Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

arabia

Suomessa on parhaillaan menossa työikäisten väestönvaihto. Kantaväestö vanhenee ja tilalle muuttaa väkeä muualta. Työn saannissa on ongelmia osalla tulijoista ja erityisen hankala tilanne on Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta saapuneilla turvapaikanhakijoilla.

Suomalaistaustaisten työikäisten määrä on vähentynyt 232 000 henkilöllä vuodesta 1990. Syynä se, että suuret sodanjälkeiset ikäluokat ovat poistuneet työmarkkinoilta. Ulkomaalaistaustaisten työikäisten määrä on kasvanut samaan aikaan 291 000 henkilöllä. Työikäisten määrä vähenee kuitenkin vielä 10 000 henkilöllä vuodessa seuraavat kaksi vuosikymmentä.
Suomessa on töissä 45 000 EU:n kansalaista ja Virosta täällä käy töissä 15 000 henkilöä. EU:n ulkopuolisia työskentelee maassamme 90 000. Työperäisesti maahan muuttaneiden työttömyysaste on hieman alle 20 prosenttia, <a href="https://ek.fi/wp-content/uploads/2021/10/20211017-tilastoja-maahanmuuttajien-tyollisyydesta.pdf">kertoo</a> Elinkeinoelämän keskusliiton ”Tilastoja maahanmuuttajien työllisyydestä”.
Maahanmuuttajamiesten työllisyysaste on kaiken kaikkiaan noin 60 prosenttia, riippumatta asuinvuosien määrästä. Naisilla se nousee 10 vuodessa 30 prosentista 60 prosenttiin.
Turvapaikan saaneiden työllistyminen surkeaa
Humanitaarisen maahanmuuton kautta Suomeen tulleiden työllisyys on kehnolla tasolla. Täällä on 40 000 turvapaikan saanutta ja heidän työllisyysasteensa on vain 39 prosenttia. Pakolaisena maahan tulleiden työllisyysaste vaihtelee EK:n mukaan selvästi lähtöalueen, sukupuolen ja maassa vietetyn ajan mukaan.
Somaliaa ja arabiaa puhuvien vieraskielisten työllisyysaste on kokonaisuudessaan heikoin, noin 44 prosenttia. Thainkielisistä työssäkäyviä on jo kaksi kolmesta. Vironkielisten työllisyysaste on asuinvuosista riippumatta lähellä kotimaisia kieliä puhuvien työllisyysastetta.
Vieraskielisten huono työllistyminen näkyy selvästi naisten ja erityisesti pienten lasten äitien osalta. Kotimaisia kieliä puhuvien äitien työllisyysaste oli 69 prosenttia vuonna 2019 ja vieraskielisten 31 prosenttia. Yhtenä syynä tähän on ”passivoiva kodinhoitotuki”.
Työttömyyden kokonaiskuva riippuu tulkitsijasta
<a href="https://www.stat.fi/til/tyti/2021/08/tyti_2021_08_2021-09-21_tie_001_fi.html">Työttömyysaste</a> eli työttömien osuus koko maan työvoimasta, oli Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 6,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,8 prosenttia. Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2021 elokuussa 1 355 000, mikä oli 85 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömyyttä tilastoidaan myös ”laajan työttömyyden” näkökulmasta. Laajan työttömyyden taso saadaan, kun työnhakijoiden määrään lisätään erilaisissa työvoimapoliittisissa palveluissa olevat. Työ- ja elinkeinoministeriön<a href="https://tem.fi/tyollisyyskatsaus"> tilastojen</a> mukaan laaja työttömyys oli kesäkuussa noin 420 000 henkilöä.

Suomalaistyövoima vaihtuu maahanmuuttajiin  väestön vanhetessa – turvapaikan saaneiden työllisyysaste 39 prosenttia

Poliisin käyttämän tulkkauksen tarve on viime vuosina kasvanut. Tulkatuimmat kielet ovat viro, venäjä ja arabia. Vuonna 2015 alkaneen, Suomeenkin kohdistuneen turvapaikanhakukriisin jälkeen poliisin ostamien tulkkauspalvelujen kulut kohosivat vuositasolla enimmillään jopa 4,5 miljoonaan euroon. Summasta suurin osa oli seurausta maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuvista menoista.

