Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Antti Rinteen hallitus

Purra: Järki leviää ilmastoasioissa

Hallituksella on vaikea urakka edessä, eikä tilannetta helpota yhtään se, että Rinteen ja Marinin hallitukset kieltäytyivät kategorisesti sopeuttamasta valtiontaloutta, vaikka heillä siihen olisi ollut mahdollisuus. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sivaltaa vasemmisto-oppositiota, jonka jättämiä jälkiä uusi hallitus joutuu nyt korjaamaan.

Valtion talousarvio pitää sisällään verohelpotuksia, joilla pyritään lisäämään työnteon kannattavuutta suomalaisten pieni- ja keskituloisten joukossa. Lisäksi budjetti sisältää ensimmäisen erän leikkauksia, joilla pyritään hillitsemään velkaantumisen kasvuvauhtia ensimmäistä kertaa neljään vuoteen.
&#8211; Alan olla entistä enemmän vakuuttunut siitä, että vasemmistolla ei ole aikomustakaan tasapainottaa julkista taloutta, vaan elää velkakuplassa tasan niin kauan kuin siihen on mahdollisuus, toteaa kansanedustaja Miko Bergbom.
&#8211; On kuitenkin vastuullisten poliitikkojen vuoro yrittää varmistaa se, että maamme ei ajaudu selvitystilaan, jossa lainoittajamme sanelevat maallemme ehdot. Ymmärtäähän sen, että vasemmistoa harmittaa, kun aikuinen vie tikkarin suusta. Joka päivä kun ei voi olla karkkipäivä.
Vasemmistolla ei ollut huolta huomisesta
Viime vaalikaudella ei ollut huolta huomisesta. Varoitukset tulevaisuudesta ohitettiin olkia kohauttamalla ja “relatkaa boomerit” -asenteella. Korona, Ukrainan sota ja energiakriisi ymmärrettävästi lisäsivät menoja, mutta ne eivät selitä kaikkia niitä päätösperäisiä menolisäyksiä, joiden vaikutukset valtiontalouteen eivät ole kertaluontoisia.
Valtiovarainministeriön virkamiehet yrittivät kyllä hienovaraisesti vihjata, mutta viesti meni oppositiota lukuun ottamatta kuin kuuroille korville.
&#8211; Lopuksi vielä vasemmiston populisteille muutama sana: Perussuomalaiset lupasivat tasapainottaa valtion talouden kahden vaalikauden aikana. Tasapainoinen julkinen talous tarkoittaa sitä, että maa ei elä yli varojensa, kuten tällä hetkellä kiistatta tapahtuu. Jos velkaantumisen tahti on teistä liian kova, niin odotan innolla teidän esityksiä uusista leikkauksista.
&#8211; Muistakaa kuitenkin, että tämä hallitus leikkaa jo ensimmäisessä budjetissa enemmän, mitä te kokonaisen vaalikauden aikana. Tämän faktan edessä kannattaa pohtia, mitä saitte itse aikaan, ja katsoa vaikka peiliin, Bergbom sanoo.
&nbsp;

Uusi hallitus siivoaa velkakuplassa eläneen vasemmiston jälkiä – Bergbom: Oppositio voisi katsoa peiliin

Puheenjohtaja Riikka Purran (ps.) mukaan PS on täysin sitoutunut yhdenvertaisuuteen, syrjimättömyyteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Hallitus valmistelee paraikaa tiedonantoa yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, ja PS on työssä mukana. Tiedonanto ei Purran mukaan tarkoita muutoksia hallitusohjelmaan. Hän toteaa myös, ettei PS-ministereillä ole tarvetta enempään ripittäytymiseen tai nöyristelyyn. 

Purra <a href="https://www.facebook.com/purrariikka/posts/pfbid0aRa4aj2UkthAzCh7dF8SfUagDfrQdAAvVEoKfD3x1Yaz3GC6wi71hrnjDDGiNyjVl?__cft__[0]=AZXM0Lp0iKo-Jq8lRWsX4OQHm6Lp_SGn6PYzDsES1EMThWEZmXnA4p6u1u3r5jsLu0ERYmH_gbrXx_xYF3SpFuouIJq9sogjlXsSvGuywBxwT7UcJrL4wXVjOZdyO2g1TWLIBQNvh1iWVl91OOk05Zo4TOWiVe6g9H5WhiNLfhiuidtyh4i5t5Z5_owAZaPnFdw&amp;__tn__=%2CO%2CP-R">kirjoittaa</a>:
Perussuomalaiset on täysin sitoutunut hallitusohjelmaan ja hallituksen toiminnan periaatteisiin, kuten yhdenvertaisuuteen, syrjimättömyyteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen.
Kuten olen sanonut koko ajan, perussuomalaisten suoriutumista hallituksessa ja ministereinä voi ja kannattaa arvioida sillä perusteella, miten olemme näissä tehtävissä onnistuneet. Sen sijaan koko kesän jatkunut hysteerinen perussuomalaisten ajojahti esimerkiksi 15 vuotta vanhojen, kontekstistaan irrotettujen ja yksityishenkilönä kirjoitettujen somekommenttien tai typerien yksityisviestien perusteella on toinen asia. Hallitukselta odotetaan toimia maan konkreettisten ongelmien ratkaisemiseksi – kuten juuri käynnistyvää budjettiprosessia ja tärkeitä lainsäädäntöhankkeita – eikä opposition tai oikeistohallitusta muuten vastustavien tahojen pillin mukaan säntäilyä.
Hallitus valmistelee paraikaa tiedonantoa yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, ja olemme työssä mukana. Valtiosihteereistä koostuva työryhmä on toistaiseksi kuullut useita tahoja. Tiedonanto ei peruuta yhdestäkään hallitusohjelman kirjauksesta. Se kuitenkin selvästi olisi monien haaveena. Hallituksella on pitkään ja hartaasti neuvoteltu hyvä ohjelma, jossa on kaikille mieluista ja kaikille epämieluista. Sitä ei yksinkertaisesti voi alkaa vesittää.
Mitä tulee rahoitukseen ja uusiin toimiin, Suomi tekee ja on vuosikausia tehnyt huomattavan paljon sekä maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä että syrjinnän vastaisia toimia (esim. MIPEX-indeksin mukaan toiseksi eniten maailmassa Kanadan jälkeen). Ilmeisen tehottomasti toki, koska sen paremmin kotoutuminen kuin viime viikkojen perusteella myöskään syrjinnänvastaisuus eivät ole riittävästi edenneet.
Vastaavasti esimerkiksi Suomessa asuvien maahanmuuttajien tyytyväisyys on huippuluokkaa ja – vastoin kovimmin huudettua väitettä – Suomi ei näyttäisi metodologialtaan kelvollisten tutkimusten perusteella olevan erityisen rasistinen maa, itse asiassa päinvastoin. Lisäksi on syytä muistaa, että hyvät väestösuhteet edellyttävät myös maahanmuuton aiheuttamien ongelmien tunnustamista ja niihin puuttumista.
Näiden tosiseikkojen esiintuominen ei puolustele minkäänlaista rasismia tai syrjintää.
Mikäli hallituspuolueet pääsevät kuitenkin uusista tehokkaista toimenpiteistä tai välttämättömistä kohteista yhteisymmärrykseen, niille varmasti löytyy uudelleenkohdentamisen kautta rahoitusta jostakin tehottomammasta hankkeesta.
Mitä tulee vaatimuksiin ”aktiivisesta katumisesta”, minulla, Rydmanilla tai muilla ministereillämme ei ole enempää tarvetta ripittäytyä tai nöyristellä sen paremmin opposition kuin yhden hallituspuolueenkaan toiveesta. Toimimme tehtävissämme ministeriltä vaadittavalla tavalla hallituksen toisena suurena puolueena, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden ja kaikkien lakien mukaan, ja hallitusohjelmaa noudattaen. Myös perussuomalaisen puolueen linja täyttää nämä vaatimukset.
Vahva toiveemme on päästä eteenpäin toteuttamaan sitä mandaattia, joka hallitukselle on suotu.

