Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

asumis- ja liikkumiskustannukset

Kansanedustaja Vilhelm Junnila piti eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron julkisen talouden suunnitelman palautekeskustelussa. Perussuomalaisten antama palaute tyrmää totaalisesti suomalaisten arjesta vieraantuneen hallituksen taloussuunnitelmat ja muistuttaa jälleen kerran asioiden tärkeysjärjestyksestä.

Perussuomalaiset kannattivat kehysriihessä linjattuja panostuksia maanpuolustukseen, kyber- ja rajaturvallisuuteen sekä ukrainalaisten auttamiseen. Silti hallitus lisäsi jälleen julkisia menoja ilman, että se lainkaan priorisoi muita menojaan tai huomioi julkisen talouden rahoitusasemaa ja budjettitasapainoa. Vakausohjelma on suppea, eikä siinä esitetä tavoitteita tai suunniteltuja toimenpiteitä. Suurin menotason kasvu johtuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, jonka vanhojen puolueiden mukaan piti johtaa säästöihin.
&#8211; Niin ironista kuin se onkin, voi korkea inflaatio lyhyellä aikavälillä jopa laskea valtion velkasuhdetta. Rakenteelliset ongelmat ja holtiton menopolitiikka uhkaavat kuitenkin keskipitkällä aikavälillä ruokkia inflaatiokierrettä sekä laskea kulutusta ja kansalaisten ostovoimaa ja siten hidastaa talouskasvua. Suomessa on jo kustannusinflaatio, jonka hidastamiseksi hallitus ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin, huomautti kansanedustaja Vilhelm Junnila.
&#8211; Tämä voi palkankorotusten, väestön ikääntymisen aiheuttamien kustannusten ja kasvavien korkomenojen vuoksi käynnistää kysynnän putoamiseen johtavan inflaatiokierteen. Heikentynyt luottamus maailmantalouteen ja energian hintojen raju nousupaine vahvistavat kehitystä.
Hallitus ei ymmärrä suomalaisten arkea
Hallituksella on täysin erilainen tilannekuva kuin tavallisella kansalaisella. Kun kotitalouksien välttämättömät menot asumisessa, liikkumisessa ja ruokapöydässä nousevat, mietitään keittiön pöydässä, mistä luovutaan. Valtio ei käyttäydy kuten kotitaloudet, mutta korkojen noustessa ja verotulojen laskiessa on perussuomalaisten mielestä myös valtion velvollisuus tarkastella menorakennetta ja miettiä, mitkä menot ovat vähemmän tärkeitä.
&#8211; Hallituksen tulee ymmärtää, kuinka suomalaisissa kodeissa nyt kärvistellään. Ulkomaillehan hallitus käyttäytyy sileäkätisenä. Elpymispaketin ja SURE-tukivälineen kautta on lahjoitettu yli viisi miljardia euroa, ja kehitysapuun menee toista miljardia. Velanottokykyä on, mutta kohde on väärä.
&#8211; Tärkeintä on huolehtia siitä, että arki suomalaisissa kodeissa jatkuu. Asumiskustannuksista on selvittävä. Töihin on päästävä. Ruokaa on riitettävä. Rikkaat kyllä pärjäävät, ja tukien varassa elävistä huolehditaan. Mutta suuri ja hiljainen työssäkäyvä enemmistö ei enää pärjää. Työssäkäyvien maksutaakka kasvaa koko ajan. Työssäkäynti on entistä kannattamattomampaa. Monet miettivät saatavaa hyötyä suhteessa tuilla elämiseen. Tämä on vakava asia.
Hallituksen työllisyystoimet silmänlumetta
Perussuomalaisten mukaan työllisyyden kasvukin perustuu taikatemppuun. Nykyisin henkilö lasketaan työlliseksi, kun hän tekee säännöllistä palkkatyötä tunnin viikossa. Siksi määräaikaista osa-aikatyötä tekevien määrä kasvaa, vaikka kokoaikatyön kasvuluvut ovat olemattomat. Samaan aikaan sosiaalimenot kasvavat. Työllä ei siis tule toimeen.
&#8211; Kovatkin veronalennukset polttoaineisiin tai työn tekemiseen tulevat halvemmaksi kuin juoksuttaa väestöä tukiluukuilla. Elinkustannuksia alentavia toimia on välttämätöntä tehdä. Energiashokki voi helpottaa ajan myötä, mutta hintakilpailukykymme heikentyminen veroja alentaneisiin maihin nähden, työttömyys ja konkurssit jättäisivät niin syvän jäljen, ettei siitä ilman itkua noustaisi.
&#8211; Hallitukselle on siunaantunut vaikeuksia, joista osa johtuu Rinteen teettämästä ja Marinin toteuttamasta hallitusohjelmasta. Korona ja Venäjä eivät ole hallituksen syytä, mutta se, että taloudellinen liikkumavaramme vastata kriiseihin on pieni, on teidän vastuullanne.
Polttoaineveroja on alennettava
Perussuomalaiset vaativat hallitusta alentamaan polttoaineveroja, kuten muut EU-maat Ruotsista Saksaan ovat tehneet. Perussuomalaiset vaativat hallitusta myös lisäämään omavaraisuutta, malttamaan vihreän siirtymän kanssa ja jättämään kunnianhimoksi kutsumansa haihattelu edes hetkelliselle tauolle, jotta tavallinen kansalainen voi selvitä huomisesta.
&#8211; Opetelkaa myös sanomaan ei, sillä elpymispaketti ei tule jäämään kertaluonteiseksi, vaikka niin kansalaisille seliteltiin. Uudet tukipaketit pyörivät jo valiokuntakäsittelyssä, kuten te kaikki tiedätte. Muuttakaa tärkeysjärjestystä. Ajatelkaa suomalaista! Junnila vetosi puheenvuoronsa lopuksi.
&nbsp;

