachsen-anhalt-wegen-afd-zum-rapport-16628709.html"> saksalaislehti FAZ</a> uutisoi.
Osavaltion maapäiväryhmän varajohtaja Lars-Jörn Zimmer ihmettelee puoluejohdon tiukkaa linjaa.
– En vain voi olla välittämättä 25 prosenttia äänestäjistä ja kertoa heille, etten aio keskustella edustajienne kanssa, <a href="https://www.ft.com/content/6f870b8e-4cb4-11ea-95a0-43d18ec715f5">hän sanoi</a>.
Puoluejohdon ote lipsuu
CDU:n puoluejohto ei ole pystynyt ylläpitämään linjaansa olla tekemättä yhteistyötä laitapuolueiden kanssa. Thüringenin osavaltiossa CDU, liberaalidemokraattien FDP ja AfD äänestivät yhdessä suljetussa lippuäänestyksessä osavaltion pääministeriksi FDP:n varsin tuntemattoman ehdokkaan syrjäyttäen vasemmistopuolueen ehdokkaan Bodo Ramelowin.
Ramelow on suosittu poliitikko ja häntä arvostetaan yli puoluerajojen.
Thüringenin sotkun jälkeen CDU on ollut melkoisessa ryöpytyksessä. Liittovaltion hallitus oli kaatua, kun hallituksen apupuolue SPD oli kävelemässä ulos jos Thüringenin tuore FDP:n pääministeri ei eroa.
Poliittinen kenttä muuttunut
CDU:n yhteistyölinjaus merkitsee samalla sitä, ettei puolue voi saavuttaa minkäänlaista enemmistöä Thüringenissä. Poliittisen myrskyn vuoksi puolueen puheenjohtaja Anngret Kramp-Karrenbauer ilmoitti eroavansa puoluejohdosta. Puolueen uuden puheenjohtajan valinta voi venyä jopa joulukuulle asti.
AfD:n puheenjohtaja Alice Weidel on sanonut CDU:n suhtautumisen olevan typerä ja epädemokraattinen.
Saksan poliittinen kenttä on muuttunut vuosien saatossa. 1980-luvulla Saksassa oli vain kolme varteenotettavaa puoluetta. Linke, vihreiden ja AfD:n nousut vaikeuttavat neuvotteluja enemmistöhallitusten saavuttamiseksi. Jotkut arvelevat, että jonain päivänä CDU:n yhteistyölinjaus murenee.