Purra: Ripittäytymiselle ei enempää tarvetta, hallitus valmistelee tiedonantoa yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, hallitusohjelmaan ei ole tulossa muutoksia

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela haluaa seuraavaan hallitusohjelmaan selkeät kirjaukset turvealan tulevaisuudesta. Turveala on ollut kuluneella hallituskaudella myllerryksessä, eikä alan yrittäjillä ole varmuutta tulevasta tilanteessa, jossa jopa elinkeinoministerin suulla on <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_169+2022+2.5+2+2.aspx">todettu</a>, että kaikki mahdollinen turve tarvitaan tulevaa talvea varten.
&#8211; Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusohjelmassa energiaturpeen käyttö haluttiin vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Tuo tavoite olisi turpeen huonon imagon ja korkean päästökauppahinnan takia toteutunut ilman minkäänlaisia ylimääräisiä toimiakin. Veronkorotuksilla ja ilmastoaktivisteja kuuntelemalla aiheutettiin lähinnä turvautumista venäläiseen tuontipuuhun ja vaikeuksia kotieläin- ja puutarhayrittäjille, Jari Koskela tuhahtaa.
Turpeen osuus energiatuotannosta on viime vuosina ollut 3-4 prosenttia. Koskelan mielestä alasajoa ei pidä tehdä ennen kuin on saatavilla riittävästi toimitusvarmaa ja kotimaista vaihtoehtoa. Nyt polttoon ajautuu yhä enemmän kotimaista ainespuuta. Vaikka energiaturpeen käyttö lopulta väheneekin, on energiaturvetta Koskelan mukaan jatkossakin nostettava huoltovarmuuspolttoaineeksi.
&#8211; Energiapalettimme on murroksessa, ja polttoon perustumattomien tuotantomuotojen osuus kasvaa. Sen sijaan kuivikkeena ja kasvualustana turve on edelleen korvaamatonta. Ei ole nähtävillä, että niille olisi tulossa yhtä laadukasta ja kotimaista vaihtoehtoa, Koskela muistuttaa.
Turpeesta tehtävä keskeinen vientituote
Kiertotalous on yksi 2000-luvun megatrendeistä, ja turpeella on siinä merkittävä rooli. Lannan ravinteita ja nestettä sitonutta kuiviketurvetta voidaan esimerkiksi käyttää luomulannoitteiden raaka-aineena. Turvelanta parantaa maaperän pieneliötoimintaa. Turve parantaa myös kompostien toimintaa, ja sitä voidaan käyttää öljyvahinkojen torjunnassa.
&#8211; Euroopan unionista tulee tällä hetkellä paljon säätelyä maa- ja metsätalouteen. Kaikkia vaatimuksia ei ole yksinkertaisesti edes mahdollista toteuttaa ilman turvetta. Kasvuturpeessahan esimerkiksi puuntaimet kasvavat. Suomi voisi aivan hyvin viedä kasvuturvetta muualle Eurooppaan, jotta siellä voisivat lisätä hiilinieluja. Meillä Suomessa metsienhoito jo osataan, Koskela toteaa.
Turpeen osuus kaikista kasvualustoista maailmassa on ollut noin 70 prosenttia. Kasvuturvetta käytetään maailmassa 40-50 miljoonaa kuutiota, ja sen käytön odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Koskelan mukaan Suomen olisi tartuttava näihin kasvunäkymiin ja tehtävä turpeesta Suomelle keskeinen vientituote.
Turveyrittäjille luotava kannattava toimintaympäristö
Koskelan mielestä tulevaa talvea varten on ensisijaisesti otettava jo luvitetut turvetuotantoalueet käyttöön. Pidemmällä tähtäimellä on varmistettava, että turvetuotannolle myönnetään myös riittävästi uusia lupia eikä takerruta pelkästään vihreiksi selitettyjen hankkeiden etusijamenettelyyn.
Vaikka energiaturpeen osuus väheneekin, on muiden turvetuotteiden mahdollisuuksiin nyt uskottava. Myös EU:n ruokaturvaa, eläinterveyttä ja ruoantuotannon kestävyyttä peräänkuuluttava Pellolta pöytään -strategia antaa odottaa turpeelle valoisampaa tulevaisuutta.
&#8211; Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on selkeästi linjattava turvetuotannon jatkosta ja luotava turveyrittäjille aidosti kannattava toimintaympäristö, Koskela painottaa.
&nbsp;

Uuden hallituksen on varmistettava turvealan tulevaisuus

Eduskunta äänesti keskiviikkona 1.2.2023 laista sukupuolen vahvistamiseksi, niin sanotusta translaista, ja <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2f95b3de-1eff-4046-8824-b990c5bbd561">hyväksyi</a> lain äänin 113 puolesta ja 69 vastaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää vastusti esitystä ahkerasti loppuun asti.