Perussuomalaiset julkisen talouden suunnitelmasta: Hallitus vieraantunut suomalaisten arjesta – valtion menoja on priorisoitava ja veroja laskettava

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vaatii hallitusta priorisoimaan työskentelyssään kriiseihin varautumisen. Tavio katsoo, että Suomen pärjääminen kriisiaikoina edellyttää kattavaa varautumista väestönsuojeluun, omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen.

– Väestönsuojien ja evakuointisuunnitelmien on oltava kunnossa, viranomaisilta ja yksityisiltä toimijoilta edellytetään saumatonta yhteistyötä, Ville Tavio sanoo.
Kotimainen tuotanto turvattava
Tavio katsoo, että teollisuuden ja maatalouden toimintaedellytyksiä on syytä ryhtyä turvaamaan kuten muualla Euroopassa.
– Ruotsissa hallitus esitteli eilen maanantaina suuren talouspaketin, jolla Ruotsin valtio yrittää tasoittaa Ukrainan sodan aiheuttamia kustannusten nousuja liikenteessä ja asumisessa. Suomessakin pitää siirtyä sanoista tekoihin, jotta talouden pyörät pyörivät ja kotimainen tuotanto turvataan, Tavio vaatii.
Myös hiilivarastoja täydennettävä
Energiaomavaraisuuden osalta Tavio nostaa esiin turpeen energiakäytön, mutta myös hiilivarastot.
– Vaikka hiilivoimaa on haukuttu ilmastosyistä, on hiili yhä varastoinniltaan parhaita polttoaineita, ja siksi myös hiilivarastoja tulee alkaa täydentää kriisin varalle. Varastointi ei edellytä hiilen polttoa normaalioloissa, Tavio sanoo.
&nbsp;

Kriiseihin varautumista parannettava – Tavio: ”Suomessakin pitää siirtyä sanoista tekoihin”

Liikenne- ja viestintävaliokunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys koskien lakia, jolla pannaan täytäntöön EU:n puhtaita julkisia ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin vaatimukset. Laki koskisi julkisina hankintoina ostettuja ajoneuvoja ja palveluita kuten koulukuljetuksia, jätteiden keruuta, paikallisliikenteen bussipalveluiden ostoja ja Kelan kuljetuksia.