Saksi-Anhaltin CDU valmis yhteistyöhön AfD:n kanssa – puoluejohto tyrmistynyt

Saksan kristillisdemokraattien (CDU) ahdinko Thüringenin osavaltiossa syntyneen kohun vuoksi kasvaa. Puoluejohto ei ainakaan omilla toimillaan ole lieventämässä kriisiä. Osavaltiossa järjestetään uudet vaalit.
CDU:n puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer – mediassa AKK – on omalta osaltaan onnistunut hämmentämään soppansa niin kitkeräksi, ettei se maistu kenellekään.
Thüringenissä puolueen suosio on karkeasti pyöristäen puolittunut. Puolue sai lokakuun maapäivävaaleissa 21,7 prosenttia äänistä. Thüringen-sotkun jälkeen kannatus on <a href="https://www.n-tv.de/politik/CDU-droht-Debakel-bei-Neuwahl-in-Thueringen-article21561529.html">pudonnut 12 prosenttiin</a>.
Periaatteidensa vanki
CDU on linjannut, ettei se tee yhteistyötä vasemman laidan Linken ja oikean laidan AfD:n kanssa. Ongelmat syntyivät, koska juuri nämä kaksi puoluetta ovat Thüringenin suosituimmat puolueet. Enemmistö on mahdotonta saavuttaa ilman molempia puolueita.
CDU huomasi hämmästyksekseen tukeneensa AfD:n kanssa liberaalidemokraattien ehdokasta osavaltion pääministeriksi. Puolue haluaa nyt <a href="https://stage.sudev.fi/toimittaja-pertti-ronkko-saksalaiset-miettivat-onko-vaalien-jarjestamisessa-enaa-mitaan-jarkea/">mitätöidä kyseisen valinnan</a>, mikä suoritettiin suljetulla lippuäänestyksellä.
<a href="https://www.n-tv.de/politik/CDU-fordert-Kandidaten-von-SPD-und-Gruenen-article21562121.html">AKK pyysi</a> tiukkaan vasemmistoblokkiin kuuluvilta sosiaalidemokraateilta (SPD) ja vihreiltä ehdokasta, jota CDU voisi tukea uudessa vaalissa. Hän kertoi, että osavaltioon tarvittaisiin nyt yhdistävä johtaja.
Kositut puolueet huomasivat kyseessä olevan blokin hajoittamiseen tähtäävä temppu. CDU ei voi periaatteidensa vuoksi tukea Linken suurta suosiota nauttivaa Bodo Ramelowia.
Yksi vaihtoehto on äänestää tyhjää. Mutta mitä virkaa on puolueella, joka ei edes yritä edistää äänestäjiensä etua? Siksi kannatusluvut osavaltiossa ovat romahtaneet.
Kömpelö ehdotus uuden pääministeriehdokkaan nimeämisestä lisää kitkaa liittovaltion tasolla. Hallituksessa ovat CDU ja SPD.
Potkut voittajaa onnitelleelle
CDU:n uusien osavaltioiden valtuutettu ja valtiosihteeri Christian Hirte <a href="https://www.bild.de/politik/inland/politik-inland/nach-kemmerich-glueckwunsch-merkel-feuert-ost-beauftragten-der-bundesregierung-68676674.bild.html">erosi tehtävistään</a>. Hirte kertoo käyneensä liittokansleri Angela Merkelin kanssa keskustelun, jossa Merkel ilmoitti Hirten potkuista.
Hirten potkujen taustalla oli se, että hän onnitteli Thüringenin pääministerikisan voittanutta Thomas Kemmerichiä. Viestissään hän on ilmeisen ilahtunut vihervasemmiston tappiosta.
SPD vaati Kemmerichin eroa sunnuntaihin mennessä tai Saksan hallitus hajoaa. Kemmerich ilmoitti eronsa astuvan voimaan lauantaina.
Tuhoamassa liittokansleriushaaveensa
Saksalainen <a href="https://www.faz.net/aktuell/politik/inland/akk-nach-thueringen-vorsitzende-in-not-16621899.html">sanomalehti FAZ</a> kirjoittaa CDU:n tarvitsevan nyt johtajuutta. Puheenjohtaja AKK:n teot ovat toimineet häntä itseään vastaan.
Puheenjohtaja yritti taivuttaa Thüringenin osavaltion osastoa uusiin maapäivävaaleihin. Ilman CDU:n tukea uusia vaaleja ei pidetä, koska tarvittava enemmistö puuttuu.
Kannatusluvut ovat karmeat. Siksi osavaltion osasto ei suostuisi uusiin vaaleihin. AKK taipui &#8211; kahdesti. Paikallisosasto saa myös esittää <a href="https://www.bild.de/politik/inland/politik-inland/thueringen-beben-im-live-ticker-wie-geht-es-jetzt-weiter-68631782.bild.html">omaa ehdokasta</a>, vaikka AfD voisi tukea häntä. Merkel emännöi maan hallituksen kokousta, jossa <a href="https://www.bild.de/politik/inland/politik-inland/kemmerich-thueringens-ministerpraesident-gibt-amt-zurueck-68681132.bild.html">CDU taipuu</a> Thüringenin uusiin vaaleihin.
FAZ:n kyselyn mukaan 81 prosenttia vastaajista ei pidä AKK:ta sopivana puoluejohtajana.

CDU:n sekoilu Saksassa vain yltyy: Puheenjohtajalla tukalat oltavat – uudet vaalit tulossa Thüringeniin kannatuksen romahduttua

Saksan kristillisdemokraattisen CDU-puolueen puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer paimentaa hallituskumppanipuoluettaan, sosiaalidemokraattista SPD:tä. Saksan demarit eivät halua niellä Eurooppa-neuvoston ehdokasta Euroopan komission puheenjohtajaksi.

