Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Antony Blinken

Nigerin vallankaappaus on viimeisin Ranskan entisissä siirtomaissa Sahelin Afrikassa. Entisten siirtomaaherrojen valta rapautuu ja sijalle pyrkivät uudet toimijat. Venäjä haluaa kalifiksi kalifin paikalle, koska luonnonrikkauksien ohella Afrikasta löytyy mahdollisuuksia Ukrainan tuhoamissodan tappioiden kompensoimiseen.

Joka kolmas Ranskassa palava lamppu saa voimansa Nigeristä peräisin olevasta <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/kuppbaltet-breder-ut-sig-varfor-forlorar-demokratin">uraanista</a>, jossa ihmiset itse istuvat pimeässä. Tyytymättömyys entistä siirtomaaisäntää kohtaan on nyt suurempaa kuin Ranskan taloudellinen ja sotilaallinen tuki, joka tähän asti on vaihtunut uraaniin.
Sotilasjuntta <a href="https://www.nytimes.com/article/niger-coup-military-explainer.html">kaappasi</a> vallan Nigerissä heinäkuussa ja on jo ehtinyt muodostaa maahan uuden hallituksen. Juntta heitti tyrmään vaaleilla valitun <a href="https://www.trtafrika.com/africa/detained-niger-president-bazoum-seen-by-doctor-14446002">presidentti</a> Mohamed Bazoumin ja sai aikaan mittavan vastalauseiden ryöpyn länsimielisissä ja demokraattisissa valtioissa.
Kaaosteoriaa käytännössä
Vallankaappauksen viimeinen niitti vaikuttaisi olevan kuin perhosen siivenheilahdus kaaosteoriassa: Bazoum oli aikeissa <a href="https://www.theatlantic.com/international/archive/2023/08/niger-coup-russia/674947/">erottaa</a> presidenttiä suojelevan eliittikaartin komentaja Abdourahamane Tchianin mutta tämä ehtikin sitten ensin.
Saharan eteläpuolisissa valtioissa tehdyistä vallankaappauksista 78 prosenttia on tehty entisissä Ranskan siirtomaissa. Tällaisen kohtalon kokeneita maita ovat muun muassa Burkina Faso, Guinea, Mali ja Tsad. Viimeisenä kaatui nyt Nigerin vaaleilla valittu presidentti.
Lennot Afrikasta Eurooppaan poikkeusreitille
Karttaa katsomalla voi helposti ymmärtää, miksi Niger on kiinnostava valtio Venäjän hybridioperaatioiden kannalta. Pohjoisen rajan takana sijaitsee romahtanut valtio Libya, joka perinteisesti on ollut lähtösatama laittomasti Eurooppaan yrittäville.
Ensimmäisen kiusan eurooppalaisille Nigerin vallankaappaajat ja heidän taustajoukkonsa tekivät viikko sitten, jolloin maan ilmatila suljettiin. Koska myös Sudanin ja Libyan ilmatilat ovat käytännössä suljettu, Euroopan ja Afrikan välinen lentoliikenne joutuu <a href="https://www.flightradar24.com/blog/niger-airspace-closed-flights-rerouted/">kiertämään</a> kriisimaat Algerian tai Marokon ilmatilan kautta.
