Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Asumisen kustannukset

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen sähkön hinnannousuun varautumisesta. Hän kysyy hallitukselta, miten se aikoo tukea suomalaisia sähkön hinnan nostaessa jyrkästi asumisen ja elämisen kustannuksia. Hintataso on jo nyt todella korkea, ja tulevan talven sähkömarkkinatilanne vaikuttaa äärimmäisen haastavalta.

&#8211; Sähkön hinta aiheuttaa laajalti huolta suomalaisten keskuudessa. Tulevat sähkölaskut hirvittävät, sillä jostain niihinkin on rahat raavittava kasaan. Kaikilla ei ole yksinkertaisesti varaa kallistuviin sähkölaskuihin. Meneekö kämppä pimeäksi ja kylmäksi, kun virrat laitetaan poikki maksamattomien laskujen takia? Kike Elomaa kysyy.
Keskituloisetkin joutuvat tiukoille
Pörssisähkön hinta uhkaa nousta tulevana talvena ennätystasolle, ja monet sähkösopimusten myyjät ovat keskeyttäneet määräaikaisten sopimusten tekemisen kasvaneen riskitason seurauksena.
&#8211; Vakiohintaisen määräaikaisen sähkösopimuksen saaminen voi olla vaikeaa, ja niissäkin ovat hinnat sitä luokkaa, että pahaa tekee. Hyviä vaihtoehtoja ei ole olemassa. Pienituloisilta loppuvat rahat ja keskituloisetkin ovat tiukoilla, jos asuminen kuluttaa paljon sähköä, Elomaa pohtii.
Aikaa ei ole hukattavaksi
Hallituspuolueista on väläytelty esimerkiksi sähkön hintakattoa tai verotuksen keventämistä, mutta nyt tarvitaan konkreettinen suunnitelma tiskiin eikä vain yksittäisiä heittoja.
&#8211; Sähkön hinnannousun yhteiskunnallisiin vaikutuksiin voidaan puuttua muun muassa verotusta keventämällä, energiapolitiikan avulla sekä sosiaalipolitiikan keinoin. Esimerkiksi sähköveron alentaminen olisi yksi keino alentaa sähkön hintaa. Lisäksi energian hintaan vaikuttavia ympäristötavoitteita tulisi viivästyttää reilusti.
&#8211; Myös turpeen käyttö tulisi elvyttää palauttamalla turve uusiutuvien energiamuotojen joukkoon. Toimiin on alettava välittömästi, eikä aikaa ole hukattavaksi, Elomaa vaatii.
Parin kuukauden kuluttua on jo liian myöhäistä
Elomaan mielestä hallituksen on laadittava pikaisesti toimintasuunnitelma sähkön hinnannoususta kärsivien suomalaisten tukemiseksi.
&#8211; Sähkön hinnannousun lisäksi suomalaisten taloutta koettelee kovaa tahtia nouseva yleinen hintataso. Kasvavat kustannukset vaarantavat myös yritystoimintaa. Hallituksen on nähtävä monien suomalaisten todellinen hätä ja saatava tilanne hallintaan. Parin kuukauden kuluttua on jo liian myöhäistä, Elomaa päättää.
&nbsp;

Elomaa: Sähkön hinnannousu on romuttamassa monen suomalaisen talouden

Kansanedustaja Petri Huru otti keskiviikkona kantaa selontekoon hallituksen keski- ja pitkän aikavälin ilmastopolitiikkasuunnitelmasta pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa. Perussuomalaiset vaativat Suomea ottamaan ilmastopolitiikassaan aimo harppauksen kohti sinivalkoista siirtymää EU-keskeisyydestä Suomi-keskeisyyteen.
Puheenvuoronsa aluksi kansanedustaja Petri Huru arveli hallituksen tuoneen energia- ja ilmastopoliittiset esityksensä eduskunnalle hyvässä uskossa mutta vihreät linssit silmillä, unohtaen sekä ihmiset että yritykset kaupungeissa ja niiden ulkopuolella. Vaikka käsitteillä olevassa selonteossa nostetaan esiin useaan otteeseen, että ilmastotoimet on tehtävä sosiaalisesti kestävällä tavalla, näin ei nyt ole tapahtunut. Esimerkiksi alueellinen eriarvoisuus korostuu, kun kansalaisten elämisen, asumisen ja liikkumisen kustannukset ovat nousseet räjähdysmäisesti.