Kramp-Karrenbauer, joka tunnetaan pitkän nimensä vuoksi myös AKK:na, kertoi Saksan joutuvan <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-germany-politics-von-der-leyen/merkel-ally-chides-german-social-democrats-over-stance-on-eu-commission-chief-idUKKCN1TZ0NN">perustuslailliseen kriisiin</a>, jos neuvoston ehdokas Ursula von der Leyenin nimitys kaatuu Euroopan parlamentissa. Kriisi voisi ulottua koko EU:in tasolle.
<h4>SPD ehti jo nuolaista ennen tipahtamista</h4>
Von der Leyenin ehdokkuus tuli yllättäen eteen Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ehdotuksesta. SPD oli jo ehtinyt hykerrellä hollantilaisdemari Frans Timmermansin ehdokkuudesta, kun EPP-ryhmän kärkiehdokas Manfred Weber ei saanut likimainkaan tarvittavaa tukea Eurooppa-neuvoston kestävyyttä kysyneessa kokousrumbassa.
Timmermans putosi kuitenkin itäeurooppalaisten maiden vastustukseen. Timmermans ajaa aktiivisesti sanktioita Puolalle ja Unkarille.
Virallisesti SPD:n vastustus von der Leyenin nimitykselle johtuu siitä, ettei hän ollut EPP:n kärkiehdokas. Von der Leyen ei ollut edes ehdokkaana eurovaaleissa.
Saksalaisenemmistö tukee kuitenkin ennemmin SPD:tä kuin CDU-pomoa. <a href="https://www.tagesschau.de/multimedia/video/video-563185.html">Deutschlandtrendin vastaajista</a> vain 33 prosenttia pitää von der Leyenin nimitystä hyvänä asiana. Hänen nimitystään pitää huonona peräti 56 prosenttia vastaajista.
<h4>Saksan hallituskoalitio kestänee</h4>
SPD on vakavassa kannatuskriisissä. Perinteinen suurpuolue on kisaamassa tällä haavaa kolmanneksi suurimman puolueen paikasta vaihtoehtopuolue AfD:n kanssa.
Entinen demaripomo Sigmar Gabriel kertoi, että von der Leyenin ehdokkuus on jo itsessään riittävä peruste jättää Saksan hallituskoalitio. Puolueen väliaikainen johtajatrio on kuitenkin tyynnytellyt Gabrielin puheita.
SPD on toistaiseksi jäänyt eropuuhissaan vain metelin pitämisen tasolle. Niin käynee nytkin. Hallituksen jättäminen merkitsisi samalla puolueen yhä synkentyvien kannatuslukujen realisoimista.
CDU:lle hallitusyhteistyön loppu olisi myös riskipitoista puuhaa. Saksan vihreiden kannatus on noussut niin paljon viime aikoina, että siitä voisi tulla maan suurin puolue ja sitä kautta maahan voisi tulla vihreiden liittokansleri.
<h4>EU-kriisipuheet tuntuvat liioitelluilta</h4>
AKK:n sanoma perustuslaillisen kriisin leviäminen koko EU:iin tuntuu liioitellulta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on jo ehtinyt kertoa, että edellisellä kerralla Jean-Claude Junckerin ehdokkuutta jouduttiin puristamaan paljon kauemmin.
Von der Leyenin nimitys vaatii meppien äänienemmistön. Hänen nimitystä puoltaa mitä ilmeisimmin EPP ja liberaaliryhmä. Tämä ei riitä enemmistöön. Vihreiden ryhmä äänestänee nimitystä vastaan, sillä vihreät jäivät rannalle huippunimityksissä. Sosiaaldemokraattisen ryhmän kanta on siksi tärkeä.
Mikäli mepit kaataisivat von der Leyenin nimityksen, joutuisivat EU-maiden johtajat kaivamaan uuden ehdokkaan. Se merkitsee toki vaikeita neuvotteluja. Tosin uuden ehdokkaan nimen kaivamisen viivästys ei ole maailmanloppu, sillä Juncker jatkaisi pestiään uuden ehdokkaan löytymiseen asti.