 Eskalaation vaara olemassa 
Ranska epäonnistui Nigerin poliittisen tilanteen stabiloinnissa ja nyt apajalla ovat palkkasoturiyritys Wagner ja Venäjä. Nigerin juntta on tiettävästi jo pyytänytkin <a href="https://www.nbcnews.com/news/world/niger-coup-wagner-group-junta-leaders-president-africa-regional-bloc-rcna98306">apua</a> naapurimaassa Malissa vaikuttavalta Wagnerilta.
&#8211; En usko sillä mitä nyt tapahtuu Nigerissä olevan suoraa yhteyttä Venäjään tai Wagneriin, mutta… he tulevat ottamaan hyödyn irti tästä, <a href="https://www.bbc.com/news/world-africa-66436797">sanoi</a> Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken BBC:n Focus in Africa -ohjelmassa.
Ranskalla ja Yhdysvalloilla on droonitukikohtia sekä omia sotilaitaan Nigerissä, joten Wagnerin ja Venäjän sekaantuminen maan tapahtumiin saattaisi johtaa yllättävään <a href="https://www.newsweek.com/countdown-next-great-war-has-begun-africa-1817095">eskalaatioon</a> laajemmassakin mittakaavassa.
Eurooppaan tullaan nyt Afrikasta
Aiemmin Välimeren kautta Eurooppaan yrittäneet ovat olleet lähtöisin Syyriasta, Afganistanista, Irakista, Somaliasta ja Egyptistä. <a href="https://stage.sudev.fi/pako-afrikasta-on-alkanut-italiaan-saapui-jopa-tuhat-laitonta-maahantulijaa-muutamassa-tunnissa/">Keväällä</a> tapahtui kuitenkin jotakin ja nyt laittomat siirtolaiset ja pakolaiset ovat huomattavilta osin <a href="https://www.euronews.com/2023/06/01/migrant-crisis-in-the-mediterranean-from-tunisia-to-italy-who-are-those-fleeing-to-europe">lähtöisin</a> Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.
Matka Sahelin alueelta toiveiden äärelle Eurooppaan on hengenvaarallinen jo ennen Välimeren ylitystäkin ja kulminoituu Välimeren etelärannan estottomaan <a href="https://africasacountry.com/2023/04/the-africanness-of-north-africa">rasismiin</a> sekä kaltoinkohteluun. Tämä saattaa joskus unohtua unionin sisäisessä itseruoskinnassa.
Uhka ja mahdollisuus
Venäjän presidentti Vladimir Putin on osin onnekkaasti todistamassa Sahelin valtioiden ajautumista vallankaappauksiin ja diktatuuriin. Tapahtumain kulku antaa Venäjälle kuitenkin ainutkertaisen mahdollisuuden kompensoida ontuvaa sotamenestystään Ukrainan tuhoamisessa.
Miljoonat nälkää ja kaltoinkohtelua henkensä kaupalla pakenevat, kohti Eurooppaa vyöryvät ihmismassat lienevät Putinin repertuaarissa käyttökelpoinen ase vähemmän sopivien joukkotuhoaseiden sijasta. Venäjän vetäytyminen Ukrainan viljanvientisopimuksesta sopii valitettavan mainiosti tähän isoon kuvaan.

