Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

arvopaperiostot

Euroopan keskuspankki teki simulaatioita ostamalla eri määriä niin sanottuja vihreitä velkakirjoja. Vaikka keskuspankki käyttäisi koko osto-ohjelmansa näihin vihreisiin velkakirjoihin, sillä olisi vain lyhytaikainen ja vähäinen vaikutus saastuttamisen kutisemiseen. Aiheesta uutisoi <a href="https://uk.reuters.com/article/ecb-policy-climate/green-qe-would-only-help-climate-a-little-ecb-paper-finds-idUKKBN28O22C">Reuters</a>.

Vihreiksi yrityksiksi lasketaan ne yritykset, joiden tehtävä on vähentää saastuttamista. Esimerkiksi uusiutuviin energiamuotoihin keskittyvät yritykset lasketaan vihreiksi yrityksiksi.
Vähäisiä vaikutuksia
Vihreiden velkakirjojen osto vaikuttaisi vain lyhytaikaisesti, sillä keskuspankin mukaan ilmastonmuutos ja saasteet ovat pitkäaikainen ja rakenteellinen ongelma. Sen sijaan yrityslainojen ostojen teho näyttäytyy normaalissa yrityksen taloussyklissä.
EKP tutki simulaatioissaan muun muassa sitä, että keskuspankki myisi &#8221;ruskeita&#8221; velkakirjoja ja ostaisi vihreitä tilalle. Tutkijat havaitsivat, että tämän vaikutus saasteiden määrään ja kokonaistuottavuuden kasvuun on mitättömän pieni.
Toisessa simulaatiossa EKP ostaisi koko rahalla vihreitä velkakirjoja ja kolmannessa keskuspankki pitäytyisi markkinaneutraalina. Se tarkoittaa velkakirjaostoja tasapuolisesti kaikilta toimialoilta. Tutkijoiden mukaan näiden kahden simulaation ero on pieni niin kansantaloudellisesti kuin saastuttamisen määrään nähden.
Vihreä QE voi jopa lisätä saasteita
Tutkijoiden lisähavainto on, että ostamalla pelkkiä vihreitä velkakirjoja ei päästä tavoitteeseen siitä syystä, että se laskee myös ruskeiden yritysten lainojen korkoja. Se voi jopa kiihdyttää saastuttamista.
EKP on jo tähän mennessä ostanut taseeseensa yritysten velkakirjoja peräti 300 miljardilla eurolla. Siitä on tullut sen myötä määräävä tekijä euroalueen yrityslainamarkkinoille.

EKP tutki: ”Vihreiden” velkakirjojen ostoilla vain pieniä ja lyhytaikaisia vaikutuksia saastuttamiseen

Euroopan keskuspankin viime viikolla ilmoittama päätös lisätä arvopaperiostoja pandemiaohjelmassaan (PEPP) 500 miljardilla eurolla oli etukäteen odotettu markkinoilla. EKP ilmoitti, ettei se käytä välttämättä ohjelmaa täydessä mitassaan. Tämä johtuu pankin sisällä kasvavasta vastustuksesta.

