Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

asuinalueet

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa, että kouluihin ja asuinalueisiin liittyvä eriytyminen on toteutunut kaikissa muissakin massamaahanmuuton maissa, kuten Ruotsissa, jossa kasvava huono-osaisuus lisää suuresti valtion puuttumisen tarvetta ja julkisen sektorin paisumista. &#8211; Suomi on Ruotsin tiellä juuri niin kauan kuin Suomessa tehdään samanlaista maahanmuuttopolitiikkaa kuin Ruotsissa on tehty.

Julkisessa keskustelussa on viime aikoina yleistynyt sievistelevä termi ”heikkenevän kehityksen alue”, jolla viitataan sosioekonomisesti heikompiin, maahanmuuttajavaltaisiin asuinalueisiin ja lähiöihin erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Sosiaalinen maahanmuutto kärjistää koulujen ja asuinalueiden eriytymistä ja jakautumista hyviin ja huonoihin.
&#8211; Heikkenevän kehityksen alueilla asuu sosiaalisesti tuetuissa asunnoissa kouluttamattomia tai vähän koulutettuja maahanmuuttajia, joiden työllisyys on alhaista ja integroituminen yhteiskuntaan heikkoa. Koulutustaso on matala myös seuraavilla sukupolvilla, tulot eivät kehity, he ovat kantaväestöön nähden huomattavan pienituloisia ja tukiriippuvaisia. Tällainen maahanmuutto lisää huono-osaisuutta, mikä näkyy kaikilla yhteiskunnan tasoilla sosiaaliturvajärjestelmästä lastensuojelun kautta turvallisuusviranomaisiin ja vankeinhoitolaitokseen.
&#8211; Kasvava huono-osaisuus lisää valtion puuttumisen tarvetta ja julkisen sektorin paisumista, mikä saattaa selittää sitä, miksi vasemmistopuolueiden agendaan maalle haitallisen maahanmuuton kiihdyttäminen niin elimellisesti kuuluu, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Heikoilla alueilla koulujen arki on kaoottista
Heikkenevän kehityksen alueiden omistusasunnot ovat keskimäärin edullisempia kuin muualla. Kouluihin ja päiväkoteihin on vaikeampaa saada pätevää henkilökuntaa, vaikka niin sanotun positiivisen erityiskohtelun tuomat määrärahat lisäävät käytössä olevia resursseja suhteessa muihin alueisiin.
&#8211; Tällaisissa kouluissa, luokissa ja ryhmissä saatetaan puhua lukuisia eri kieliä. Pääkaupunkiseudulla on päiväkoteja, joissa yksikään lapsi ei puhu äidinkielenään suomea – ja jopa sellaisia, joissa edes henkilökunta ei puhu.
&#8211; Näissä kouluissa perusosaamisen taso on heikko. Monet eivät osaa lukea tai selviä yksinkertaisista tehtävistä. Oppimistulokset ovat heikkoja. Erityistuen tarvitsijoita voivat olla enemmistö tai jopa kaikki. Naisopettajiin saatetaan suhtautua vihamielisesti. Ongelmia lasten vanhempien kanssa on paljon. Opettajat kuvaavat arkea kaoottiseksi. Ne, jotka haluaisivat oppia ja joilla on motivaatiota, eivät opi. Vaihtuvuus henkilökunnassa on suurta. Käytösongelmia on runsaasti, Purra toteaa.
Ongelmaa ei helpoteta sillä, että ongelmaa levitetään
Standardinomainen johtopäätös monien mielestä on, että tarvitaan lisää rahaa, lisää tukitoimia, lisää kotouttamista.
&#8211; Ongelmaa ei kuitenkaan korjata lisäresursseilla. Resurssit ovat kaiken lisäksi pois muualta, ja tiedämme, kuinka kipeästi rahaa tarvittaisiin muissakin kouluissa ja päiväkodeissa, Purra sanoo.
Hän muistuttaa, että Ruotsi on kamppaillut asian kanssa jo vuosia.
&#8211; Maassa on estetty niin sanottua koulushoppaamista, on sekoitettu lisää oppilaaksiottoalueita, on kuljetettu lähiöistä maahanmuuttajaoppilaita linja-autoilla kauas keskustan kouluihin. Toimiiko tämä? Ei. Ongelmaa ei helpoteta sillä, että sitä levitetään. Silti Suomessa ehdotetaan tällä hetkellä aivan vastaavanlaisia toimia.
&#8211; Ruotsiin syntyi sen sijaan yhä enemmän yksityiskouluja, yhä enemmän valikointia, yhä suurempaa eriytymistä niin alueissa, kouluissa kuin oppimisessakin. Maksukykyinen keskiluokka ei suostu siihen, että heidän lastensa koulut muuttuvat maahanmuuttajakouluiksi. Ja näin on Suomessakin.
Koulushoppailu näkyy asuntojen markkinahinnoissa
Purra toteaa, että eriytymistä ja jakautumista eivät aiheuta vääränlaisiksi tuomitut reaktiot maahanmuuttoon, rasismi tai erilaisuuden pelko vaan maahanmuutto itse.
Etenkin pääkaupunkiseudulla monet valikoivat nykyään tarkoin asuinalueen ja huomioivat oppilaaksi ottamisen rajat siksi, että saavat lapsensa hyvään kouluun. Tämä näkyy suoraan asuntojen markkinahinnoissa.
&#8211; Keitä sitten ovat kärsijät? Paitsi lapsia ja nuoria, ensisijaisesti niitä, jotka eivät voi valita. Jotka eivät voi muuttaa haluamaansa paikkaan, jotka eivät kykene valitsemaan lapselleen rauhallista koulua, jotka eivät kykene maksamaan vapaiden markkinoiden ylihintaisia vuokria tai ostamaan asuntoa, Purra sanoo.
Hän korostaa, että kouluihin ja asuinalueisiin liittyvä eriytyminen on toteutunut kaikissa massamaahanmuuton maissa.
&#8211; Suomi on Ruotsin tiellä juuri niin kauan kuin Suomessa tehdään samanlaista maahanmuuttopolitiikkaa kuin Ruotsissa on tehty.
&#8211; Suomalaiselle veronmaksajalle maahanmuutto maksaa koko ajan yhä enemmän, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta. Ja se on pois kaikesta muusta. Julkista taloutta kuntoon laitettaessa ei ole mahdollista unohtaa maahanmuuttoa.
&nbsp;

