Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Antero Mukka

Perjantain somepöhinän käynnisti Helsingin Sanomat, joka lehden periaatelinjaa heijastavassa pääkirjoituksessaan irvailee malli/yrittäjä Saimi Hoyerin hotelliyrityksen konkurssille. Ylimielisesti otsikoitu teksti vertaa Hoyerin yrityksen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamista luottokorttiin, jolla ei voi enää maksaa ostoksia. Yrittäjävihamieliseltä haiskahtava teksti ja sen aikaansaama reaktio näyttäytyy uusimpana Helsingin Sanomien toimituksellisena virhearviona edellisten mokailujen jatkoksi.

Nykyisin matkailuyrittäjänä toimiva Saimi Hoyer kertoi alkuviikosta Etelä-Savossa pitämänsä Hotelli Punkaharjun konkurssimenettelyn alkamisesta. Hotellin taustayrityksen Punkaharjun Luontomatkailu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mari Kettunen-Väyrynen ja Hoyer jättivät yhdessä konkurssihakemuksen Etelä-Savon käräjäoikeuteen maanantaina.
”Luottokortti lakkasi toimimasta”
Koronan jälkimainingeissa hotelli on kärsinyt viime vuonna suuria taloudellisia tappioita, ja yritystoiminnalle on kasaantunut miljoonavelat.
&#8211; Eilen oli yksi elämäni mustimmista päivistä. Olen antanut tälle paikalle kaikkeni, Hoyer <a href="https://www.is.fi/viihde/art-2000009526577.html">tilittää</a> Ilta-Sanomissa.
Helsingin Sanomat kuitenkin irvailee Hoyerin yrityksen talousahdingolle lehden pääkirjoituksessa tänään perjantaina: &#8221;Luottokortti lakkasi toimimasta&#8221;, lukee otsikossa.
Helsingin Sanomat lietsoo vahingoniloa siitä, että samaan aikaan kun mediassa on kerrottu Hoyerin hotellin maksamattomista veloista, Hoyer on itse mukana luottokorttiyhtiö American Expressin mainoskampanjassa. Niinpä Hesari myös piikittelee American Expressiä yhteensattumasta.
Vastareaktion pallo pyörähti liikkeelle
Mallina ja yrittäjänä pitkän uran tehneen Hoyerin hotelliyrityksen talousvaikeuksille naureskelu on saattanut olla hauskaa Helsingin Sanomien toimituskokouksessa, mutta pilkan nostaminen lehden pääkirjoitukseen ei ehkä kuitenkaan olisi kannattanut, koska vastareaktio on kasvanut suureksi sosiaalisessa mediassa.
Hesarin nähdään alentuneen somekiusaajien tasolle.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Somessa näkee kaikenlaista pilkkaa, mutta että ammattijournalistit lähtevät tähän. 
Ihmisten pilkkaaminen on tullut kolumneihin, nyt pääkirjoituksiin. Se on julkista nolaamista, kiusaamista. 
Ja samaan aikaan puhumme siitä, miksi on koulukiusaamista. <a href="https://t.co/TIB9accuHt">https://t.co/TIB9accuHt</a>
&mdash; Tommy Fränti (@tfranti) <a href="https://twitter.com/tfranti/status/1649289591898218497?ref_src=twsrc%5Etfw">April 21, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kenties kyse on myös yrittäjien halveksumisesta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Yrittäjä taistelee viimeiseen asti ja tekee kaikkensa välttääkseen konkurssin. Ja sitten saa osakseen pelkkää vittuilua maan suurimman sanomalehden pääkirjoituksessa.
Te ette taida kauheasti arvostaa yrittäjyyttä, <a href="https://twitter.com/hsfi?ref_src=twsrc%5Etfw">@hsfi</a>? <a href="https://t.co/oRVNl4dkM0">https://t.co/oRVNl4dkM0</a>
&mdash; Päivän Byrokraatti (@pbyrokraatti) <a href="https://twitter.com/pbyrokraatti/status/1649313935017881601?ref_src=twsrc%5Etfw">April 21, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Yleisradion entinen toimitusjohtaja ja ex-kansanedustaja Mikael Jungner opastaa Hesaria nöyrtymään anteeksipyyntöön.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Mitä helvettiä Hesari.
Nyt olisi anteeksipyynnön hetki.
Luottokortti lakkasi toimimasta &#8211; Pääkirjoitus | <a href="https://t.co/6aeNmOz7E5">https://t.co/6aeNmOz7E5</a> <a href="https://t.co/68bkecQzmu">https://t.co/68bkecQzmu</a>
&mdash; Mikael Jungner (@MikaelJungner) <a href="https://twitter.com/MikaelJungner/status/1649290661370232835?ref_src=twsrc%5Etfw">April 21, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Pääkirjoitustoimituksen pomo: Pieleen meni
Julkkisyrittäjän pilkkaamisen konkurssin vuoksi voi jopa nähdä osana Helsingin Sanomien linjaa, sillä teksti on julkaistu pääkirjoituksessa, jonka merkitystä Helsingin Sanomat avaa näin:
&#8221;Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.&#8221;
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa ei perinteisesti mainita kirjoittajaa, mutta tekstin prosessointi on kulkenut ainakin toimittaja Saska Saarikosken deskin kautta, sillä hän <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006565314.html">toimii</a> Helsingin Sanomien pääkirjoitus- ja mielipidetoimituksen esimiehenä.
Massiivisen kielteisen palautteen alla Saarikoski myöntää, että nyt ei mennyt hyvin.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Yhdyn viestiin myös pääkirjoitustoimituksen puolesta. Tekstin tarkoitus oli herättää ajattelemaan luottokorttiyhtiön markkinoimaa ”elä tänään, maksa huomenna” -elämäntapaa, mutta se luettiin kritiikkinä yksittäistä yrittäjää kohtaan &#8211; ja sehän kertoo, ettei teksti onnistunut.
&mdash; Saska Saarikoski (@SaskaSaarikoski) <a href="https://twitter.com/SaskaSaarikoski/status/1649309090340827137?ref_src=twsrc%5Etfw">April 21, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ei jäänyt epäselväksi
Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka joutui reagoimaan yleisöpalautteeseen jo aamupäivästä, ja Mukka julkaisi somekanavillaan ”nöyrät pahoittelut”.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Tänään julkaistu HS:n pääkirjoitus luottokorttiyhtiön mainoskampanjasta on herättänyt syystäkin keskustelua. Lyhyen tekstin viesti ja motiivi jäivät epäselviksi, ja moni lukija on pahoittanut mielensä. Nöyrä pahoittelu lehden puolesta. 1/2 <a href="https://t.co/mf4fB0l3qN">https://t.co/mf4fB0l3qN</a>
&mdash; Antero Mukka (@anteromukka) <a href="https://twitter.com/anteromukka/status/1649303957666250752?ref_src=twsrc%5Etfw">April 21, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
HS-päätoimittaja Mukka arvelee, että tekstin julkaisemisen tarkoitus olisi jäänyt lukijoille epäselväksi, mutta palautteen perusteella selitys ei ole mennyt läpi toivotulla tavalla.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ei viesti jäänyt epäselväksi. Viesti oli parhaansa yrittäneen pilkkaamista.
&mdash; Matti Niiranen (@niiranen_matti) <a href="https://twitter.com/niiranen_matti/status/1649310161381498880?ref_src=twsrc%5Etfw">April 21, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Hesarin uskottavuus koetuksella
Yrittäjävihamielinen teksti ja sen aikaansaama reaktio näyttäytyykin uusimpana Helsingin Sanomien toimituksellisena virhearviona edellisten <a href="https://stage.sudev.fi/sananvastuusta-karkkaasti-moralisoivan-helsingin-sanomien-kaksi-toimittajaa-tuomittiin-karajilla-viestikoekeskus-jutussa/">mokailujen</a> jatkoksi.
Ex-päätoimittaja Kaius Niemen kännisekoilut ja sotilassalaisuuksien paljastamisesta aiheutuva mainehaitta ovat syöneet runsaasti HS:n uskottavuutta – siis sikäli kuin sitä on vielä ollut jäljellä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Wille Rydman <a href="https://stage.sudev.fi/wille-rydman-osti-tilaa-lauantain-hesarista-ja-nyt-lehdessa-lukee-kaikki-mita-tassa-lehdessa-sanotaan-ei-ole-totta-episodi-kertoo-haavoittuneen-lehtijatin-kaikkien-aikojen-alennustilasta/">muistuttikin</a> Hesarista ostamassaan vaalimainoksessa kaikelle kansalle ytimekkäästi: ”Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta”.
&nbsp;