PEPP-ostojen lisäys merkitsee sitä, että euromaiden ensi vuoden lainatarpeista valtaosa siirtyy EKP:n holviin. Vain vajaa kolmannes jää sijoittajille. Espanjan kymmenen vuoden lainakorot valahtivat alle nollan prosentin. Se merkitsee sijoittajalle varmaa tappiota, mikäli velkakirja pysyy sijoittajan salkussa eräpäivään asti.
Merkittävistä euromaista Italian ja Kreikan 10-vuotisissa lainoissa on vielä positiivinen korkotaso. Maltan ja Kyproksen vastaavat korot ovat niin ikään hieman nollan yläpuolella.
Osto-ohjelman kasvattaminen jatkaa samalla <a href="https://www.politico.eu/article/1545551/">kriisiajan rahapoliittisella linjalla</a>. Euroalue on ollut käytännössä 12 viimeistä vuotta kriisitilassa, mikäli asiaa punnitsee EKP:n rahapolitiikan mukaan.
Korkomanipulointia
EKP ei myönnä tavoittelevansa lainakoroille tiukkaa ohjausta. Sijoittajapiirit uskovat, että EKP tosiasiallisesti tavoittelee juuri alhaisia lainakorkoja.
– EKP ei halua sanoa ääneen tavoittelevansa ohjausta korkotasoille ja -eroille, BNP Paribas&#8217;n makrotalousosaston tutkimusjohtaja Richard Barwell kertoi <a href="https://www.ft.com/content/b69d136f-8dd9-4acb-ae43-5b150478bcb3">Financial Timesille</a>.
– Keskuspankin ammukset ovat käytännössä loppuneet. EKP:n tulee turvautua hyvään onneen ja euromaiden hyvään talouspolitiikkaan vauhdittaakseen kysyntää, vaikkakin EKP voi pumpata arvopaperien hintoja.
EKP:n sisällä korkotason manipulointi herättää närää. <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-ecb-policy-lagarde/ecbs-lagarde-bags-hard-won-deal-but-battle-with-hawks-has-only-begun-idUKKBN28L0W2">Reutersin</a> mukaan keskuspankin lähde kertoi tasaisten korkojen olevan huonoa taloudelle. Lähde toivoo markkinatalouden mukaista lainakorkojen hinnoittelua.
EKP jatkaa myös epäsuoraa pankkitukea lainaamalla pankeille rahaa miinus yhden prosentin korolla, kunhan pankit eivät supista lainakantaansa.

EKP senkuin lisää arvopaperiostojaan – pankin sisällä vastustus ostoille kasvaa

Euroopan keskuspankin lokakuisen kokouksen pöytäkirja vihjaa ennätyslöysän rahapolitiikan kevenevän entisestään. 
 
Pikavoittoja hakeville sijoittajille tuli kiire haalia euromaiden velkakirjoja myytäväksi voitolla EKP:lle. Tämän vuoksi Portugalin 10-vuotisen lainan jälkimarkkinakorko painui pakkaselle, <a href="https://www.ft.com/content/fc7d166f-a951-48e2-a33f-f7b58ab8c6cd">Financial Times</a> uutisoi.
Sijoittajat arvelevat EKP:n 1 350 miljardin euron arvopaperiostojen kasvavan entisestään. EKP on huolissaan heikentyvistä talousnäkymistä.
Pikavoittoja finanssipiireille
Sijoittajien hakivat ahkerasti mahdollisia luovutusvoittoja eritoten niiden euromaiden velkakirjoista, joilla on suurin korkoero Saksan vastaaviin velkakirjoihin. Nyt euromaista enää Espanjan, Italian ja Kreikan 10-vuotisilla velkakirjoilla käydään kauppaa hinnoilla, joka vastaa hieman positiivista korkotuottoa. Tuotto laskee velkakirjan hinnan noustessa.
Portugalin velkakirjamarkkinat osoittavat toisin sanoen sen, että sijoittajat olisivat valmiita maksamaan Portugalille siitä ilosta, että Portugali suostuisi lainaamaan heiltä rahaa kymmeneksi vuodeksi. Ilman EKP:n hillitöntä taseen paisuttelua näin tuskin olisi.
– Ei ole järkevää taistella tätä markkinaliikettä vastaan. Markkinat olettavat, että tämä velka katoaa EKP:n holveihin hyvin pitkäksi aikaa, varainhoitaja Ludovic Colin kertoo FT:lle.
Talouden tunnusluvuista viis
Luottoluokitusyhtiö Fitch Ratings arvioi Portugalin talouden supistuvan tänä vuonna 8,8 prosenttia. Yhtiö arvioi lisäksi, että maan velkaisuusaste nousee 136 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta. Euroalueella suuremmat velkaisuusluvut ovat vain Kreikalla ja Italialla.
Fitch luokittelee Portugalin velan BBB-luokkaan.
Sijoittajia nämä tunnusmerkit eivät huoleta. He ovat vakuuttuneita siitä, että EKP imuroi taseeseensa valtaosan – tai jopa kaiken – Portugalin uudesta velasta.
Kymmenvuotisen lainan jälkimarkkinakorko merkitsee samalla sitä, että Portugali saa itse markkinoilta huokeammin lainaa koronapandemian hoitoon kuin mitä EU:n elpymisvälineen lainaosuuteen tarttumalla.

