Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Apple

Sananvapaus on Suomen perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattu kansalaisen perusoikeus. Sananvapaudella on keskeinen merkitys kansanvaltaan perustuvan järjestelmän kaikessa toiminnassa ja turvaamisessa. Suomen Perustan tänään julkaistussa Some, sananvapaus ja vihapuhehysteria -kirjassa kuitenkin osoitetaan, miten sananvapauden rajoittamisen valtaa on vähitellen siirtynyt yksityisille yrityksille, joiden sensuuritoimien motiivit ja tavoitteet ovat hämärän peitossa.

Sananvapaus ei ole absoluuttinen oikeus, vaan sitä voidaan rajoittaa samoilla edellytyksillä kuin muitakin perusoikeuksia. Perinteisessä mielessä sananvapauden rajoittaminen on ajateltu julkisen vallan tehtäväksi, jolloin sananvapauden rajoituksista säädetään laissa.
Sananvapaus pitää sisällään muun muassa ennakkosensuurin kiellon. Sananvapausasioihin erikoistunut lakimies Onni Rostila osoittaa, että nykyaikana sananvapauteen on alkanut kohdistua uudenlaisia uhkia, joiden taustalla ovat muun muassa suuret teknologiayhtiöt, joille on vähitellen kasaantunut valtaa päättää ja määritellä oman tahtonsa mukaisesti, millaisia mielipiteitä julkisuuteen pääsee ja ketkä saavat olla äänessä.
Katso vihapuhehysteria-kirjan julkistustilaisuus (juttu jatkuu videoikkunan alla):
<iframe loading="lazy" title="Sananvapauden alennustila, mielipidevainot, poliittiset ajojahdit - Hamilo, Rostila, Meri" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/1TqiaT0yFU4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&#8211; Tosiasiallisen sananvapauden kannalta ei juurikaan ole merkitystä, estyykö tietynlaisten mielipiteiden esittäminen valtion vai yksityisen yrityksen toimien vuoksi. Sillä on kuitenkin merkitystä, ovatko sensuuri- tai rankaisutoimien perustelut vapaasti yksilön itsensä ja suuren yleisön saatavilla ja läpinäkyvästi arvioitavissa. Myös sillä on merkitystä, voidaanko päätöksistä valittaa, ovatko ne lopullisia ja kauanko sanktioista on kärsittävä, Rostila sanoo.
Oikeistolle sallittu sananvapauden tila kapenee
Rostila on ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaistun Some, sananvapaus ja vihapuhehysteria -kirjan toinen kirjoittaja.
&#8211; Kun yksityiset yritykset yhä laajemmin ja kovakouraisemmin käyttävät valtaa määritelläkseen sallittua keskustelua ja ilmaisua, ongelmana on se, että toiminta on demokraattisen valvonnan ja läpinäkyvyyden tavoittamattomissa. Me emme tiedä, mitkä intressit vaikuttavat esimerkiksi siihen, mitä puhetta alustoilta sensuroidaan ja otetaan pois.
Yritykset puhuvat nykyisin yhteiskuntavastuusta ja siihen liittyvistä ohjelmista ja käytännöistä. Suuryritysten moderointipolitiikka ei kuitenkaan ole poliittisesti neutraalia.
&#8211; On selvästi hahmotettavissa, että sallittu ilmaisun tila oikeistokonservatiiveille kapenee huomattavasti voimakkaammin kuin vasemmistolle, Rostila sanoo.
Hän havainnollistaa tilannetta muistuttamalla Yhdysvaltojen edellisen presidentin Donald Trumpin yhtäkkisestä vaientamisesta ja poistamisesta käytännössä kaikilta merkittäviltä somealustoilta talvella 2021.
&#8211; Kyseessä oli koordinoitu toimenpide, jolle esitettiin erinäisiä syitä. Katson, että tapaus alleviivasi sitä, että vertauskuvallisesti ”kaupungissa on uusi sheriffi”. Eli jos yksityisillä yrityksillä on valta päättää hiljentää julkiselta areenalta vapaissa vaaleissa kymmenien miljoonien ihmisten valitsema valtionpäämies, niin kuka onkaan kuskin paikalla.Onko vallassa kansa demokraattisten instituutioiden kautta vai suuryritykset omine intresseineen?
Suuret korporaatiot vasemmiston tavoitteiden edistäjinä
Taloudellisen vallan ja yksityisten yritysten vallan kasvamisen ohella liikkeessä on poliittisen vasemmiston suhtautuminen sananvapauteen ja samalla yritysten käyttämään yhteiskunnalliseen valtaan.