Äänestyksestä oli poissa 17 kansanedustajaa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kaikki 39 edustajaa <a href="https://stage.sudev.fi/aanesta-kokoomusta-niin-saat-translakia-ja-eu-tukipaketteja/">äänestivät lakia vastaan</a>. Laissa muun muassa erotettiin sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen lääketieteellisestä tutkimuksesta ja hoidoista.
Äänestystä edeltävänä päivänä tiistaina 31.1.2023 toisessa käsittelyssä edustajilla yli puoluerajojen oli historiallisesta translaista paljon sanottavaa, sillä puhetta riitti täysistuntosalissa useiden <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx">tuntien ajaksi</a>.
&#8211; Ihan ensimmäisenä meidän tulisi pitää täällä hiljainen hetki, nimittäin järjen valo on kadonnut tästä salista, viisi puheenvuoroa asiasta pitänyt kansanedustaja Juha Mäenpää pamautti alkuun.
&#8211; Ne sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt, jotka minä tunnen, ovat järkyttyneitä tästä hallituksen esittämästä uudesta laista. Eivät he pidä tätä järkevänä, huomautti hän.
Kuin benjihyppy huonosti sidotulla köydellä
Toisessa puheenvuorossaan Mäenpää luki kirjoituksen, jonka oli kirjoittanut hänelle salissa luettavaksi kansanedustajan tuntema sukupuoltaan vaihtanut henkilö.
&#8211; Joskus kun olemme salissa tästä aikaisemmin keskustelleet, olen kertonut, että tunnen henkilökohtaisesti kaksi henkilöä, jotka ovat vaihtaneet sukupuoltaan. Nyt tämän lakiesityksen yhteydessä olen ollut toiseen heistä yhteydessä, ja hän on myös kirjoittanut minulle asiasta, alusti Mäenpää.
Kirjoituksen mukaan ehdotus uudeksi translaiksi sivuuttaa asioita, joita sen pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon. Siksi se jää aivan pinnalliseksi ja huonoksi ja jopa askeleeksi taaksepäin, varsinkin kun katsotaan sen vaikutusta kokonaisuutena.
&#8211; &#8221;Nykyinen voimassa oleva laki vaatii huomattavasti pidempiaikaisen sitoutumisen muutosprosessiin, ja se uudessa lakiehdotuksessa koetaan suurena ongelmana. Sitä ei pitäisi kuitenkaan nähdä ongelmana vaan varmistajana, jotta henkilö saa riittävät eväät ja valmiudet olla ja elää monella tapaa täysin uudenlaisessa ympäristössä&#8221;, luki Mäenpää puheesta.
&#8211; &#8221;Uusi lakiehdotus tarjoaakin nopeaa huvia ilman mietintää jatkosta, kuin benjihyppy huonosti kiinnitetyllä köydellä&#8221;, kansanedustajan lukema kirjoitus kuvasi.
Turmiollinen tie jatkovalmisteluja varten
Myöhemmässä puheenvuorossaan Mäenpää huomautti, etteivät kemialliset, fysikaaliset tai biologiset tosiasiat ole itsemääräämiskysymyksiä, valintoja tai mielipideasioita, ja ettei niitä pidä sellaisina kohdella. Mäenpää kiinnitti myös huomiota siihen, että lakia koskevissa lausunnoissa ja eduskuntakeskustelussa on vaadittu, että oikeus juridisen sukupuolen korjaukseen pitäisi ulottaa myös alle 18‑vuotiaisiin. Muun muassa kansalaisjärjestö Seta on pitänyt asiasta ääntä.
&#8211; Hallituksen esityksessä kuitenkin ehdotetaan, että sukupuolen vahvistaminen olisi mahdollista vasta 18 vuotta täyttäneille henkilöille. Onneksi tässä pidettiin edes hetkellisesti järki päässä. Valitettavasti turmiollinen tie jatkovalmisteluja varten alaikäisten osalta pedattiin sittemmin valiokuntakäsittelyssä, Mäenpää harmitteli.
Translakiin liittyvässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön ensimmäisessä lausumaehdotuksessa sanotaan seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi ja valmistelee tarvittavat säädösmuutokset transsukupuolisten lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden edistämiseksi sukupuolen vahvistamisessa.”
&#8211; Tämän olisi valiokunta kyllä saanut jättää lausumatta, Mäenpää päivitteli.
Nuorisopsykiatrian professori kriittisenä
Mäenpää viittasi Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltialan <a href="https://www.hs.fi/tiede/art-2000009348478.html">sanoihin</a> Helsingin Sanomissa. Professorin mukaan aikuisten ei pitäisi ryhtyä vahvistamaan eikä hillitsemään identiteettikokeiluja, jotka kuuluvat kasvuun. Hän sanoo ”ei” ala­ikäisten juridisen suku­puolen korjaukselle.
&#8211; Professori Kaltialan mukaan on vanhastaan tunnettua, että jotkut lapset identifioituvat jossakin vaiheessa vahvastikin toiseen sukupuoleen. Neljä viidestä vastakkaiseen sukupuoleen identifioituneesta lapsesta kokee kuitenkin murrosiässä taas toisin. Siksi on hänen mukaansa viisasta seurata tilannetta, antaa lapselle kasvurauha ja hoitaa perheen ahdistusta sekä mahdollisia liitännäisongelmia, Mäenpää selitti ja suositteli jokaista kansanedustajaa lukemaan HS:n artikkelin.
Loppuun hän ihmetteli, miten keskusta puolueena alun perinkään oli hyväksynyt translain uudistuksen osaksi Antti Rinteen ja sitä myötä Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Lopulta itse eduskuntakäsittelyssä keskustan kansanedustajista 13 <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2f95b3de-1eff-4046-8824-b990c5bbd561">äänesti</a> lakia vastaan ja 12 puolesta. Kokoomuksesta lakia vastaan äänesti 10 ja puolesta 26 kansanedustajaa.
&nbsp;