Venäjä toteuttaa märkää unelmaansa Afrikassa – sota Nigerissä ajaisi miljoonia uusia pakolaisia kohti Eurooppaa

Naispuoliset yliopisto-opiskelijat käännytettiin kampuksilta keskiviikkona. Talebanin hallinnoima korkeakouluministeriö ilmoitti, että heidän pääsynsä estetään toistaiseksi.

Talebanin johtama hallinto perusteli torstaina, että naisten sulkeminen johtui osittain siitä, että naisopiskelijat eivät noudattaneet sen tulkintaa islamilaisesta pukeutumiskoodista.
Virkaa toimittava korkeakouluministeri Nida Mohammad Nadim kertoi Afganistanin osavaltion yleisradioyhtiölle RTA:lle, että päätöksen taustalla ovat naisopiskelijat, jotka eivät käyttäneet asianmukaista islamilaista asua. Hänen mukaansa he olivat myös rikkoneet eri sukupuolten välistä erottelua.
Nadim sanoi lisäksi, että islamin opetus on yhä avointa naisopiskelijoille.
Talebanien valtaan noususta lähtien afganistanilaiset opiskelijat ja professorit ovat kertoneet, että yliopistoluokat on eroteltu sukupuolen mukaan ja että naisopiskelijat ovat mukauttaneet pukeutumistaan ohjeiden mukaisesti. He ovat esimerkiksi peittäneet kasvonsa ja käyttäneet vain tummia värejä vaatteissaan.
Protesteissa mukana myös miehiä
Päätöksen jälkeen pääkaupungin Kabulin yliopiston eteen kokoontui noin 50 naispuolista mielenosoittajaa. He pitelivät kylttejä ja huusivat: &#8221;Koulutus on oikeutemme, yliopistot pitäisi avata.&#8221;
Myös Itä-Afganistanissa sijaitsevan Nangaharin yliopiston opiskelijat <a href="https://news.abplive.com/news/world/watch-male-afghan-students-walk-out-of-exams-as-taliban-bans-university-education-for-women-1571177">osoittivat mieltään</a>. Siellä miespuoliset lääketieteen opiskelijat poistuivat kokeista, koska heidän naisluokkatoverinsa olivat poissa.
Opiskelun estäminen tuomittiin voimakkaasti
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi, että talebanit yrittävät tuomita afganistanilaiset naiset &#8221;pimeään tulevaisuuteen ilman mahdollisuuksia&#8221; estämällä heitä osallistumasta yliopisto-opintoihin.
Myös G7-maiden ryhmä antoi yhteisen lausunnon torstaina. Siinä todetaan, että sukupuoleen perustuva vaino on rikos ihmisyyttä vastaan.
Kantaa otti myös Yhdysvaltain entinen presidentti George W. Bush, joka määräsi Yhdysvaltain johtaman hyökkäyksen Afganistaniin vuonna 2001 al-Qaidan Yhdysvaltoihin tekemien hyökkäysten jälkeen. Hän tuomitsi vaimonsa Lauran kanssa Talebanin toimet voimakkaasti Twitterissä julkaistussa lausunnossaan.
Lausunnossa sanottiin, että naisten kohteleminen toisen luokan kansalaisina ja heidän ihmisoikeuksiensa riistäminen pitäisi herättää raivoa kaikkien keskuudessa.
Korkeakouluministeri Nadim totesi haastattelussaan torstaina, että Talebanit pyytävät maailmaa olemaan sekaantumatta Afganistanin asiohin. Hän myös sanoi, että Talebanin johtama hallinto kunnioittaa naisten oikeuksia islamilaisen lain mukaisesti.
(Lähde: Reuters)

Taleban sulki yliopistot naisilta Afganistanissa – ”Rikkoivat islamilaista pukukoodia”