&#8211; Tavallaan siksi, että suuret yhdysvaltalaiset teknologiayritykset edustavat nyt uutta linjaa, yhteiskuntavastuun asiassa, on selvästi tapahtunut selvää siirtymää shareholder-kapitalismista kohti niin sanottua stakeholder-kapitalismia. Kyse on siitä, että yrityksissä osakkeenomistajien hyötymisen sijaan huomio kiinnittyykin enemmän siihen, mikä on yrityksen rooli vastuullisessa yhteiskuntapolitiikassa ja suhteessa sidosryhmiin.
Nykyisin jokainen voi helposti huomata, mitä kohtaan suuryritysten lojaalius kohdistuu, Rostila sanoo. Hän nostaa esimerkiksi Black Lives Matter -mellakat muutama vuosi sitten Yhdysvalloissa.
&#8211; Silloin monet yhdysvaltalaiset yritykset lahjoittivat miljoonia dollareita radikaalivasemmistolaiselle, jopa väkivaltaiselle liikkeelle.
Kesäkuussa järjestetään Pride-tapahtumia myös Suomessa. Tuskin keneltäkään on voinut jäädä huomaamatta, miten suuret yritykset kilpailevat keskenään siitä, kuka eniten heijastelee nykyvasemmiston sosiaalista agendaa.
&#8211; Suomessa Priden yhteydessä voitaisiin puhua vaikka korporaatiokuukaudesta. Samalla yritysten toimintamalleihin ja sääntöihin on ajettu myös ilmastonmuutospuhetta. Yritykset siis ottavat aktiivisesti osaa poliittiseen prosessiin ja mielipiteiden muokkaukseen.
Vähimmäispalvelut turvattava kaikille
Rostila kysyy, että kun taloudellisella eliitillä on käytössään suuret pääomat ja vaikutusmahdollisuudet, niin miten tilanne suhteutuu perustuslailliseen vaatimukseen kansanvaltaisuudesta.
&#8211; Miten kansalaisyhteiskunta ja demokraattiset prosessit voivat puuttua tilanteeseen, ovatko nämä asiat edes kohdillaan? Siihen liittyen keskiössä ovat kiihtyvät somesensuurit.
Vaikka suuryritysten oman toimintavapauden piiriin kuuluukin valta päättää siitä, millaista puhetta ne sallivat omilla alustoillaan, tarina neutraaliudesta ja yritysvapaudesta rapistuu, jos tarkastellaan, miten suuryritykset käyttäytyvät, kun jokin kilpaileva yritys pyrkii tarjoamaan muita laajempaa sananvapautta.
&#8211; On nähty tapauksia, joissa yritykset &#8211; kartellimaisesti &#8211; saattavat alkaa sorsia toisia yrityksiä, Rostila sanoo.
Esimerkiksi voidaan ottaa Twitterin kanssa kilpaileva somepalvelu Parler, jonka verkkopalvelut katkaistiin lähes samalla hetkellä, kun Trumpin sosiaalisen median käyttö estettiin. Tuolloin tietojenkäsittelykapasiteettia vuokraava Amazon <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11731128">heitti yhtiön ulos</a> tietokonekeskuksistaan. Google ja Apple olivat jo aiemmin heivanneet Parlerin sovelluksen pois omista sovelluskaupoistaan.
Sopimuspakkosääntelyä tarvitaan lisää
Parler-palvelun kannalta toiminnan katkaiseminen oli musertava isku, koska palvelulla olisi muuten ollut mahdollisuus saada uusia, kilpailijoilta siirtyviä uusia käyttäjiä.
Suurten teknologiayritysten puolueellisuus voi siis esiintyä useilla eri tavoilla. Rostila esittää johtopäätöksenä, että olisikin pyrittävä varmistamaan tietyt vähimmäisvaatimukset sille, millä edellytyksillä yritysten on tarjottava syrjimättömästi peruspalveluita kaikille.
&#8211; Kyse olisi sopimuspakkosääntelystä, samaan tapaan kuin vaikka sähköyhtiö tai puhelinyhtiö eivät saa päättää olla tarjoamatta palveluita asiakkaille, jotka yritysten näkökulmasta esittävät vääriä ajatuksia. Samaan tapaan voitaisiin vaatia, että isot maksupalvelujärjestelmät eivät voi päättää, että koska joillain henkilöillä tai yrityksillä on ”vääriä” näkemyksiä, taloudellinen tai boikottivalta käännetään tällaisia toimijoita vastaan.
Lataa kirjauutuus Some, sananvapaus ja vihapuhehysteria luettavaksi <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/some-sananvapaus-ja-vihapuhehysteria/">täältä</a>.