EKP vihjaili edelleen löysentävänsä rahapolitiikkaansa – Portugalin 10-vuotiset lainat painuivat pakkaselle

EKP:n johdossa lisääntyy pelko siitä, että kansalaisten luottamus keskuspankkiin jatkaa rapautumistaan. Rapautumisen syitä ovat pitkään jatkunut säästäjiä rankaiseva nollakorkopolitiikka ja EKP:n eri toimenpiteiden epäselvyys kapulakielen käytön vuoksi.

<a href="https://www.ft.com/content/b04e4b9a-51da-4555-9769-bae2f651107b">Financial Times</a> kirjoittaa Euroopan keskuspankin pitkäikäisimmän johtokuntalaisen Yves Merschin näkemyksestä, jonka mukaan EKP:n ei tulisi laajentaa arvopaperiostojaan hiljattain roskalainaluokkiin vajonneisiin yrityksiin. Hän pidättäytyisi myös hyvin pitkäaikaisten velkakirjojen ostoista.
EKP voi jäädä velkavuorten vangiksi
Mersch varoittaa Euroopan keskuspankkia lukuisista ajatustasolla olevista toimista. Suurin huoli on, että EKP ei voisi palata normaaliin korkopolitiikkaan massiivisten velkamäärien vuoksi.
Jos inflaatio piristyy jossain vaiheessa, ei EKP voi hillitä liian ripeää inflaatiota koronnostoilla. Se voisi ajaa velkaiset euromaat ja yritykset velkaloukkuun. EKP:n taseessa olevat arvopaperit olisivat niin ikään vaarassa tulla yliarvotetuiksi. Kaikki tämä voisi johtaa uuteen finanssikriisiin.
Tästä syystä EKP joutuisi pitämään korkotasonsa nollansa ja antamaan inflaation kiihtyä pakon edessä mihin tahansa lukemiin.
Merschiä huolettavat keskuspankin mahdolliset viherostot Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmannin <a href="https://stage.sudev.fi/bundesbankin-johtaja-weidmann-ekp-ei-voi-korvata-poliittista-tahtoa-ilmastonmuutoksen-torjunnassa/">tavoin</a>.
Luotto keskuspankkiin vähenee
Mersch ei myöskään lähtisi laskemaan jo ennätysalhaalla olevia keskuspankkikorkoja. Hän pelkää kansalaisten luottamuksen rapistuvan EKP:n toimintaan koronlaskujen myötä.
Ekonomistit arvelevat, että negatiivisten korkojen painuessa yhä syvemmälle pakkaselle ne alkavat toimia päämääräänsä vastaan.
Mersch ei ruuvaisi EKP:n inflaatiotavoitetta Yhdysvaltain keskuspankin tavoin. EKP:n toinen johtokunnan jäsen Isabel Schnabel antaisi keskuspankille <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-ecb-policy-schnabel/ecb-should-weigh-taking-longer-to-hit-inflation-target-schnabel-idUKKBN2841XE">pidemmän aikavälin</a> saavuttaa hieman alle kahden prosentin inflaatiotavoitteen.
Schnabel myöntää EKP:n lukuisten epätavallisten rahapolitiikatoimien vähentäneet kansalaisten luottamusta Euroopan keskuspankkiin. Hän arvelee, että pankin käyttämä rahapiirien terminologia ei saavuta kansalaisia, vaan jää turhaksi kapulakieliseksi kikkailuksi.

EKP-pomot huolissaan: Kansalaisten luottamus keskuspankkiin hupenemassa

Euroopan keskuspankki ei voi luopua arvopaperiostoissaan tasapuolisuudesta tai kumota poliittisten päättäjien tekemiä päätöksiä. Näin kirjoittaa Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmann talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/ed270eb2-e5f9-4a2a-8987-41df4eb67418">Financial Timesissa</a>. EKP miettii parhaillaan ajatusta suosia vihreän teknologian yrityksiä arvopaperiostoissaan.