Saksan konservatiivijohtaja maalaa perustuslaillista kriisiä jos von der Leyenin ei maistu maan demareille

Saksan kristillisdemokraattien (CDU) konservatiivisiipi arvelee maan hallitussovun järkkyvän. Tästä syystä liittokansleri Angela Merkelin tulisi siirtää valtikka mahdollisimman nopeasti ja järjestäytyneesti Anngret Kramp-Karrenbauerille.
Konservatiivinen Werte Union -siipi uskoo sosiaalidemokraattien (SPD) hallitusinnon lamaantuvan itäisen Saksan kolmen osavaltiovaalin myötä, <a href="https://www.politico.eu/article/cdu-conservatives-urge-merkel-to-leave-sooner-rather-than-later/">Politico</a> kirjoittaa. SPD:lle on povattu näissä vaaleissa tappioita.
SPD on kertonut, ettei se aio tukea Kramp-Karrenbaueria liittokansleriksi.
Werte Union on kritisoinut voimakkaasti Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa. Kramp-Karrenbauer nähdään monin verroin Merkeliä konservatiivisempana poliitikkona.

Saksan CDU:n konservatiivisiipi haluaa pikaisesti liittokanslerivaihdoksen

Saksan CDU-puolueen puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer varoittaa Eurooppaa liiallisesta keskittämisestä. Hänen mukaansa Schengen-alue tulisi saada valmiiksi. Hän ei lämpene euromaiden velkojen yhdistämiselle, yhteiselle sosiaaliturvajärjestelmälle eikä yhteiselle minimipalkalle. Asiasta uutisoi <a href="https://www.ft.com/content/22eede08-42fd-11e9-b168-96a37d002cd3">Financial Times</a>.
Kramp-Karrenbauer kirjoitti, ettei lääke Euroopan tauteihin ole vallan siirtäminen kansallisvaltioilta ylikansalliselle taholle. Hänen mielestään vallan keskittäminen ja jyrkkä valtiojohtoisuus ovat yksinkertaisesti vääriä lähestymistapoja käsillä oleviin ongelmiin. Hän peräänkuuluttaa vallan läheisyysperiaatetta ja jäsenmaiden vastuullisuutta.
Vastine Macronin &#8221;Euroopan renessanssille&#8221;
Kramp-Karrenbauerin ulostulo on nähty vastineena Ranskan presidentti Emmanuel Macronin visiolle &#8221;<a href="https://www.politico.eu/article/emmanuel-macron-european-parliament-election-calls-for-big-eu-changes-in-european-renaissance/">Euroopan renessanssista</a>&#8221;. Macron kirjoitti useisiin eurooppalaisiin lehtiin näkemyksistään.
Kramp-Karrenbauer, joka tunnetaan yleisesti myös AKK:na, esitti myös Ranskaa ärsyttäviä toimenpiteitä. EU:n tulisi luopua europarlamentin Strasbourgin istunnoista. EU:n tulisi saada myös pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostosta. Tämä olisi luonnollisesti Ranskan paikka neuvostossa.
Saumaton Schengen
AKK ja Macron ovat yhtä mieltä siitä, että Schengen-alue tulee saada kuntoon.
AKK haluaa saumattoman rajavalvonnan Schengenin ulkorajoille. Jokainen Schengenin alueelle tuleva ja alueelta lähtevä taltioidaan sähköiseen tietokantaan. Lisäksi turvapaikkapäätökset tulisi tehdä suoraan Schengenin ulkorajalla.
Hän kuitenkin nojaa turvapaikkapolitiikassa hieman Unkarin pääministeri Viktor Orbánin suuntaan. AKK:n mielestä EU-jäsenmaiden ei tarvitsisi osallistua Schengenin ylläpitoon kaikilla osa-alueilla. Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen sijaan jäsenmaa voisi panostaa muilla tavoin yhteiseen rajaturvallisuuteen.
Saksan vihervasemmisto apeana
Saksan sosiaalidemokraatit (SPD) ja vihreät eivät juhlineet AKK:n visioita. Vihreät eivät nähneet CDU-pomon ulostulossa muuta kuin Ranskan tietoisen ärsyttämisen.
CDU:n hallituskumppani SPD piti tavoitteita täysin kunnianhimottomina.
AKK on vahva ehdokas Saksan seuraavaksi liittokansleriksi.