Suomen Perusta tutki: Suurten teknologiayritysten valta uhkaa sananvapautta

Venäjän on mahdollisesti sallimassa länsimaisten ohjelmistotuotteiden kopioinnin. Myös mikropiirinen kopiointi sallitaan. Erityisen huolestuttavaa on se, että totalitaarisen valtion viranomaiset pääsevät kopioimaan ja nuuskimaan länsimaisten ohjelmisto- ja somejättien paikallisia tietokantoja.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut länsimaat päättämään massiivisista Venäjään kohdistuvista pakotteista. Sanktioita on tiettävästi tulossa vielä lisää. Venäjä on vastannut omilla vastapakotteillaan sekä muun muassa aikeillaan <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/venaja-haluaa-kansallistaa-ulkomailta-vuokratut-lentokoneet-kiina-kieltaytyi-toimittamasta-maahan-varaosia/8375908">kansallistaa</a> maasta poistuvien yritysten toimintoja.
Aikeet takavarikoida yritysten omaisuutta ovat länsimaisittain katsottuna pöyristyttäviä ja takaavat sen, että yksikään länsiyritys ei investoi Venäjälle enää kuuna kullan valkeana.
Toisaalta Venäjän tarkoituksena on eristää itsensä eli kansalaiset muusta maailmasta, joten läntinen mielipide ja lainsäädäntö on valtiojohdolle yhdentekevä.
Tietokannat ja mikropiirit kopioidaan
Talouslehti <a href="https://writing.kemitchell.com/2022/03/05/Russia-to-Legalize-Software-Piracy.html">Kommersantin</a> mukaan Venäjä on nyt laillistamassa ohjelmistojen kopioinnin yhtenä keinona reagoida länsimaiden pakotteisiin. Venäjän lain mukaan patenttisuoja voidaan murtaa, jos ”valtion turvallisuus on uhattuna”.
Laki sallii myös tietokantojen ja mikropiirien kopioinnin. Erityisen mielenkiintoinen tilanne on silloin, jos totalitaarisen valtion tiedustelupalvelu nuuskii esteettä länsimaisten yritysten tietokantoja.
Vastasanktiot koskevat valtioita, jotka ovat Venäjän vihamielisten valtioiden listalla. Eli kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä esimerkiksi Yhdysvallat. <a href="https://arstechnica.com/tech-policy/2022/03/russia-mulls-legalizing-software-piracy-as-its-cut-off-from-western-tech/">Näin ollen</a> vaikkapa Microsoftin ja Applen ohjelmistotuotteita voi mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa hyödyntää Venäjällä täysin vapaasti.
&nbsp;

Venäjä sallimassa piratismin – kaikki on mahdollista valtion turvallisuuden nimissä

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin piti suorittaa laaja tarkkailumissio duuman vaaleissa, mutta Venäjä halusi rajoittaa tarkkailijoiden määrää. ETYJin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila kertoo nyt syistä, jotka johtivat hankkeesta luopumiseen.