Helsingin Sanomat ensin pilkkasi pääkirjoituksessaan konkurssin tehnyttä julkkisyrittäjää – nyt päätoimittaja selittelee kömmähdystä somessa

KOMMENTTI | Onhan se hätkähdyttävä vaalimainos. Wille Rydmanin kuva Helsingin Sanomissa ja vieressä isolla teksti: &#8221;Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta&#8221;. Päätoimittaja Matias Turkkila pohtii kolumnissaan, miksi HS:n oli pakko julkaista vahvaa imagohaittaa aiheuttava mainos. 

Se suppeneva joukko suomalaisia, jotka edelleen lukevat HS:ää, saivat tänään ihmeteltäväkseen Wille Rydman (ps.) vaalimainoksen. Hän ottaa siinä suoraan kantaa lehden tekemään Rydmania koskevaan kiistanalaiseen <a href="https://stage.sudev.fi/onko-helsingin-sanomat-kertonut-satuja-valtionsalaisuuksia-molempia-vai-ei-kumpaakaan-hs-joutuu-puntariin-seka-wille-rydmanista-etta-turvallisuussalaisuuden-paljastamisesta/">häväistyskirjoitukseen</a>.
&#8221;Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta&#8221;, Rydman toteaa mainoksessa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Nolottaa kyllä mainostaa HS-lehdessä. Arveluttavinta on, että mainoksen ostamalla tulee rahallisesti myös tukeneeksi kyseistä aviisia. Mutta ehkä se, että sai tämän mainoksen luikahtamaan sensuurin ohi päivän lehteen, oli sen arvoista. Lue myös pienin präntti oikeassa laidassa. <a href="https://t.co/yWHYWocVES">pic.twitter.com/yWHYWocVES</a>
&mdash; Wille Rydman (@willerydman) <a href="https://twitter.com/willerydman/status/1636978772934107136?ref_src=twsrc%5Etfw">March 18, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Rydmanin mainos on julkaistu sekä painetussa lehdessä että näköislehdessä. Mainoksen maksajiksi on ílmoitettu &#8221;joukko entisiä Hesarin tilaajia / Vapauden vaalijat ry&#8221;
On ennenkuulumatonta, että lehti julkaisee itseään koskevaa suoraa kritiikkiä.
Mutta nyt kyseessä olikin poikkeustapaus.
HS-päätoimittaja Antero Mukka yrittää paikkailla vahinkoa <a href="https://twitter.com/anteromukka/status/1636992847764242436">kommentoimalla</a> julkaisupäätöstä Rydmanille Twitterissä: &#8221;Kiitos ilmoitusasiakkuudestasi. On arvokasta, että näissäkin vaaleissa kansanedustajaehdokkaat kokevat laadukkaan ja luotettavan uutismedian toimivana alustana ajatuksistaan kertomiseen. Nämäkään eivät luiskahda lehteen, vaan on tehty sananvapauden pohjalta oikea julkaisupäätös.&#8221;
Kuten aina, HS yrittää nostaa itseään ja kiillottaa kilpeään &#8221;luotettavana ja laadukkaana&#8221;. Mutta sanojen takana piilee paljon muutakin.
Lehti on puun ja kuoren välissä. Ja se on hyvin haavoittuvassa asemassa.
Mukan kommentin rivien välistä voi helposti lukea, että mainokselle on jouduttu antamaan johtoportaan hyväksyntä. Mutta miksi se päätti julkaista itselleen vahingollisen mainoksen?
Pohditaan hetki, miksi asiat ovat tapahtuneet niin kuin ne ovat tapahtuneet.
Tiedämme, ettei HS koskaan julkaise itsekriittistä aineistoa. Se ei julkaise sitä mielipidekirjoituksissa eikä edes vastineissa.
Miksi siis mainoksen julkaisu sallittiin?
Syy on juridinen riski.
Jos HS olisi sensuroinut mainoksen, sitä olisi syytetty sensuurista sitä itseään koskevassa asiassa. Lehti on jo nyt poliisitutkinnassa törkeästä kunnianloukkauksesta Rydmanin tapaukseen liittyen. Mainoksen kritiikin estäminen olisi todennäköisesti noussut esiin tulevassa oikeudenkäynnissä yhtiölle negatiivisena, riskiä kasvattavana asiana.
HS:n suhde Rydmaniin ei ole pelkästään journalistinen. Suhde on ennen muuta juridinen. Silloin pätevät eri säännöt.
Hs on jo nyt ennennäkemättömässä luottamuskriisissä. Ex-päätoimittaja Kaius Niemen kännisekoilut ja sotilassalaisuuksien paljastamisesta aiheutuvat mainehaitta on syönyt HS:n uskottavutta ennätysmäisellä tavalla. Niemen tuleva oikeudenkäynti on HS:lle kitkerää myrkkyä.
<a href="https://yle.fi/a/74-20021288">Uuden</a> vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven on pakko saada tilanne rauhoittumaan nopeasti.
Yhtiöllä ei ole varaa ottaa enää pienintäkään juridista riskiä. Jos HS ottaa turpiinsa myös Rydmania koskevassa tapauksessa, sen vaalima kruununjalokivi &#8211; tutkiva journalismi &#8211; joutuu naurunalaiseksi. Tulilinjalla ovat Rydman-juttua rakentaneet Salla Vuorikoski, Paavo Teittinen ja Samuli Suonpää. Vuorikoski ja Teittinen ovat tehneet aiemmin pahoja hutilaukauksia. Suonpäällä puolestaan on <a href="https://stage.sudev.fi/wille-rydmania-jahtaavalla-hs-toimittajalla-synkka-rikoshistoria-tuomittu-useista-torkeista-rikoksista-hs-johto-taysi-luottamus/">poikkeuksellisen mittava rikosrekisteri</a>.
Suomnpään tuorein tuomio on vuodelta 2018, törkeästä kirjanpitorikoksesta. Aiemmin hänet on tuomittu vankeuteen avunannosta törkeään veropetokseen, törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta sekä törkeästä kirjanpitorikoksesta. Aiemmin hän on saanut lainvoimaisen vankeusrangaistuksen törkeästä kirjanpitorikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä kavalluksesta.
On epäselvää, miksi HS otti riveihinsä petostaustaisen toimittajan.
Jatkuva rypeminen on tehnyt HS:n asemasta hyvin hauraan. Mikään media ei kestä sitä, että sen päätoimittajia nähdään useammin oikeussalien auloissa kuin A-studioissa.
HS:n voima ei ole entisellään, eikä sillä ole varaa uusiin virheisiin. Jättiläinen on vakavasti haavoittunut, ja sen Akilleen kantapää loistaa paljaana.
Niinpä HS:llä ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin niellä ylpeytensä ja julkaista itseään moittiva mainos. Se on äärimmäisen noloa, mutta koska juridista riskiä ei voi enää lisätä, niin vääjäämätön loppputulos on juuri tällainen.
MATIAS TURKKILA
&nbsp;
<hr />
Katso myös: 
Wille Rydman höykyttää paneelissa HS:n &#8221;tutkivaa journalismia&#8221; olan takaa. Hän kysyy, kuinka lehden toimittajilla on edelleen pokkaa jatkaa virheellisten väittämien esittämistä, vaikka lehti on asiasta poliisitutkinnassa:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Wille Rydman ei liennytä. Hesari saa kuulla kunniansa.<a href="https://twitter.com/willerydman?ref_src=twsrc%5Etfw">@willerydman</a> <a href="https://t.co/aHHGxgR3mR">pic.twitter.com/aHHGxgR3mR</a>
&mdash; Suomen Uutiset (@SUutiset) <a href="https://twitter.com/SUutiset/status/1635933430637551618?ref_src=twsrc%5Etfw">March 15, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Wille Rydman osti tilaa lauantain Hesarista, ja nyt siinä lukee: ”Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta” – episodi kertoo haavoittuneen lehtijätin kaikkien aikojen alennustilasta

VAALIVAIKUTTAMINEN | Kaupunginvaltuutettu Jocka Träsbacka (kok.) havaitsi eilen Helsingin Sanomien vaalikoneessa olevan outouden. Mikäli vaalikoneeseen tietonsa täyttänyt ehdokas ei kannattanut sukupuolten moninaisuutta, vaalikone rankaisi häntä ankarasti. Träsbacka julkaisi asiasta laajan kirjoituksen, ja HS oli tänään pakotettu muuttamaan vaalikonettaan. Mutta onko se edelleenkään kunnossa? 