Suomi Ruotsin tiellä: Sosiaalinen maahanmuutto kärjistää koulujen ja asuinalueiden eriytymistä hyviin ja huonoihin – kärsijöinä erityisesti lapset ja nuoret

Kansanedustaja Petri Huru vaatii kuntia osallistumaan ampumaratojen siirtokustannuksiin tapauksissa, joissa rata joutuu siirtymään kunnan kaavoitustoiminnasta johtuen.

&#8211; On tullut ilmi tapauksia, joissa kunnat kaavoittavat asuinalueita niin lähelle ampumarataa, että niille syntyy meluhaittaa. Kun ampumarata sitten uusii ympäristölupansa ja esimerkiksi mahdollinen meluhaitta tulee ilmi, täytyy ampumaradan siirtyä täysin omakustanteisesti, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru.
Tärkeitä maanpuolustukselle ja harrastajille
&#8211; Tilanne on ampumaratojen omistajia kohtaan hyvin epäreilu ja kestämätön, jos kunta on itse omalla kaavoitustoiminnallaan aiheuttanut asumisalueen ja ampuma-alueen kohtaamisen ja ongelmien syntymisen, Huru toteaa.
Huru perustelee ampumaratojen olevan tärkeitä turvallisen ja kattavan harjoittelun kannalta paitsi Suomen Puolustusvoimille myös aktiivisille reserviläisille ja muille harrastajille. Huru jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen.
&nbsp;

Kuntien on osallistuttava ampumaratojen siirtokustannuksiin – ”Tilanne on ampumaratojen omistajia kohtaan hyvin epäreilu”

Vihervasemmiston kansanedustajat kiirehtivät eduskunnassa huumeiden käyttöhuoneita Suomen kaupunkeihin. Asiasta on äskettäin jätetty kirjallinen kysymys. Tuoreessa aluevaaliohjelmassaan perussuomalaiset torjuu huumehuoneiden perustamisen ja muutkin huumepolitiikan liberalisoinnit, jotka lisäävät turvattomuutta ja ajavat lapsiperheet pois asuinalueelta.