&#8211; ETYJin oli tarkoitus toteuttaa laaja tarkkailumissio duuman vaaleissa, mutta Venäjä ilmaisi rajoittavansa tarkkailijoiden lukumäärää koronapandemiaan vedoten, vaikka maan koronarajoitukset eivät olisi estäneet maassa liikkumista. Olemme toimineet muun muassa Albaniassa, Kirgisiassa ja Yhdysvalloissa keskellä pahinta pandemiaa, joten toimintamme tarkoituksellinen rajoittaminen johti päätökseen olla osallistumatta tarkkailuun, kertoo kansanedustaja Vilhelm Junnila.
Venäjän viranomaiset eivät olleet yhteistyökykyisiä
Junnila kertoo ETYJin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) yrittäneen saada selkeät ja tarkat kriteerit rajoituksille, jotta se voisi rakentaa tarkkailumission vaatimusten ympärille, mutta Venäjän viranomaiset eivät olleet yhteistyökykyisiä.
&#8211; Meidän näkökulmastamme tarve oli 80 pitkäaikaistarkkailijalle ja 420 lyhytaikaistarkkailijalle, jotta voisimme saada vaalien toimittamisesta autoritatiivisen ja läpinäkyvän tilannekuvan. Sitä ei haluttu, ja siitä sitten tehtiin asianmukaiset johtopäätökset, Junnila sanoo.
Vaalit eivät olleet todelliset
Junnilan mukaan vaalien toteuttamista voi tulkita yleisellä tasolla. Vaaleissa ei ollut todellista kilpailuasetelmaa, ja niiden toteuttamiseen liittyi valtavia ongelmia.
&#8211; Käytännössä vaalit eivät olleet todelliset, sillä käytännön vaihtoehtoja ei ole olemassa. Opposition ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset on viety, äänestäjien hämäämiseksi on asetettu samannimisiä ja -näköisiä ehdokkaita ja äänestäjiä on myös painostettu. Jopa äänestämisen toteuttamiseen liittyi laajoja ongelmia esimerkiksi sähköisen äänestämisen suhteen, Junnila toteaa.
Hyödyllisiä idiootteja
Venäjä on painostanut Applen ja Googlen luopumaan opposition sovelluksista ja vaihtoehtoiset mediat on muutettu &#8221;ulkomaisiksi agenteiksi&#8221;, mikä käytännössä johtaa niiden toiminnan lakkauttamiseen. Junnilan mukaan Venäjä yrittää nakertaa vaalitarkkailun uskottavuutta kutsumalla maahan Kremlin hyväksymiä ja puolueellisia henkilöitä, joilla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä arvioida vaalien toimittamista.
&#8211; He ovat hyödyllisiä idiootteja Kremlille, jotka antavat kieli pitkällä meheviä lausuntoja valtiollisiin medioihin vaalien demokraattisuudesta. Tämä on täyttä roskaa, sillä heillä ei ole edellytyksiä varsinaiseen tarkkailuun, vaan tarkoituksena on kosiskella aateveljiä Venäjän kustantamilla matkoilla, Junnila jyrähtää.
Seuraavaksi Suomen valtuuskunta osallistuu Uzbekistanin vaaleihin lokakuussa.
&nbsp;

Junnila Venäjän duuman vaaleista: ”Käytännössä vaalit eivät olleet todelliset”

Teknologiajätit Apple ja Google lyövät kerrankin hynttyyt yhteen ja kehittävät teknisen järjestelmän, jonka avulla viranomaiset voivat jäljittää koronavirustartuntoja kaikkialla maailmassa. Sovelluksen viisaus on siinä, että se perustuu Wired-sivuston mukaan kontakteihin ihmisten välillä, eikä paljasta heidän paikkatietojaan.

Googlen ja Applen systeemi perustuu Bluetooth-lähiverkon hyödyntämiseen ja sen avulla pystytään selvittämään, ketkä ovat olleet tekemisissä toistensa kanssa tai ylipäänsä toistensa välittömässä läheisyydessä. Ohjelmointirajapinta (API) <a href="https://www.wired.com/story/apple-google-bluetooth-contact-tracing-covid-19/">hyödyntää</a> sekä iOS- että Android -ympäristöjä ja se on näillä näkymin viranomaisten käytettävissä toukokuun puoliväliin mennessä.
Perustuu vapaaehtoisuuteen
Järjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen eli applikaatiota ei pakoteta kenenkään puhelimeen. Sovellusta hyödyntävä ja Covid-19-tartunnan saanut henkilö ilmoittaa sovelluksessa saaneensa taudin. Tämän jälkeen puhelimiin, jotka ovat olleet kyseisen henkilön puhelimen läheisyydessä, voidaan lähettää varoitus altistumisesta ja ohjeita jatkotoimenpiteistä.
Kaikki järjestelmän tarvitsemat tiedot säilötään anonyymeinä paikalliseen, käytännössä terveysviranomaisen hallinnassa olevaan pilvipalveluun. Ajatuksena on, että terveysviranomaiset voivat muuttaa esimerkiksi altistumisen määritelmää sovelluksessa sitä mukaa, kun ymmärrys viruksen leviämistavoista kasvaa.
Yksityisyys säilyy
Sovellus ei hyödynnä puhelimen GPS-paikkasignaalia, joten se turvaa yksilön tietosuojan ainakin tältä osin. Tekniset spesifikaatiot löytyvät <a href="https://blog.google/documents/58/Contact_Tracing_-_Bluetooth_Specification_v1.1_RYGZbKW.pdf">täältä</a>. API antaa sovelluksen hyödyntää puhelimen Bluetooth-radiotaajuista yhteyttä, jonka kantama on vajaat 10 metriä. Tämän säteen sisällä on se kontaktiverkko, josta sovellus on kiinnostunut.
Tartunnanjäljittäjiä on jo käytössä useammassa maassa. Singaporen TraceTogether on ladattu käyttäjien puhelimiin jo <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/techjattar-i-samarbete-for-smittsparning">miljoona</a> kertaa. Saksan ja Norjan omat sovellukset otettaneen käyttöön hetikohta pääsiäisen jälkeen. Presidentti Donald Trump on suhtautunut epäillen Apple-Google -järjestelmän yksityisyyden suojaan. Hän on kuitenkin luvannut, että asia tutkitaan.
&nbsp;