Oliko se virhe vai tarkoituksella tehty ominaisuus?
Tätä nyt pohditaan suurella mielenkiinnolla.
Helsingin Sanomat on jo pitkään harjoittanut politiikkaan kohdistuvaa suuren mittakaavan informaatiovaikuttamista. Vaikuttamisen kohteena ovat HS:n kulloinkin suosimat poliittiset teemat, ja keinona on ollut uutis- ja mielipidejournalismi. HS-lempiteemojen kannattajat on esitetty myönteisessä valossa, ja niiden vastustajia on piesty armotta.
Eilen paljastui, että yhtiön vaalikone niin ikään suosii voimakkaasti juuri sellaisia ehdokkaita, jotka kuuluvat Helsingin Sanomien suosikkeihin &#8211; eli sukupuolisen moninaisuuden kannattajiin.
Oikeustieteiden professori Mikko Vuorenpää kiteyttää monien tunnot: &#8221;Hesarin painotettu vaalikone on ilmeisesti osoittautunut yhtä painotetuksi kuin Hesari muutenkin.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Hesarin painotettu vaalikone on ilmeisesti osoittautunut yhtä painotetuksi kuin Hesari muutenkin.
&mdash; Mikko Vuorenpää (@MikkoVuorenpaa) <a href="https://twitter.com/MikkoVuorenpaa/status/1627613349461499904?ref_src=twsrc%5Etfw">February 20, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Lakimies, kaupunginvaltuutettu Onni Rostila (ps.) moittii vaalikoneen &#8221;sattumavirhettä&#8221;:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Eli HS:n vaalikoneesta paljastui &quot;vika&quot;, joka pudotti YHDEN kysymyksen perusteella ehdokkaan kokonaissopivuutta jopa yli 25%. Ja &quot;sattumalta&quot; kysymys koski &quot;sukupuolten moninaisuuden huomioimista&quot;, eli käytännössä kaikkein eniten konservatiiveilla korostuvaa arvo-kysymystä. 🤔
&mdash; Onni Rostila (@ORostila) <a href="https://twitter.com/ORostila/status/1627599528311283713?ref_src=twsrc%5Etfw">February 20, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Vääristyneet tulokset</h4>
Träsbacka kuvaa vaalikoneen virhettä <a href="https://www.jocka.fi/?p=9623">blogissaan</a>:
&#8221;Olen saanut parin päivän aikana useita huolestuneita yhteydenottoja siitä, että Helsingin Sanomien vaalikone ei ole tarjonnut minua sopivimmaksi ehdokkaaksi, vaikka lähes kaikki ehdokkaan mielipiteet ja vastaukset ovat olleet samat kuin vaalikoneen tehneen äänestäjän. Kun yhä useampi tuttu hämmästeli samaa ilmiötä, päätin ryhtyä selvittämään asiaa ja toden totta havainto pitää kuin pitääkin paikkansa. Hesarin vaalikoneessa on virhe.
Luonnollisesti tiedän mitä olen itse vaalikoneeseen ehdokkaana vastannut, joten ryhdyin kokeilemaan miten Hesarin vaalikone käyttäytyi. Antaessani äänestäjän roolissa vaalikoneeseen kaikissa kysymyksissä samat vastaukset kuin olin ehdokkaana syöttänyt, oli sopivuus ehdokkaaseen täydet 100 prosenttia. Sitten ryhdyin testaamaan konetta siten, että vastasin yhtä vastausta lukuunottamatta kaikissa samoin kuin ehdokkaana. Arvelin, että näin joukosta löytyisi mahdollisesti väärään tulokseen johtava kysymys.
Ja sellainen myös löytyi.
Normaalisti vastausten erotessa ehdokkaan vastauksista vain yhdessä kysymyksessä ja siinäkin vain yhdellä pykälällä, on ehdokkaan sopivuus lopputuloksissa yli 99 prosenttia. Sitten lopulta huomasin, että eräs kysymyksistä muodosti tähän hyvin hämmentävän poikkeuksen. Helsingin Sanomien toimituksellisen linjan tuntien ei ehkä yllättänyt, että tuloksia vääristävä kysymys liittyy sukupuoleen ja kuuluu ”Sukupuolten moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin”. &#8221;
<h4>Korjaus seuraavana aamuna?</h4>
Helsingin Sanomat julkaisi tänään aamulla <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009405575.html">lyhyen uutisen</a>, jossa se vahvistaa Träsbackan havainnot oikeiksi.
Lehti kirjoittaa: &#8221;Helsingin Sanomien vaalikoneen algoritmissa havaittiin virhe, jossa yksi arvokysymys laskettiin tuloksiin kahteen kertaan. Se siis sai tuloslaskennassa liikaa painoarvoa. Virhe on nyt korjattu.&#8221;
<h4>Vääristyneet tulokset</h4>
Useat ehdokkaat ovat raportoineet vääristyneistä tuloksista.
Seniorikansanedustaja Päivi Räsänen ei saanut itseään edes 20 sopivimman joukkoon.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