Yhdeksän vihervasemmiston kansanedustajaa on äskettäin jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen huumeiden käyttöhuoneiden <a href="https://www.verkkouutiset.fi/nama-kansanedustajat-kiirehtivat-huumeiden-kayttohuoneita/#1ceda9a3">kokeiluun oikeuttavan</a> erillislain säätämisestä.
Kysymystekstissä väitetään, että asiantuntijoiden mukaan huumeiden käyttöhuoneet olisivat kaivattu vastaus huumeisiin liittyviin ongelmiin ja huumekuolemiin. Kysymyksen allekirjoittajat ovat vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kansanedustajia.
Kirjallinen kysymys on uusin esimerkki eduskunnassa viime aikoina hieman nousseesta huumemyönteisyydestä, joka on samalla omiaan lisäämään huumekokeiluja.
Vihreillä ja vasemmistolla myönteisimmät asenteet
Myönteisimmät asenteet huumeita ja huumeiden käyttöä kohtaan löytyvät vihreistä ja vasemmistoliitosta. Vihreät jopa aiemmin syksyllä puoluekokouksessaan hyväksyi aloitteen, jossa esitetään, että kannabis laillistettaisiin Suomessa. Tosin vihreät on aiemmin väläytellyt kaikkien huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista.
Vaatimukset huumehuoneiden perustamisesta ovat monin tavoin ongelmallisia, sillä huumeita koskee huumausainelaissa säädetty yleiskielto, jonka mukaan huumeiden tuotanto, valmistus, tuonti ja vienti, jakelu, kauppa, käsittely, hallussapito ja käyttö ovat kiellettyjä. Kiellosta voidaan poiketa vain lääkinnällisissä, tutkimuksellisissa ja valvonnallisissa tarkoituksissa.
Huumausainerikoksista on säädetty rangaistukset, jotka löytyvät rikoslaista omassa luvussaan.
Käyttäjät vallanneet jo Helsingin Rautatientorin
Huumepolitiikan liberalisointiin ja huumeiden käytön mahdollistamiseen politiikan keinoin liittyy kuitenkin myös konkreettisia, tavallisten suomalaisten elämänlaadun heikkenemiseen kohdistuvia uhkakuvia.
Huumeiden käytön yleistyminen ja lisääntyminen pilaa monella tavalla kaupunkiympäristöä ja luo turvattomuutta. Ongelma näkyy laajasti pääkaupunkiseudulla, erityisesti Helsingissä.
Huumeidenkäyttäjät ovat jo <a href="https://www.is.fi/hs-helsinki/art-2000006671724.html">vallanneet</a> esimerkiksi Helsingin Rautatientorin kaupunkivessat, mikä on hyvin ihmisten tiedossa, ja siksi vessoja vältellään.
Myös esimerkiksi Helsingin uudesta keskustakirjasto Oodista on tullut käytännössä huumekaupan markkinapaikka ja huumeiden käyttötila. Huumeiden piikitys on <a href="https://www.verkkouutiset.fi/hs-huumeiden-piikitys-nyt-arkipaivaa-ylistetyssa-suomi-nahtavyydessa/#1ceda9a3,">kirjastossa arkipäivää</a> ja kirjaston vessat ovat täynnä huumeruiskuja. Ei siis ihme, että kirjastossa käynti herättää pelkoa.
Tampereen kaupungin tuoreen turvallisuuskyselyn vastauksista näkyy selvästi, että vastaajien mielestä huume- ja päihdeongelma näkyy <a href="https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2021/10/12102021_4.html">häiriökäyttäytymisenä ja rikoksina</a> katukuvassa.
Monet vastaajat nostavat avovastauksissa isoksi huolenaiheeksi ja turvattomuuden aiheuttajaksi kasvavan huume- ja päihdeongelman eri muodoissaan. Puoliavoin huumekauppa ja huumeiden käyttäjät herättävät pelkoa.
Liberalisointia ei tule edistää
Perussuomalaisten tuoreessa aluevaaliohjelmassa otetaan selkeän <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-aluevaaliohjelma-julkaistu/">kielteinen</a> ja torjuva kanta huumeiden käytön poliittiseen mahdollistamiseen ja huumehuoneisiin.
Helsingissä on aiemminkin vakavasti harkittu erillisten piikityshuoneiden rakentamista kaupungin keskustaan huumeidenkäyttäjille. Perussuomalaiset kuitenkin katsoo, että piikityskeskukset vain kärjistäisivät maamme huumeongelmaa ja toisivat turvattomuutta keskusten lähiympäristöön.
Aluevaaliohjelmassa todetaan, että huumeiden käytöllä on suora linkki ihmisten perusterveyden ja työmarkkinavalmiuksien heikentymiseen, minkä vuoksi minkäänlaista huumepolitiikan liberalisointia ei tule edistää.
Perussuomalaiset vastustaa jyrkästi jopa hallituspuolueiden piiristä tulevia ehdotuksia kannabiksen laillistamisesta. Suomessa huumekuolemien trendi on huolestuttava, eikä tilanne tule paranemaan, jos huumeiden saatavuutta helpotetaan.
Alentaisi naapuriasuntojen arvoa
Kansanedustaja Mauri Peltokangas toteaa, että mikäli vihervasemmiston haave huumehuoneiden perustamisesta toteutuisi, lopputulos ei olisi ollenkaan toivottava samassa talossa asuvien lapsiperheiden kannalta.
Suomessa asuntojen hintaan ja vetovoimaan vaikuttaa suurelta osin asunnon sijainti, mutta muillakin tekijöillä on merkitystä.
&#8211; On myös päivänselvää, että asuntojen arvo romahtaa, jos samassa talossa alakertaan avataan huumehuone. Jos talossa sattuu olemaan tyhjiä huoneistoja, kyllä moni jää miettimään, kannattaako taloon edes muuttaa. Kukapa meistä haluaisi asua huumehuoneen naapurissa? Peltokangas kysyy.
Huumeidenkäytön vilkastuminen lähiympäristössä olisi ongelma kaikille yleisesti, mutta erityisesti se olisi sitä lapsiperheiden kannalta.
&#8211; En usko, että kovinkaan monet vanhemmat ilahtuisivat siitä, että samalla pihalla, jossa lapset leikkivät ja josta lähdetään koulumatkalle, pyörii huumeidenkäyttäjiä. Huumehuoneen vaikutukset näkyisivät myös naapuritaloissa ja koko asuinalueella, Peltokangas sanoo.
Kansanedustaja pitää muiltakin osin huumehuonehanketta käsittämättömänä esityksenä.
&#8211; Olisihan se ristiriitaista, jos laittomalle toiminnalle luotaisiin laillisia toimintamahdollisuuksia, Peltokangas sanoo.

