Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Antero Laukkanen

Raiskaustuomioiden keskipituus Suomessa on puolitoista vuotta ja yli puolet niistä tuomitaan ehdollisina. Tämä linja eroaa muista Pohjoismaista, sillä esimerkiksi Ruotsissa raiskauksen minimirangaistus on kaksi vuotta ja Norjassa vastaavasti kolme vuotta vankeutta. Tällöin tuomiot annetaan poikkeuksetta ehdottomina, toisin kuin Suomessa, jossa minimirangaistus on vain yksi vuosi. 
 

Hallituksen esityksessä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta raiskauksen vähimmäisrangaistuksia ei esitetä korotettavan, eli ehdolliset tuomiot mahdollistava linja jatkuu.
Rangaistusasteikon alarajaa korotettava
Eduskunnan lakivaliokunta on viime kuukausina käsitellyt hallituksen esitystä rikoslain 20 luvun eli seksuaalirikoslainsäädännön uudistamiseksi. Opposition eli perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ryhmät jättivät valiokunnan lausuntoon yhteisen vastalauseen, jossa vaaditaan erityisesti seksuaalirikosten vähimmäisrangaistusten korotuksia.
&#8211; Halusimme korottaa seksuaalirikosten rangaistusasteikon alarajaa, sillä ilman lainsäätäjän tahtoa rangaistukset eivät todellisuudessa nouse, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri kertoo.
Suomi on turvaton maa naisille
Vastalauseessa esitetään raiskauksen vähimmäisrangaistusten korottamista nykyisestä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta ja törkeän raiskauksen vähimmäisrangaistuksen korottamista nykyisestä kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen vankeutta.
Tällä muutoksella varmistettaisiin, että entistä useammin seksuaalista itsemääräämisoikeutta rikkovasta teosta seurauksena on ehdoton vankeusrangaistus.
&#8211; Lähisuhdeväkivallasta ja raiskauksista annetuista tuomioista yli puolet on ehdollisia ja ei olekaan ihme, että Suomi on Euroopan toiseksi turvattomin maa naisille. Raiskauksen vähimmäisrangaistuksen korotus kahteen vuoteen ilmentäisi sitä, että yhteiskuntamme oikeasti paheksuu raiskausta tekona ja ymmärrämme seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkauksen kohteiksi joutuneiden uhrien fyysisiä ja henkisiä vaurioita. Raiskauksesta ei tule päästä ehdollisella, vaatii kokoomuksen valiokuntaryhmän puheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen.
Lapsia suojeltava erityisesti
Opposition vastalauseessa vaaditaan myös, että lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten vähimmäisrangaistukset nostetaan riittävän ankariksi suhteessa tekojen vakavuuteen. Esityksessä vaaditaan vähintään yhden vuoden minimirangaistusta kaikissa lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa ja kolmen vuoden vankeutta törkeissä tekomuodoissa. Tämä olisi merkittävä korotus nykytilaan, sillä tällä hetkellä osasta teoista vähimmäisrangaistus on vain neljä kuukautta vankeutta.
Vastalauseessa esitetään myös lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon muuttamista siten, että entistä useampi rikos täyttäisi törkeän rikoksen määritelmän. Opposition mukaan ankarammat rangaistukset vastaisivat paremmin tällaisten rikosten vahingollisuutta ja moitittavuutta.
Hallituspuolueet eivät halua kiristyksiä
Hallituspuolueilta eli sosiaalidemokraateilta, keskustalta, vihreiltä tai vasemmistoliitolta ei tullut tukea rangaistusten kiristyksille.
&#8211; On valitettavaa, että tärkeä uudistus jäi puolitiehen, eikä hallituspuolueilla ollut rohkeutta kiristää rangaistuksia riittävästi, mikä oli uudistuksen keskeisin tavoite, kiteyttää Antero Laukkanen (kd).