<a href="https://twitter.com/hsfi?ref_src=twsrc%5Etfw">@hsfi</a> olisi tärkeää tiedottaa virheestä! En saanut itseäni edes 20 joukkoon eikä kukaan läheisistä, vaalikonetta kokeilleista ole saanut listalleen minua… <a href="https://t.co/490xM1nR9l">https://t.co/490xM1nR9l</a>
&mdash; Päivi Räsänen (@PaiviRasanen) <a href="https://twitter.com/PaiviRasanen/status/1627622001257873408?ref_src=twsrc%5Etfw">February 20, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
HS-vaalikone <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009380289.html">julkaistiin</a> 15.2. Se on ollut toiminnassa nyt noin viikon verran, antaen jatkuvasti vääriä tuloksia tuhansille vaalikoneeseen luottaneelle.
On silmiinpistävää, miten niukalti HS asiasta tiedottaa. Vaikka virhe on massiivinen, asiasta ei ole minkäänlaista ilmoitusta HS:n etusivulla. Asiasta ei kerrota vaalikoneen etusivulla. Päätoimittaja Antero Mukka ei noteeraa asiaa eikä esitä anteeksipyyntöä.
Äärimmäisen kiusallinen tapaus ei näytä millään tavalla kiinnostavan yhtiötä.
Eikä tämä ole edes ensimmäinen kerta.
HS teki saman tempun edellisissä eduskuntavaaleissa 2019. Tuolloin HS-vaalikone oli <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1627363205939924993">viritetty aivan absurdilla tavalla</a> feministien hyväksi ja perussuomalaisten tappioksi, ja yhtiö joutui julkisuuden paineen takia silloinkin <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1627363364866236418">muuttamaan vaalikonettaan.</a>
2019 puikoissa oli sama HS-toimituspäällikkö Esa Mäkinen, joka nytkin on jälleen kohun keskiössä.
<h4>Onko kone nyt kunnossa?</h4>
HS väittää korjanneensa vaalikoneen. Onko tämä totta? Jatkuuko vaalivaikuttaminen?
On aivan liian aikaista sanoa.
Useat asiaan perehtyneet moittivat vaalikonetta ankarasti vielä korjauksen jälkeenkin.
Kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne suomii vaalikonetta:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
2/2
Sorry Petteri, olet tähän syytön.
Äänestäjät, ehdokkaat, olette täysin lainsuojattomia <a href="https://twitter.com/hsfi?ref_src=twsrc%5Etfw">@hsfi</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/vaalikone?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#vaalikone</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/arvokartta?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#arvokartta</a> edessä!
Missä Pohjois-Koreassa Hesari luulee meidän olevan?!
Helsingin Sanomat, korjaa vaalikoneesi ja uutisoi sen virheistä kattavasti, tai poista se!
&mdash; Lulu Ranne (@LuluRanne) <a href="https://twitter.com/LuluRanne/status/1627679668559118336?ref_src=twsrc%5Etfw">February 20, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Binga Tupamäki (kok.) huomauttaa: &#8221;Ongelma HS:n vaalikoneessa on paljon syvempi kuin bugi. HS uudisti algoritmia niin, että paras ehdokas ei olekaan samanlaisesti vastaava. Se on nelikentällä lähimmäksi osuva. Ja tähän vaikuttaa omituiset asiat, esim. sukupuolikysymys on ”vihreyttä” ja ”kaupunkilaisuutta”. &#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ongelma HS:n vaalikoneessa on paljon syvempi kuin bugi. HS uudisti algoritmia niin, että paras ehdokas ei olekaan samanlaisesti vastaava. 
Se on nelikentällä lähimmäksi osuva. Ja tähän vaikuttaa omituiset asiat, esim. sukupuolikysymys on ”vihreyttä” ja ”kaupunkilaisuutta”. <a href="https://t.co/aajbymRkv8">https://t.co/aajbymRkv8</a>
&mdash; Binga Tupamäki (@bingatupamaki) <a href="https://twitter.com/bingatupamaki/status/1627607500391428096?ref_src=twsrc%5Etfw">February 20, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Tere Sammallahti (kok.) epäilee tuloksia korjauksen jälkeen: &#8221;Ei tämä ole vieläkään oikein. Sukupuolikysymyksessä &#8221;täysin eri mieltä&#8221; -&gt; &#8221;täysin samaa mieltä&#8221; antaa arvomittarissa 7 %-yks heiton, mutta kokonaistuloksiin 15 %-yks.&#8221;
https://twitter.com/TereSammallahti/status/1627584875820711936
HS-vaalikoneen outouksista uutisoi ensimmäisenä <a href="https://www.paivanlehti.fi/helsingin-sanomien-vaalikone-antoi-vaaria-suosituksia-ehdokkaista-vaalikoneen-koodista-loytyi-bugi/">Päivän Lehti</a>.
Suomen Uutiset seuraa tilannetta.