Perussuomalaiset torjuu vihervasemmiston vaatimat huumeiden käyttöhuoneet: ”Kukapa haluaisi asua naapurissa?”

Asuinalueiden eriytyminen on Suomessakin kiihtynyt eräänä maahanmuuton lieveilmiönä. Segregaatio on johtanut myös peruskoulujen eriytymiseen siten, että eräillä alueilla nykyisin on kouluja, joiden oppimistulokset ovat tunnetusti heikkoja.

Segregaatio eli asuinalueiden eriytyminen on johtanut myös koulushoppailuun, eli siihen, että nykyään monet perheet valitsevat asuinpaikkansa usein sillä perusteella, että samalla vältetään oman lapsen joutumista huonomaineiseen kouluun.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tänään Helsingin Sanomien puheenjohtajatentissä, että koulujen ja asuinalueiden eriytymiseen ei ainoa mutta keskeinen syy, varsinkin pääkaupunkiseudulla, on maahanmuutto.
&#8211; Oikeastaan kyse ei ole maahanmuutosta ylipäätään, vaan asuinalueiden eriytymisen taustalla on maahanmuutto eräiltä tietyiltä maantieteellisiltä alueilta, Halla-aho sanoi.
Kehitys on samanlaista muuallakin Euroopassa
HS:n puheenjohtajatentissä tentattavina olivat kaikkien eduskuntapuolueiden johtajat. Vasemmistoliittoa tentissä edustanut varapuheenjohtaja Jussi Saramo väitti, että jokainen Suomessa voisi luottaa siihen, että oma lähikoulu on ”maailman paras”. Seuraavaksi Saramo kuitenkin myönsi, että tosiasiassa Suomessa koulujen alueellinen eriytyminen on alkanut.
Saramon mukaan oppimistuloksien heikkenemiseen johtavan ilmiön taustalla kyse saattaa olla maahanmuuton ohella myös alueellisesta työttömyydestä. Ratkaisuksi Saramo tarjoaisi lisää tukitoimia ongelma-alueille.
Halla-aho sanoi suhtautuvansa pessimistisesti tukitoimiin.
&#8211; Suomi tulee jälkijunassa verrattuna lähes kaikkiin Länsi-Euroopan maihin ja Helsinki tulee jälkijunassa suhteessa moniin muihin ulkomaisiin kaupunkeihin. Kehitys on kaikkialla samanlaista.
&#8211; Ne ihmiset, joilla on varaa, tietysti äänestävät lompakollaan ja saattavat valita asuinpaikkansa sen mukaan, että lapset pääsevät hyväksi koettuun kouluun. Ikävä kyllä, ratkaisu ei ole se, että toistellaan sitä, että jokaisen koulun pitäisi olla hyvä. Tämä ei selvästikään vastaa sitä, miten vanhemmat ja asuinalueiden asukkaat näkevät asian tällä hetkellä.
&#8211; Muuta ratkaisua ei ole kuin se, että pyritään kaikin keinoin torjumaan muuttoliikettä, Halla-aho totesi.
Halla-aho: Erityisluokat takaisin
Halla-aho myös totesi tentissä, että kouluihin pitäisi palauttaa takaisin erityisluokat, koska nykyjärjestelmä eli inkluusio ei ole onnistunut ja toimiva ratkaisu. Inkluusiossa erityistukea tarvitsevat lapset opiskelevat samassa luokassa kuin muut.
&#8211; Inkluusiossa on vähän sama ongelma kuin sosiaalisessa sekoittamisessa, jolla pyritään ehkäisemään asuinalueiden segregoitumista. Kumpikaan ei ratkaise kenenkään ongelmia, mutta ongelmia kyetään peittämään, jolloin tilastot saadaan näyttämään paremmilta.
&#8211; Se, että erityistukea tarvitsevat oppilaat pannaan niin sanottuun ”tavalliseen luokkaan” on karhunpalvelus sekä erityistä tukea tarvitseville lapsille että kaikille muillekin lapsille. Pitäisi välttää sellaista tilannetta, että opettajan työaika ja energia menee kriisinhallintaan, kun pitäisi voida keskittyä opettajan työhön.
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko oli Halla-ahon linjoilla. Saarikko kertoi saaneensa inkluusiosta paljon kansalaispalautetta.
&#8211; Minusta tuntuu, että tälle järjestelmälle kannattaisi nyt tehdä jotain, koska huolta kannetaan jo yli puoluerajojen.