Weidmann kirjoittaa, ettei EKP:n tule kuitenkaan seisoa tumput suorana ilmastonmuutoksen edessä. Keskuspankki voisi odottaa tarkempia ja avoimempia riskianalyysejä, jotta vihreiden yritysten ostot olisivat vähäriskisempiä. Tällaisten arvopaperiostoilla tuettujen yritysten tulisi pystyä osoittamaan ilmastoystävällisyytensä.
Poliittiset valinnat tärkeitä
Weidmannin mukaan laaja kirjo ekonomisteista kertoo hiilipäästöjen hinnan olevan ratkaisevin avain ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Tämä hinnoittelu kuuluu poliittisten päättäjien tehtäväkentälle. Päättäjät voivat määritellä hiilipäästöjen verot ja tullit. Poliittisilla päättäjillä on myös demokraattinen oikeutus tehdä niin.
Sen sijaan EKP:n tehtävä ei ole suosia tai painaa lokaan tiettyjä yrityksiä ja toimialoja. Arvopaperiostot ovat keskuspankin tukitoimi koko taloudelle, hän kirjoittaa. Tuen tulee olla laajaa, eikä sillä pyritä vääristämään markkinahinnoittelua esimerkiksi suosimalla tiettyjä aloja.
Weidmann kirjoittaa, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on selvillä. Sen sijaan reitti päämäärään ei ole selvillä. Se voi johtua esimerkiksi poliittisen tahdon puutteesta.
EKP ei voi kuitenkaan korvata – saati kumota – poliittisia valintoja. Vihreiden yritysten suosiminen päästäisi poliittiset päättäjät vastuistaan romuttaen samalla keskuspankin itsenäisyyden.

Bundesbankin johtaja Weidmann: EKP ei voi korvata poliittista tahtoa ilmastonmuutoksen torjunnassa

Keskuspankit ovat vuosia varoittaneet yritysten raskaasta velkataakasta. Koronapandemian edessä samat keskuspankit ovat suorastaan ruokkineet lisävelkaantumista aina vain keveämmällä rahapolitiikallaan. Näin kirjoittaa Financial Timesin toimittaja Joe Rennison <a href="https://www.ft.com/content/3f764729-4bef-43d1-9641-5e2c3a6bc0de">artikkelissaan</a>.

Joe Rennison kirjoittaa keskuspankkien olevan tiukassa paikassa. Höyhenen kevyt rahapolitiikka tekee lainarahasta huokeaa ja se ruokkii lisävelkaa aiempien velkataakkojen päälle. Toisaalta keskuspankit eivät haluaisi katsoa yritysten konkurssiaaltoa ja siitä seuraavaa massatyöttömyyttä sivusta.
Alati kasvavien velkamäärien vuoksi seuraavat talouskriisit ovat aina vain vaikeampia ratkaista. Keskuspankit vastasivat finanssikriisiin ja nyt pandemiakriisiin samalla tavalla. Ne löysäsivät rahapolitiikkaansa.
Tarvitaan hurjaa talouskasvua
Jättipankki Bank of American luotto-osaston strategisti Hans Mikkelsenin mukaan keskuspankkien ratkaisu velkakriisiin on lapata lisää velkaa yrityksille. Oikotietä pois velkakriisistä ei ole.
&#8211; Velkataakkaa ei voida kutistaa ilman mittavaa talouskasvua. Keskuspankit eivät voi tälle mitään, hän toteaa.
Koronaviruksen myötä talouskasvu on vaarassa. Yritykset ovat toivoneet pikaista toipumista eristystoimien jälkeen, mutta pandemia on osoittanut merkkejä paluusta rajoitustoimien purkujen jälkeen.
Yritykset ovat keskimäärin velkaantuneempia kuin ennen pandemian vuoksi toteutettuja rajoituksia. Kaikki yritykset eivät välttämättä suoriudu veloistaan varsinkaan, jos rajoitustoimiin joudutaan uudelleen.
Yhdysvalloissa yritykset ovat nostaneet tänä vuonna enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
&#8211; Keskuspankkiirit tulevat myöhemmin uudelleen esittämään huoliaan yritysten raskaista velkamääristä, mutta he ovat luoneet itse tämän ongelman, Mikkelsen sanoo.
Tuotonhaku ohjaa riskipapereihin
Keskuspankkien aloittamat vähäriskisten valtiolainojen ostot pakottivat sijoittajat hakeutumaan riskipitoisempiin kohteisiin kuten yrityslainoihin. Yritysten lainojen kasvanut kysyntä on pudottanut myös yrityslainojen korkotasoa. Velkaantuminen on tullut siten huokeammaksi.
Yhdysvaltain yritysten lainakanta on kaksinkertaistunut yli 12 000 miljardiin dollariin sitten finanssikriisin.
Arvopaperiostoja laajennetaan
Maan keskuspankki Federal Reserve on varoittanut yritysten olevan vaarassa ajautua inhaan kierteeseen uusien talouskriisien myötä. Varoja ei ole investointeihin tuottojen vähentyessä ja velkojen hoito syö tulosta enemmän. Se voi aiheuttaa yritysten velkakirjojen kysynnän lopahtamista, lainakorkojen kasvuun ja sitä myöden yhä tukalampaan ahdinkoon.
Näin oli tapahtumassa maaliskuussa. Fed ei voinut juuri muuta kuin kertoa laajentavansa arvopaperiostojaan yritysten velkapapereihin. Pelkkä ilmoitus avasi velkakirjojen kysynnän ennennäkemättömälle tasolle &#8211; ja yhdysvaltalaiset yritykset käyttivät tilaisuuden hyväkseen. Ne velkaantuivat lisää huimaa vauhtia.
Fed joutunee siten huolehtimaan yritystenkin lainanhoidon mahdollisuuksista. Muussa tapauksessa koko maan talous voi ajautua lamaan konkurssiaallon myötä.