Saksan CDU-pomo varoittaa: Euroopan keskittämisintoilusta ei hyvää seuraa

Saksan kristillisdemokraatit (CDU) esittelivät uuden puheenjohtajansa Annegret Kramp-Karrenbauerin suulla uusia tuulia maan maahanmuuttopolitiikkaan. Ajatukset tekisivät selvän pesäeron maan liittokansleri Angela Merkelin vuonna 2015 käynnistämään maahanmuuttokriisiin.

Merkelin avointen ovien politiikka sai täystyrmäyksen puolueelta. Kramp-Karrenbauer, puolueen politiikkoja, maahanmuuton asiantuntijoita ja akateemikoita, oli kutsuttu keskustelemaan puolueen esityksistä. Merkel ei saanut kutsua tilaisuuteen.
&#8211; Se, mitä tapahtui syyskuussa 2015 ja sen jälkeen oli humanitaarinen poikkeus. Meidän tulee huolehtia siitä, ettei vastaavaa tapahdu enää koskaan, <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-germany-politics-cdu/germanys-new-conservative-leader-distances-herself-from-merkels-migration-legacy-idUKKCN1Q01ID">Kramp-Karrenbauer totesi</a>.
Yli 20 vuotta Saksan kansanedustajana toiminut Thomas Strobl kertoi, että yksi tavoite on huolehtia siitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet poistetaan Saksasta.
&#8211; Oikeusvaltiossa meidän tulee noudattaa lakeja. Tässä asiassa meillä on ongelma. Suurinta osaa maasta karkotettaviksi määrättyjä henkilöitä ei koskaan lähetetä kotimaihinsa, <a href="https://www.ft.com/content/3e28426c-2dff-11e9-ba00-0251022932c8">Strobl kertoi</a>.
Vino pino toimenpide-ehdotuksia
Lukuisten esitysten kirjo koski osittain muitakin EU-maita. Unioniin ideoitiin yhdenmukaisia käytäntöjä, jolloin yhdessä EU-maassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet eivät voisi siirtyä toiseen EU-maahan jättämään uutta turvapaikka-anomusta. Samaten unionin ulkorajojen valvontaa tulisi tehostaa.
Saksan rajoilla voisi tehdä rajatarkastuksia niin kauan kuin unionin ulkorajojen valvonta ei ole halutulla tasolla. Karkotuspäätöksen saisivat automaattisesti kaikki ne turvapaikanhakijat, jotka syyllistyvät yli 90 vuorokauden vankeustuomion johtaneisiin rikoksiin. He eivät myöskään saisi palata Saksaan.
Lisäksi hakemusten hylkäyspäätös seuraisi valheellisia henkilötietoja antaneille turvapaikanhakijoille tai henkilöille, joiden todetaan saapuvan turvallisista maista.
Merkelin avoin maahanmuuttopolitiikka nosti vaihtoehtopuolue AfD:n kannatusta. Vaihtoehtopuolue on nyt edustettuna jokaisessa Saksan osavaltioparlamentissa. Samalla se on liittopäivien suurin oppositiopuolue 91 kansanedustajallaan.

Saksan kristillisdemokraatit huolissaan Merkelin maahanmuuttopolitiikan seurauksista

Saksan kristillisdemokraattien uusi puheenjohtaja on puolueen puoluesihteerinä toiminut Annegret Kramp-Karrenbauer. Hän voitti täpärästi kilpakumppani Friedrich Merzin luvuin 517-482. Ensimmäisessä vaalissa putosi Jens Spahn. Kramp-Karrenbauer on nyt vahva ehdokas uudeksi liittokansleriksi – ja Euroopan voimakkaimmaksi politiikoksi seuraavien liittopäivävaalien jälkeen, jos CDU pysyy vaaleissa suosituimpana puolueena.