Segregaatio kiihtyy Suomessa, vasemmistokin myöntää, että koulujen alueellinen eriytyminen on totta – Halla-aho: ”Muuta ratkaisua ei ole kuin se, että pyritään kaikin keinoin torjumaan muuttoliikettä”

Mukavassa ja rauhallisessa taloyhtiössä asuneen perheen elämä muuttui naapurin asuntokauppojen yhteydessä, kun yksityinen asuntosijoittaja osti kaksi sijoitusasuntoa, joihin asettui maahanmuuttajia vuokralle asumaan.
 
Asuinalueiden eriytyminen on kiihtynyt entisestään viime vuosikymmenellä. Suomen Uutiset kertoi viime viikolla asuntomarkkinoiden <a href="https://stage.sudev.fi/asuntomarkkinat-jakautumassa-kahtia-paakaupunkiseudulla-vieraskieliset-valtaavat-vanhat-lahiot-pako-hyville-alueille-nostaa-hintoja-hyytavaa-vauhtia/">jakautumisesta</a>: pääkaupunkiseudulle ja muuallekin Suomeen on syntynyt niin sanottuja ”hyviä alueita”, joilla asuntojen hinnat nousevat ja vastaavasti huonomaineisia alueita, joille ei haluta muuttaa. Asuntojen hinnat yleensä laskevat sitä mukaa, kun maahanmuuttajat asettuvat alueelle asumaan.
Maahanmuutto ja maahanmuuttajien suhteellinen määrä asuinalueella on voimakkaasti asuinalueen houkuttelevuuteen ja asuntojen hintakehitykseen vaikuttava tekijä, johon liittyy myös niin sanottu white flight-ilmiö, eli kantaväestön poismuutto maahanmuuttoalueilta.
Meteliä ympäri vuorokauden
Omista kokemuksistaan monikulttuurisessa taloyhtiössä Suomen Uutisille kertoo Etelä-Suomessa suuressa kaupungissa asuva Ronja (nimi muutettu). Hänen perheensä elämä muuttui pari vuotta sitten painajaismaiseksi, kun kodin yläkertaan asettui maahanmuuttajia.
Sitä ennen Ronja perheineen oli ehtinyt asua kodissaan viitisen vuotta. Asuntoa oli maksettu pitkään, ja se oli jo lähes velaton.
&#8211; Aiemmin kyseessä oli mukava ja varsin hyvässä kunnossa oleva taloyhtiö. Kaikki asukkaat suurin piirtein tunsivat toisensa. Yhtiön asunnoista suurin osa on omistusasuntoja, kuten meidänkin perheemme koti. Täällä oli joskus leppoisaa olla, Ronja kertoo.
Taloyhtiö muuttui asuntokauppojen yhteydessä. Yksityinen asuntosijoittaja osti kaksi sijoitusasuntoa Ronjan kodin yläpuolelta. Asuntoihin asettui maahanmuuttajia vuokralle asumaan. 
Aluksi kaikki sujui hyvin. Kuitenkin melko pian yläkerrasta alkoi kuulua ääniä, kuten kolinaa, tömistelyä ja huutamista. Äänet alkoivat vähitellen häiritä alemman kerroksen asukkaita.
Ronja sanoo, että aluksi hän suhtautui meteliin välinpitämättömästi ajatellen äänien olevan normaalia elämää.
&#8211; Kerrostalossa naapurien asuminen kuuluu aina, ja ne äänet on kaikkien pakko hyväksyä. Jossain vaiheessa ymmärsin kuitenkin, että tilanne ei taida olla ihan normaali, koska meteli oli lähes ympärivuorokautista. Juttelin asiasta myös alakerran naapurimme kanssa, ja myös hän kertoi kärsivänsä metelistä. Saimme tietää, että äänet eivät niinkään kuuluneet sivusuunnassa oleviin asuntoihin.