Keskuspankit varoittaneet vuosia velka-ansasta – nyt ne suorastaan usuttavat velkaantumaan

Saksan perustuslakituomioistuin linjasi, että maan valtiopäivien ja Saksan keskuspankin tulee vetäytyä EKP:n arvopaperien osto-ohjelmasta, ellei EKP pysty kolmen kuukauden sisällä avaamaan läpinäkyvästi ohjelmansa taloudellisia vaikutuksia. Perustuslakituomioistuin ei kuitenkaan voinut linjata sitä, onko ohjelma jäsenmaiden suoraa budjettirahoitusta.

Saksan perustuslakituomioistuin vastaanotti noin 1 750 saksalaisen ekonomistin ja lakimiehen valituksen vuonna 2015 EKP:n arvopaperien osto-ohjelmasta. Perustuslakituomioistuin halusi EU-tuomioistuimen käyvän läpi valituksen.
Vuonna 2018 EU-tuomioistuin ei nähnyt EKP:n elvytysohjelmassa mitään väärää ja palautti mielipiteensä Saksan perustuslakituomioistuimelle. Saksan perustuslakituomioistuin kuitenkin <a href="https://www.bundesverfassungsgericht.de/SharedDocs/Pressemitteilungen/EN/2020/bvg20-032.html">torppasi EKP:n ohjelman</a>. Sen mukaan EKP on ylittänyt toimivaltuudensa. EKP:n tehtävä on pitää euroalueen inflaatio hieman alle kahdessa prosentissa.
Sodanjulistus EU-tuomioistuimelle
Saksalaisen taloustutkimuslaitos Ifo-instituutin johtaja Clemens Fuest piti perustuslakituomioistuimen päätöstä &#8221;<a href="https://www.fr24news.com/a/2020/05/german-court-calls-on-ecb-to-justify-bond-buying-program.html">sodanjulistuksena</a>&#8221; EU-tuomioistuimelle.
Yhteisvastuulle on Saksassa rajut poliittiset esteet. Linjauksen myötä yhteisvastuu sai myös laillisuusongelman.
EKP:n entinen varajohtaja Vítor Constâncio kirjoitti, että EKP:n pandemiaohjelma (PEPP) joutuu välittömästi saksalaisten hampaisiin. PEPP-ohjelmassa on EKP:n vuosia harjoittamaa elvytysohjelmaakin vähemmän rajoituksia. EKP on esittänyt, että se voisi luopua keskuspankin pääoma-avaimen suhteessa suoritetuista arvopaperiostoista.
Pohja pois ilman Saksan luottokorttia 
 