Raiskauksesta ei tule päästä ehdollisella – oppositio vaatii ankarampia rangaistuksia seksuaalirikoksista

Lakivaliokunta antoi tänään mietintönsä hallituksen esitykseen syyteoikeuden muuttamisesta laittomassa uhkauksessa. Syyttäjällä on oikeus jatkossa ilman asianomistajan suostumusta nostaa syyte laittomasta uhkauksesta, joka kohdistuu henkilöön julkisen luottamustehtävän tai työtehtävän vuoksi. Lakivaliokunnan perussuomalaiset ja kristilliset antavat täystyrmäyksen mietinnön &#8221;maalittamista&#8221; koskeville lausunnoille.

Valiokuntakäsittely paisui epämääräisen maalittamistermin ympärille, ja lain varsinainen muutos jäi mietinnössä taka-alalle.
Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit kritisoivat erityisesti mietinnön maalittamista koskevia kohtia ja lausumaa, jonka mukaan maalittamisen kriminalisointia halutaan edistää ripeästi. Muilta osin perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit katsoivat hallituksen esityksen olevan asiallinen suojaamaan julkista työtehtävää tekevää ihmistä.
&#8211; Maalittaminen on käsite, jolla ei ole mitään vakiintunutta määritelmää, eikä sitä ole määritelty rikoslaissa tai muuallakaan lainsäädännössä. Maalittamista käytetään tällä hetkellä mielivaltaisesti kuvaamaan kriittisiä kommentteja sosiaalisessa mediassa. Viranomaisten, poliittisten päättäjien ja julkisuudessa toimivien henkilöiden työhön kohdistuva keskustelu on kuitenkin välttämätön osa sanan- ja mielipiteenvapautta oikeusvaltiossa, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri ja jäsenet Sebastian Tynkkynen ja Mari Rantanen sekä kristillisdemokraattien Antero Laukkanen kommentoivat.
Epämääräinen kriminalisointi rajoittaa sananvapautta
Julkiseen luottamustehtävään kuuluu myös arvostelu julkisen keskustelun kautta. Tätä keskustelua ei ole syytä rajoittaa uusilla epäselvillä ja politisoituneilla termeillä.
Rikoslaista löytyvät jo tarvittavat pykälät, kuten esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, vainoaminen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja viestintärauhan rikkominen.
&#8211; Mitä epämääräisempiä kriminalisointeja tehdään, sitä vaikeammaksi käy sananvapauden tila. Rikoslain pitää olla paitsi tarpeellista myös tarkkarajaista ja ennakoitavissa. Maalittaminen on tarpeetonta ja epäselvää kriminalisointia, jota yritetään nyt hivuttaa rikoslakiin esitöissä vilisevien epämääräisten mainintojen kautta. On myös huomattavaa, ettei maalittamista ole kriminalisoitu missään muussakaan maassa, edustajat huomauttavat.
&nbsp;

Lakivaliokunnan perussuomalaisilta ja kristillisdemokraateilta täystyrmäys mietintöön: Hallitus pyrkii tuomaan maalittamisen rikoslakiin takaoven kautta

Euroopan komission ehdotuksessa pyritään lisäämään erilaisten verkossa toimivien palveluiden tarjoajille vastuuta käyttäjien tallentamista ja välittämistä laittomista sisällöistä. Lakivaliokunnan perussuomalaiset, puheenjohtaja Leena Meri, jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen sekä kristillisdemokraattien Antero Laukkanen pitävät komission ehdotusta puutteellisena ja kokevat sen sisältävän perusteellisia ongelmia etenkin sananvapauden ja oikeusvaltion näkökulmasta.