Mäenpää translaista: ”Järjen valo on kadonnut tästä salista”

Talouden iso kuva on muilta puolueilta täysin hukassa. Vihervasemmistolaita kuvittelee voivansa ottaa loputtomasti velkaa, keskusta höpisee vihreästä siirtymästä, kokoomus kurittaisi köyhimpiä. Lakko-oikeuden rajoittamistakin kaavaillaan. Mikä neuvoksi? Kansanedustaja Lulu Ranne (ps.) puntaroi talouden vakauttamista Suomen Yrittäjien paneelissa. Perussuomalaiset trimmaisi julkista taloutta, kirkastaisi valtion ydintehtäviä ja pyrkisi toiminnan jatkuvaan parantamiseen. 

Suomen Yrittäjät järjesti 24.5.2022 neljän suuren puolueen paneelin yrittäjyyden ja investointien vauhdittamisesta. Keskustelu paljasti karulla tavalla, miten hukassa iso kuva muilta puolueilta on, toteaa perussuomalaisia edustanut kansanedustaja Lulu Ranne.
&#8211; Ongelman ydin on kaikkien näkyvillä. Julkisen talouden reki on kasvanut liian raskaaksi yritysten ja veronmaksajien vetää. Jos reki painaa liikaa, se ei liiku, vaikka kuinka piiskaisi hevosta tai syöttäisi sille porkkanoita, Lulu Ranne kuvailee.
Rinteen/Marinin hallitus on lisännyt julkisen talouden velkaantumista noin 30 mrd. €, josta noin 11 mrd. € liittyy muuhun kuin koronaan tai turvallisuuteen. Näitä 11 miljardia ei olisi pitänyt tuhlata suomalaisten kannalta toisarvoisiin kohteisiin laisinkaan. Suomen hallinto syö itse kuormasta eniten OECD-maista.
Haluaako hallitus ajaa järjestelmän seinään?
Ranne jakaa muiden puolueiden ajattelun karkeasti kahteen päälinjaan. Vihervasemmistolaisessa maailmassa velkaa voi ottaa loputtomasti ja kaikki korjaantuu, jahka rikkailta saadaan rahat ja valta pois. Vastineeksi tulonsiirroista hallinto pitää oikeutenaan määrätä, mitä sinun pitää tehdä, sanoa ja ajatella.
Keskustaoikeistossa kyllä naristaan velasta, mutta pääsyylliseksi nähdään heikoimpien etuudet. Kokoomus uskoo kasvun hoitavan kaiken, kunhan köyhien yhteiskunnan kuppaaminen saadaan kuriin. Keskusta uskoo vihreän siirtymän olevan jokin kirjokansi-Sampo, joka lopulta maksaa kaiken.
&#8211; Hallituksen toiminnalle ei ole näkyvää järkiperäistä selitystä. Haluaako hallitus ajaa järjestelmämme seinään mahdollisimman nopeasti? Toisaalta korvaan sattuvat myös ne keskustaoikeiston työmarkkinapuheet, joissa sujuvasti halutaan sekä lisää paikallista sopimista että rajoittaa lakko-oikeutta.
<h4>Veronalennus rahoittaisi pitkälti itse itsensä</h4>
Ranteen mukaan työmarkkinoiden kehittäminen vaatii nyt ennen kaikkea luottamuksen rakentamista. Poliittiset ja myötätuntolakot ovat vahingollisia, mutta niiden rajoittaminen lailla olisi kuitenkin vaikea, työmarkkinoita repivä valtiosääntöoikeudellinen kysymys. Kokoomusta edustaneen entisen oikeusministeri Antti Häkkäsenkin pitäisi tämä ymmärtää, vai haluaako hän lisää uhkauksia joukkoirtisanoutumisista?
&#8211; Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka ajaa julkisen talouden tosiasiallista trimmaamista pienemmäksi kirkastamalla valtion ydintehtävää, laittamalla menot tärkeysjärjestykseen ja toiminnan jatkuvalla parantamisella. Tämä on kasvun perimmäinen edellytys. Yritykset hoitavat hommansa, kunhan verotus saadaan kohtuulliseksi sekä yrityksiä ja työntekijöitä kannustavaksi. Suomen verotus on itse asiassa niin kireää, että veronalennus rahoittaisi pitkälti itse itsensä.
<h4>Vastuullinen taloudenpito korostuu kriisiaikana</h4>
Ranne muistuttaa, että sekä poliitikot että ekonomistit puhuvat perinteisesti leikkauksista. Muista kuin miljardiluokan toimista puhuminen ei ole mediaseksikästä, jolloin katse kääntyy suurten tulonsiirtojen leikkauksiin. Kolmen miljardipointin politiikka on kuitenkin hyvin populistista. Julkinen sektori saisi nykyiset palvelut ja kansalaisten hyvinvoinnin aikaiseksi jopa kolmanneksen pienemmillä menoilla.
Sitä ei saavuteta miljardileikkauksilla heikoimmilta. Miljardit säästyvät luopumalla turhasta ja omaksumalla jatkuvan parantamisen työote sekä eduskunnassa että kaikessa hallinnon tekemisessä. Tämä koskee kaikkia ministeristä ruohonjuuritasolle. Jos eduskunta ei tee itse, vaadi eikä mahdollista parannuksia ja säästöjä, se ei niitä myöskään saa.
&#8211; Onneksi tietoisuus ja ymmärrys sopeutustarpeesta ja keinoista ovat heräämässä politiikan ulkopuolella. Esimerkiksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on jo pitkään kirjoittanut priorisoinnista ja jatkuvasta parantamisesta. Viimeksi Suomen Yrittäjien valtuusto vaati 24.5.2022, että seuraavan hallituksen on vakautettava julkista taloutta 700–800 miljoonaa vuodessa.
&#8211; Vastuullinen taloudenpito ja suomalaisten ydintehtävistä huolehtiminen korostuvat kriiseissä. Toivoa sopii, että muutkin puolueet lopulta näkevät valon ja tulevat perussuomalaisten linjoille näissä asioissa.
Katso paneeli Suomen Yrittäjien Youtube-kanavalta:
<iframe loading="lazy" title="Neljän suuren puolueen paneelikeskustelu - Suomen Yrittäjät" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/Bdgb-KjWL0o?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