&#8211; Myös selonteossa tunnistetaan, että vuoden 2030 ja sen jälkeiset päästövähennystavoitteet ovat niin vaativia, että ilmastonmuutoksen hillintätoimilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin. Nimenomaan niitä heikentäen, Huru totesi.
Hintojen nousua helpotettava veronalennuksin
Valtioneuvoston selonteossakin sanotaan, että tarvittavien ilmastotoimien toteuttaminen voi kasvattaa sekä tuloerojen että alueellisten erojen merkitystä, joka johtuu esimerkiksi energian hinnan noususta. Perussuomalaisten mielestä tämä on selkeästi ristiriidassa sen kanssa, että hallitus sanoo ilmastotoimia tehtävän sosiaalisesti kestävällä tavalla.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä ilmastopolitiikasta johtuvaa hintojen nousua tulee helpottaa veronalennuksin. Kuluttajien ostovoimaan panostaminen on myös ilmastoteko, kun kuluttajat voivat valita laadukkaampia, kestävämpiä ja kotimaisia tuotteita kaukaa rahdattujen pikatuotteiden ja krääsän sijasta.
&#8211; Kuluttajien lisäksi kotimaisten yritysten kilpailukyky on tärkeää niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ympäristöllekin, ja yritysten kilpailukykyä tulee tukea esimerkiksi ammattidieselin avulla sekä poistamalla jakeluvelvoite ainakin väliaikaisesti.
Panostukset kotimaisiin energialähteisiin
Selonteossa ja hallituksen politiikassa nojataan paljolti liikenteen sekä teollisuuden sähköistymiseen. Sähköistyminen tarvitsee kuitenkin paljon tukea ennen kuin uusi teknologia halpenee ja tulee saavutettavaksi laajemmalle yleisölle tai yhteisöille. Lisäksi liikenteen sähköistyminen ja siirtyminen vihreään energiaan vaatii paljon mineraaleja ja sähkön tuotannon lisäämistä.
&#8211; Katseet tulee kääntää kotimaisiin energianlähteisiin, kuten metsäsektorin sivuvirtoihin ja turpeeseen, sekä pohtia laajemmin esimerkiksi biopolttoaineen hyödyntämistä muuten kuin jakeluvelvoitteen kautta, Huru sanoi.
Vihreä siirtymä heikentää kilpailukykyä
Perussuomalaiset näkevät, että osaltaan vihreä siirtymä on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä, jonka vuoksi Suomi on menettänyt laajasti tuotantoa muihin maihin. Jotain tilanteen älyttömyydestä kertoo se, että jopa valtio-omisteinen Neste sulki Naantalista jalostamon, mutta investoi samaan aikaan Rotterdamiin. Perussuomalaiset ihmettelevät, miten yksityisiä investointeja houkutellaan kotimaahan, jos edes valtio itse ei sitä halua tehdä.
&#8211; EU:ssa näytetään käyvän jatkuvasti jonkinlaista valtavaa ilmastoteatteria, jossa itse tekojen sijaan näyttää usein olevan tärkeämpää se, miltä asiat näyttäytyvät. Tehdään lyhytnäköisiä päätöksiä ja päällekkäistä sääntelyä, joissa ei oteta seurauksia kunnolla huomioon, mutta joilla ajetaan etenkin Suomen kannalta merkittäviä teollisuudenaloja ahdinkoon.
&#8211; Maatalous ja turvetuotanto ovat olleet tässä näytelmässä niin sanottujen pahisten roolissa jo pitkään. Nyt EU:n torahampaisiin ovat joutuneet Suomen metsät ja metsätalous. Metsäpolitiikka on ehdottomasti säilytettävä kansallisissa käsissä.