&#8211; Olemme huolissamme siitä, että laiton sisältö on määritelty komission ehdotuksessa tavalla, joka jättää täysin avoimeksi sen, mikä on laitonta sisältöä. Nähdäksemme laitonta sisältöä voivat olla vain rikosoikeudellisessa lainsäädännössä rajoitetut asiat, kuten lapsiporno, terrorismiin liittyvä sisältö tai huumausainekauppa, joiden kitkeminen on erittäin tärkeää, sanovat lakivaliokunnan perussuomalaiset Leena Meri, Mari Rantanen, Sebastian Tynkkynen sekä kristillisdemokraattien Antero Laukkanen.
&#8211; Laaja sananvapaus on yksi demokraattisen yhteiskunnan keskeinen perusta ja erilaisia näkökulmia salliva. Avoin keskustelukulttuuri on perusta terveelle ja kehittyvälle yhteiskunnalle. Sanan- tai ilmaisunvapautta ei saa rajoittaa, ellei kyseessä ole rikos.
Sananvapaus vaarassa
Ehdotuksen mukaan palveluntarjoaja vapautuu vastuusta, mikäli se toimii viipymättä laittoman sisällön poistamiseksi tai estämiseksi heti tiedon saatuaan.
&#8211; Kun kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen laittomasta sisällöstä, saattaa ilmoittelusta muodostua kiusanteon väline, jolla haitataan sananvapauden toteutumista, Meri, Rantanen, Tynkkynen ja Laukkanen perustelevat.
Uusia ilmiantajia ja valvontamekanismeja
Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiossa voidaan nimetä myös ilmiantajia (luotettavia ilmoittajia eli &#8221;trusted flaggers&#8221;), joiden ilmoituksia laittomasta sisällöstä verkkoalustojen ylläpitäjien tulisi priorisoida ja käsitellä viivytyksettä.
&#8211; Komissio on muotoillut hyvin epätäsmällisesti ja avoimella tavalla kriteerit näille ilmiantajille. Tällainen ilmiantokulttuuri ei sovi yhteen demokraattisen oikeusvaltion kanssa, ja suhtaudumme lähtökohtaisesti hyvin kriittisesti tällaisen ryhmän perustamiseen.
Euroopan komissiosta tulossa nykyajan keskuskomitea
Ehdotus sisältää erilaisia valvontamekanismeja, kuten palveluntarjoajien, ilmiantajien, kansallisen koordinaattorin sekä komission suorittaman valvonnan.
&#8211; On syytä muistaa, että komissio on epädemokraattisesti valittu poliittinen toimija eikä riippumaton lainkäyttöelin. Tästä huolimatta komission valtaa ollaan tässäkin lisäämässä ja olemme huolissamme kansallisesta itsemääräämisoikeudesta. Huolestuttava esimerkki on komissiolle ehdotettu oikeus kävellä jopa kansallisen viranomaisen yli yksittäisessä tapauksessa!
&#8211; Katsomme siis, että ratkaisu-, valvonta- ja sanktiovallan tulee olla kansallisissa käsissä ja kotimaisilla viranomaisilla. Nyt näyttää siltä, että Euroopan komissio on matkalla nykyajan keskuskomiteaksi, edustajat moittivat.
&nbsp;

Lakivaliokunnan PS ja KD: Euroopan komissio hamuaa lisää toimivaltaa ja jäsenvaltioihin ilmiantajia valvomaan nettikirjoittelua – ”Komissio on matkalla nykyajan keskuskomiteaksi”

Lakivaliokunnassa käsiteltiin tänään tiedonantoa koskien EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmaa vuosille 2020-2025. Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen sekä kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen vaativat, että valiokunta laatisi asiasta lausunnon eduskunnan suurelle valiokunnalle, mutta valiokunnan enemmistö kieltäytyi ajatuksesta.

