Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

arvostus

Hallitus panostaa omaishoitajiin – ”On oikeudenmukaista, että heidän työlleen osoitetaan viimein enemmän arvostusta”

Eduskunta äänesti maanantaina hallituksen esityksestä koskien hoitajien pakkotyölakia. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen ihmettelevät, miksi lakia ei vedetty pois, vaikka teho-osastojen lakon lisäksi myös kotihoidon lakko kiellettiin oikeudessa.

&#8211; Käsittelyn aikana saimme tiedon, että oikeus oli kieltänyt myös Helsingin kotihoitoon kaavaillun lakon. Tämän tiedon myötä viimeinenkin oikeutus pakkolailta poistui. Tästä huolimatta hallitus ei vetänyt esitystään pois, vaan junttasi lain voimaan. Hoitajia jäivät tukemaan ainoastaan perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja viisi vasemmistoliiton kansanedustajaa. Vaikuttaa siltä, että kaapin paikan osoittamisesta hoitajille tuli hallitukselle arvovalta- ja kokoomukselle arvokysymys, Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen pohtivat.
Pahentaa vastakkainasettelua ja katkeruutta
Perussuomalaiset eivät hallituksen perusteluja lain välttämättömyydestä sulattaneet.
&#8211; Tämä laki ainoastaan pahentaa vastakkainasettelua ja katkeruutta, hoitajat ovat syystäkin loukkaantuneita. Hallitusta kiinnostaa potilasturvallisuus ainoastaan tekosyynä lakon murtamiselle. Suomessa kirjattiin viime vuonna yli 9 000 potilasvahinkoa, siis yli 24 joka päivä. Tämä ei hallitusta kiinnostanut, vaan hallitus alkoi puhua potilasturvallisuudesta vasta, kun hoitajat vaativat lisää palkkaa ja uhkasivat mennä lakkoon.
&#8211; Hallitus on ratkaissut hoitoalan ongelmia ainoastaan paperilla, eikä hallitus pysty toteuttamaan säätämäänsä hoitajamitoitusta käytännössä. Huonoin mahdollinen päätös tässä tilanteessa on lytätä hoitajat ja osoittaa heille, että he ovat tasan niin tärkeitä, että heidät pakotetaan töihin, mutta eivät niin tärkeitä, että heille pitäisi maksaa kunnollista palkkaa. Mitään ymmärrystä tai tukea naisvaltaisten alojen pienipalkkaisille ja ammattitaitoisille työntekijöille ei naisvaltaiselta hallitukselta löytynyt, Juvonen moittii.
Suomalaisia hoitajia arvostetaan ulkomailla
Suomalaisia hoitajia arvostetaan kaikkialla muualla paitsi Suomessa.
&#8211; Yhä useampi hoitaja uupuu työssään ja moni on hakeutumassa toiselle alalle tai töihin naapurimaihin. Lapissa Ruotsin puolelle siirtyvä lähihoitaja saa palkkaansa tuhannen euron korotuksen, sairaanhoitaja vieläkin enemmän, Norjan palkoista tai työehdoista puhumattakaan. Suomalaisten hoitajien ammattitaitoa arvostetaan ulkomailla, mutta Suomessa ei, ja ratkaisuksi tarjotaan filippiiniläishoitajien palkkaamista, joka ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, koska hoitajapula on kuitenkin kansainvälinen ilmiö.
&#8211; Pelkästään vanhuspalveluihin tarvittaisiin 30 000 uutta työntekijää tällä vuosikymmenellä, mutta valtio ja kuntatyönantaja kiihdyttävät tällä pakkotyölailla joukkopakoa entisestään ja ajavat nykyisetkin hoitajat vuokratyöfirmoihin paremman palkan ja joustavamman työajan toivossa. Tämä ei ole ratkaisuhakuista eikä pitkäjänteistä. Hallituksella on rahaa vaikka mihin toisarvoiseen, mutta rahat loppuvat aina juuri silloin, kun on kyse hoitajien palkoista, Juuso ihmettelee.
Työn houkuttelevuutta lisättävä
Pitkällä tähtäimellä ainoa ratkaisu hoitajapulaan on lisätä hoitotyön houkuttelevuutta.
&#8211; Tilanne, jossa monet koulutetut ja ammattitaitoiset hoitotyön ammattilaiset vaihtavat alaa huonojen työolojen takia, on Suomen kannalta kestämätön. Palkkatasomme on jäänyt pahasti jälkeen muista Pohjoismaista ja moni lähtee ulkomaille töihin, koska siellä myös työoloihin kiinnitetään enemmän huomiota. Meillä on vakava ongelma hoitoalan veto- ja pitovoiman suhteen, ja hallituksen välinpitämätön tai jopa syyllistävä suhtautuminen hoitoalan ongelmiin vain pahentaa tilannetta entisestään.
&#8211; Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, johon vastatessaan ministeri Krista Kiuru puhui koulutuksesta, hyvästä johtamisesta ja työhyvinvoinnista. Ministeri ei kuitenkaan vastannut, mitä näiden asioiden eteen aiotaan tehdä. Hallituspuolueiden vaalipuheet eivät ole toteutuneet missään muodossa, vaikka aikaa korjata hoitajien asiat olisi ollut jo yli kolme vuotta. Suurista puolueista ainoastaan perussuomalaiset antoi tukensa hoitajille, Reijonen kiteyttää.