EKP:n elvytysohjelmilta putoaa pohja pois, mikäli Saksan Bundesbank ei ole mukana EKP:n ostoissa. EKP on ostanut yli 2 200 miljardin euron edestä arvopapereita elvytysohjelmansa aikana.
EKP pystynee vakuuttamaan elvytysohjelmansa merkityksen, mutta se saattaa joutua tekemään rajoituksia pandemiaohjelmaansa. Tuomioistuin ei ottanut linjauksessaan kantaa PEPP-ohjelmaan.
Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-ecb-policy-germany-scholz/bundesbank-can-continue-to-buy-bonds-for-time-being-scholz-idUKKBN22H1LE">totesi</a> Bundebankin voivan jatkaa elvytysohjelmaa seuraavan kolmen kuukauden aikana.
EU ei ole liittovaltio 
 
Saksan perustuslakituomioistuin katsoi voivansa tyrmätä EU-tuomioistuimen linjan siitä syystä, että perustuslakituomioistuin katsoi EU:n jäsenmaiden olevan Lissabonin sopimuksesta huolimatta &#8221;sopimuksien isäntä&#8221;.
Tämä tarkoittaa sitä, että ilman liittovaltiorakennetta EU-tuomioistuin ei ohita perustuslakituomioistuimen päätöksiä.
Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta.

Saksan perustuslakituomioistuin mäiski märällä rätillä EU-tuomioistuinta – Saksan keskuspankki voi joutua irtaantumaan elvytysohjelmasta

Rahamarkkinoilla on näkynyt yhden kuumemittarin huolestuttava kehitys. Pankkien toisiltaan perimä luottokorko Libor on ollut pitkäaikaisessa nousussa viime vuoden loppupuolelta asti. Viimeksi Libor-korko nousi eurokriisin vuosina vuosikymmenen alkupuolella, ja sitä edeltävä nousu ajoittui juuri ennen finanssikriisiä. Libor-koron nousua on tavattu pitää merkkinä pankkien välisenä epäluottamuksena.

Libor-koron (London Interbank Offered Rate) nousu selkeästi yli keskuspankkien tarjoaman yhden yön korko (OIS) hämmentää, koska pankit voisivat rahatarpeissaan lainata rahaa myös keskuspankilta. Näiden kahden koron korkoero (Libor-OIS) on noussut pitkään, ja sen syytä on finanssimaailmassa arvuuteltu kuumeisesti.
Suurpankki Citin pääluottostrategi Matt King pitää Libor-koron nousun johtuvan keskuspankkien <a href="https://www.zerohedge.com/news/2018-04-04/matt-king-real-reason-behind-blow-out-libor-ois">rahapolitiikan muutoksesta</a>. Samaan <a href="http://gnseconomics.com/en_US/2018/04/04/central-bank-my-libors-keeper/">lopputulokseen</a> päätyi GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen.
Määrällinen kevennys loppumassa
Keskuspankit joutuivat epätavallisiin toimiin, kun kaksi sitkeää peräkkäistä kriisiä ravistuttivat taloutta. Tavallisesti keskuspankit nostavat ja laskevat ohjauskorkoa. Tätä korkotasoa voi hyvin kutsua pohjakoroksi. Taantuman hetkellä ohjauskorkoa lasketaan, jolloin luotoista tulee huokeampia. Se kiihdyttää kaikenkokoisia investointeja. Vastaavasti nousukaudella korkotasoa nostetaan talouden ylikuumenemisen torjumiseksi.
Finanssi- ja eurokriisi osoittautuivat kuitenkin niin viheliäisiksi, ettei korkotason pudottaminen nollan tuntumaan auttanut. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki EKP on pitänyt oman ohjauskorkonsa nollassa jo pitkän tovin. Korkotason lisäksi tarvittiin määrällistä kevennystä, missä keskuspankit alkoivat ostaa markkinoilta valtioiden joukkovelkakirjoja ja jopa joidenkin yritysten velkakirjoja.
Tällä tavoin markkinoille muodostui arvopapereiden ostaja, mikä tuki arvopapereiden hintoja. Korkopapereissa tämä tarkoittaa korkotason laskua. Se ajoi korkosijoittajat hakemaan tuottavampia eli korkeakorkoisempia velkapapereita. Tämä tuki siten niidenkin arvopapereiden hintoja, joita keskuspankit eivät ostaneet.
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on kuitenkin aloittanut jo määrällisen tiukentamisen. Se tarkoittaa keskuspankin jo ostamien arvopapereiden myymistä takaisin markkinoille tai ainakin se jättää omistamiensa luotot uusimatta.
Uuden taantuman vaara
Malinen kirjoittaa, että Yhdysvaltain lisäksi myös EKP on päättämässä arvopapereiden osto-ohjelmansa. Vaikka määrällinen kevennys on nostanut talouden ankeasta anemiasta, on sillä myös varjopuolensa. Se voi paisuttaa arvopaperien hintaa poskettoman ylihintaisiksi.
Malisen mielestä keskuspankeilla ei ole ruutia torjua seuraavaa taantumaa, jos ne eivät voi ensin purkaa määrällistä kevennystä. Korkotasoa ei voida laskea seuraavan taantuman iskiessä, jos se on jo pohjalla. Sitä pitäisi pystyä nostamaankin ensin. Arvopapereitakin pitäisi pystyä myymään ennen kuin niitä voidaan joutua ostamaan lisää. EKP:n suomalainen johtokunnan jäsen Erkki Liikanen olisi tarpeen vaatiessa <a href="https://www.cnbc.com/2018/03/27/ecb-erkki-liikanen-said-central-bank-could-still-yet-extend-its-massive-bond-buying-program.html">jatkamaan osto-ohjelmaa</a>.
Malinen kirjoittaa, että keskuspankit ovat puun ja kuoren välissä. Määrällinen tiukentaminen voi johtaa uuteen taantumaan, koska määrällisen kevennyksen purkaminen ilmenee finanssimaailmassa tismalleen päinvastoin kuin sen aloittaminen teki. Arvopapereiden hinnat ovat vaarassa laskea. Tämä voisi laukaista uuden taantuman.

