Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Turun Perussuomalaiset aloitti kansalaisadressin raitiotiehanketta vastaan

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi

aseellinen apu

Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen vihjaili Ylellä eilen, että avustaessaan aseellisesti Ukrainaa, Suomesta olisikin nyt tullut hyökkäysosapuoli tilanteessa, jossa Ukraina puolustautuu valtioalueelleen tunkeutunutta Venäjää vastaan.

Ylen A-studio heitti eilen ilmaan kysymyksen: Voiko länsi antaa aseapua Ukrainaan? Kysymykseen vastauksen antajaksi Yle oli valinnut Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professorin Outi Korhosen.
Korhonen <a href="https://areena.yle.fi/1-50949868">yllätti</a> vihjailemalla, että Suomi rikkoo kansainvälistä oikeutta avustamalla aseellisesti Ukrainaa, joka parhaillaan taistelee alueelleen hyökännyttä Venäjää vastaan.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi jo pari viikkoa sitten, huomattavasti ennen Venäjän hyökkäystä, että Ukrainaa <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-euroopassa-on-toimijoita-jotka-suhtautuvat-vaaralla-tavalla-ymmartavaisesti-venajaan-jotkut-saavat-siita-taloudellista-hyotya/">tulisi auttaa</a> toimittamalla sinne aseapua.
&#8211; Kun kyse on hyökkäyksen uhan alla tai kohteena olevasta maasta, niin tällaisen maan asettaminen asevientisaartoon ei palvele rauhan ylläpitoa vaan lähinnä tukee hyökkääjää, Halla-aho sanoi.
Suomi tekikin lopulta maanantaina historiallisen päätöksen lähettää aseita sota-alueelle Ukrainaan. Suomi luovuttaa Ukrainalle 2 500 rynnäkkökivääriä, 150 000 patruunaa, 1 500 kertasinkoa ja 75 000 taistelumuonapakkausta.
Tarvittiinko auttamiseen muka YK:n lupa?
Päätös aseviennistä oli poikkeuksellinen, sillä aiemmin Suomi ei ole toimittanut aseistusta kriisialueille.
Myös nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei Suomi vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin maihin. Suomi teki kuitenkin linjauksessaan täyskäännöksen yhdessä monien muiden EU-maiden kanssa, jotka nopeasti ilmoittivat päätöksestä toimittaa aseellista apua Ukrainalle, joka taistelee valtioalueelleen tunkeutunutta Venäjää vastaan.
Oikeusprofessori Korhosen mukaan Ukrainaa ei kuitenkaan olisi saanut auttaa aseviennillä kansainvälisen oikeuden tullessa esteeksi.
Korhosen vihjailu kansainvälisen oikeuden rikkomisesta sisältyi hänen vastaukseensa, kun Ylen juontaja esitti hänelle kysymyksen.
&#8211; Sanoit, että tässä itse asiassa rikotaan jotain kansainvälistä lakia, kun sinne (Ukrainaan) viedään aseita. Mitä lakeja me rikomme, Suomikin siis rikkoo? juontaja uteli.
Oikeusprofessori Korhosen mukaan Ukrainan auttaminen olisi ”puolisotilaallista toimintaa” ilman YK:n valtuutusta.
&#8211; Se (asevienti Ukrainaan) voidaan katsoa hyökkäystoimeksi. Ei tarvitse suoraan sotia, vaan tällainen sotilaallinen avunanto. Esimerkiksi Nicaraguan tapauksessa Yhdysvallat on tuomittu kansainvälisessä tuomioistuimessa, Korhonen sanoi.
Yksipuolinen ja kritiikitön haastattelu Ylellä
Ylen haastattelu oli tyypilliseen tapaan yksipuolisen kritiikitön, sillä Ylen juontaja ei haastanut Korhosen väitettä eikä professorille esitetty tarkentavia kysymyksiä. Yle ei myöskään ollut kutsunut studioon Korhoselle opponenttia, joka olisi voinut tehdä tarkentavat kysymykset toimittajan puolesta.
Korhosen väitteet on otettu sosiaalisessa mediassa vastaan tyrmistyneinä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ymmärsinkö oikein A-studiossa Turun professoria, että mm Suomi onkin nyt hyökkäävä osapuoli Ukrainassa?!? Tämä juridinen saivartelu voi kuulostaa ukrainalaisten korviin pelottavalta!
&mdash; Vesa-P. Kangaskorpi (@VPKangaskorpi) <a href="https://twitter.com/VPKangaskorpi/status/1499103282958151681?ref_src=twsrc%5Etfw">March 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Myös talouselämä-lehden päätoimittaja Jussi Kärki ihmettelee.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Oli uskomaton haastattelu ja näkökulma <a href="https://twitter.com/hashtag/yleastudio?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#yleastudio</a> Kansainvälistä oikeutta on kyllä rikottu ja räikeästi, mutta ei puolustaja vaan hyökkääjä.