&#8211; Suomen on otettava aimo harppaus kohti sinivalkoista siirtymää ja muutettava ilmastopolitiikan suunta EU-keskeisyydestä Suomi-keskeiseksi, Huru vaati.
Perussuomalaiset ajaa sinivalkoista siirtymää
Osana perussuomalaisten haluamassa sinivalkoisessa siirtymässä Suomen on parannettava energiaomavaraisuuttaan. Huoltovarmuudenkin kannalta oleellista energian suhteen on monitahoisuus – on tärkeää, että energiantuotannossa ei laiteta kaikkia munia yhteen koriin, vaan tuotantotapoja on useita.
&#8211; Silti on yksi yli muiden; ydinvoima. Ydinvoima on paitsi päästötöntä myös kustannustehokasta, ja uraania on louhittavissa myös Suomen kallioperästä.
&#8211; Turpeen alasajosta on toivottavasti opittu kantapään kautta, ja on aika katsoa tulevaan. Turve tulee tuoda takaisin energiavalikoimaan ja kasvattaa sen roolia. Turve tulisi luokitella uudestaan hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja kohdella sitä sen mukaisesti.
Suomalainen omavaraisuus keskiöön
Perussuomalaisille maatalous on kokonaisuus, joka ansaitsee tulla erikseen esille nostetuksi. On totta, että maataloudessa syntyy päästöjä, mutta globaalin kokonaiskuvan kannalta asia ei ole niin yksiselitteinen.
&#8211; Maataloussektorille asetetut vaatimukset ovat jo niin kovat, että yhä useampi tila sulkee ovensa. Maataloudelle – ja muillekin teollisuuden aloille – tulee antaa reilusti aikaa sopeutua muutokseen, jolloin myös teknologiakehitys mahdollistaa sekä ilmastolle että lompakolle ystävällisempiä ratkaisuja pidemmällä aikavälillä.
&#8211; Maatalous on hyvä esimerkki ilmastoteatterista. Ajamalla kotimainen maatalous ahdinkoon saadaan ehkä Suomen päästöt siirtymään mittarissa vihreälle sektorille, mutta samalla päästöt kertautuvat jossakin muualla. Globaalisti haitat pysyvät – tai jopa kasvavat, kun ruoka tuodaankin suomalaisten tilojen sijasta eteläamerikkalaisilta viljelmiltä tai eurooppalaisilta pelloilta.
&#8211; Perussuomalaisille on täysin sietämätöntä, että Suomen ilmastopolitiikkaa sanellaan EU:sta käsin ja että sitä toteutetaan kansallisestikin vihreä aate edellä ja silmät ummistaen niin taloudellisilta kuin sosiaalisiltakin seurauksilta. Perussuomalaisten ilmastopolitiikka lähtee sinivalkoisista lähtökohdista, jossa kaikki kulminoituu kotimaisuuteen ja suomalaisten hyvinvointiin, Huru kertoi esityksensä päätteeksi.
&nbsp;

Perussuomalaiset hallituksen ilmastopolitiikkasuunnitelmista: Energia-, ruoka- ja teollisuustuotantoon tarvitaan sinivalkoinen siirtymä

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela sanoo perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin esittävän selkeän vaihtoehdon hallituksen harjoittamalle politiikalle. Eduskunnan täysistunnossa pitämässään puheessa Koskela korostaa perussuomalaisen linjan parantavan suomalaisten ostovoimaa ja kääntävän Suomen kurssin kohti parempaa.

&#8211; Vaihtoehtobudjetissamme puututaan sellaisiin kipukohtiin, joihin muut puolueet eivät tohdi kajota, kuten EU:n liittovaltiokehitys ja maahanmuuton moninaiset kustannukset. Vaihtoehtobudjetti haastaa hallituksen myös ilmastopolitiikassa, jossa perussuomalaiset edustaa tolkullista ja kokonaisvaltaisesti harkittua linjaa, Jari Koskela toteaa täysistuntopuheenvuorossaan.