Asuntojen omistaja vähätteli
Meluongelma alkoi paisua koronakeväänä. Ronja kuvailee, että hänen perheensä elämä muuttui tuolloin sietämättömäksi.
&#8211; Metelin vuoksi meillä ei ole viime kevään jälkeen enää kunnolla nukuttu saati sitten vietetty rauhaisaa perhe-elämää. Jatkuva huuto, tömistely ja kaikenlainen mekkalointi tuli osaksi arkeamme joka ikinen aamu, päivä, ilta ja yö.
&#8211; Kun lapset juoksevat ja aikuiset huutavat toisilleen aamusta iltaan, niin kyllä siitä tulee ääntä. Taloyhtiön sääntöjen mukaan talossa alkaa hiljaisuus kello 22, mutta mitään sääntöjä nämä asukkaat eivät kunnioittaneet.
Ronja päätti ottaa itse asian esille ja uskaltautui huomauttamaan metelistä naapureille. Siitä ei ollut apua.
&#8211; Kävin juttelemassa molempien asuntojen asukkaiden kanssa useammankin kerran, ja kaikki kiellettiin. Huomasin, että yläkerran asukkaat jopa loukkaantuivat, kun ilmoitin että asunnosta kuuluu taukoamaton meteli ja että muutkin taloyhtiön asukkaat pitäisi ottaa huomioon. Ymmärsin, että huomauttaminen ja keskustelu ei johda mihinkään.
Seuraavaksi Ronja kääntyi sekä taloyhtiön hallituksen että asunnot omistavan sijoittajan puoleen. Ronja kuvailee asuntosijoittajan suhtautumista vähätteleväksi. Aluksi sijoittaja ei edes vastannut Ronjan lähettämiin sähköposteihin.
&#8211; Asuntojen omistaja kielsi ensin kaikki ongelmat ja sanoi asukkaiden olevan hänen parhaita vuokralaisiaan, jotka eivät kuulemma metelöi. Myöhemmin omistaja sitten tuli itse vierailulle taloyhtiöön yhdessä erään vuokralaisensa kanssa ja he kävivät henkilökohtaisesti kyselemässä asukkailta, onko asuntoihin kuulunut meteliä. Selvää tietenkin on, että tuollaisessa tilanteessa ei kenenkään ole helppoa kertoa kokemuksistaan.
Poliisit paikalle
Mikään ei muuttunut, ja yläkerran asunnoista kuului edelleen meteliä. Eräänä yönä Ronja ei keksinyt muuta vaihtoehtoa kuin hälyttää poliisit paikalle. Ronja sai tietää, että yläkerrassa oli tuolloin ollut vieraita, ja että poliisi oli poistanut yläkerran asunnosta ainakin kaksi henkilöä.
Seuraavaksi Ronjaan kohdistui yllättäen naapurien vastatoimia: poliisi otti Ronjaan yhteyttä Ronjaan kohdistuvan tutkintapyynnön vuoksi. Tutkintapyyntö liittyi siihen, kun Ronjan mies oli aiemmin kesällä käynyt naapurien ovella pyytämässä hiljaisuutta.
&#8211; Tästä syystä naapurit olivat ilmoittaneet poliisille. He vetosivat siihen, että heidän kotirauhaansa oli häiritty ja että perheen lapsetkin olivat väitetysti säikähtäneet. Kerroin puhelimessa poliisille tapauksen taustat, eikä mitään tutkintaa lopulta suoritettu, eihän siihen ollut aihettakaan.