Yhdysvaltain senaatti on hyväksynyt julkilausuman, jossa kehotetaan ulkoministeriä julistamaan virallisesti, että Venäjä on terrorismia tukeva valtio. Tämä asettaisi Venäjän samaan ryhmään Kuuban, Pohjois-Korean, Iranin ja Syyrian kanssa. Seuraukset olisivat Venäjän kannalta melkoiset. Toissijaisia pakotteita voisi kohdistua myös Venäjän kanssa kauppaa käyviin maihin.
Yhdysvaltain senaatti hyväksyi keskiviikkona yksimielisesti julkilausuman, jossa kehotetaan ulkoministeri Antony Blinkenia julistamaan virallisesti, että Venäjä on terrorismia tukeva valtio. Senaatti ei kuitenkaan voi pakottaa ulkoministeriä tekemään niin.
Julkilausuman <a href="https://www.congress.gov/bill/117th-congress/senate-resolution/623/text">tekstissä</a> vedotaan muun muassa siihen, että presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjän hallinto on tehnyt terroritekoja poliittisia vastustajiaan ja muita maita kohtaan Tsetsenian ja Syyrian sodissa sekä vuodesta 2014 lähtien Ukrainan alueella käydyissä taisteluissa.
Painostusta ulkoministeriä kohtaan
Yhdysvaltain hallinnon sisäisen työnjaon mukaan terroristivaltioksi julistaminen kuuluu ulkoministerin vastuulle, mutta kongressissa on yli puoluerajojen sellaista henkeä, että jos ulkoministeri ei kohta pian julista Venäjää terrorismin tukijaksi, kongressi säätää itse sitä koskevan lain. Tätä mieltä on muun muassa kongressin alahuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi (dem), kertoo <a href="https://www.politico.com/newsletters/national-security-daily/2022/07/28/house-group-moves-to-label-russia-as-terrorist-state-00048266">Politico</a>-lehti.
Ulkoministeri Blinken saattaa viivytellä Venäjän julistamista terroristivaltioksi, koska neuvottelut kahden Venäjällä vangittuna olevan amerikkalaisen vaihtamisesta ovat <a href="https://edition.cnn.com/2022/07/27/politics/griner-whelan-biden-offer-viktor-bout-exchange-russia-arms-dealer/index.html">kesken</a>. Koripalloilija Brittney Griner on tuomittu kannabiksen salakuljettamisesta Venäjälle ja Paul Whelan on tuomittu vakoilusta.
Mitä seurauksia julistamisella olisi?
Talouslehti Forbesin kolumnisti Stuart Anderson käy läpi niitä <a href="https://www.forbes.com/sites/stuartanderson/2022/07/05/why-russia-should-fear-being-declared-a-state-sponsor-of-terrorism/">seurauksia</a>, joita Venäjän julistamisella terrorismia tukevaksi valtioksi olisi. Hänen mukaansa taloudelliset seuraukset olisivat huomattavat ja vaikuttaisivat vuosikymmenien ajan.
Tähän mennessä Yhdysvallat on julistanut Kuuban, Pohjois-Korean, Iranin ja Syyrian terroristivaltioiksi. Terroristivaltioiden listalle joutuminen tarkoittaa muun muassa laajoja vientirajoituksia.
Pakotteita Venäjälle aseita myyviä maita kohtaan
Pakotteet saattaisivat kohdistua myös sellaisiin maihin, jotka käyvät kauppaa &#8211; etenkin asekauppaa &#8211; Venäjän kanssa. Yhdysvallat kohdistaisi tällaisiin maihin toissijaisia pakotteita, paitsi jos presidentti erikseen hyväksyy kyseiset kaupat.
Venäjän julistaminen terrorismia tukevaksi valtioksi tarkoittaisi siis kaikille Venäjälle vientikauppaa käyville maille vaikeuksia niiden suhteissa Yhdysvaltoihin. Tämä vaikeuttaisi myös Venäjällä toimivien ulkomaisten yritysten asemaa entisestään. Yhä useammat yritykset todennäköisesti vetäytyisivät Venäjältä.
Venäjä voitaisiin haastaa oikeuteen USA:ssa
Terroristivaltioksi julistaminen antaisi kolmansille valtioille ja niiden kansalaisille mahdollisuuden haastaa Venäjä oikeuteen Yhdysvalloissa. Sudanin ollessa vielä terroristivaltioiden listalla se joutui oikeuteen, kun Yhdysvaltain Kenian ja Tansanian lähetystöihin tehtyjen pommi-iskujen uhrit vaativat korvauksia terroristeja tukeneelta Sudanin valtiolta.
Ukrainalaisille sodan uhreille avautuisi vastaavanlainen mahdollisuus haastaa Venäjän valtio oikeuteen. Amerikkalaiset tuomioistuimet myöntäisivät todennäköisesti ukrainalaisille vahingonkorvauksia, joiden summat olisivat jenkkityyliin miljoonalukemissa. Ja nämä vahingonkorvaukset voitaisiin maksaa Venäjän valtion jäädytetyistä rahavaroista.

USA:n senaatti vaatii Venäjän julistamista terroristivaltioksi – mitkä olisivat sen seuraukset?

Naton Madridin huippukokous päättyi torstaina ja sen suurin saavutus oli yhteisrintama Venäjän akuuttia ja kasvavaa uhkaa vastaan. Laajeneva Nato ei halua sotaa mutta jäsenvaltiot ovat yhdessä valmiina, jos pahin käy toteen.