Talouden kuumemittari pitkäaikaisessa nousussa – voi laukaista uuden taantuman

Saksan perustuslakituomioistuin pitää Euroopan keskuspankin arvopaperien osto-ohjelmaa mahdollisesti sääntöjen vastaisena. Se aikoo kuitenkin kysyä <a href="http://www.reuters.com/article/us-ecb-policy-court-idUSKCN1AV0PN">EU-tuomioistuimelta</a> kantaa asiaan.

EKP kiirehti puolustamaan määrällisenä kevennyksenä tunnettua osto-ohjelmaansa. EKP:n oman näkemyksen mukaan keskuspankki toimii sääntöjensä mukaan. Osto-ohjelman mukaisesti EKP ostaa euromaiden joukkovelkakirjoja ja muita arvopapereita 60 miljardilla eurolla kuukaudessa.
EU-tuomioistuimen kannan odottaminen merkitsee myös sitä, että osto-ohjelma ehtii päättyä ennen mahdollisia tuomioita. EKP muistuttaa, että se on aikeissa lopettaa ostot tänä vuonna. Keskuspankki <a href="http://www.dw.com/en/germanys-top-court-raises-doubts-about-ecb-asset-purchases/a-40092440">alkaa myydä</a> ostamiaan arvopapereita ensi vuodesta alkaen.
<h4>Saksalaiset säästäjät ahtaalla</h4>
EKP:n ennennäkemättömät ohjelmat ovat painaneet korkotason nollan tuntumaan. Tämän tarkoituksena on saada pankkien luotonanto houkuttelevaksi. Samalla säästäjät kärsivät. Närkästyneet saksalaispolitiikot valittavat alhaisen korkotason näivettävän saksalaisten säästöjä ja osto-ohjelman palkitsevan vastuuttomia euromaita. Saksassa pidetään liittopäivävaalit syyskuussa.
Kanteen tehneiden mielestä EKP rahoittaa takaoven kautta euromaita, ja että Saksan keskuspankki on suurimpana arvopaperien ostajana sälyttämässä riskit saksalaisille veronmaksajille.
&nbsp;