Ronja oli kertonut meluongelmista myös taloyhtiön hallituksen edustajalle, jonka kehotuksesta Ronja ryhtyi tekemään kirjanpitoa meluongelmasta, päivämääristä ja kellonajoista.
&#8211; Minulla on olemassa muistiinpanot, joita olen näyttänyt taloyhtiön hallitukselle. Hallituksen edustajat kuitenkin ohjeistivat, että kirjanpidosta huolimatta vuokralaisten saaminen ulos asunnosta olisi hyvin vaikeaa. Ymmärsin vähitellen, että taloyhtiön kanssa tuskin tulen pääsemään asiassa eteenpäin, Ronja kertoo.
Jotta taloyhtiö pääsee eroon häiritsevistä asukkaista, taloyhtiö voi asunto-osakeyhtiölain mukaisin edellytyksin päättää ottaa huoneiston hallintaan, jolloin samalla vuokralaisen oikeus pitää asuntoa hallinnassaan lakkaa taloyhtiön hallinnan ajaksi. Huoneiston ottaminen hallintaan tosin edellyttää ensin varoituksen antamista. Huoneiston hallintaan ottaminen voi olla epävarmaa, koska taloyhtiön päätöksen voi riitauttaa oikeudessa.
Ei enää maahanmuuttajien naapuriin
Taloyhtiö on antanut varoituksen Ronjan yläkerran naapureille, mutta eläminen ja asuminen on jatkunut samanlaisena kuin ennenkin. Metelin vuoksi Ronjan perheessä nukuttiin syksyllä huonosti, joten perheenjäsenet ovat usein aamuisin joutuneet lähtemään töihin ja kouluun väsyneinä.
&#8211; Meteli vaikutti erityisesti tyttäreni mielialaan ja vireyteen, Ronja huokaa.
Hän kertoo, että poliisikäynnin jälkeen yläkerran asunnoista alkoi kuulua entistä enemmän ääniä, jopa tahalliselta vaikuttavaa lattian polkemista. Ronjan perhe ei halunnut lähteä ratkaisemaan asiaa oikeusteitse. Koska taloyhtiöstäkään ei saatu tukea, perheessä päädyttiin lopulta ratkaisuun, jonka mukaan asunto myydään.
Asunto meni kaupaksi alle kuukaudessa siitä, kun se oli jätetty myyntiin. Ronja kuitenkin laskee, että rahallisesti kaupoissa jäätiin tappiolle.
&#8211; Asunto oli lähes velaton, mutta emme saaneet edes sitä hintaa, jolla olimme aikoinaan asunnon ostaneet. Tällä hetkellä asuntojen hinnat ovat laskussa näillä seuduilla. Myyntitappio on kuitenkin vain rahaa, joten en ole jaksanut miettiä asiaa enempää.
Perhe on löytänyt uuden asunnon, johon he ovat muuttaneet äskettäin. Ronja sanoo, että jos hän olisi nyt ensimmäistä kertaa hankkimassa asuntoa, sijainti ja viihtyvyys olisivat ensimmäisiä kriteerejä asunnon valinnassa.
&#8211; Sen voin sanoa, että en ainakaan itse tämän kokemuksemme perusteella uskaltaisi muuttaa taloyhtiöön, missä asuu maahanmuuttajia. Huonot naapurit voivat tehdä elämästä sietämätöntä.
&#8211; Meidän perheemme kokemus on ollut karvas ja väsyttävä. Ikävintä kuitenkin on kokemani voimattomuuden tunne, eli se miten vaikeaa tilanteeseen on ollut puuttua, ja miten asiat eivät edisty ollenkaan.