Naton johtajat nimesivät keskiviikkona Venäjän merkittävimmäksi ja suoraksi uhaksi puolustusliiton rauhalle sekä turvallisuudelle. Samalla Nato-maat kutsuivat Suomen ja Ruotsin virallisesti liiton jäseniksi ratifiointiprosessin jälkeen.
Jokaisen Naton 30 jäsenmaan parlamentin on erikseen hyväksyttävä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ja se vie aikansa. Juna on nyt liikkeellä, eikä lopputuloksesta pitäisi olla epäselvyyttä, vaikka muutama vaikkapa Turkin tai Unkarin esittämä kiemura saattaa matkaan tullakin.
&#8211; Tämä antaa Natolle mahdollisuuden yhteisen rintaman luomiseen Venäjän aggressiota vastaan ja se on ehdottomasti tämän kokouksen keskeisin tavoite ja saavutus, <a href="https://www.aljazeera.com/news/2022/6/29/nato-summit-madrid-stoltenberg-ukraine-russia-war">kirjoittaa</a> asioita sivullisen silmin seuraava AlJazeera.
Nato ei halua sotaa
Nato vahvistaa julistuksensa mukaan merkittävästi sotilaallista voimaansa pitkällä tähtäimellä ja erityisesti Euroopassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on avannut aivan uuden sivun Nato-maiden yhteistyössä ja tämä viitoittaa tietä tulevaisuuteen.
&#8211; Tämä tarkoittaa sitä, että tarvittaessa olemme valmiita mutta emme missään nimessä halua yhteenottoa Venäjän kanssa, Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock totesi Madridissa.
&#8211; Me kaikki haluamme elää rauhassa Euroopassa ja siksi teemme kristallin kirkkaaksi sen, että olemme valmiit puolustamaan itseämme ja vahvistamme siihen tarvittavia rakenteita, Baerbock jatkoi.
Putin puristaa nyrkkiä taskussa
Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi puolustusliiton päätöksiä tuoreeltaan valtiovierailullaan Turkmenistanissa. Vaikka Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tarkoittaa suurimpia muutoksia Euroopan turvallisuuteen vuosikymmeniin, Kremlin kommentit ”Naton imperialistisista aikeista” ovat verhottuja ja liittyvät ajankohtaiseen tilanteeseen.
&#8211; Ruotsin ja Suomen kanssa meillä ei ole Ukrainan kaltaisia ongelmia. Jos ne haluavat Natoon, niin siitä vaan, Putin sanoi Venäjän valtion television haastattelussa.
&#8211; Mutta heidän täytyy ymmärtää se, että jos niiden alueelle pystytetään pysyviä sotilaallisia rakenteita, niin olemme pakotettuja vastaamaan samalla tavalla, kuin nyt vastaamme tuollaisilta alueilta meiltä vastaan kohdistettuun uhkaan. Ennen kaikki oli välillämme mainiosti, mutta nyt esiin nousee epäilyjä ja niitä tulee varmasti lisää.
Pakolaisongelma mainittu
Kiinan mahdollinen uhka mainittiin ja ilmastonmuutos mainittiin Madridissa. Pakolaisongelman, laittoman maahanmuuton ja Naton etelärajan ongelmat otti esiin viimeaikaisten tapahtumien valossa Espanjan ulkoministeri José Manuel Albares.
Marokon naapurissa Espanjan Melillassa on Naton ja Afrikan välinen maaraja sekä eräs räikeimmistä elintasoerojen kuiluista maailmassa. Kymmeniä ihmisiä kuoli siellä viime perjantaina väkijoukon <a href="https://www.bbc.com/news/world-africa-61956104">yrittäessä</a> väkivalloin EU:n alueelle.
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenin mukaan laiton ja kaikki muukin siirtolaisuus ovat asioita, joita Naton tulee<a href="https://www.npr.org/2022/06/29/1108710364/secretary-blinken-and-spanish-foreign-minister-albares-on-new-nato-strategic-con"> seurata</a>. Konkreettisia toimia ei ollut esillä.
&#8211; Maailmalla on ihmisiä pakon edessä liikkeellä enemmän kuin koskaan. Ja tämä tapahtuu kaikkialla maailmassa. Seuraamme useita sovittuja asioita ja yritämme työskennellä yhdessä niiden ratkaisemiseksi, Blinken kuvaili.