Kramp-Karrenbauerin ja liittokansleri Angela Merkelin välit ovat hyvät. Merkel pyysi Kramp-Karrenbaueria puoluesihteeriksi vuoden alkupuolella. Merzin ja Merkelin välit ovat puolestaan viileät. Merkel saanee nyt jatkaa liittokanslerina toimikautensa loppuun.
<h4>Talouspolitiikassa vasemmalla, muutoin konservatiivi</h4>
Kramp-Karrenbauerin talouspolitiikka nojaa hieman vasemmalle. Hän esimerkiksi kannattaa minimipalkkaa, mikä on ollut sosiaalidemokraattien ohjelmassa tärkeänä kohtana. Hän kannattaa myös ydinvoimasta luopumisesta, rikkaiden korkeampaa verotusta ja naiskiintiöitä yhtiöiden hallituksissa.
CDU:n veteraanipolitiikko Elmar Brok <a href="https://www.ft.com/content/4cc5e4a0-fa29-11e8-af46-2022a0b02a6c">kommentoikin</a>, että Merzin valinta ei olisi ollut puolueelle paras mahdollinen. Merz kampanjoi selkeästi konservatiivisempana ehdokkaana. Merz lupasi tuoda takaisin vaihtoehtopuoluelle menetettyjä äänestäjiä. Brok kertoi, että CDU menettää enemmän ääniä vihreille kuin vaihtoehtopuolueelle.
Kramp-Karrenbauerin merkittävin ulkopoliittinen ero Merkeliin on hänen jyrkempi suhtautuminen Venäjään. Hän on myös kriittinen siirtolaispolitiikassa, joskin hän puoltaa Merkelin päätöstä avata Saksan rajat turvapaikanhakijoille. Hänen mielestään tulijoiden tulee integroitua paremmin saksalaiseen yhteiskuntaan, ja rikoksiin syyllistyneet tulee karkottaa Euroopasta lopullisesti.
Sosiaalipolitiikassa Kramp-Karrenbauer on konservatiivinen. Hän ei esimerkiksi kannata saman sukupuolen avioliittoja.
<h4>Ei &#8221;mini-Merkel&#8221;</h4>
Kramp-Karrenbauer ei ilahdu jos häntä tituleerataan &#8221;mini-Merkeliksi&#8221;. Kansainvälinen media lyhentää hänen verrattain pitkän nimensä yksinkertaisesti AKK:ksi.
Hänen valintansa CDU:n johtoon tietää samalla sitä, että puolueen ei odoteta uudistuvan radikaalisti. CDU:n ja SPD:n yhteishallitus ei ole siten välittömässä vaarassa.
CDU-delegaattien täpärä äänestys tietää Kramp-Karrenbauerille myös murheita. Saksalaislehti <a href="http://www.spiegel.de/politik/deutschland/annegret-kramp-karrenbauer-und-angela-merkel-die-dynastie-der-kanzlerin-a-1242626.html">Spiegelin</a> mukaan äänestyvuoto vaihtoehtopuolueen suuntaan on saatava kääntymään takaisin tai puolue voi ajautua vaikeuksiin – ja olla vaarassa jopa hajota kahtia.

Annegret Kramp-Karrenbauer

Liittopäivävaaleissa rökäletappion kärsinyt CDU valitsee seuraavan puheenjohtajansa perussuomalaisten tavoin suoralla jäsenäänestyksellä

Saksa takalukossa – kristillisdemokraattien puheenjohtajavalinta johtaa sotkuun

Saksi-Anhaltin CDU valmis yhteistyöhön AfD:n kanssa – puoluejohto tyrmistynyt

CDU:n sekoilu Saksassa vain yltyy: Puheenjohtajalla tukalat oltavat – uudet vaalit tulossa Thüringeniin kannatuksen romahduttua

Saksan konservatiivijohtaja maalaa perustuslaillista kriisiä jos von der Leyenin ei maistu maan demareille

Saksan CDU:n konservatiivisiipi haluaa pikaisesti liittokanslerivaihdoksen

Saksan CDU-pomo varoittaa: Euroopan keskittämisintoilusta ei hyvää seuraa

Saksan kristillisdemokraatit huolissaan Merkelin maahanmuuttopolitiikan seurauksista

Jakautunut CDU valitsi Kramp-Karrenbauerin puolueen johtoon

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025