Apple ja Google yhdessä jäljittämään koronatartuntoja – sovellus annetaan viranomaisten hyödynnettäväksi globaalisti

Amerikkalaiset digijätit ovat lyöneet hynttyyt yhteen nivoakseen kaikki kodeissa itsekseen puuhailevat älykkäät sähkölaitteet samaan verkkoon. Hellat, jääkaapit, pölynimurit, hälytyslaitteet, ihan kaikki. Yhteinen standardi on avuksi sekä kuluttajille, että laitevalmistajille.

Tänä vuonna koteihin on toimitettu 815 miljoonaa älylaitetta ja kasvua edelliseen vuoteen on 23,5 prosenttia, CNBC <a href="https://www.cnbc.com/2019/12/18/apple-google-amazon-zigbee-partner-on-smart-home.html">kertoo </a>.
Vuonna 2023 yhä viksumpia kodin laitteita pitäisi myydä vuodessa jo 1,5 miljardia kappaletta. On siis syytä luoda yhteinen standardi, jotta näin tapahtuisi ja kaikki laitteet ymmärtäisivät samaa kieltä ja toimisivat yhteen.
Kaikki tahtovat kuluttajan tiedot
Tähän asti kaikki hyvin, mutta kun kaikki laitteet toimivat yhteen ja käytännössä hallitsevat ihmisen arkea ja elämää, hänestä tulee samalla hyvin haavoittuvainen. Yritykset himoitsevat tietoa kuluttajan käyttäytymisestä ja mieltymyksistä myydäkseen hänelle yhä enemmän tavaraa tai palvelua, enemmän tai vähemmän tarpeellista.
Valtiot ovat samalla asialla. Erityisesti diktatuurimaiden johtajat ovat kiinnostuneita yksittäisten kansalaisten ja kansanryhmien ajatuksista sekä suunnitelmista. Niistä kun voi olla kiinni diktaattorin henkiriepukin. Sama motiivi näkyy laajemmin valtioiden välisissä mittelöissä, vaikkapa Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasodassa.
Kasvava osa maailman valtioista haluaa hallita kansalaisten ajatuksia ja mieltymyksiä. Siksi Kiina velvoittaa kiinalaiset yritykset toimittamaan tarvittaessa asiakasdataa ja samasta syystä Venäjä on valmis tarvittaessa sulkemaan pääsyn kansainväliseen internetiin.
”PCHIP ready”
Applen, Googlen, Amazonin ja kumppaneiden standardointiprojektin nimi on ”Project Connected Home over IP”. Jos älylaite täyttää kyseisen standardin vaatimukset, toosan kylkeen lätkäistään asiasta kertova lätkä. Vähän samaan tapaan kuin uusissa telkkareissa pitäisi tänään lukeman ”HD ready”.
Digijättien työyhteenliittymä aikoo saada standardin avoimet speksit valmiiksi ja jakoon vuoden 2020 loppuun mennessä. Vielä ei ole varmaa tietoa siitä, milloin ensimmäiset uuden standardin mukaiset laitteet pullahtavat markkinoille.