Naton Madridin kokous oli viesti entistä vaarallisemmasta maailmasta

EU:n puheenjohtajamaana vuoden alusta toiminut Ranska haluaa EU:n toimivan <a href="https://www.politico.eu/article/france-china-measures-lithuania-new-trade-weapons/">yhdessä Kiinaa vastaan</a> Kiinan Liettua-toimien vuoksi. Kiina on <a href="https://stage.sudev.fi/puolustaako-eu-pienia-jasenmaitaan-liettuan-mukaan-kiina-on-torpannut-maiden-valisen-kaupan/">hyllyttänyt Liettuan kaupan</a> ja se haittaa tuotantoketjujen vuoksi <a href="https://stage.sudev.fi/eu-globalisaatio-ja-oykkaroiva-kiina-muodostavat-huonon-yhtalon/">muitakin EU-maita</a>. Saksan uuden hallituksen kanta Kiinan kiusaamiseen on <a href="https://apnews.com/article/business-russia-china-ukraine-europe-d622d48ae758ae7ec20c8800bec46c3f">epäselvempi</a>.

Ranskan mukaan EU:n tulee vastata nopeasti Kiinan kauppaboikotteihin. EU on suunnittelemassa painostuksenvastaista välinettä, jonka tarkoitus on hillitä EU-jäsenmaiden painostustoimia. Kiinan ja Liettuan välinen kauppakiista toimii malliesimerkkinä siitä, mihin sitä voisi käyttää.
”Kyse ei ole vain Liettuasta”
Väline on silti kaukana keinovalikoimasta, eikä se saa yksimielistä tukea kaikilta jäsenmailta. Ranskan mukaan vastatoimia tulee asettaa Kiinaa vastaan ennen varsinaista välinettä.
Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken nosti asian esille yhteisessä tiedotustilaisuudessa Saksan ulkoministeri Annalena Baerbockin kanssa.
– Kyse ei ole vain Liettuasta, vaan jokaisen maan oikeudesta tehdä omaa ulkopolitiikkaansa ilman painostusta, <a href="https://www.state.gov/secretary-antony-j-blinken-and-german-foreign-minister-annalena-baerbock-at-a-joint-press-availability/">Blinken totesi</a> Kiinan ja Liettuan tilanteesta.
Saksan hallituksessa ristivetoa
Baerbock on Saksan vihreiden toinen puheenjohtaja. Puolue on kriittinen Kiinaa kohtaan. Baerbock on ilmoittanut <a href="https://www.politico.eu/article/germany-foreign-minister-annalena-baerbock-forced-labor-ban-china-winter-olympics/">boikotoivansa Pekingin olympialaisia</a>. Hänen mukaansa EU:n tulisi lopettaa kaupankäynti pakkotyötä teettävien maiden kanssa. Kiinan epäillään käyttävän pakkotyötä, mutta maan hallitus kiistää väitteen.
Kiinan valtiollisen median mukaan Saksan uusi liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti Saksan hakevan <a href="https://www.politico.eu/article/olaf-scholz-xi-jinping-deepen-economic-ties-germany-china-human-rights/">syvempiä kauppasuhteita</a> Kiinan kanssa. Lisäksi EU:n ja Kiinan välinen investointisopimus pitäisi saada nopeasti voimaan. Euroopan parlamentti on hyllyttänyt sopimuksen sen jälkeen, kun Kiina asetti Euroopan parlamentin jäseniä mustalle listalleen.
Saksa ei maininnut Hongkongin tilaa, jossa demokratia on jyrätty nopeassa tahdissa olemattomiin. Saksan hallitusohjelman mukaan Saksa nostaa Kiinan ihmisoikeuskysymykset esille.