Koskelan mukaan ilmastopolitiikassa riittää nykyistä vähempikin kunnianhimo. Suomea ei hänen mielestään pidä viedä kaasu pohjassa kohti tuntematonta, jossa pieni- ja keskituloisilla on vain maksajan rooli. Perussuomalaiset esittääkin polttoaine- ja lämmityspolttoaineveroihin tuntuvaa alennusta, jotta asumisesta ja liikkumisesta tulee halvempaa. Tämä parantaa myös työn ja yrittäjyyden edellytyksiä.
Omaishoitajien rooli on ensiarvoisen tärkeä
Koskela sanoo olevansa huolissaan sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssien saatavuudesta ja riittävyydestä. Yhtenä keinona helpottaa sote-sektorin taakkaa on panostaa omaishoitoon nykyistä voimakkaammin. Perussuomalaiset ehdottaakin 20 miljoonan kevennystä omaishoidon tuen verotukseen. Pitkän tähtäimen tavoitteena on omaishoidon tuen täysi verovapaus.
&#8211; Läheiset suorittavat 80 prosenttia kaikesta ikääntyvien hoidosta. Omaishoidon suuresta merkityksestä kertoo myös se, että pelkästään ikääntyneiden omaishoidettavien vaihtoehtoisen hoidon ja palveluiden kustannuksiksi on laskettu 3,1 miljardia euroa, Koskela sanoo puheenvuorossaan.
Maa- ja metsätaloutta puolustettava voimakkaammin
Vaihtoehtobudjetissaan perussuomalaiset puolustaa voimakkaasti suomalaista maa- ja metsätaloutta. Maaseudun elinvoimalle esitetään 70 miljoonan euron tukipakettia.
&#8211; Puhdas kotimainen ruoka on meille elinehto. Siitä ollaan tutkimustenkin mukaan myös valmiita maksamaan. Suomeen pitää saada elintarvikeketjuun tulolaki, joka takaa tuottajalle kohtuullisen osuuden tuotteen hinnasta. Heidän pitää saada työstänsä heille kuuluva korvaus, Koskela toteaa puheessaan.
Metsäpolitiikka pidettävä kansallisissa käsissä
Metsäpolitiikka halutaan perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa pitää kansallisissa käsissä. Koskelan mielestä suomalaista metsätalouden osaamista voitaisiin voimakkaammin viedä myös muihin maihin.
&#8211; Suomessa on 632 000 metsänomistajaa. Metsätalous on Suomen hyvinvoinnin kulmakivi, ja tästä tulemme myös pitämään kiinni. Metsäteollisuuden viennin koko on 18 prosenttia tavaraviennistämme. Emme missään olosuhteissa halua, että metsistämme päätetään EU:ssa, Koskela linjaa.
Koskela huomauttaa, että metsätalouden tukemiselle on kansan vahva tuki. Metsäteollisuus ry:n kyselyn mukaan kolme neljäsosaa on sitä mieltä, että päättäjien on puolustettava metsäteollisuuden edellytyksiä Euroopan unionissa.
&nbsp;

Koskela: Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti kääntää kurssin kohti parempaa – ”Puutumme sellaisiin kipukohtiin, joihin muut puolueet eivät tohdi kajota”

Perusuomalaiset hiillosti hallitusta kyselytunnilla vastuuttoman ilmastopolitiikan vaikutuksista liikkumisen ja asumisen hintaan sekä yritysten kilpailukykyyn. Viime vuonna hallitus nosti liikenne- ja lämmityspolttoaineiden veroja ennätysmäisesti, ja näin asumisen ja liikkumisen kustannukset kasvoivat pitkien etäisyyksien maassa.

&#8211; Mukana päätöstä tekemässä oli keskusta, joka haluaa sanojensa mukaan pitää maaseudulla asumisen mahdollisena. Sanat ja teot eivät täsmää, perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso hämmästeli.
Perussuomalaiset eivät suostu nostamaan liikkumisen hintaa
Suuret kaupungit valmistelevat jo hallituksen mahdollistamia ruuhkamaksuja, jotka nostaisivat työssäkäynnin hintaa jopa tuhansia euroja vuodessa. Ministeriön verotusta pohtiva liikennetyöryhmä esitti juuri uusia veronkorotuksia polttoaineille, jotta hallituksen ilmastotavoitteet voidaan toteuttaa.