Elokuussa voimaan tuleva laki liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen, jonka mukaan liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi lainsäädäntö pyrkii edistämään vähä- ja &#8221;nolla&#8221;-päästöisten ajoneuvojen hankintaa.
Tänään esitystä käytiin läpi liikenne- ja viestintävaliokunnassa, ja perussuomalaisten valiokuntaryhmä jätti oman vastalauseensa, jotta laki hylättäisiin. Esitys kurittaa perussuomalaisten mukaan yrittäjiä rankalla kädellä. Istuvan vihervasemmistohallituksen toiminta on ollut vailla johdonmukaisuutta.
Vähimmäisvaatimukset hylättävä
Esityksessä vähimmäisvaatimukset, joita perussuomalaiset esittivät hylättäväksi, on jaoteltu kolmeen eri ajoneuvoluokkaan: henkilö- ja pakettiautot, kuorma-autot sekä linja-autot. Lisäksi vaatimukset on jaoteltu kahdelle hankinta-ajanjaksolle: 2.8.2021-2025 ja 2026-2030.
Vaatimukset koskisivat julkisen sektorin, kuten valtion virastojen ja liikelaitosten sekä kuntien, ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintoja. Näitä vaatimuksia sovelletaan, kun hankintayksikkö ostaa, vuokraa, leasing-vuokraa, maksaa osamaksulla tai hankkii tiettyjä liikennepalveluhankintoja. Direktiivi koskee ainoastaan uusia hankintoja.
Autokantaa ei pidä uudistaa hinnalla millä hyvänsä
&#8211; Sinänsä näemme hyvänä, että Suomen autokantaa uudistetaan ilmastoystävällisempään suuntaan. Korostamme kuitenkin, että uudistusta ei tule tehdä hinnalla millä hyvänsä eikä etenkään niin, että kansalaisten liikkumiskustannukset nousevat huomattavasti nykyisestä, sanoo valiokuntavastaava, kansanedustaja Sheikki Laakso.
&#8211; Toisaalta paheksumme sitä, että edelleen istuva vihervasemmistohallitus vaatii unionin direktiiviä tiukempaa tulkintaa, jatkaa Laakso.
&#8211; Mielestämme tulee huomioida sekin, että vaihtoehtoisten käyttövoimien hankintakustannukset ovat tällä hetkellä selvästi perinteisiä polttomoottoriautoja kalliimpia ja autojen lataaminen haasteellista etenkin ammattiliikenteessä, Laakso huomauttaa.
Vaatimukset vaikeuttavat alan yrittäjien toimintaa
Hallituksen esityksessä myös todetaan, että ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden ajoneuvojen osuus taksikäytössä olevista ajoneuvoista on kokonaisuudessaan tällä hetkellä alle yhden prosentin.
&#8211; On selvää, että henkilöautokuljetusten hankinnoissa kilpailutusten vaatimukset käyttövoimien määrästä ovat jo heti ensimmäisellä ajanjaksolla haasteelliset, ja ne tulevat vaikeuttamaan alan yrittäjien toimintaa, toteaa puolestaan kansanedustaja Jouni Kotiaho.
Taksimarkkinoilla ongelmia jo nyt
&#8211; Keskeinen ongelma taksimarkkinoilla on jo nyt taata vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien autojen sujuva lataaminen ajovuoron aikana. Tämän ongelmallisuus vain korostuu haja-asutusalueilla, joissa siirtymät ovat huomattavan pitkiä, sanoo kansanedustaja Jari Ronkainen.
&#8211; Haluamme lisäksi muistuttaa, että vaikka yksittäiset koulukuljetuslenkit olisi mahdollista hoitaa sähköautolla, ongelmaksi muodostuu mainitun latausinfran puutteen ohella se, että ajoneuvon käyttöaste ja samalla yrittäjän kate tulee laskemaan.
Vaatimus Kela-kyytien sähköistämisestä katastrofaalinen
&#8211; Taksiliikenteen kuljetusten ominaispiirre on, että kuljetuskaluston pitää liikkua silloin kun on tarve, eikä silloin kun tekniikka, sähköauton tapauksessa lataustilanne, sen mahdollistaa, sanoo kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo.
&#8211; Myös vaatimus, että Kela-kyytejä ajavista autoista 38,5 prosenttia olisi sähköautoja, on katastrofaalinen &#8211; ainakin muualla kuin Helsingin ydinkeskustassa. Tässä on nyt suurena huolena sekä näiden puhtaiden ajoneuvojen saatavuus että latausinfrastruktuurin puutteellisuus, Slunga-Poutsalo päättää.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset: Hallituksen ilmastopolitiikka kurittaa taas yrittäjiä rankalla kädellä

Hallitus jakaa Suomen kunnille tänä vuonna jopa miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Pääministeri Sanna Marin perusteli ratkaisua eilen Ilta-Sanomien puheenjohtajatentissä sillä, että hänen mielestään kunnat tarvitsevat rahat. Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan koronan varjolla on kuitenkin sivuutettu julkisen talouden krooniset ja rakenteelliset ongelmat, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa.