Mitä ihmettä taas? HS-vaalikone pudotti kärkijoukosta, jos eduskuntaan pyrkivä ehdokas ei kannattanut sukupuolten moninaisuutta – mistä oikein on kyse?

Yhdellä Helsingin Sanomien Wille Rydman -paljastusjutun kirjoittaneista toimittajista Samuli Suonpäällä on raskas rikostausta. Suonpään rikokset ovat jatkuneet vuosien ajan, ja hänellä on tuomiota lukuisista törkeistä rikoksista. Helsingin Sanomien ylin johto ei pidä toimittajansa rankkaa rikostaustaa ongelmana vaan liputtaa &#8221;täyttä luottamusta&#8221;. 
Rydman teki heinäkuussa tukintapyynnön Helsingin Sanomien jutusta, jossa nuoret naiset syyttävät Rydmania epäasiallisesta käytöksestä, suurin osa nimettömänä. Helsingin poliisi on aloittanut asiasta esitutkinnan. Poliisi tutkii, onko Helsingin Sanomat syyllistynyt törkeään kunnianloukkaukseen ja yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen.
Laaja tapahtumasarja sai viikonloppuna uuden käänteen, kun helsinkiläinen terveydenhuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston epidemiologian dosentti Mikko Paunio <a href="https://oikeamedia.com/o1-192402">kertoi blogissaan</a> HS-toimittaja Samuli Suonpään rikostaustasta.

Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008840422.html">kesällä julkaisemassa jutussa</a> kansanedustaja Wille Rydmanista on äänessä lähinnä nuoria naisia, joiden kertoman mukaan he ovat kokeneet Rydmanin käytöksen ”ahdistavaksi”. HS:n väitteiden mukaan kokoomuksessa Rydmanin kiinnostuksesta nuoriin naisiin ja tyttöihin on puhuttu laajasti, mutta ulospäin siitä on vaiettu.
Rydman julkaisi välittömästi vastineen, jossa hän oikoo HS-artikkelin keskeisimpiä virheitä, vaikka myöntääkin, että yhdessä blogitekstissä on liki mahdotonta korjata niitä kaikkia. Helsingin Sanomat väittää karmeita asioita ja syyllistynee törkeään kunnianloukkaukseen, Rydman <a href="https://www.willerydman.fi/blogi/2022/6/17/xt7r3oui5j2wdd275jwi8vf6641k6r">otsikoi</a> vastineensa.
<h4>Dramaattiset seuraukset</h4>
HS:n jutun julkaisun seuraukset Rydmanille olivat dramaattiset: kansanedustaja joutui jättämään paikkansa kokoomuksen eduskuntaryhmässä jutussa esitetyistä väitteistä seuranneen kohun vuoksi.
Rydman myös itse jätti heinäkuussa poliisille tutkintapyynnön HS-artikkelista. Elokuussa poliisi käynnistikin esitutkinnan, jossa alustavina rikosnimikkeinä ovat törkeä kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.
Heinäkuussa 2022 keskusrikospoliisi aloitti myös saamiensa uusien tietojen perusteella esitutkinnan väitetystä täysi-ikäiseen vuonna 2015 kohdistuneesta raiskausrikoksesta, mutta esitutkinnan perusteella syytä epäillä rikosta ei ollut. Syyttäjälaitos <a href="https://syyttajalaitos.fi/-/syyttamattajattamispaatos-wille-rydmania-koskevassa-asiassa">tiedotti</a> viime viikolla syyttämättäjättämispäätöksestä Rydmania koskevassa asiassa.
<h4>HS-toimittajalla useita törkeitä tuomioita</h4>
Helsingin Sanomissa kesällä Rydmanista julkaistun jutun takana oli kolmen toimittajan kollektiivi, joista yksi on uskontojournalisti Samuli Suonpää. Rydman-jutun julkaisusta seurannut tapahtumasarja saikin viikonloppuna uuden käänteen, kun helsinkiläinen terveydenhuollon erikoislääkäri Mikko Paunio kertoi <a href="https://www.oikeamedia.com/o1-192402">blogissaan</a> Suonpään rikoshistoriasta. Paunio on myös perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu.
2010-luvulla Suonpäälle on langetettu useita tuomioita rikoksista eri käräjäoikeuksissa. Tuorein on vuodelta 2018. Tuolloin oikeus tuomitsi Suonpään törkeästä kirjanpitorikoksesta. Suonpää tunnusti tuomioesityksen mukaisen teonkuvauksen ja myönsi syytteen törkeästä kirjapitorikoksesta. Rangaistusseuraamuksena oli 120 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Vuonna 2017 Suonpää tuomittiin Espoon käräjäoikeudessa 10 kuukauden ehdolliseen vankeuteen avunannosta törkeään veropetokseen, törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta sekä törkeästä kirjanpitorikoksesta. Tuomiot tulivat teoista, jotka olivat tapahtuneet vuosina 2009-2011.
Vuonna 2015 Pirkanmaan käräjäoikeus langetti Suonpäälle 1 vuoden ja 5 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen sekä ohessa yhdyskuntapalvelua 70 tuntia muun muassa törkeästä kirjanpitorikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä kavalluksesta. Lisäksi Suonpää määrättiin liiketoimintakieltoon vuosille 2015-2020. Syyte koski tapahtumia vuosina 2012-2013. Tuomiolauselman mukaan käräjäoikeus harkitsi seuraamukseksi ehdotonta vankeusrangaistusta, mutta erinäiset syyt puolsivat vielä ehdollisen vankeusrangaistuksen tuomitsemista.
Suonpäällä on myös vuonna 2015 langetettu tuomio väärennyksestä, josta seurasi rangaistuksena 35 päiväsakkoa, yhteensä 210 euroa.
Tuomiot ovat lainvoimaisia.
Suonpään rikoksista on ollut aiemmin julkisuudessa hajamainintoja, mutta koko tuomiotaustaa ei ole koskaan ennen käsitelty tässä laajuudessa.
<h4>HS-päälliköt kommentoivat</h4>
Paunion blogia on jaettu ahkerasti sosiaalisen median kanavilla. Suomen Uutiset tiedusteli HS:n päällikkötoimittajilta, olivatko he tietoisia Rydman-jutun tekijätiimissä mukana olleen Suonpään rikostuomioista.
HS:n päällikkötoimittajista toimituspäällikkö Esa Mäkinen ja tuottaja Salla Vuorikoski kommentoivat asiaa. Mäkinen korostaa, että toimittajakollektiivia kohtaan on ”täysi luottamus”.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
HS:n 19.6. julkaiseman artikkelin tiedot kansanedustaja Wille Rydmanin asiattomasta käytöksestä naisia kohtaan pitävät paikkansa. Tekijät ovat tehneet tutkivaa journalismia huolella. Heidän integriteettiinsä on täysi luottamus. <a href="https://t.co/dVqEbaUCKX">https://t.co/dVqEbaUCKX</a>