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Oikeus kielsi myös kotihoidon lakon – eduskunnan enemmistö halusi silti näyttää hoitajille kaapin paikan

Pirkanmaalle etsitään ulkomaisen sairaanhoitajatutkinnon suorittaneita hoitajia. Heistä koulutetaan joko lähihoitajia tai hoiva-avustajia oppisopimuksella. Lähihoitajakoulutus kestää kaksi vuotta ja hoiva-avustajaksi pääsee noin 2–3 kuukauden koulutuksella.

&#8211; Ulkomailta tuodut hoitajat eivät ole ratkaisu suomalaisen vanhustenhoidon ongelmiin. Sen sijaan hoitajien rekrytointi ulkomailta rikkoo vahvasti eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteita varsinkin, kun koulutettu hoitajat saapuvat Suomeen tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä. Kun palkkaus tehdystä työstä on vielä matalin mahdollinen, Suomi rikkoo myös Agenda 2030 -periaatteita olla mukana poistamassa köyhyyttä Euroopasta. Ulkomailta haettu hoitaja on näin entistäkin alipalkatumpi hoitaja, sanoo hoitajataustainen kansanedustaja Arja Juvonen.
&#8211; Rekrytoijat hakevat ulkomailta ammattiosaajia, sairaanhoitajia, mutta palkkaavat heitä hoiva-avustajaksi tai jopa siivoojiksi. Kyseessä on maksimoitu tuotto ja kikkailu, joka tekee ulkomaalaisesta hoitajasta vain pienen pelinappulan hoivabisneksen ja kansainvälisen talouden kentällä. Tällainen toiminta ei ole oikein, eikä sellaista tule edistää.
Köyhien hyväksikäyttöä
Ulkomaalaisten sairaanhoitajien rekrytointi Suomeen ei ole uusi asia. Raportti Sairaanhoitajia Filippiineiltä- Näkökulmia kestävään kansaninväliseen rekrytointiin (Päivi Vartiainen, Marja Koskela ja Pirkko Pitkänen, 2018) kertoo asiasta seuraavaa:
Neljän vuoden sairaanhoitajan pääopinnot ja vuoden laillistamisopinnot omassa maassaan suorittaneet filippiiniläiset sairaanhoitajat saapuivat aikoinaan vanhustenhoidon työkentälle tilanteeseen, jossa heidän sairaanhoitajan tutkintoa ei hyväksytty lailliseksi tutkinnoksi. He eivät voineet toimia sairaanhoitajan tai lähihoitajan tehtävissä, vaan heidät kelpuutettiin ainoastaan hoiva-avustajiksi.
Osa filippiiniläisistä sairaanhoitajista opiskeli Suomessa oppisopimuksella lähihoitajiksi, mutta sai edelleen hoiva-avustajan palkkaa. Valmistumisensa jälkeen hänelle ei myöskään saattanut löytyä lähihoitajan toimenkuvaa, vaan työskentely jatkui hoiva-avustajana. Myös suomen kieli tuotti monille vaikeuksia.
&#8211; Hoitajat lähtevät pakoon oman maan köyhyyttä tienatakseen rahaa ja voidakseen auttaa myös läheisiään kotimaissaan. He siirtyvät ulkomaille tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä pienellä palkalla. Sitä, että ulkomaalaiset hoitajat voivat olla työteliäitä ja taloudellisesti heikossa asemassa omassa maassaan, ei voi käyttää perusteluna tällaiselle hyväksikäytölle. Sen sijaan tulee ihmetellä, että oman maamme tekemiä suuria virheitä riittävän hoivahenkilöstön ylläpitämisessä ei Suomessa ymmärretä, Juvonen ihmettelee.
Palkka ei houkuttele
Juvonen mielestä Suomen pitäisi sen sijaan houkutella hoitoalalta poistuneet kotimaiset hoitajat takaisin koulutus- ja palkkapolitiikkaa kehittämällä.
&#8211; Sujuvia opintopolkuja ja mahdollisuuksia päivittää osaamista kuin myös mahdollisuuksia opiskella lisätutkintoja, jotta alalla on koko ajan eri alojen osaajia. Pääkaupunkiseutu tarvitsee niin hoitajia kuin myöskin osaavia esimiehiä, joten hoitotyön johtamiskoulutuksella on myös kiire.
&#8211; Vanhustenhoito on ala, joka liian pienillä resursseilla varustettuna viime kädessä uuvuttaa sen työteliäimmänkin taakkansa alle ja kärsijänä on aina silloin potilas. Suomalaisia hoitajia on valtavasti, mutta työstä on tehty mahdotonta tehdä. Ei kukaan jaksa, kun joutuu hutiloimaan ja juoksemaan koko ajan hoitotyötä tehdessään. Kun hoitajan sydän menee rikki, hän vaihtaa alaa. Kutsumustaan vastaan ei voi toimia. Hoitoalan alipalkkaus on myös syvä ongelma. Palkkaus on laitettava kuntoon, Juvonen vaatii.

Juvonen: Ulkomailta haettu hoitaja on entistäkin alipalkatumpi hoitaja

Keskustelu hoitoalan työntekijöiden koronalisistä on noussut uutisotsikoihin useaan otteeseen kuluvan vuoden aikana. Muualla hoitajille maksetaan koronalisiä, mutta Suomessa hallitus tuntuu katsovan, että kiitos riittää.
 