Suomalaisten rokottaminen koronaa vastaan on käynnistynyt nihkeästi. Ongelmia on ilmennyt sekä rokotteiden jakelussa että niiden saatavuudessa. Samaan aikaa kansallista rokotusstrategiaa ei ole.
Rokotteiden saatavuus riippuu EU:n ripeydestä, sillä Suomi on ulkoistanut rokotteiden jakelun EU-yhteishankintojen varaan. EU:n kautta rokotteita tulee Suomeen silloin tällöin. Hallituksella <a href="https://stage.sudev.fi/saarikolla-tai-ohisalolla-ei-minkaanlaista-kasitysta-kuinka-moni-suomalainen-on-rokotettu-juhannukseen-mennessa/">ei ole tietoa</a> tai arviota siitä, kuinka moni suomalainen on saatu rokotettua puolen vuoden kuluttua eli juhannukseen mennessä.
Pääministeri Sanna Marin sanoi tiistaina Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä tekevänsä kaikkensa, että rokotteita saataisiin EU:n kautta Suomeen niin nopeasti kuin mahdollista.
&#8211; Mielestäni on perusteltua ja oikein, että olemme osa EU:n yhteishankintoja, muuten olisimme lastuna laineilla jos olisimme taistelemassa näistä kysytyistä rokotteista. Toki hallitus kantaa vastuun tästä kokonaisuudesta, Marin sanoi.
Suomi suhtautuu liian naiivisti EU-yhteistyöhön
Siinä missä Suomi luottaa rokotteiden saatavuudessa EU:n solidaarisuuteen ovat eräät EU-maat, kuten Saksa, ryhtyneet hankkimaan rokotteita omin päin. Suomen ulkoministeri, tehtävässään lakia rikkonut Pekka Haavisto (vihr) puolestaan häärii mukana hankkeessa, jossa esitetään koronarokoteapua EU:n ulkopuolisille Itä-Euroopan maille.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan Suomi on rokoteasiassa tehnyt saman virheen kuin muissakin eurooppalaisissa projekteissa, eli Suomi suhtautuu liian naiivisti eurooppalaiseen yhteistyöhön.
Halla-ahon mukaan ei ole syytä tuudittautua siihen uskoon, että rokoteasia saataisiin hoidettua EU:n yhteishankintojen kautta.
&#8211; Suomessa on kuviteltu, että muut EU-maat Suomen tavoin asettaisivat jonkin yhteisen hyvän oman kansallisen etunsa edelle. Näin ei tässäkään tapauksessa näytä käyvän, kuten ei myöskään elpymisrahastossa tai monissa muissakaan kysymyksissä. Useimmat EU-maat edelleen varsin raadollisesti vahtivat omaa kansallista etuaan. Suomella pitäisi olla myös rinnakkaisia toimintalinjoja, kuten suorat hankinnat lääkevalmistajilta.
&#8211; Suomessa vakuutellaan, että rokotuskampanja etenee suunnitelmien mukaan ja kaikki menee hyvin. Tosiasia on silti se, että rokotukset etenevät erittäin tahmeasti ja verkkaisesti.
Marin myönsi ylikompensaation kunnille
Puoluejohtajatentissä puhuttiin myös taloudesta. Pääministeri Marinilta ihmeteltiin, miksi hallitus jakaa tänä vuonna kunnille jopa miljardi euroa ylimääräistä rahaa. IS:n toimittaja kysyi Marinilta, kuinka kauan koronalla voidaan perustella menolisäyksiä, jotka eivät johdu koronasta.
Marinin päätöstä ylimäärisestä kuntavaalimiljardista <a href="https://stage.sudev.fi/paaministeri-marin-jatti-neljasti-vastaamatta-kysymykseen-miksi-kunnat-saavat-miljardi-euroa-ylimaaraista-halla-aho-auttoi-koronaan-vedoten-velkahana-on-auki-kuntavaalitkin-viela/">on arvosteltu</a> laajasti. IS:n tentissä Marin perusteli rahanjakoa samanlaisilla argumenteilla kuin ennenkin.
&#8211; Syy sille, miksi kunnat saavat enemmän kuin jälkikäteisesti arvioituna viime vuoden puolella olisivat tarvinneet on siinä, että arvioiden mukaan kunnat tarvitsevat tämän. Halusimme toimia niin, että kunnat eivät viime syksyn budjettipäätöksissä lomauttaisi tai irtisanoisi ihmisiä, vaan pitäisivät huolta peruspalveluista vaikeana aikana. Olen sitä mieltä, että on ollut tärkeää tukea kuntia, vaikkakin jonkin verran myös ylikompensaatiota on ollut, Marin sanoi.