Saksan perustuslakituomioistuin: EKP saattoi ylittää toimivaltuutensa

Kansainvälinen kehitys- ja yhteisyöjärjestö (OECD) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) ovat aiemmin syyskuussa vaatineet Euroopan keskuspankilta (EKP) lisätoimia euroalueen aneemisen talouskehityksen piristämiseksi. Nyt vaikutusvaltaiset ekonomistit ovat ajatuspaja CEPR:ssä (Centre for Economic and Policy Research) tulleet samaan päätelmään, talouslehti The Wall Street Journal <a href="http://online.wsj.com/articles/gloom-gathers-over-eurozone-outlook-1411982061">kirjoittaa</a>.
Euroalueen inflaatio putosi 0,3 <a href="http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/2-30092014-AP/EN/2-30092014-AP-EN.PDF">prosenttiin</a>. Belgiassa inflaatio oli maan <a href="http://statbel.fgov.be/en/statistics/figures/economy/consumer_price_index/">tilastokeskuksen</a> mukaan pudonnut deflaation puolelle. Espanjassa kuluttajahinnat jatkoivat <a href="http://www.ine.es/en/daco/daco42/daco4218/ipce0914_en.pdf">putoamistaan</a>.
Poliittinen pidättäväisyys voi kuitenkin vesittää EKP:n suurimittaiset ostot, Financial Timesissa <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/e0a08022-459c-11e4-ab10-00144feabdc0.html">todetaan</a>. EKP on todennut, että se ei osta taseeseensa riskipitoisia arvopapereita jos euromaiden hallitukset eivät tule takaamaan mahdollisia tappioita.
Analyytikoiden mielestä suurta hyppäystä parempaan ei ole tosin luvassa, mikäli EKP ei lähde markkinoille ostamaan myös arveluttavampia arvopapereita.
<h4>Saksassa vastamyrsky</h4>
IFO-instituutin (taloudellinen tutkimuslaitos) johtaja Hans-Werner Sinn kirjoittaa puolestaan täysin toisella sävelellä Financial Timesin <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/09b1d31c-47c8-11e4-ac9f-00144feab7de.html">mielipidekirjoituksessaan</a> siitä, mitä EKP:n tulisi tehdä.
Sinn syyttää EKP:ta mandaattinsa ylittämisestään. Hän kuvaa EKP:n toimineen niin, että keskuspankki on vain ostanut taseeseensa – euroalueen veronmaksajien niskaan – yksityisten holtittomasti myöntämiä ja ottamia luottoja. Hän katsoo, että euromaiden valtiolainaostojen jälkeen EKP lähtee seilaamaan yksityismarkkinoiden velkakirjalaineille.
Sinn ripittää kovin sanoin eteläisten euromaiden hallituksia, jotka ovat näiden &#8221;häivebail-outtien&#8221; myötä saaneet lisätä velkahurmostaan kaiken aikaa. Samalla pohjoisten euromaiden hallitukset ovat nojanneet taakse päin huojentuneena siitä, ettei näitä tukipaketteja tarvitse siten nuijia läpi kansallisissa parlamenteissa.
Sinn muistuttaa UBS-pankin toimitusjohtajan ja Bundesbankin ex-johtaja Axel Weberin sanoneen, että EKP alkaa muuttua roskapankiksi.
Sinn kirjoittaa Saksan perustuslakituomioistuimen todenneen, ettei tällainen toiminta ole Saksan perustuslain mukaista, ja että Saksan hallitus ei voi vain katsella tyynesti sivussa maailman menoa. Hän toteaa saksalaisilla olevan täysi oikeus haastaa hallitus oikeussaliin perustuslakinsa rikkomista vastaan.

arvopaperiostot

EKP tutki: ”Vihreiden” velkakirjojen ostoilla vain pieniä ja lyhytaikaisia vaikutuksia saastuttamiseen

EKP senkuin lisää arvopaperiostojaan – pankin sisällä vastustus ostoille kasvaa

EKP vihjaili edelleen löysentävänsä rahapolitiikkaansa – Portugalin 10-vuotiset lainat painuivat pakkaselle

EKP-pomot huolissaan: Kansalaisten luottamus keskuspankkiin hupenemassa

Bundesbankin johtaja Weidmann: EKP ei voi korvata poliittista tahtoa ilmastonmuutoksen torjunnassa

Keskuspankit varoittaneet vuosia velka-ansasta – nyt ne suorastaan usuttavat velkaantumaan

Saksan perustuslakituomioistuin mäiski märällä rätillä EU-tuomioistuinta – Saksan keskuspankki voi joutua irtaantumaan elvytysohjelmasta

Talouden kuumemittari pitkäaikaisessa nousussa – voi laukaista uuden taantuman

Saksan perustuslakituomioistuin: EKP saattoi ylittää toimivaltuutensa

EKP:lta odotetaan lisätoimia

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025