&#8211; Useissa Euroopan maissa hoitoalan henkilöstölle on maksettu korvauksia koronaepidemian aiheuttaman kuormituksen vuoksi, mutta Suomessa asiasta on oltu hyvin vaitonaisia. Tehy vetosi koronalisän puolesta jo keväällä, mutta hallitus ei ota asiaan mitään kantaa. Hoitajille satelee kyllä kiitoksia, mutta taloudellisesta kompensaatiosta ei ole lausuttu halaistua sanaakaan, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ja muistuttaa:
&#8211; Hoitotyö on raskasta ja alipalkattua suhteessa työn vaativuuteen. Palkkataso on muita Pohjoismaita huonompi, mikä kertoo hoitotyön heikosta arvostuksesta Suomessa.
Alanvaihtoa ja työvoimapulaa
Hoitoalalla jatkuvasti yleistyvä alanvaihto ja työvoimapula uhkaavat kiihtyä entisestään hoitajien uupuessa koronan tuoman ylimääräisen työtaakan vuoksi.
&#8211; Valmiuslain voimassaolon ajan valtiovalta suhtautui hoitajiin kuin orjatyövoimana. Sen sijaan, että olisi esimerkiksi puhuttu kolmikannasta, kuten hallitus tekee sysätessään vastuun muissa työmarkkina-asioissa muille, hoitajien osalta otettiin käyttöön ja pidettiin pitkään voimassa hoitohenkilökohtaa koskevat valmiuslain pykälät, joilla muun muassa henkilöstön oikeutta vaihtaa työpaikkaa tai pitää lakisääteisiä vapaitaan heikennettiin.
&#8211; Kuten ravintoloiden rajoitukset, nämäkin pykälät kohdistettiin koko maahan, siis sellaisiinkin maakuntiin, joissa ei ollut viikkoihin tai kuukausiin havaittu yhtään koronatartuntaa, Antikainen muistuttaa.
Hoitajat eivät koe saavansa arvostusta
Kuntapuolelta arvioidaan kymmenen vuoden sisällä jäävän eläkkeelle yli 30 000 hoitoalan ammattilaista eikä uusia hakijoita ole riittävästi paikkaamaan vajetta.
&#8211; Hoitajat kokevat, ettei heidän työpanostaan arvosteta, eikä alalle hakeudu riittävästi uusia opiskelijoita. Hoitajamitoituksen toteutumiseen tarvitaan lisää koulutettua työvoimaa, mutta pako alalta vain kiihtyy. Lisäksi moni Suomessa koulutettu hoitaja lähtee ulkomaille töihin paremman palkan tai parempien työolojen toivossa. Kuka huolehtii Suomen ikääntyvästä kansasta, mikäli hoitoalalle ei saada uusia työntekijöitä? Antikainen kysyy.
Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien hoitoalan koronalisää ja hoitoalan tulevaisuutta Suomessa.

Antikainen: Hoitajat eivät ole orjatyövoimaa – ”Ansaitsevat parempaa kohtelua”

Perussuomalaiset Naiset vaatii, että naisvaltaisten alojen, kuten hoito- ja palvelualojen, palkkoja tarkastetaan pikaisesti ylöspäin. PS-Naiset toteaa, että on valitettavasti tarvittu globaali koronakriisi näiden ammattikuntien arvostuksen nostamiseksi. 


&#8211; Esimerkiksi hoitoalan työntekijöistä puhutaan aina kauniisti juhlapuheissa, mutta palkassa se ei näy. Jotta lähihoitaja tulee toimeen palkallaan, hänen on kerättävä tuntilistalle pyhäpäiviä, iltoja ja öitä, jotta edes inhimillinen palkka jäisi käteen, Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa huomauttaa.
Palvelualat tärkeässä huoltovarmuusroolissa
PS-Naiset muistuttaa, etteivät työntekijät tule toimeen kauniilla puheilla, vaan arvostuksen tulee näkyä palkassa.
&#8211; Erityisessä palkkakuopassa ovat yksityisten palvelualojen työntekijät. Vasta tällaisen kriisin kohdatessa olemme huomanneet, miten jo huoltovarmuudenkin kannalta on tärkeää, että elintarvikkeiden jakeluketjussa on ihmisiä töissä aina ruoantuotannosta kaupan kassaan saakka.
&#8211; Nämä henkilöt eivät voi hoitaa töitään etänä. Ilman heitä elintarvikehuolto kärsisi pahoin ja yhteiskunta ei kerta kaikkiaan pyörisi. Lisäksi he vaarantavat myös terveytensä palvellessaan meitä.
Omaishoitajat säästävät
PS-Naisten mukaan myös omaishoitajan palkkioita on nostettava. Alkuun olisi yksinkertaisin asettaa omaishoidontuki verovapaaksi ja määritellä, ettei omaishoidontuki vaikuta muihin mahdollisiin tukiin.
&#8211; Suuri osa omaishoitajista on eläkeläisiä. Jos he eivät hoitaisi omaisiaan, yhteiskunnalle aiheutuisi miljardien lisäkulut puhumattakaan inhimillisesti tärkeästä työstä.
Kuntia ei saa jättää maksumiehiksi
PS-Naiset korostaa, että palkankorotuksia ei saa jättää yksin kuntien vastuulle. Perussuomalaiset on esittänyt valtion kuluja leikattavaksi muista menoista kuten tehottomasta kehitysavusta sekä taloudelle haitallisesta maahanmuutosta.
&#8211; Näistä voidaan vuositasolla säästää miljardi – jopa enemmän. Tämä raha on saatava suomalaisten käyttöön.