Ronjan perheen oli myytävä kotinsa, kun taloyhtiöstä tuli monikulttuurinen – kolinaa, tömistelyä ja huutamista aamusta iltaan: ”Huonot naapurit voivat tehdä elämästä sietämätöntä”

asuinalueet

Suomi Ruotsin tiellä: Sosiaalinen maahanmuutto kärjistää koulujen ja asuinalueiden eriytymistä hyviin ja huonoihin – kärsijöinä erityisesti lapset ja nuoret

Kuntien on osallistuttava ampumaratojen siirtokustannuksiin – ”Tilanne on ampumaratojen omistajia kohtaan hyvin epäreilu”

Perussuomalaiset torjuu vihervasemmiston vaatimat huumeiden käyttöhuoneet: ”Kukapa haluaisi asua naapurissa?”

Segregaatio kiihtyy Suomessa, vasemmistokin myöntää, että koulujen alueellinen eriytyminen on totta – Halla-aho: ”Muuta ratkaisua ei ole kuin se, että pyritään kaikin keinoin torjumaan muuttoliikettä”

Ronjan perheen oli myytävä kotinsa, kun taloyhtiöstä tuli monikulttuurinen – kolinaa, tömistelyä ja huutamista aamusta iltaan: ”Huonot naapurit voivat tehdä elämästä sietämätöntä”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025