Maahanmuuttajien osuus väestöstä nousee Suomessa tasaisesti. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vakituisesti vuoden 2019 lopussa 412 644 vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisillä tarkoitetaan henkilöitä, joiden kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Vieraskielisten määrän kasvusta on samalla seurannut tulkkauspalvelujen käytön kasvava tarve julkisella sektorilla, etenkin poliisitehtävissä, joissa tulkkausta on edellisten kymmenen vuoden aikana tarvittu yhä enemmän. Tulkkauskustannukset jäävät valtion eli veronmaksajien maksettavaksi.
Kuntaliiton tilaaman<a href="https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/kuntaliitto-selvitti-vieraskielisen-vaeston-maara-yli-kaksinkertaistuu-vuoteen-2040"> selvityksen</a> mukaan maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Kasvua selittävät etenkin muuttovoitto ulkomailta sekä vieraskielisen väestön nuori ikärakenne.
Esitutkinnassa selvitetään tulkkauksen tarve
Hallintolaki edellyttää viranomaisen järjestävän tulkitsemisen ja kääntämisen viranomaislähtöisissä asioissa, joissa asianosainen ei osaa suomen tai ruotsin kieltä. Lisäksi myös esimerkiksi esitutkintalaki edellyttää esitutkintaviranomaisen, yleensä poliisin, selvittävän tulkkauksen tarpeen ja hankkivan tulkin tarvittaessa.
Esitutkintalain mukaan muulla kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisellä on oikeus esitutkinnassa käyttää kieltä, jota kyseinen henkilö ymmärtää ja osaa puhua riittävästi. Esitutkintaviranomaisen on selvitettävä, tarvitseeko asianosainen tulkkausta. Edelleen esitutkintaviranomaisen on huolehdittava siitä, että asianosainen myös saa tarvitsemansa tulkkauksen.
Viime vuosina tulkkausmenot kasvaneet
Poliisi erittelee erikseen poliisin toimintamenomomentilta maksetut tulkkauskulut, jotka liittyvät esitutkintaan ja maastapoistamis- ja noutokuljetus-momentilta maksetut tulkkauskulut.
Poliisin vuosina 2010-2020 maksamien tulkkauspalvelujen ostokuluista voi havaita, että vuonna 2015 alkaneen turvapaikanhakukriisin seurauksena poliisin ostamien tulkkauspalvelujen kulut kohosivat vuositasolla enimmillään yli 4,5 miljoonaan euroon. Kyseisenä vuonna 2015 poliisin tulkkauspalvelujen ostokulut olivat tarkalleen 4 543 346 euroa. Summasta suurin osa eli 3 251 047 euroa kertyi maastapoistamis- ja noutokuljetuksista.
Tulkkauskuluissa oli piikki myös seuraavana vuonna. Vuoden 2016 osalta kokonaiskustannukset tulkkauspalvelujen ostoista olivat 3 932 222 euroa, josta maastapoistamis- ja noutokuljetuksien osuus oli runsaat 2,5 miljoonaa euroa.
Vuosina 2017-2019 poliisin tulkkauskulut olivat vuositasolla vaihtelevasti kahden miljoonan euron molemmilla puolilla. Tuoreimpien eli vuoden 2020 poliisin tietojen osalta käy ilmi, että tulkkaukseen käytettiin kyseisenä vuonna 1 829 140 euroa. Edellisiin vuosiin verrattuna maastapoistamis- ja noutokuljetuskulujen osuus on suhteellisesti pienempi, sillä näihin kuluihin käytettiin 476 541 euroa. Loput tulkkauskuluista, 1 352 598 euroa olivat poliisin toimintamenomomentin kuluja.
Tulkkeja tarvitaan kuulusteluissa ja tiedoksiannoissa
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Anna-Riina Korteniemi kertoo Suomen Uutisille, että poliisin tulkkaustarpeet, tulkkien koulutus sekä tulkkausmarkkinat ovat selvästi muuttuneet edellisten kymmenen vuoden aikana. Kun vieraskielistä väestöä on maassamme enemmän, myös poliisin tulkkausta tarvitaan enemmän.