&#8211; Hallitus on korottanut juuri polttoaineveroja. Nyt olette väläyttäneet jo kilometrimaksua tai polttoaineiden päästökauppaa keinona veronkeräykseen. Milloin ja miten aiotte toteuttaa ne, ja oletteko valmiit perumaan haitalliset ja ennätysmäiset veronkorotuksenne? Juuso kysyi.
Päästökaupalla ja kilometriverolla lisätuloja valtiolle?
Tuore valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi, että kyseessä on visainen ongelma. Hän totesi, että samaan aikaan kun liikenteen päästöjä on rajoitettava, liikenteen tuottamat verotulot ovat valtiolle tärkeitä. Polttoaineveron korotuksia ei Saarikon mukaan tehdä enää tällä kaudella, mutta polttoaineiden päästökauppa ja kilometrivero säilyvät vaihtoehtolistalla.
EU Suomen metsäteollisuuden kimpussa
EU on puuttumassa myös Suomen metsänhakkuumäärään. Suomessa puusto kasvaa hyvin, mikä kertoo pitkään jatkuneesta vastuullisesta metsänhoidosta – nyt EU haluaa perussuomalaisten mukaan sosialisoida Suomen metsien hiilinielut.
&#8211; EU:ssa halutaan, että valtavat Suomen metsien hiilinielut lasketaan EU:n yhteiseen pottiin – siis myös heidän hyväkseen, Juuso totesi.
Päästöoikeudet Saksaan ja Puolaan Suomen kustannuksella
Juuson mukaan tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että omat metsänsä hakanneet EU-maat voisivat rauhassa jatkaa sähköntuotantoa fossiilisilla energialähteillä ja Suomi joutuisi siksi rajoittamaan metsähakkuuttaan ja vaikeuttamaan metsäteollisuuden raaka-aineen hankintaa &#8211; siis antamaan päästöoikeuksia esimerkiksi Saksaan ja Puolaan suomalaisen metsäteollisuuden kustannuksella.
&#8211; Voitteko luvata, että ette suostu rajoittamaan metsänhakkuuta Suomessa, jotta muut EU-maat voisivat tuprutella rauhassa? Juuso kysyi.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) ei vastannut tähän kysymykseen, vaan puhui yleisellä tasolla EU:n yhteisestä ilmastopolitiikasta.
&nbsp;

Hallitus verottaa ennätysmäisesti asumista ja liikkumista – ja lisää on luvassa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho painotti maanantaina Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) verkkoseminaarissa, että hallituspuolueiden haikailema työperäisen maahanmuuton edistäminen ei ole ratkaisu huoltosuhteen vahvistamiseen ja väestönkasvun supistumiseen.

Jussi Halla-aho totesi, että väestönkasvun supistuminen itsessään ei edes ole ongelma, vaan varsinainen pulma on nettomaksajien ja nettosaajien välisen suhteen vääristyminen.
&#8211; Jos tänne tuodaan ulkomailta ihmisiä, jotka efektiivisesti elävät veronmaksajien rahoilla, eli työssäolosta huolimatta suuri osa tuloista muodostuu tulonsiirroista, niin se ei suinkaan paranna Suomen taloudellista huoltosuhdetta vaan heikentää sitä, Halla-aho sanoi.
Hän huomautti, että tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin osa työperäisestä maahanmuutosta tapahtuu saatavuusharkinnan kautta eli tulijat työllistyvät matalapalkka-aloille, joilla aloilla maksettavilla palkoilla on vaikeaa tulla toimeen.
&#8211; Suomeen töihin tulijat kuuluvat yleensä siihen porukkaan, joka on kaikkein vähiten koulutettua.
Suomi ei houkuttele huippuosaajia
Halla-aho myös sanoi, että Suomi ei ole houkutteleva kohde todellisten kansainvälisten huippuosaajien eli niiden näkökulmasta, joilla on todellisuudessa mahdollisuuksia valita, minne mennä.