Velkapiikki on auki
Halla-ahon mukaan koronan varjolla velkaantumiseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Halla-aho on huolestunut kevytmielisestä velkaantumisesta.
&#8211; Joskus menneessä maailmassa julkinen talous oli siinä mielessä yksinkertaista, että hallituksella oli kirstu, jossa oli tietty määrä kulta- ja hopeakolikoita. Kun ne oli käytetty, piti keksiä jotain muuta. Tänä päivänä kirstun pohja ei valitettavasti tule vastaan, koska rahaa saa lainaamalla lisää lähes loputtomasti ja halvalla korolla, Halla-aho sanoi.
Hänen mukaansa koronan vakavin seuraus suomalaiselle yhteiskunnalle on se, että korona on tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä.
&#8211; Toisaalta korona on tarjonnut perusteen tehdä mitä hyvänsä: nyt velkapiikki on auki, kaikki voidaan perustella koronalla, kuten kunnille jaettava ylimäärinen kuntavaalimiljardi. Suurin huolenaihe on siis se, että on kokonaan sivuutettu julkisen talouden krooniset ja rakenteelliset ongelmat, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa, ja jotka tulevat vastaan entistä pahempina myöhemminkin, Halla-aho sanoi.
Kokoomusjohtaja Petteri Orpo myötäili Halla-ahoa.
&#8211; Samaan aikaan kun tehdään velkarahalla välttämätöntä elvytystä ja pelastustoimia, pitäisi tehdä myös uudistuksia, jotka mahdollistavat kasvun.
Eläkeputken poisto ei luo uusia työpaikkoja
Kuntatalous tarvitsee toimiakseen kuntalaisten verotuloja. Niitä saadaan sitä enemmän, mitä useampi on töissä. IS:n toimittaja huomautti sisäministeri Maria Ohisalolle (vihr) siitä, että vaikka vaalikausi on tulossa puoliväliin, on hallitus toistaiseksi jättänyt kipeästi kaivatut työllistämistoimet kokonaan tekemättä.
Joulukuussa hallitus sai toki sorvattua päätöksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien, eli niin sanotun eläkeputken poistamisesta, mutta senkään työllisyysvaikutuksista ei ole tietoa.
Halla-aho totesi, ettei eläkeputken poistaminen luo yhtään uutta työpaikkaa. Perussuomalaisten johtaja muistutti, että merkityksellisesti työllisyysastetta saadaan nousuun vain sillä, että yksityiselle sektorille syntyy uusia työpaikkoja ja samalla työn tekeminen suhteessa tulonsiirtojen varassa elämiseen on kannattavampaa.
&#8211; Näihin voidaan vaikuttaa verotuksella sekä laskemalla ihmisten asumis- ja liikkumiskustannuksia, jolloin palkkatuloista jää enemmän käteen. Tällöin ei tarvitse nostaa bruttopalkkoja, joka vaikuttaa kielteisesti työpaikkojen määrään.
&#8211; Yritysten toimintaedellytyksiin voidaan vaikuttaa verotuksella ja esimerkiksi sillä, että harjoitetaan hieman vähemmän kiilusilmäistä ja punavihreää ilmastopolitiikkaa, Halla-aho muistutti.

Halla-aho moittii hallitusta holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Korona tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä”

asumis- ja liikkumiskustannukset

Perussuomalaiset julkisen talouden suunnitelmasta: Hallitus vieraantunut suomalaisten arjesta – valtion menoja on priorisoitava ja veroja laskettava

Kriiseihin varautumista parannettava – Tavio: ”Suomessakin pitää siirtyä sanoista tekoihin”

Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset: Hallituksen ilmastopolitiikka kurittaa taas yrittäjiä rankalla kädellä

Halla-aho moittii hallitusta holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Korona tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025