&mdash; Esa Mäkinen (@EsaMakinen) <a href="https://twitter.com/EsaMakinen/status/1604484494723276805?ref_src=twsrc%5Etfw">December 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Antero Mukka uudelleentwiittaa Esa Mäkisen viestin.
Suonpää itse kommentoi tuomiohistoriansa laajuutta toteamalla, etteivät teot ole häneltä itseltäänkään unohtuneet.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Samuli joutuu jatkuvasti elämään historiansa kanssa, kuten tässä näemme. Hän on itse tehnyt tiliä tekojensa kanssa ja halunnut uuden alun. Olen havainnut hänet erittäin taitavaksi avustajaksi, johon on voitu luottaa.
&mdash; Salla Vuorikoski (@svuorikoski) <a href="https://twitter.com/svuorikoski/status/1604495312843841536?ref_src=twsrc%5Etfw">December 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Suonpää jatkaa toisessa viestissä kommentointia taustastaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
On mulla tuomioita, joita toki on käsitelty ennenkin. Kriittinen kannattaa toki olla, mutta jos kuulet jonkun puhuvan minusta pahaa, se melko usein on totta.
&mdash; Samuli Suonpää (@suonpaa) <a href="https://twitter.com/suonpaa/status/1604545182086696960?ref_src=twsrc%5Etfw">December 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Hesarilla raskaita kompurointeja</h4>
Päätoimittaja Mukka pyrkii ohjaamaan keskustelua pois kesällä julkaistun Rydman-jutun tekijöistä ja esittää perusteluja julkaisupäätökselleen.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Muutama huomio tapaus Rydmanista. HS:n 19.6.22 julkaisema artikkeli nojasi perusteelliseen omaan tiedonhankintaan. Toimituksella on ollut vahvat julkaisuperusteet. Kirjoituksesta on myöhemmin tarkennettu yhtä ajanmäärettä. Kyse ei ole olennaisesta asiavirheestä. 1/3
&mdash; Antero Mukka (@anteromukka) <a href="https://twitter.com/anteromukka/status/1604487395671347200?ref_src=twsrc%5Etfw">December 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kommenttiketjussa HS:n toimituspolitiikalle tulee runtua raskaanpuoleisesti. Mukalle esitetään jopa suora kysymys harkintakyvyn pettämisestä.
Kysymys ei ole täysin aiheeton. Helsingin Sanomien toimitus on viime aikoina joutunut kokemaan runsaasti vastoinkäymisiä. Pari kuukautta sitten HS mainosti rasismista kertovaa <a href="https://stage.sudev.fi/helsingin-sanomien-mainostama-rasismikohu-olikin-vain-rapparin-julkisuustemppu/#:~:text=Kingfish%2C%20oikealta%20nimelt%C3%A4%C3%A4n%20Remzi%20Rafle">kirjaa</a> räppäri Kingfishin, oikealta nimeltään Remzi Raflen, tarinalla, joka sittemmin osoittautui valheeksi. HS nielaisi Remzi Raflen TikTok-videolla kertoman tarinan, jonka HS tulkitsi asiayhteyteen sopivaksi kokemuskertomukseksi rasismista ja jonka HS julkaisi tarkistamatta tietoja. Sittemmin juttu on paljastunut <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009275098.html?utm_source=twitter&amp;utm_medium=toimitus-dlvr">vedätykseksi</a>.
<h4>Päätoimittaja kärähtää ratista, Viestikoekeskus-jutusta tuomio tammikuussa</h4>
Kolmea HS-toimittajaa <a href="https://stage.sudev.fi/onko-helsingin-sanomat-kertonut-satuja-valtionsalaisuuksia-molempia-vai-ei-kumpaakaan-hs-joutuu-puntariin-seka-wille-rydmanista-etta-turvallisuussalaisuuden-paljastamisesta/">syytetään</a> turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä niin sanotussa Viestikoekeskus-jutussa. Jutun oikeuskäsittely alkoi jo elokuussa, ja käräjien loppulausunnot annettiin viime viikolla. Käräjäoikeus antaa tuomion tammikuussa. HS:n edellinen vastaava päätoimittaja Kaius Niemi onnistui välttämään syytteet asiassa.
Kuukausi sitten Niemi ilmoitti, että häntä epäillään rattijuopumuksesta Sanomatalon parkkihallissa. Niemi veti tilanteesta nopeasti johtopäätökset ja ilmoitti, ettei katso voivansa jatkaa vastaavana päätoimittajana.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Poliisi epäilee minua rattijuopumuksesta Sanomatalon parkkihallissa. Olen asiasta syvästi pahoillani ja ilmoittanut Sanoman hallitukselle, etten katso voivani jatkaa nykyisessä tehtävässäni vastaavana päätoimittajana. <a href="https://t.co/BAqaf1lDl2">https://t.co/BAqaf1lDl2</a>
&mdash; Kaius Niemi (@KaiusNiemi) <a href="https://twitter.com/KaiusNiemi/status/1593556834174001154?ref_src=twsrc%5Etfw">November 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Wille Rydmania jahtaavalla HS-toimittajalla synkkä rikoshistoria: tuomittu useista törkeistä rikoksista –  HS-johto: ”Täysi luottamus”