&mdash; Jussi Kärki (@JussiKarki) <a href="https://twitter.com/JussiKarki/status/1499107835866718208?ref_src=twsrc%5Etfw">March 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ex-ministeri ja professorikollega eri linjoilla
Onko Suomi rikkonut kansainvälistä oikeutta ja onko Suomesta tullut hyökkäysosapuoli Ukrainassa? Suomi siis on toimittanut aseistusta eurooppalaiselle valtiolle, joka puolustautuu hyökkäystä vastaan.
YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaan jos jokin YK:n jäsen joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, ei mikään tämän peruskirjan säännös saa rajoittaa sen luonnollista oikeutta erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen, kunnes turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
Ex-ministeri, varatuomari Kimmo Sasi ampuu alas oikeusprofessori Korhosen väitteet
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
<a href="https://twitter.com/hashtag/yleastudio?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#yleastudio</a> <a href="https://twitter.com/YleTV1?ref_src=twsrc%5Etfw">@yletv1</a> voisi valita asiantuntijoita, jotka osaavat edes perusasiat. YK peruskirja art 51 &quot;inherent right of individual or collective self defence if an armed attack occurs against a Member..&quot; Venäjä selkeästi hyökkääjä. Ukraina voi pyytää ja sille saa antaa apua.
&mdash; Kimmo Sasi (@KimmoSasi) <a href="https://twitter.com/KimmoSasi/status/1499109544034713601?ref_src=twsrc%5Etfw">March 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Myös Korhosen tutkijakollega, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi torjuu väitteen siitä, että Suomi rikkoisi kansainvälistä oikeutta auttaessaan Ukrainaa.
&#8211; YK:n peruskirjan 51. artiklan vakiintunut tulkinta on tietenkin se, että aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata voi toinen YK:n jäsenmaa avustaa aseellisesti tai ei-aseellisesti, miten sitten haluaakin, Koskenniemi sanoo Kaleva-lehden <a href="https://www.kaleva.fi/emeritusprofessori-koskenniemi-kansainvalinen-oike/4400863">haastattelussa</a>.
YK:n peruskirjan päämäärät on mainittu peruskirjan 1 artiklassa, jossa muun muassa todetaan, että YK:n päämääriin kuuluu ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ja siinä tarkoituksessa ryhtyä tehokkaisiin yhteisiin toimenpiteisiin rauhaa vaarantavan uhan poistamiseksi ja sen syntymisen ehkäisemiseksi sekä hyökkäystoimien tai muiden rauhanrikkomisten tukahduttamiseksi.
Peruskirjan 2 artikla kieltää jäsenmailta väkivallalla uhkaamisen tai väkivallan käyttämisen minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa YK:n päämäärien kanssa.
Yle teetti itse tutkimuksen itsestään ja sai hyvät tulokset
Aiemmin tällä viikolla Yle <a href="tuloksethttps://yle.fi/aihe/a/20-10002319?utm_source=social-media-share&amp;utm_medium=social&amp;utm_campaign=ylefiapp">julkisti suurieleisesti</a> Uutisarvostukset 2021 -tutkimuksen, joiden mukaan ”Yle on Suomen uutistoimijoiden ykkönen”.
Kyseessä on Ylen itse tilaama, Ylen omiin viestinnällisiin tarkoituksiin soveltuva verkkokysely, johon vastasi 1 147 henkilöä. Kuten arvata saattaa, tulokset olivat tälläkin kertaa Ylelle mieluisia, ja niinpä Yle sai tilaisuuden kertoa että Ylen itse tilaaman kyselytutkimuksen mukaan ”Ylen uutiset koetaan Suomen luotettavimpana uutismediana”.
Hivenen toisenlaisia tuloksia tarjosi Maaseudun Tulevaisuuden (MT) viimesyksyinen kysely, jonka mukaan <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1614066">tyytymättömyys</a> Ylen ohjelmiin ja palveluihin on kasvanut nopeasti etenkin maaseudulla.
MT:n teettämän kyselyn mukaan 58,5 prosenttia maalla asuvista on tyytymättömiä Yleen, kun vastaava luku viime vuonna oli 46 prosenttia, eli tyytymättömyys Ylen sisältöihin on kasvussa. Pääkaupunkiseudulla Yleen tyytyväisiä on 61 prosenttia vastaajista, kun maalla tyytyväisten osuus jää vain puoleen tästä. Kyselystä ilmenee myös, että lähes 40 prosenttia kansasta ei saa mielestään riittävästi katetta Yle-verolle.