EU:n puheenjohtajamaa Ranska haluaa tiiviin rintaman Kiinaa vastaan – Saksalta ristiriitaisia ulostuloja

Yhdysvallat on huolissaan Venäjän joukkojen lisäämisestä Ukrainan rajaseuduilla ja pitää uutta <a href="https://www.politico.com/news/2021/11/12/russia-ukraine-invasion-putin-521139">hyökkäystä mahdollisena</a>. Ukrainassa arvellaan konfliktin kasvavan <a href="https://www.ft.com/content/d4eada1f-2849-4d3a-9c40-be797addd8cb">talvella</a>. Venäjän mukaan joukot on vain vastaus Mustanmeren Nato-harjoituksille.

Venäjä on kohottanut valmiustilaansa Ukrainan vastaisella rajalla. Rajan tuntumassa on yli 100 000 sotilasta. Yhdysvaltojen mukaan tilanne on eri kuin aiemmin tänä vuonna, jolloin Venäjä järjesti näyttävän sotaharjoituksen. Nyt joukkoja siirretään yön pimeyden turvin vaivihkaa.
Ukraina arvelee, että joukkoja kasataan vain yhtä tarkoitusta varten: horjuttamaan Ukrainaa tänä talvena. Yhdysvallat pitää tätä mahdollisena, ja on pitänyt eurooppalaisia maita ajan tasalla oman tiedustelutietojensa avulla.
Siirtolaiskriisi pitää huomion poissa
Yhdysvallat ei ole yhtä yksioikoisesti suoran hyökkäyksen kannalla. Yhdysvallat pitää mahdollisena, että Venäjä voi käyttää joukkojaan tarvittaessa esimerkiksi Valko-Venäjällä. Maa on kasvavissa riidoissa EU:n ja lukuisan Nato-maan kanssa.
Venäjän joukot pitävät useamman oven auki erilaisissa tilanteissa. Näin Politicolle arvioi Yhdysvaltain kansallisesta turvallisuudesta vastaava korkea virkamies.
Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken pitää Valko-Venäjän ja EU:n siirtolaiskriisiä mahdollisena katseenvangitsijana, jolloin länsimaiden huomio ajautuisi pois Ukrainasta.
Venäjä on kiistänyt arvelut mahdollisesta hyökkäyksestä.

Yhdysvallat ja Ukraina huolissaan Venäjän joukoista rajaseudulla – Ukraina pelkää uutta hyökkäystä talvella