Rasisminvastaisen toimintasuunnitelman tavoitteena on tehostaa nykyisiä rasismin ja syrjinnän vastaisia toimia. Tavoite on kannatettava, mutta tiedonantoa koskevaa Suomen kantaa leimaavat kuitenkin vahvasti hallituksen aatteet ja ideologia.
&#8211; Hallituksen mukaan nollatoleranssi rasismille ei riitä, vaan rasismia tulee aktiivisesti torjua eri keinoin. Hallituksen käsitys rasismin torjunnasta ilmenee esimerkiksi niin kutsutun vihapuheen torjuntana. Rikoslaki tai mikään muukaan laki ei sisällä vihapuheen määritelmää, mutta vihapuheeksi leimataan nykyään helposti kaikki sellaiset ilmaisut, jotka eivät sovi kohteena olevan henkilön tai ryhmän omiin arvopohjiin. Esitutkinnan aloittaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa julkaistun Raamatun sitaatin vuoksi on resurssien tuhlausta. Kun Suomi ilmoittaa yhtyvänsä komission kantaan siitä, että rasismina tulee huomioida ”tiedostamattomat ennakkoluulot, jotka voivat olla haitallisia”, niin ollaan jo oudolla tiellä, jossa jo tiedostamatonta ajattelua pidetään tuomittavana. Kaikkien tulisi olla tällaisesta suuntauksesta huolissaan, toteaa Antero Laukkanen.
Erityiskohtelua etnisyyden perusteella
Tiedonanto sisältää myös kirjauksia positiivisen erityiskohtelun hyödyntämisestä.
&#8211; Yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten, esimerkiksi vammaisten, tukeminen on julkisessa ja yksityisessä toiminnassa perusteltua. Erityiskohteluun turvautuminen esimerkiksi etnisen alkuperän tai kansalaisuuden perusteella ei sen sijaan useinkaan ole objektiivisesti arvioiden välttämätöntä. Tätä näkökohtaa ei valitettavasti ole otettu huomioon Suomen kannassa, sanoo Mari Rantanen.
Omien kansalaisten suojelun vähättelyä
Suomen kannassa komission tiedonantoon tuodaan rasismia kohtaavina ryhminä esiin erilaiset vähemmistöt, esimerkiksi maahanmuuttajat.
&#8211; Suomen kannasta ei millään tavalla käy ilmi, että myös enemmistöryhmiin kuuluvat ihmiset, kuten kantasuomalaiset, voivat kokea rasismia vähemmistöön kuuluvien maahanmuuttajien taholta ja esimerkiksi joutua tällaisten henkilöiden tekemien terrorismirikosten uhreiksi. Hallituksen suhtautuminen omien kansalaistensa suojeluun rasismilta ja viharikoksilta on ilmeisen puutteellista, kritisoi Sebastian Tynkkynen.
&#8211; Tiedonannossa otetaan kantaa moneen periaatteellisesti tärkeään asiaan. Ihmettelen valiokunnan enemmistön näkemystä, että lakivaliokunta ei lausuisi asiasta mitään ottaen huomioon, että tiedonannossa otetaan kantaa muun muassa rikosoikeudelliseen vastuuseen ja sen keskeisiin periaatteisiin sekä yhdenvertaisuuteen, jotka asiat kuuluvat olennaisesti valiokunnan toimialaan, toteaa Leena Meri.

Lakivaliokunnan enemmistön toiminta rasismintorjunnan toimintasuunnitelman käsittelyssä herättää ihmetystä