Oikeusprofessori esitti oudon väitteen Ylen A-studiossa: Suomen aseapu Ukrainaan voitaisiin katsoa hyökkäystoimeksi

Suomi ei toistaiseksi ole toimittanut aseellista apua Ukrainalle. Ykkösaamussa Ylellä tänään vieraillut Jussi Halla-aho katsoo, että nyt olisi aika toimia toisin. &#8211; Kun kyse on hyökkäyksen uhan alla tai kohteena olevasta maasta, niin tällaisen maan asettaminen asevientisaartoon ei palvele rauhan ylläpitoa vaan lähinnä tukee hyökkääjää.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho esitti tänään Ylen Ykkösaamussa uudelleen linjauksen, jonka mukaan paras tapa ehkäistä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on parantaa Ukrainan valmiutta puolustaa itseään.
&#8211; Ukraina ei ole pikkumaa. Se on väestöltään suuri maa, joka on nyt puolustustahdoltaan ja kansalliselta yhtenäisyydeltä paremmassa tilassa kuin vielä vuonna 2014. Ukrainalla on siten hyvät mahdollisuudet luoda pelotetta. Silti Ukraina tarvitsee diplomaattista tukea ja myös materiaalista apua, näitä länsimaat voivat hyvin toteuttaa.
Monet EU- ja Nato-maat ovat jo lähettäneet Ukrainalle aseita ja muuta materiaalista apua Venäjän hyökkäyksen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
Suomi ei toistaiseksi ole toimittanut aseellista apua Ukrainalle. Halla-aho katsoo, että nyt olisi aika toimia toisin.
&#8211; Linjaus, jota Suomi on perinteisesti noudattanut, on toki periaatteessa hyvä. Tarkoitus lienee, että Suomi ei aseviennillä ja omalla toiminnalla ylläpidä tai pahenna konflikteja. Mutta kun kyse on hyökkäyksen uhan alla tai kohteena olevasta maasta, niin tällaisen maan asettaminen asevientisaartoon ei palvele rauhan ylläpitoa vaan lähinnä tukee hyökkääjää.
Atlantin rannalla Venäjä näyttäytyy erilaiselta
Halla-aho arvioi, että jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan, seuraukset olisivat Suomelle todennäköisimmin taloudellisia ja kaupallisia, mikä puolestaan johtuisi EU:n pakotepolitiikasta Venäjää kohtaan.
Halla-ahon mukaan Venäjän Ukrainan rajoilla ylläpitämä paine ja jännite ovat osoittaneet sen, että tosiasiassa on vaikeaa luoda yhteistä eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa siten, että myös pienten jäsenmaiden edut huomioitaisiin. Tämä johtuu siitä, että Venäjään suhtaudutaan eri tavoilla eri puolilla Eurooppaa.
&#8211; Venäjä näyttäytyy erilaisena pienessä Venäjän rajanaapurissa, kuten Baltian maissa tai Suomessa, ja toisaalta Atlantin rannikolla olevassa maassa, jolla on oma ydinasesuoja. Esimerkiksi ranskalaisille Venäjä ei ole eksistentiaalinen kysymys, vaan se on historiallinen ystävä ja tärkeä kauppakumppani.
&#8211; Saksa taas on riippuvainen venäläisestä energiasta. Tämä asettaa pienet Euroopan maat hankalaan ja jopa vaaralliseen asemaan, koska suurilla toimijoilla on vahvoja kansallisia intressejä toimia pienten maiden päiden yli ja tehdä sopimuksia Venäjän kanssa.
Nato-optioon ei syytä luottaa sokeasti
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkalupakkiin kuuluu niin sanottu Nato-optio, jonka sisältö on kuitenkin jäänyt epäselväksi.
Halla-aho katsoo, että Nato-option varaan ei ole syytä sokeasti luottaa. Halla-aho kuvaa Nato-optiota kompromissiratkaisuksi kyllä/ei-vastausten välillä, eli vaikka Suomi ei liity, meillä on edelleen halutessamme optio liittyä.
&#8211; Minun tiedossani ei kuitenkaan ole, että tällaisesta optiosta olisi jonkinlainen kirjaus Naton kanssa. Suomi ei tietenkään voi yksipuolisesti päättää, että sillä on esimerkiksi kriisitilanteen keskellä oikeus liittyä Natoon, sillä jäsenyys edellyttää kaikkien jäsenmaiden hyväksyntää. Vaikka yleinen lähtöoletus on se, että kenelläkään ei olisi erityistä syytä vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, on muistettava, että me elämme poikkeuksellisia ja herkkiä aikoja.