”Keskusta uskoo vihreän siirtymän olevan jokin kirjokansi-Sampo, joka lopulta maksaa kaiken”, tylyttää kansanedustaja Lulu Ranne

Rinteen hallitus aikoo nostaa polttoaineveroja, ja se ei todellakaan perustu polttoaineiden aiheuttamiin päästöihin, analysoi <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/407bfc5e-5ef0-442b-80dc-bb056ff52b02?ref=newsletter:0e4c&amp;utm_source=Talouselama_Aamukirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Talouselama_Aamukirje">Talouselämä</a>. Lehden mukaan hallituksen ilmoittamat polttoaineveron korotukset ensi vuoden budjetin yhteydessä ovat esimerkki siitä, miten hallitukset veropoliittiset tavoitteet kävelevät yli ilmastopolitiikan. Liikennepolttonesteitä verotetaan kymmenkertaisesti verrattuna esimerkiksi kivihiilen päästöoikeusmaksuihin.

Erilaisten haittaverojen perimmäinen tarkoitus on muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Tupakkaa poltetaan ja alkoholia juodaan vähemmän, kun niiden hinta nostetaan verotuksen keinoin yli kuluttajan kipurajan &#8211; näin ainakin haittaverottajat uskovat. On kuitenkin pitkään ollut selvää, että ympäristöverot ovat uhka valtiontaloudelle, jos verot todella ohjaisivat kansalaisten käyttäytymistä niin, että tämä käyttäytyminen voisi samalla pienentää verotuloja.
Toimittaja Matti Kankare huomauttaa Talouselämä-lehden <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/407bfc5e-5ef0-442b-80dc-bb056ff52b02?">kommenttikirjoituksessaan</a>, että hallitus arvioi polttoaineiden veronkorotuksen tuovan lisää verotuloja vuodessa 250 miljoonaa euroa, kun veroa viime vuonna kerättiin kaikkiaan 2,7 miljardia euroa. Mutta pitikö bensaveron korotuksen nyt vähentää päästöjä vai lisätä verotuloja?
<h4>Bensavero koostuu kolmesta osasta</h4>
Kankareen mukaan hallitus varmistaa verotuotot muuttamalla radikaalisti verotuksen painopistettä. Polttoainevero jakautuu polttoaineen energiasisältöveroon ja hiilidioksidiveroon sekä huoltovarmuusmaksuun. Bensiinin 70,25 sentin polttoaineveron energiasisältövero on tänä vuonna 52,19 senttiä, hiilidioksidivero 17,38 senttiä ja huoltovarmuusmaksu 0,68 senttiä.
Kahdeksan vuotta sitten polttoaineverotuksen painopistettä siirrettiin polttoaineveroissa hiilidioksidiveroon, kun aiemmin valtio oli keskittynyt verottamaan pääosin polttoaineen energiasisältöä, Kankare muistuttaa.
<h4>Aiemmin pyrittiin suosimaan vähäpäästöisyyttä&#8230;</h4>
Verotuksen painopisteen muuttaminen tarkoitti käytännössä sitä, että mitä päästöttömämpi polttoaineeseen pantu ainesosa oli, sitä vähemmän sitä verotettiin.
Nyt Rinteen hallitus päätti veronkorotuksella nostaa nyt ennen kaikkea polttoaineen energiansisältöveroa. ”Kohdistamalla veronkorotus energiasisältöveroon varmistettaisiin &#8230; ja vaikutus verotuloihin säilyisi biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kasvun myötä.”
&#8211; Suomeksi tämä lause tarkoittaa sitä, että valtio haluaa näin varmistaa, että se saa varmasti liikenteeltä kasvavia verotuloja. Jos esimerkiksi liikenne siirtyisi käyttämään entistä enemmän biopohjaisia polttoainevaihtoehtoja, se tarkoittaisi valtion verotulojen pienentymistä, koska polttoainetta verotetaan vähemmän, Kankare toteaa.
<h4>&#8230;mutta Rinteen hallitus kerää vain rahaa valtion kassaan</h4>
Kankareen mukaan tämän myöntää myös hallitus, kun se veronkorotuksen perusteluissa toteaa, että ”energiasisältöveron painottumisen eräänä etuna on verotuottojen vakaampi kehitys pidemmällä aikavälillä. &#8230;Jos veronkorotus painotettaisiin hiilidioksidiveroon, biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristyminen 2020-luvuilla laskisi veronkorotuksen pitkän aikavälin vaikutusta polttoaineverotuottoihin.”
Toisin sanoen hallituskin myöntää, ettei sen bensaveronkorotuksilla ole todellisuudessa mitään tekemistä ilmastonmuutoksen hillitsemisen kanssa.
<h4>Suomalaista autoilijaa kuritetaan yli kymmenen kertaa kovemmin kuin puolalaista hiilivoimalaa</h4>
Litrasta auton moottorissa poltettua bensiiniä pääsee kestävän kehityksen yhtiö <a href="https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/valitse_auto_viisaasti/ajoneuvotekniikka/moottoritekniikka/bensiinimoottori">Motivan</a> mukaan ilmaan 2 350 grammaa hiilidioksidia. Tonnin hiilidioksidipäästöt seuraavat siis siitä, kun bensaa on poltettu 425,5 litraa. Autoilija maksaa hiilidioksiditonnin päästämisestä siis noin 299 euroa, kun polttoainevero on 70,25 senttiä. Pelkästään hiilidioksidiveron osuus on 73,95 euroa.
<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10886059">Ylen</a> heinäkuisen uutisen mukaan päästökauppasektorilla saastuttaminen on nyt kalliimpaa kuin kertaakaan 11 vuoteen. Ylen mukaan hiilivoima ajautui pulaan Keski-Euroopassa, ja kiitos siitä kuuluu päästökaupalle. Kivihiiltä korvataan nyt maakaasulla, mikä laskee EU:n päästöjä nopeasti, Yle kertoo.
Päästöoikeuden hinta on heinäkuisen uutisen mukaan noussut korkeimmalle tasolleen 11 vuoteen. Yhden hiilidioksiditonnin päästäminen ilmakehään maksaa nyt lähes 30 euroa.
Vielä vuonna 2017 arvo mateli viiden euron tuntumassa. Hinta on siis harpannut kahdessa vuodessa lähes kuusinkertaiseksi.
– Hinnannousu osoittaa, että päästökauppa on nyt ilmastopolitiikan veturi, jolla päästöjä vähennetään, sanoi johtava analyytikko Vesa Ahoniemi energiayhtiö Fortumista Ylelle.
<h4>Päästöjä vähennetään kalliilla keinoilla</h4>
Talousteorian mukaan kustannustehokkain tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä on se, että aloitetaan halvimmista keinoista ja kustannus viimeisestä vähennetystä päästötonnista on sama, oli kyse mistä sektorista tai maasta tahansa. Juuri tähän on pyritty EU:n päästökauppajärjestelmällä. Ongelmallista on se, että esimerkiksi tieliikenteen päästöt jäävät päästökaupan ulkopuolelle.
Edellä esitetyistä laskelmista käy ilmi, että kun suomalainen autoilija maksaa jo ennen Rinteen hallituksen kuritustoimia 300 euroa veroja hiilidioksiditonnia kohden, päästökaupassa tonnin hinta on vain 30 euroa.
Ylivoimaisesti halvimmat keinot vähentää EU-alueen hiilidioksidipäästöjä olisivat siis päästökauppasektorilla &#8211; varsinkin kivihiiltä paljon käyttävässä Keski-Euroopassa. Vertailu osoittaa, että suomalainen autoilija vastaa omasta osuudestaan jo moninkertaisesti.
<h4>Jo ajoneuvovero kattaa autoilun päästöt</h4>
Tässä laskelmassa ei edes ole otettu huomioon ajoneuvoveroa.
Jos liikenne olisi päästökaupan piirissä, 130 g/km hiilidioksidipäästöillä ja 20 000 kilometrin vuotuisella suoritteella päästökiintiön voisi ostaa 70 eurolla, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen havainnollisti <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/autoilijat-maksavat-jo-nyt-matkansa-ja-paastonsa-autoliitto-tyrmaa-tyoryhman-mahdottomat-vaatimukset/30d50dea-993f-3ba0-8327-132145252a58">Uuden Suomen</a> artikkelissa viime joulukuussa, kun puheena olivat ajoneuvoveron korotukset.
Niemisen mukaan korotettavaksi esitettyä ajoneuvoveroa on korotettu viime vuosina jo useaan otteeseen.
&#8211; Esimerkiksi 120 g/km hiilidioksidipäästöt tuottavan henkilöauton ajoneuvoveron perusvero on noussut seitsemässä vuodessa vajaasta 60 eurosta 184 euroon, Nieminen laski ajankohdan hintojen mukaan.
Jo ajoneuvoveron hinnalla voisi siis ostaa keskivertoauton tarvitsemat päästöoikeudet.
&nbsp;
&nbsp;