Väitteet, että Israel iskee tahallisesti siviilikohteisiin ovat käsittämättömiä, toteavat kansanedustajat Peter Östman, Sanna Antikainen ja Antero Laukkanen.
Anna Kontulan (vas.) Muuri-kirjan julkaisutilaisuudessa eduskunnassa puhunut tutkija ja ICAHD Finland -järjestön puheenjohtaja Syksy Räsänen vaati, että Suomen pitäisi lopettaa asekauppa Israelin kanssa. Räsänen väitti, että Israelin armeija testaa maan puolustusteollisuuden valmistamia aseita palestiinalaisilla ja pyrkii myös tahallisesti aiheuttamaan vahinkoa siviileille.
&#8211; ICAHD -järjestön asenteellisuus käy ilmi, kun levitetään käsitystä, että yksipuolisesti nimenomaan Israel olisi uhka Lähi-idän tai maailman rauhalle. On syytä muistaa, että kun Israel perustettiin, arabimaat hyökkäsivät välittömästi sen kimppuun. Maa on koko historiansa ajan joutunut panostamaan kohtuuttoman paljon puolustuksensa ja oman aseteollisuuden kehittämiseen juuri siksi, että monet maat eivät ole halunneet myydä Israelille aseita, toteaa kansanedustaja Peter Östman (kd.).
Hamas käyttää gazalaisia ihmiskilpinä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen sanoo väitteiden iskujen tahallisesta kohdistamisesta siviileihin olevan perättömiä.
&#8211; Israel ei pommita palestiinalaisia sattumanvaraisesti. Israelin asevoimilla on hyvin korkealle viety eettinen ohjeistus, ja armeija pyrkii myös varoittamaan lähialueen siviilejä terroristeja vastaan tehtävistä iskuista. Hamas sen sijaan on käyttänyt gazalaisia siviilejä ihmiskilpinään ja ampuu raketteja Israeliin täysin summittaisesti tähdäten yhtä lailla siviilikohteisiin. Lisäksi Hamas polkee omien kansalaistensa ihmisoikeuksia, muistuttaa Antikainen.
&#8211; Aseiden tuonti Israelista ei ole tietenkään itsetarkoitus, vaan Suomen puolustusvoimat hankkii sellaisia aseita, kuin se arvioi tarvitsevansa, muistuttaa Eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtajana toimiva Östman.
Äärijärjestö levittää juutalaisvihaa
Kansanedustajat ovat huolissaan myös faktoista irtaantuneen antisemitistisesti latautuneen propagandan levittämisestä. Israelia syytetään vuosikymmenestä toiseen myös ihmisoikeusloukkauksista. Israelin vedettyä kaikki joukkonsa Gazasta vuonna 2005 ei alueelle tullut rauhaa, vaan valtaan nousi EU:n terroristijärjestöksi luokittelema Hamas.
Palestiinalaisosapuolen tekemiä raketti-iskuja ja muita attentaatteja sekä jatkuvaa uskonnollisluonteista juutalaisvihaa täynnä olevaa retoriikkaa ja koulukasvatusta eivät aktivistit yleensä nosta ongelmina lainkaan esille.
&#8211; Keskustelusta puuttuu valitettavasti usein laajempi näkemys alueen historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta. Israelin alueella asuu lähes kaksi miljoonaa arabia, mutta Gazan alueella ei ole yhdenkään juutalaisen turvallista vierailla. Niin kauan kuin Gazaa hallitsee äärijärjestö, jonka avoimena tavoitteena on Israelin valtion tuhoaminen, on täysin ymmärrettävää, että Israel varustautuu ja puolustaa aluettaan, huomauttaa kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.).
Israeliin muutetaan jo Euroopasta
Ihmisten elinolot Gazassa ovat huonot ja väestönkasvu nopeaa. Käytännössä Lähi-idän maat ovat kuitenkin toisistaan riippuvaisia muun muassa alueen vesi- ja muiden luonnonvarojen vuoksi ja alueella tehdään myös yhteistyötä ja käydään kauppaa.
Israeliin myös muuttaa jatkuvasti lisää juutalaisia Euroopasta, jossa he eivät enää koe oloaan turvalliseksi.
&#8211; Alueen tulevaisuus pitää suhteuttaa siihen realiteettiin, että Israel on ehkä ainoa paikka maailmassa, missä juutalaisilla on turvallista asua. Jotta asiallinen ja rauhaan pyrkivä keskustelu on mahdollista, on sen perustuttava oikeisiin tietoihin, muistuttaa Laukkanen.

Kansanedustajat: Israelilla ei ole vaihtoehtoja puolustautumiselle

Eduskuntaryhmän hajoamisen primus motor oli Petteri Orpo – kokoomuksen johto ei halunnut ottaa maineriskiä, kenttä suhtautui Halla-ahoon paljon suopeammin

Antero Laukkanen

Raiskauksesta ei tule päästä ehdollisella – oppositio vaatii ankarampia rangaistuksia seksuaalirikoksista

Lakivaliokunnan perussuomalaisilta ja kristillisdemokraateilta täystyrmäys mietintöön: Hallitus pyrkii tuomaan maalittamisen rikoslakiin takaoven kautta

Lakivaliokunnan PS ja KD: Euroopan komissio hamuaa lisää toimivaltaa ja jäsenvaltioihin ilmiantajia valvomaan nettikirjoittelua – ”Komissio on matkalla nykyajan keskuskomiteaksi”

Lakivaliokunnan enemmistön toiminta rasismintorjunnan toimintasuunnitelman käsittelyssä herättää ihmetystä

Kansanedustajat: Israelilla ei ole vaihtoehtoja puolustautumiselle

Eduskuntaryhmän hajoamisen primus motor oli Petteri Orpo – kokoomuksen johto ei halunnut ottaa maineriskiä, kenttä suhtautui Halla-ahoon paljon suopeammin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025