&#8211; Tavallaan se on ymmärrettävää. Täällä Suomessa on korkea kielimuuri, palkkataso ei ole kovin korkea, verotuksen taso on sietämätön ja ilmastokaan ei monia houkuttele.
&#8211; Kaikenmaalaisia ihmisiä kiinnostavat periaatteessa samat asiat eli yhteiskunnan vakaus, turvallisuus ja hyvä kouluympäristö lapsille. Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, joihin heikkotasoinen maahanmuutto vaikuttaa negatiivisesti.
Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ei ottanut kantaa Halla-ahon esittämiin huomautuksiin, vaan Lepomäki esitteli näkemyksiään työperäisen maahanmuuton kiihdyttämiseksi. Lepomäki on usein aiemminkin sanonut haluavansa luopua työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnasta ja hän toisti näkemyksensä myös EVAn verkkoseminaarissa.
&#8211; Kyllä nyt täytyy poistaa kaikki tulpat, jotka liittyvät tänne töihin tulemiseen. Me esitetään työlupien saamista helpommaksi ja nopeammaksi ilman isompaa byrokratiaa, Lepomäki sanoi.
Kokoomusedustajan puheet työperäisen maahanmuuton kiihdyttämisestä saattavat kuulostaa tylyiltä satojentuhansien työttömien suomalaisten mielestä. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa yhteensä 332 800 työtöntä työnhakijaa eli jopa 81 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Liikkumisen kustannuksia ei saa nostaa
Työtä vailla olevia on tällä hetkellä paljon varsinkin maakunnissa, joissa myös pitkä työmatka tai muuten liikkumisen kustannukset helposti nostavat kynnystä työn vastaanottamiselle.
Halla-ahon mukaan perussuomalaiset haluaa lähteä eri tavoilla korjaamaan työvoiman ja tarjolla olevien työpaikkojen kohtaanto-ongelmaa.
&#8211; Ensisijaisesti on toki pyrittävä siihen, että tuottavia työpaikkoja syntyy myös maakuntiin, tähän voidaankin vaikuttaa laajalla työkalupakilla. Toissijaisesti pitää huolehtia siitä, että liikkumisen kustannukset eivät nouse. Kysehän on työn vastaanottamisen kannustavuudesta suhteessa sosiaaliturvaan. Kun työmatkakustannukset kasvavat, omasta työstä jää käteen entistä vähemmän, siitä puhumattakaan että työmatkailuun menee aikaa.
Pääkaupunkiseudulla kallista asumista
Halla-aho sanoi, että koronapandemian yhtenä myönteisenä seurauksena voi tosin olla myös etätyön mahdollisuuksien kasvaminen.
&#8211; Tällöin tarpeeton matkustelu ja lentely vähenisi. Siinä tapauksessa ihmisillä olisi myös paremmin mahdollisuuksia asua mieluisassa ympäristössä ja tehdä etätöitä. Samalla jo yksikin etätöitä tekevä ihminen itsessään edistää työllisyyttä omassa kunnassaan, esimerkiksi palvelusektoreilla. Etätyöllä siis voi osaltaan olla myös maaseudun elinvoimaa ylläpitävä vaikutus.
Halla-aho huomautti, että vaikka pääkaupunkiseudulla on paljon työpaikkoja, samaan aikaan alueella on paljon työttömiä, heistä kasvava osa maahanmuuttajia. Kun otetaan samalla huomioon suomalainen asumistukijärjestelmä, yhdistelmä johtaa hillittömiin asumisen hintoihin.
&#8211; Niillä, jotka maksavat itse oman asumisensa ei käytännössä ole varaa enää asua pääkaupunkiseudulla, sinne jäävät lähinnä enää erittäin hyvin toimeentulevat ja toisaalta ne, joiden asumisen Kela maksaa. On siis paljon erilaisia asioita, joihin on nyt puututtava, jotta työpaikat ja tekijät saadaan kohtaamaan paremmin.