Korteniemi sanoo, että yleisimpiä ostopalveluilla hankittuja tulkkauskieliä ovat ne kielet, jonka kielisiä puhujia maassamme on muutenkin eniten.
&#8211; Kolme eniten tulkattua kieltä ovat viro, venäjä ja arabia. Näiden jälkeen tulee useampi kieli, joissa tulkkauksen tarve on tasaista. Kielitarpeet vaihtelevat suoraan sen mukaan, millaista tarvetta poliisin palveluiden alla esiintyy.
&#8211; Poliisi tarvitsee tulkkien palveluita hyvin erilaisissa tilanteissa. Esimerkkinä voin mainita kuulustelutilanteet ja tiedoksiannot tai ihan jo poliisin tarjoamien palveluiden alkuvaiheessa sen selvittämiseksi, miksi henkilö on poliisin palvelujen piiriin hakeutunut tai joutunut.
Oikeustulkkien palvelut ensisijaisia
Poliisi tarvitsee ensisijaisesti oikeustulkkien palveluita. Oikeustulkki tulkkaa erilaisissa oikeudellisissa viranomaisasioissa ja hallitsee niihin liittyvän ammattikielen sekä vakiintuneet ilmaukset työkielillään.
Opetushallitus ylläpitää oikeustulkkirekisteriä, johon oikeustulkkirekisterilautakunnan hyväksymät oikeustulkit merkitään.
&#8211; Rekisterissä olevien oikeustulkkien määrä on kuitenkin vielä pieni, joten asioimistulkkien käyttö on paikoin välttämätöntä. Lisäksi poliisi tarvitsee esimerkiksi erityiskoulutuksen saaneita rekisteröityneitä oikeustulkkeja lasten haastatteluja varten lapsiin kohdistuvissa rikosepäilyissä. Poliisin tulkkauspalveluiden käyttötarpeet ovat hyvin monimuotoiset ja tulkin ammattitaito korostuu, mitä vakavammasta tai herkemmästä asiasta on kyse, Korteniemi selventää.
Palvelut kilpailutetaan
Tulkkaus on kilpailutettava hankintalain edellyttämällä tavalla. Korteniemen mukaan poliisin tulkkauspalveluiden käyttö perustuu tällä hetkellä Hanselin kilpailuttamiin tulkkauspalveluihin.
Mikäli yksittäisessä asiassa ei ole saatavissa edellytykset täyttävää tulkkia, on poliisin hankittava tarpeeseen sopivaa tulkki kilpailutuksen ulkopuolelta.
&#8211; Poliisi ei voi pyytää satunnaisesti ketä tahansa tulkkia tulkkaamaan tilannetta, koska pääasiassa poliisin tulkkaustarpeet ovat salassa pidettävää tietoa esitutkinnasta, jonka johdosta tulkkauspalveluiden tuottaja ja kukin yksittäinen tulkki on turvallisuusselvitettävä. Poliisi painottaa oikeustulkkausdirektiivin mukaista laatua sekä tulkkauksissa että käännöksissä.
Lähtökohtaisesti tulkin valinnalla pyritään siihen, että asiakas saa asiaansa ammattitaitoista tulkkausta.
&#8211; Tulkin perustehtävänä on parhaalla mahdollisella tavalla välittää osapuolten välistä viestintää. Tulkki ei kuitenkaan ole asiassa oikeudellisen avustajan tai tukihenkilön roolissa, Korteniemi sanoo.
Tulkkauksen sisältö voidaan tarkistaa jälkikäteen
Poliisille tulkatun kielen vastaavuus alkuperäiskieleen pyritään varmistamaan eri tavoilla, ja tarvittaessa tulkkauksen sisältö voidaan jälkikäteen tarkistaa uudestaan.
&#8211; Poliisin päätökset ovat kirjallisia. Kuulustelut kirjataan kuulustelupöytäkirjaan ja tarvittaessa kuulustelutilanteet myös videoidaan, joten asiaan on mahdollista palata, mikäli ilmenee väärinymmärryksen tapahtuneen esitutkinnan aikana.
&#8211; Kuulustelun alussa kuulusteltavalta kysytään, ymmärtävätkö tulkki ja kuulusteltava hyvin toisiaan, jolla varmistetaan viestinvaihdon edellytyksiä. Lisäksi rikosasiassa, joka käsitellään vielä syyteharkinnassa ja tuomioistuimessa, seuraa useampikertainen tarkastelu, ja oikeussalissa asiakkaalla on taas tulkki käytettävissään, Korteniemi kertoo.