Presidentti Biden on herättänyt kohua puolustelemalla Kiinan toimia uiguurivähemmistöä kohtaan. Kiinan vankileireillä tapahtuu järjestelmällisiä raiskauksia, kidutuksia ja pakkosterilisointeja, joita monet vertaavat kansanmurhaan. Bidenin mielestä kyse on kuitenkin vain &#8221;erilaisista kulttuurillisista normeista&#8221;, joita Kiinan ja sen johtajan odotetaan noudattavan. 
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on herättänyt huomiota puolustelemalla Kiinan toimia uiguurivähemmistöä kohtaan. Monet tahot ovat verranneet Kiinan &#8221;uudelleenkoulutusleireillä&#8221; tapahtuneita järjestelmällisiä raiskauksia, kidutuksia ja pakkosterilisointeja kansanmurhaan, mutta Biden viittasi niihin &#8221;kulttuurillisina normeina&#8221;.
Puolusteli Kiinan tiukkaa kontrollia
CNN-uutiskanavan haastattelussa Bidenilta kysyttiin hänen äskettäin Kiinan presidentti Xi Jinpingin kanssa käymistään keskusteluista. Bidenin vastaus oli kuin suoraan Xi Jinpingin suusta hän puolustellessaan tiukan kontrollin tarvetta.
&#8211; Jos tunnette yhtään Kiinan historiaa, tiedätte, että ulkomaailma on aina syyllistänyt Kiinaa silloin kun Kiina ei ole ollut sisäisesti yhtenäinen, Biden sanoi.
https://twitter.com/SteveGuest/status/1361877221670080514
Presidentti Biden sanoi, että hän ei aio puhua Kiinan kommunistisen puolueen Hong Kongiin, Taiwaniin tai uiguureihin kohdistamia toimia vastaan.
&#8211; Joka maassa on erilaiset kulttuurilliset normit, joita maan ja sen johtajan odotetaan noudattavan, Biden sanoi.
Leireillä joukkoraiskauksia ja pahoinpitelyjä
Fox-kanavan haastattelema uiguurinainen <a href="https://nypost.com/2021/02/17/biden-says-uighur-genocide-is-part-of-chinas-different-norms/">kertoo</a> siitä, miten leireille kuljetetuilta uiguureilta leikattiin hiukset ja ryöstettiin arvoesineet. Leirillä tapahtui joukkoraiskauksia ja pahoinpitelyjä. Naisen mukaan kaikki alle 40-vuotiaat naiset joutuivat raiskatuiksi. Nyt Yhdysvalloissa asuva uiguurinainen kertoo, että häneltä jouduttiin pahoinpitelyjen seurauksena poistamaan munasarjat.
Myös BBC:n tekemä laaja reportaasi <a href="https://www.bbc.com/news/world-asia-china-55794071">kertoo</a> uiguurinaisiin kohdistuneista järjestelmällisistä raiskauksista ja nälässä pitämisestä. Helpoimmillaan elämä uudelleenkoulutusleirillä koostuu tuntikausia kestävistä istunnoista, joissa lauletaan isänmaallisia kiinalaisia lauluja ja katsotaan Kiinan television ohjelmia presidentti Xi Jinpingistä, mutta leireillä tapahtuu myös kauheuksia. BBC:n haastattelemat uiguurit ovat kertoneet kiduttamisesta vaginaan työnnetyllä sähköpampulla ja pakkosterilisaatioista.
Trump otti tiukan linjan Kiinaa kohtaan
Presidentti Donald Trumpin aikana Yhdysvaltain hallinto otti <a href="https://nypost.com/2021/02/04/state-department-responds-to-reported-mass-rapes-of-uighurs/">tiukan linjan</a> Kiinaa kohtaan. Xinjiangin alueen puuvilla ja tomaattituotteet asetettiin tuontikieltoon, koska niiden tuotannossa epäiltiin käytetyn uiguurien pakkotyövoimaa. Trump määräsi myös viisumirajoituksia ja muita sanktioita eräille Kiinan kommunistisen puolueen johtohenkilöille.
Trumpin hallinnon ulkoministeri Mike Pompeo syytti Kiinan kommunistista puoluetta uiguureihin kohdistuneesta kansanmurhasta ja joukkotuhonnasta. Ulkoministeriö julkaisi Pompeon lausunnon päivää ennen presidentti Bidenin virkaan astumista.
Myös Bidenin hallinnon ulkoministeri Antony Blinken on kritisoinut Kiinan toimia ja vakuuttanut, että Valkoinen talo tulee ottamaan tiukan linjan Kiinan suhteen myös Bidenin presidenttikaudella. Ulkoministeri Blinken yhtyi edeltäjänsä näkemykseen, että uiguurien kohtelussa on kyse kansanmurhasta. Mutta nyt presidentti Biden puhuu vain &#8221;erilaisista kulttuurillisista normeista&#8221;.

Antony Blinken

Venäjä toteuttaa märkää unelmaansa Afrikassa – sota Nigerissä ajaisi miljoonia uusia pakolaisia kohti Eurooppaa

Taleban sulki yliopistot naisilta Afganistanissa – ”Rikkoivat islamilaista pukukoodia”

USA:n senaatti vaatii Venäjän julistamista terroristivaltioksi – mitkä olisivat sen seuraukset?

Naton Madridin kokous oli viesti entistä vaarallisemmasta maailmasta

EU:n puheenjohtajamaa Ranska haluaa tiiviin rintaman Kiinaa vastaan – Saksalta ristiriitaisia ulostuloja

Yhdysvallat ja Ukraina huolissaan Venäjän joukoista rajaseudulla – Ukraina pelkää uutta hyökkäystä talvella

Presidentti Biden: Kiinan toimissa uiguureja kohtaan on kyse ”erilaisista kulttuurillisista normeista”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025