Polttoaineverojen korotuksilla ei edes yritetä vaikuttaa ilmastoon – tästä on kyse

Kristittyihin kohdistuvia vainoja tutkivan ihmisoikeusjärjestö <a href="https://opendoors.fi/uutiset/">Open Doorsin</a> mukaan maailmassa on yli 200 miljoonaa kristittyä, jotka joutuvat kokemaan sortoa uskonnostaan johtuen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio pitää äärimmäisen vakavana, että kristittyjä sorretaan jopa kymmenissä maailman maissa. Joka päivä keskimäärin 11 kristittyä tapetaan uskonnollisista syistä.

Tavio aikoo nostaa eduskunnassa esiin kysymyksen, miten pääministeri Antti Rinteen hallitus aikoo reagoida käynnissä oleviin kristittyjen vainoihin.
Tavion mielestä hallituksen tulee reagoida asiaan sekä sisä- että ulkopolitiikassa. Tavio toivoo Suomelta tiukempaa linjaa kristittyjä sortavien maiden hallituksia kohtaan ja toivoo vainotuiksi tunnettujen kristittyjen asettamista etusijalle, mikäli turvapaikkajärjestelmää ja pakolaiskiintiötä jatketaan.
<h4>Valtamedian uutisoitava</h4>
Tavion mielestä Suomen kansan olisi syytä tiedostaa maailmalla käynnissä oleva kirkkojen polttaminen ja kristinuskon tuhoaminen tietyillä alueilla. Siksi Tavio pitää aiheellisena, että Suomessa myös valtamedia kertoisi kattavammin siitä, kuinka vainottuja kristityt ovat monilla alueilla.
Kristittyjen elämä on vaarallista varsinkin Afrikan ja arabimaiden islamistisesti hallituilla alueilla. Muita kuin islamistisesti motivoituneita maita, joissa kristittyjen uskonnonvapautta rajoitetaan, ovat etenkin Intia, Kiina ja Pohjois-Korea.
<h4>Kehitysyhteistyö ei saa tukea islamisteja</h4>
Tavio katsoo myös, että Rinteen hallituksen kasvavat panostukset kehitysyhteistyöhön on käytävä läpi kristittyjen aseman näkökulmasta.
– Suomen ei pidä kehitysyhteistyön kautta auttaa sellaisia hallituksia pysymään vallassa, jotka eivät kunnioita uskonnonvapautta, Tavio linjaa.