&#8211; Monilla Naton nykyisillä jäsenmailla on halu ylläpitää hyviä suhteita Venäjän kanssa ja halu olla vahingoittamatta kahdenvälisiä suhteitaan Kremliin. Tämä on syytä ottaa huomioon, kun mietitään, millaisia reaktioita Suomen jäsenhakemus aiheuttaisi nykyisissä Naton jäsenmaissa, Halla-aho sanoo.
Hänen mukaansa on täysin selvää, millaisia reaktioita Suomen Nato-prosessi aiheuttaisi Venäjällä. Vähemmän on kuitenkin puhuttu siitä, onko Suomen Nato-optio todellinen myös Naton jäsenmaiden näkökulmasta.
&#8211; On tärkeää, että mukavuussyistä me emme petä itseämme ja kuvittele, että voimme odottaa niin kauan, että olemme konfliktin keskellä ja voisimme siinä kohdassa lähettää Natoon hakemuksen, joka käsiteltäisiin pikaisesti ja sitten pääsisimme Naton turvatakuiden piiriin. Tällaisen mielikuvan syöttäminen kansalaisille ei ole rehellistä.
Eurooppalaisia poliitikkoja Venäjän palkkalistoilla
Halla-aho sanoo pitävänsä valitettavana sitä, että Venäjästä on tullut Suomessa sisäpoliittinen työkalu.
&#8211; Jos joku on niin sanotusti ”väärää mieltä” mistä tahansa kysymyksestä, kuten Natosta, EU-liittovaltiokehityksestä tai maahanmuuttopolitiikasta, niin ne, jotka ovat väärää mieltä, leimataan joko Putinin hyödyllisiksi idiooteiksi tai vieraan vallan agenteiksi.
Halla-aho katsoo, että on kuitenkin olemassa toimijoita, joilla on monia syitä suhtautua ”väärällä tavalla ymmärtäväisesti” Venäjään.
&#8211; Jotkut saavat siitä taloudellista hyötyä. Viittaan esimerkiksi moniin entisiin päättäjiin ja huippupoliitikkoihin eurooppalaisissa maissa, jotka ovat venäläisen kaasuteollisuuden palkkalistoilla. Heidän motiivinsa ovat ymmärrettäviä.
&#8211; Sitten on tietysti niitä, jotka uskovat propagandaa, jota Venäjä tuottaa, sekä venäläisiä viestimiä pitkin että länsimaissa olevien asiamiestensä kautta.
Ihmisoikeudet turvaavat myös suomalaisia
Ykkösaamussa tiedusteltiin Halla-ahon näkemyksiä ihmisoikeuksiin. Halla-aho katsoo, että on olemassa myös näkemyseroja siitä, mitkä kaikki oikeudet pitäisi ylipäätään laskea ihmisoikeuksien joukkoon.
Perussuomalainen käsitys on, että oikeus muuttaa Suomeen ja jäädä tänne ei ole ihmisoikeus vaan etuoikeus.
&#8211; Kun maahanmuuttolainsäädäntöä käsitellään eduskunnassa, usein törmää ajatukseen, että ihmisellä olisi ihmisoikeus, esimerkiksi turvapaikkakanavaa käyttäen tulla Suomeen ja jäädä tänne siitä riippumatta, mitä vaikutuksia sillä on esimerkiksi Suomessa asuvien suomalaisten turvallisuuteen, Halla-aho sanoo.
Halla-aho muistutti, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on korostanut suomalaistenkin olevan ihmisoikeuksien piirissä.
&#8211; Presidentti Niinistö on esittänyt puheenvuoroissaan sellaisia ajatuksia, joihin on helppo yhtyä, kuten että myös suomalaisten turvallisuus omassa maassaan on ihmisoikeuskysymys.
&nbsp;

Halla-aho: Euroopassa on toimijoita, jotka suhtautuvat väärällä tavalla ymmärtäväisesti Venäjään – ”Jotkut saavat siitä taloudellista hyötyä”

aseellinen apu

Oikeusprofessori esitti oudon väitteen Ylen A-studiossa: Suomen aseapu Ukrainaan voitaisiin katsoa hyökkäystoimeksi

Halla-aho: Euroopassa on toimijoita, jotka suhtautuvat väärällä tavalla ymmärtäväisesti Venäjään – ”Jotkut saavat siitä taloudellista hyötyä”

Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Turun Perussuomalaiset aloitti kansalaisadressin raitiotiehanketta vastaan

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025