Nelikenttään ripoteltiin tällä kertaa suomalaisia toimittajia. 

Journalismista väitellyt Pasi Kivioja <a href="https://suomenkuvalehti.fi/mediasekaantuja/vai-ei-ole-mediakritiikkia-tassa-teille-mediakritiikkia/?shared=3298-f0ce3706-999">pohdiskeli äskettäin</a>, löytyykö Suomesta mediakritiikkiä. Kyllä löytyy. Harvinaisen purevaa mediakritiikkiä tarjoilee salaperäinen instagram-nimimerkki <a href="https://www.instagram.com/sodoma_talo/">sodoma_talo</a>, jonka henkilöllisyyden arvailu on tällä hetkellä <a href="https://twitter.com/TuomasjukkaT/status/1363799882801233922">monilla mielessä</a>. Nimimerkki julkaisi tänään <a href="https://www.instagram.com/p/CLoQdKTBge2/">nelikentän</a>, joka on saanut toimituskunnan vatvomaan asiaa päätoimittajatasolla asti.
Nimimerkkimme sodoma_talo listasi 35 suomalaista toimittajaa nelikenttään seuraavasti:
Nelikentän vasemmalla laidalla ovat kommarit, oikealla lahtarit. Ylhäällä ovat edgelordit ja alhaalla nössöt. 
Edgelord tarkoittanee erityisen särmikästä kirjoittajaa, joka ei kaihda konflikteja vaan suorastaan etsii niitä.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord.png"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-73724" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord.png 1051w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-269x300.png 269w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-919x1024.png 919w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-768x856.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-90x100.png 90w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-34x38.png 34w" sizes="(max-width: 1051px) 100vw, 1051px" /></a>
Nimimerkki sodoma_house:n Instagramissa julkaisema kuva. 
Itsensä nelikentästä löytänyt HS:n uutispäällikkö Tuomas Peltomäki jakoi kuvan Twitterissä, jossa se leviää toimittajien keskuudessa kulovalkean tavoin.
”Eniten ihailen akselia nössö-edgelord, kommari-lahtari. Hyvin todennäköisesti tekijä on hahmottanut järkevimmän ja todenmukaismman tavan jaoitella suomalaista mediakenttää, ehkä jopa koko yhteiskuntaa”, Peltomäki kommentoi.
Kuvan ylärivissä ovat kaikkein räväkimmät toimittajat, edgelordit. Kommaripuolelle ovat sijoittuneet äärivasemmalle Kaarina Hazard, Tuomas Peltomäki ja meneillään olevan mediakritiikkipuuskan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11782511">käynnistänyt</a> Tuija Siltamäki.
Lahtaripuolella edgelordeja ovat Heikki Pursiainen, Sanna Ukkola ja äärimmäisenä oikealla vasemmiston kauhu Ulla Appelsin.
Korkeisiin kommari-edgelord-asemiin nousevat Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson, Suomen Kuvalehden Aurora Rämö ja Hesarin Saska Saarikoski.
Heidän lahtari-vastinparinsa ovat Oskari Onninen, Timo Haapala ja Jari Erhnrooth.
Astetta maltillisempaa kommariasennetta tarjoilevat Ylen kaikissa ohjelmissa tykittävä Ina Mikkola, Iltalehden mättöpopulisti Tommi Parkkonen ja keskilinjaa hakeva Marko Junkkari.
Lahtarilaatikkoon on sommiteltu Annamari Sipilä, Ylen Merja Ylä-Anttila ja Pekka Ervasti. 
Pykälää sävyisämpiin kommaritallaajiin on taottu Longplayn Hanna Nikkanen, Hesariin aina saman SKDL-kolumnin tuuttaava Yrjö Rautio ja Ylen Robert Sundman. Lahtareiden rivissä päivystävät ylivarovainen Eeva Lehtimäki, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Tämän rivin kovin lahtari on Iltalehden vastaavaksi päiden toimittajaksi äsken noussut Perttu Kauppinen. 
Seuraavaksi vieläkin nöösömpi kuusikko. Kommaripuolella Yle-kolumnisti Joona-Hermanni Mäkinen, virallinen HS-sovittelija Jussi Pullinen, HS-päätoimittaja Antero Mukka, Ylen kellarilabyrinteihin kadonnut Jouko Jokinen, Kauppalehden Olli Herrala, ja levottomia paukutteleva Pekka Mervola.
Alariviin sijoittuminen ei kohteitaan mairittele, sillä siellä rämpivät median kaikkein nössöimmät kasvot. Kommarein nössö on Nyt-liite, seuraavana tulevat Riikka Suominen, Tommi Nieminen, Kaius Niemi, Jussi Kärki. Nössöin lahtari on Mika Koskinen. Ryhtiä nyt, Mika!
Hajahavaintoja:
Yleisradion vakiokasvot löytyvät kuvan vasemmasta kommarilaidasta. Oikealla on useampia toimittajia, jotka ovat valittaneet Ylen sensuurista. Ankarimman lahtariporukan nimet ovat puolestaan iltapäivä- ja talouslehtien vakiokasvoja.
Joku lukijoista saattaa kysyä, miksi Suomen Uutiset julkaisee sodoma_house-nimimerkin instameemista tehdyn uutisen. Vastaus kysymykseen tämän jutun alkupuolella mainitun Pasi Kiviojan kirjoittaman <a href="https://suomenkuvalehti.fi/mediasekaantuja/vai-ei-ole-mediakritiikkia-tassa-teille-mediakritiikkia/?shared=3298-f0ce3706-999">kolumnin</a> lopusta:
&#8221;..[m]ediakriittisia näkemyksiä julkisesti esittäviä media-ammattilaisia on Suomessa rajallinen määrä, koska harva freelancerikaan on niin hullu, että polttelee siltoja edessä ja takanaan.&#8221;
Missä mielipidevaino, siellä anonymiteetti.
Koko suomalainen mediakenttä haluaisi lokeroida itsensä yhteen ainoaan laatikkoon. Sellaiseen, jonka päällä lukee otsikko: &#8221;Luotettava ja puolueeton.&#8221; Tänään julkaistu nelikenttä vihjaa huumorin keinoin, että aatteellisia eroja saattaa kuitenkin löytyä. Valtionsalaisuuden paljastamisesta ei yleensä hyvä heilu.

Antero Mukka

Helsingin Sanomat ensin pilkkasi pääkirjoituksessaan konkurssin tehnyttä julkkisyrittäjää – nyt päätoimittaja selittelee kömmähdystä somessa

Wille Rydman osti tilaa lauantain Hesarista, ja nyt siinä lukee: ”Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta” – episodi kertoo haavoittuneen lehtijätin kaikkien aikojen alennustilasta

Mitä ihmettä taas? HS-vaalikone pudotti kärkijoukosta, jos eduskuntaan pyrkivä ehdokas ei kannattanut sukupuolten moninaisuutta – mistä oikein on kyse?

Wille Rydmania jahtaavalla HS-toimittajalla synkkä rikoshistoria: tuomittu useista törkeistä rikoksista – HS-johto: ”Täysi luottamus”

Salaperäinen nimimerkki luokitteli suomalaiset toimittajat – Kuka on nössöin kommari? Entä kovin edgelord-lahtari?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025