Käynnissä kristittyjen vaino – Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio vaatii Rinteen hallitukselta toimia

Lännen Median teettämämän ja muun muassa <a href="https://www.aamulehti.fi/a/e3ae70d3-a38b-4aa9-946f-7fd24e049bd3?c=1522737894164">Aamulehden</a> (maksumuuri) julkaiseman kyselyn mukaan 47 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä pääministeri Antti Rinteen hallitukseen. Naiset ovat kyselyn mukaan miehiä tyytyväisempiä hallitukseen.

Kyselystä uutisoi myös <a href="https://www.verkkouutiset.fi/lm-47-prosenttia-tyytyvaisia-hallitukseen/">Verkkouutiset</a>. Sen mukaan neljä prosenttia on erittäin tyytyväisiä ja 43 prosenttia melko tyytyväisiä Rinteen vetämän hallituksen tähänastiseen toimintaan. Tyytymättömiä oli 28 prosenttia ja 25 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
<h4>Sipilän hallitus oli suositumpi vastaavassa ajankohdassa</h4>
Verkkouutisten mukaan Rinteen hallituksen kannatus on heikompaa kuin edellisellä hallituksella vastaavaan ajankohtaan. 11 prosenttia vastaajista oli erittäin tyytyväisiä ja 48 prosenttia melko tyytyväisiä Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen kesällä 2015. Yhteensä tyytyväisiä oli siis 59 prosenttia.
Erityisen suuri muutos on ei osaa sanoa -vastauksien määrässä. Neljä vuotta sitten ”ei osaa sanoa”-vastausten osuus oli vain seitsemän prosenttia. Tyytymättömiä oli 34 prosenttia. Rinteen hallituksen linja on siis jäänyt monelle kansalaiselle epäselväksi.

Alle puolet suomalaisista tyytyväisiä Rinteen hallitukseen

Perussuomalaisten kannatuksen kasvutrendi ei taittunut kesälläkään. <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006188541.html?_ga=2.71282256.1964206443.1564478734-463813600.1555570132">Helsingin Sanomien</a> tilaaman, TNS Kantarin toteuttaman gallupin perusteella perussuomalaisia äänestäisi nyt 20,7 prosenttia suomalaisista eli 1,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin kesäkuussa.

Kokoomuksen kannatus on laskenut 16,7 prosenttiin, eli ero Jussi Halla-ahon johtamiin perussuomalaisiin on jo neljä prosenttiyksikköä. Sdp (16,5 prosenttia) on myös alamäessä, eikä keskustakaan (12,2 prosenttia) ole pystynyt oikaisemaan syöksykierrettään.
Perussuomalaisten luontainen vastavoima vihreät sen sijaan nosti kannatustaan eduskuntavaaleja edeltävälle tasolle ja ohitti keskustan. Nyt vihreitä kannattaa 14 prosenttia suomalaisista.
<h4>Hallituksella enää niukan enemmistön tuki</h4>
Pääministeri Antti Rinteen johtamalla hallitusviisikolla on enää 55,3 prosentin luottamus.
Perussuomalaisten kannatusnousu viime heinäkuuhun verrattuna oli poikkeuksellinen. Vuosi sitten PS-kannatus oli 7,8 prosenttia. Nousua on siis 12,9 prosenttiyksikköä.
<h4>PS-kannatuksen kasvu heijastuu kokoomuksen puheenjohtajakisaan</h4>
<a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/4c778839-2b0e-4a2d-accf-f6aa57d76e1b?ref=newsletter:9ea3&amp;utm_source=Talouselama_Uutiskirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Talouselama_Uutiskirje">Talouselämä</a> spekuloi jo sillä, että nykyiselle vaihtoehtoinen hallituspohja olisi perussuomalaiset, kokoomus, keskusta ja kristillisdemokraatit. Sen yhteenlaskettu kannatus on nyt melkein sama kuin Rinteen hallituksella, vähän alle 55 prosenttia.
Talouselämän analyysin mukaan Petteri Orpon johtama kokoomus ei todennäköisesti koskaan lähde Halla-ahon yhtiömieheksi hallitukseen.
&#8211; Jos persujen suosion kasvu jatkuu, kokoomuksen ensi kesän puoluekokouksessa Orpo saanee kuitenkin haastajan, joka jakaa Halla-ahon huolet: maahanmuutto, maahanmuutto ja vihreät, Talouselämä-lehti ennakoi.

Perussuomalaisten kannatuskasvu jatkuu – HS-gallupissa jo neljän prosenttiyksikön kaula kokoomukseen

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra vieraili maanantaina Savonlinnan Pyhän Olavin päivillä paikallisten perussuomalaisten vieraana. Hän kommentoi puheessaan laajasti hallituspolitiikkaa ja syksyksi kaavailtuja toimia, taloudesta maahanmuuttoon ja isis-äiteihin ja hoitajamitoituksesta eläkeläisille tehtyihin lupauksiin.