Vieraskielisen väestön määrä kasvaa – poliisi osti viime vuonna tulkkausta 1,8 miljoonalla eurolla

Poliisi on onnistunut murtamaan kahden laajalti Euroopassa rikolliskäytössä olleen viestipalvelun salauksen. Vuosi sitten luhistui Encrochat ja tänä keväänä Sky ECC. Rikolliset käyttävät koodinimiä eri asioille salatuissakin palveluissa ja ainakin Ruotsissa yleisin kieli on arabia.

Runsas vuosi sitten Ranskan poliisi mursi idioottivarmana pidetyn Encrochatin salauksen ja samalla viranomaisille <a href="https://stage.sudev.fi/poliisi-avasi-rikollisten-salatut-encrochat-viestit-kymmenen-murhaa-estetty-pelkastaan-ruotsissa/">avautui</a> Euroopan laajuinen ovi järjestäytyneen rikollisuuden sisäiseen viestintään. Viranomaiset tallensivat rikollisten viestiliikennettä useamman kuukauden ajan ennen palvelun sulkemista.
Jengirikollisten vastoinkäymiset ovat jatkuneet tänä keväänä, kun Belgian poliisi onnistui murtautumaan Sky ECC -viestijärjestelmän. Viranomaiset seurasivat sovelluksen kautta kulkevaa Euroopan laajuista liikennettä 15. helmikuuta alkaen aina maaliskuun alkupuolelle asti, jolloin poliisin<a href="https://www.hln.be/binnenland/politie-onderschept-1-miljard-berichten-van-criminelen-48-arrestaties-17-ton-cocaine-en-1-2-miljoen-euro-in-beslag-genomen~a5e45cf0/"> takavarikossa</a> jäi haaviin 17 tonnia kokaiinia sekä 1,2 miljoonaa euroa käteistä.
Rikollisilla suppea sanavarasto
Pelkästään Ruotsin poliisin hallussa on tuhansia Encrochatin kautta lähetettyjä viestejä ajalta, jolloin rikolliset luulivat salattua palvelua käyttäessään olevansa virkavallan ulottumattomissa. <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/jBkKGq/har-ar-gangens-hemliga-koder-i-encrochat">Materiaali</a> sisältää myös kuvaviestejä.
Poliisi on kerännyt myös viesteissä käytetyt koodisanat ja listannut niiden selkokieliset merkitykset. Keskeisin sanasto käsittää 61 koodia, joiden kautta piirtyy järjestäytyneen rikollisuuden tiivis ydin. Viestit ovat lyhyitä ja asiallisia. Rikollisten sanavarasto on erittäin suppea.
Arabia yleisin kieli
Koodinimien kielellinen alkuperä on selvitetty 22 tapauksessa. Näistä 15 ilmauksen alkuperäiskieli on arabia, viidessä tapauksessa kyseessä on turkki. Poliisi on jengirikollisten kielessä kuvaavasti ”aina”. ”Zumba”, ”äbi” ja ”äzi” ja ”zutt” sekä ”ladd” ovat kaupankäynnissä keskeisiä aineita.
”Inshallah” löytyy kuvaten sitä, että asioilla on ennen määrätty suunta. Serbokroatiaa, bosnian kieltä ja kurdiakin koodeissa löytyy.
Ruotsalaisesta Encrochat-materiaalista löytyy tietty myös kantakielisiä koodeja. ”Tabbe” on pistooli ja ”skorpa” osuvasti rynnäkkökivääri. Ammuksia tarkoittava sana on ”mat”.

Poliisi murtautui ammattirikollisten käyttämiin viestintäpalveluihin – koodisanojen yleisin kieli on arabia

arabia

Suomalaistyövoima vaihtuu maahanmuuttajiin väestön vanhetessa – turvapaikan saaneiden työllisyysaste 39 prosenttia

Vieraskielisen väestön määrä kasvaa – poliisi osti viime vuonna tulkkausta 1,8 miljoonalla eurolla

Poliisi murtautui ammattirikollisten käyttämiin viestintäpalveluihin – koodisanojen yleisin kieli on arabia

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025