Nyt viedään tuhkatkin digipesästä: Apple, Google ja Amazon murtautuvat yhdessä koteihin

Perussuomalainen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner pitää komission Apple-päätöstä merkittävänä erävoittona veronkierron vastaisessa taistelussa. Euroopan komissio määräsi tänään teknologiajätti Applen maksamaan 13 miljardin euron lisäverot Irlantiin. Veropäätös koskee vuosia 2003-2014.

Komission mukaan Applen verotus on ollut Irlannissa niin lievää, että sen voidaan katsoa rikkoneen EU:n valtiontukisääntöjä. Komission mukaan Apple maksoi EU-maissa saamistaan voitoista 0,005 prosenttia veroja vuonna 2014.
&#8211; Applen saamat verohelpotukset antoivat yhtiölle selvän etulyöntiaseman kilpailijoihin nähden. Tämä on vastoin EU:n kilpailulainsäädäntöä, Ruohonen-Lerner sanoo.
&#8211; Suomalainen pk-yrittäjä ei voi edes haaveilla noin alhaisesta veroasteesta. Juuri tällaisten järjestelyiden avulla kansainväliset suuryritykset pelaavat pienet yritykset pois markkinoilta.
Applen edustaja oli keväällä Euroopan parlamentin verovaliokunnassa kuultavana. Tuolloin yhtiö kuitenkin kieltäytyi kertomasta europarlamentaarikoille Irlantiin maksettujen verojen määrää.
&#8211; Nyt selvisi syy vaitonaisuudelle, toteaa Ruohonen-Lerner, joka on toiminut Euroopan parlamentin verovaliokunnan aktiivisena jäsenenä yli vuoden.

Ruohonen-Lerner: Apple-päätös on tärkeä erävoitto

Tärkein asia saattoi jäädä piiloon puhelinten ja kellon alle: Maksaminen tulee nyt oikeasti ja voimalla Applen mobiililaitteisiin. Ensiksi Apple Pay -systeemi otetaan käyttöön tietty USA:ssa ja sitten joskus myöhemmin täällä periferiassa.
Apple.fi:n mukaan uusi iPhone 6 maksaa alkaen 699 euroa ja 6 Plussan lähtöhinta on 799 euroa. Käytännössä Suomessakin tapahtuu hirmuhinnasta johtuen todennäköisesti niin, että useimmat puhelimet myydän yhdessä liittymän kanssa.
Pikkukutosessa on HD-näyttö (1334&#215;750) ja isommassa isommassa oikea (1920&#215;1080) full HD.  Videokamera tallentaa full HD -kuvaa, mutta valitettavasti vain amerikkalaisittain, 30 tai 60 kuvaa sekunnissa. Tarkennus toimii kaiken ihan itsekseen ja jatkuvasti.
Erillisen FaceTime -kameralla (1280&#215;960) käy tietty selfieiden ottaminen, mutta myös videopuheluiden (HD 720p) käyminen naamakkain on mahdollista. Jotkut vähän viksummat voivat käyttää ominaisuutta suoriin netti- tai tv-lähetyksiin.
Apple julkaisi samassa rytäkässä uusien puhellinten kanssa myös älykellon. Muutama viikko sen jälkeen, kun Samsung oli julkaissut oman aikarautansa Gear S:n. Ajatusta on siis ilmassa.
Samsungin tapaan Apple Watchilla voi seurata urheiluun ja liikuntaan liittyvuä asioita ja voi sillä ohjata soitintakin. Ylipäänsä rannelaitteeseen on tuoto älypuhelimen pääasialliset sovellukset ja yhteensopivuus Applen uusimpien puhelinten kanssa.
Ja sitten se tärkein: pian maksuista suoriutuu rannetta heilauttamalla. Jos tilillä on katetta.
Applen uutuutta syynäsi <a href="http://vehkeilijat.fi" target="_blank">Vehkeilijat.fi</a>.

Apple

Suomen Perusta tutki: Suurten teknologiayritysten valta uhkaa sananvapautta

Venäjä sallimassa piratismin – kaikki on mahdollista valtion turvallisuuden nimissä

Junnila Venäjän duuman vaaleista: ”Käytännössä vaalit eivät olleet todelliset”

Apple ja Google yhdessä jäljittämään koronatartuntoja – sovellus annetaan viranomaisten hyödynnettäväksi globaalisti

Nyt viedään tuhkatkin digipesästä: Apple, Google ja Amazon murtautuvat yhdessä koteihin

Ruohonen-Lerner: Apple-päätös on tärkeä erävoitto

Kello käy Applelle

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025