Purra totesi, että Antti Rinteen (sd) hallitus mahdollistaa hyvin helpon oppositiopolitiikan, mutta se ei saa tarkoittaa ainoastaan kritisointia.
&#8211; Suurin oppositiopuolue perussuomalaiset ei aio räksyttää räksyttämisen ilosta, vaan suhtautuu oppositiotyöhön yhtä johdonmukaisesti kuin omien tavoitteidensa edistämiseenkin. Hallitusta on hyvin helppo kritisoida, mutta paljon oleellisempaa on esittää meidän omia vaihtoehtojamme. Suomen suosituin puolue on vaihtoehto kaikille muille, ja meidän on kaikkein tärkeintä pysyä omalla linjallamme, Purra sanoo.
<h4>Työttömyys alkaa taas kasvaa</h4>
Purra käsitteli puheessaan paljon taloutta, kansalaisten hiipuvaa uskoa talouskehitykseen ja kohtalokkaasti lähestyvää luisua työllisyyskehityksessä.
&#8211; Minun on vaikea uskoa, että velkaviisikkohallitus erilaisine maailmanparannusprojekteineen oikeasti kykenee nostamaan työllisyysprosenttia, vaikka se niin kovasti lupaa. Tämänhetkinenkään tilanne ei ole lainkaan niin hyvä kuin sekä nykyinen että edellinen hallitus vakuuttavat. Työttömyys on jo nyt paikoin lisääntynyt, eikä työllisyysaste ota lainkaan huomioon ”piilotyöllisiä” eli niitä, jotka on keinotekoisesti nostettu pois työttömyystilastoista.
<h4>Ulkomaalaisten työttömyys hyvin suurta</h4>
Purra nosti esiin myös tiettyjen maahanmuuttajaryhmien surkeat työllisyysasteet – teeman, josta ei edelleenkään voida rehellisesti keskustella.
&#8211; Jopa Uudellamaalla kaikissa muissa ryhmissä työttömyys on edelleen vähentynyt, mutta ulkomaalaisilla noussut. Maakunta, jossa on ylivoimaisesti eniten työtä tarjolla, myös matalapalkkatyötä, kasvattaa ulkomaalaisten työttömyysprosenttia, Purra ihmettelee.
Etelä-Savossa tilanne on kuitenkin vielä paljon raadollisempi.
&#8211; Täällä ulkomaalaisten työttömyysprosentti on hirmuinen 30 prosenttia, joskin tietysti henkilömäärät ovat huomattavasti pienempiä kuin Uudellamaalla, Purra selittää.
&#8211; Jos kykenisimme noutamaan tilastoista lukemat, jotka kuvaavat aidosti avoimille markkinoille työllistyneitä, pois lukien erilaiset maahanmuuttajateollisuuden itsensä kehittämät työpaikat, prosentit olisivat vielä paljon karumpia. Tämä on tietoisesti luotu noidankehä, joka maksaa valtavasti suomalaiselle veronmaksajalle.
<h4>Onko populistihallitus osaamaton vai häikäilemätön?</h4>
Purra puhui myös Rinteen hallituksen epäonnistumisesta eläkkeiden parantamisessa sekä vanhustenhoidon hoitajamitoituksen helpossa nostamisessa.
&#8211; Luvattiin satanen kaikille alle 1400 euron eläkettä saaville. Saatiin aikaiseksi muutamia kymppejä, joita niitäkin rokotetaan toisesta päästä pois. Luvattiin välitön parannus hoitajamitoitukseen; nyt sekin on hankalaa. Miten on mahdollista, että tällaisilla tyhjillä lupauksilla voitetaan vaaleja?
&#8211; Onko kyse poliittisesta osaamattomuudesta vai häikäilemättömyydestä? Perussuomalaiset ei harrastanut eikä harrasta tällaista politiikkaa, vaikka meitä tavataan haukkua populisteiksi. Itse panisin koko populistinimityksen jakelun uusiksi. Kyllä meillä on populistihallitus pahimmasta päästä, Purra sanoo.
<h4>Rajat vuotavat ja hallitus moraaliposeeraa</h4>
Maahanmuuttoon Purra enteili syksylle vaikeita aikoja. Hallitus on jo nyt ollut erimielinen turvapaikanhakijoiden siirtoihin ja jatkuvalla syötöllä Eurooppaan saapuviin siirtolaisiin liittyvissä kysymyksissä. Myöskään isis-äitien ongelma ei ole ratkennut.
&#8211; Sisäministeri Ohisalo (vihr) haluaa taakanjakoa ja solidaarisuutta. Hän ei tule onnistumaan, mutta moraalipisteitä vihreät keräävät ja siinä samalla Suomi ottaa vastaan kaiken, mitä vaaditaan. Käyty keskustelu 5+8 turvapaikanhakijan pelastamisesta on absurdi, monessakin mielessä. Mutta rajat vuotavat koko ajan, Purra toteaa.
&#8211; Isis-äitien suhteen olen koko ajan ollut sitä mieltä, että yhtenä kauniina päivänä he ovat lapsineen Suomessa. Hallitus on luvannut, että ei hae näitä Suomeen, mutta tiedän, että muitakin vaihtoehtoja on. Sitten henkilöt hukkuvat byrokratiaan, euroihin – apua, terapiaa, palvelua, aktivointia, ymmärrystä, suomalaisen veronmaksajan kustantamana, Purra arvelee.
&#8211; Päänkatkomisideologiaa kannattavat naiset lapsineen ovat merkittävä turvallisuusuhka. Hallitus on kiinnostuneempi näiden rikollisten ihmisoikeuksista kuin suomalaisten turvallisuudesta. Siinä se ei eroa merkittävästä eroa edellisestä hallituksesta. Perussuomalaisia tarvitaan enemmän kuin koskaan, Purra sanoo.

Antti Rinteen hallitus

Purra: Järki leviää ilmastoasioissa

Uusi hallitus siivoaa velkakuplassa eläneen vasemmiston jälkiä – Bergbom: Oppositio voisi katsoa peiliin

Purra: Ripittäytymiselle ei enempää tarvetta, hallitus valmistelee tiedonantoa yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, hallitusohjelmaan ei ole tulossa muutoksia

Uuden hallituksen on varmistettava turvealan tulevaisuus

Mäenpää translaista: ”Järjen valo on kadonnut tästä salista”

”Keskusta uskoo vihreän siirtymän olevan jokin kirjokansi-Sampo, joka lopulta maksaa kaiken”, tylyttää kansanedustaja Lulu Ranne

Polttoaineverojen korotuksilla ei edes yritetä vaikuttaa ilmastoon – tästä on kyse

Käynnissä kristittyjen vaino – Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio vaatii Rinteen hallitukselta toimia

Alle puolet suomalaisista tyytyväisiä Rinteen hallitukseen

Perussuomalaisten kannatuskasvu jatkuu – HS-gallupissa jo neljän prosenttiyksikön kaula kokoomukseen

Hallituspolitiikka, talouden luisu ja työllisyyskehitys huolestuttavat – Purra: ”Onko populistihallitus osaamaton vai häikäilemätön?”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025