PS-Naisten vappuvaatimus: Työn arvostuksen tulee näkyä palkassa

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee mitä hallitus aikoo tehdä omaishoidon kehittämiseksi tällä vaalikaudella.

Omaishoitajien merkityksestä ja omaishoidon järjestelmään liittyvistä haasteista on käyty julkista keskustelua jo pitkään. Tästä huolimatta omaishoidon kehittäminen ei ole edennyt toivotulla tavalla.
&#8211; Kaikki kansanedustajat tuntuvat olevan sitä mieltä, että omaishoito on hyvä juttu, mutta tästä huolimatta omaishoitoon ei olla valmiita laittamaan kovasti kaivattuja lisäresursseja, Ritva ”Kike” Elomaa harmittelee.
Hoitopalkkio verottomaksi
Omaishoidon merkitys korostuu väestön ikääntymisen myötä. Laitos- ja kotihoito ovat suurten haasteiden edessä. Omaishoitoa kehittämällä näihin haasteisiin voitaisiin saada helpotusta.
&#8211; Omaishoitoa voitaisiin kehittää esimerkiksi lisäämällä taloudellisia resursseja, siirtämällä omaishoidon tuen maksaminen Kelan vastuulle ja muuttamalla omaishoidon hoitopalkkio verottomaksi tuloksi, Elomaa listaa.
&#8211; Omaishoitajien tekemä työ on hoidettaville läheisille ja yhteiskunnalle mittaamattoman arvokasta. Valtion näkökulmasta se on myös erittäin kustannustehokas keino vastata vanhustenhuollon haasteisiin ja hillitä kalliiden laitos- ja kotihoidon kustannuksia.
Kotihoidolle lisää resursseja
Perussuomalaisten mielestä omaishoitajien ja hoidettavien asemaa tulee pyrkiä aktiivisesti edistämään valtiovallan toimesta ja toivoo muiden puolueiden jakavan tämän ajatuksen. Omaishoidosta on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan ainoastaan, että sitä kehitetään, ei muuta.
Talousarvioesityksessä puolestaan kotihoidon resurssien riittävyyteen ja omaishoidon kehittämiseen kohdennetaan yhteensä viisi miljoonaa euroa. Elomaan mielestä se ei riitä.
&#8211; Näyttäisi siltä, että omaishoito ei nauti arvostusta hallitusohjelmassa tai budjetissa. Tähän tarvitaan nyt muutosta ja pian, hän toteaa.
&#8211; Suuntaan nyt katseeni hallitukseen ja odotan näkeväni konkreettia panostuksia omaishoitoon sanahelinän sijaan.

arvostus

Hallitus panostaa omaishoitajiin – ”On oikeudenmukaista, että heidän työlleen osoitetaan viimein enemmän arvostusta”

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Oikeus kielsi myös kotihoidon lakon – eduskunnan enemmistö halusi silti näyttää hoitajille kaapin paikan

Juvonen: Ulkomailta haettu hoitaja on entistäkin alipalkatumpi hoitaja

Antikainen: Hoitajat eivät ole orjatyövoimaa – ”Ansaitsevat parempaa kohtelua”

PS-Naisten vappuvaatimus: Työn arvostuksen tulee näkyä palkassa

Elomaa: Omaishoito ei nauti arvostusta hallitusohjelmassa tai budjetissa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025