Kokonaisverorasitus ratkaisee
EVAn verkkoseminaarissa mukana olivat Halla-ahon ja Lepomäen lisäksi myös kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari ja keskustan kansanedustaja Markus Lohi, joka tuurasi keskustan puheenjohtaja Annika Saarikkoa. Myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) perui saapumisensa viime hetkellä, eikä ihme, sillä verkkoseminaarin aiheena oli talous ja työllisyys. Ohisalo tunnetusti inhoaa sopeutuksista ja leikkauksista puhumista. Ohisaloa sijaisti vihreiden varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio.
Seminaarin keskustelijoilta kysyttiinkin leikkauskohteita ja mahdollisia veronkiristyksiä. Mustakallio mainitsi ympäristölle haitallisten tukien leikkaukset. Mustakallio kertoi, että vihreät olisivat valmiita uusiin ympäristöveroihin niiden ohjausvaikutuksen vuoksi. Lohi mainitsi yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitustuottojen verotuksen tarkastelun sekä ulkomaisten kiinteistösijoittajien tuottojen verotuksen. Lepomäki ei kiristäisi veroja mistään.
Halla-aho sanoi, että olennaista eivät ole yksittäiset verot vaan kokonaisverorasitus.
&#8211; Mitä enemmän ihminen maksaa suoria tai epäsuoria veroja, sitä vähemmän jää tuloista käteen ja kynnys ottaa työtä vastaan nousee. Kun palkasta jää käteen vähemmän rahaa, se luo yrityksille paineita nostaa palkkoja, ja siitä taas kärsii yritysten kilpailukyky. Tämä on kuin noidankehä, joten mielelläni en nostaisi mitään veroja.
Perussuomalaiset leikkaisivat kehitysavusta
Leikkauskohteista Halla-aho nosti ensinnä esille kehitysavun.
&#8211; Kehitysapuun menee yli miljardi euroa vuodessa. Se on kaivoon heitettyä rahaa, johon meillä ei ole varaa, sillä sekin on lainattua rahaa. Samaan aikaan pitää kyetä tekemään poliittisia päätöksiä, ettei maahanmuutolla heikennetä enempää taloudellista huoltosuhdetta, eli on lopetettava sosiaaliturva-asiakkaiden maahantuonti, joka myös aiheuttaa miljardiluokan kulut veronmaksajille joka vuosi.
Halla-ahon mukaan tulevaisuudessa on kyettävä tekemään suunnanmuutos, joka ehkäisee julkisten menojen kasvua.
&#8211; Työttömyyden ylläpito ja sosiaaliturvamenot ovat keskeisin menoerä julkisessa taloudessa. Meidän on siis pyrittävä saamaan ihmisiä töihin ja samalla torjuttava sellaista väestökehitystä, joka pahentaa tilannetta entisestään.
Työn sivukuluja ja verottamista alas
Valtio-omisteisen Nesteen miljardiluokan jalostamohanke ei päätynyt Porvooseen, vaan jalostamo rakennetaan Hollannin Rotterdamiin. Keskustelijoilta kysyttiin, miten Suomeen saataisiin jatkossa lisää investointeja ja olisiko yhteisöveron alentamisesta hyötyä.
SDP:n Skinnarin ja vihreiden Mustakallion mukaan yhteisöveron alentaminen ei ole ajankohtaista. Keskustan Lohi arvioi, että ulkomaisille yrityksille olennaisinta on vakaa toimintaympäristö, jossa ei tule äkillisiä muutoksia. Lohi olisi valmis keskustelemaan yhteisöveron tasosta sekä siitä, että yhtiöön jäävää voittoa verotettaisiin kevyemmin kuin ulos jaettavaa voittoa. Lepomäki sanoi, että yritysomistamisen verotusta olisi laskettava Suomessa, jotta omistajuutta saataisiin lisää.
Halla-aho arvioi, että yhteisövero on Suomessa jo nyt kilpailukykyinen myös pohjoismaisella tasolla. Perussuomalaisten puheenjohtaja arvioikin, että yritykset pohtivat pitkälti kokonaiskustannuksia, kuten energian, kuljetusten ja työvoiman hintoja.
&#8211; Palkkojen nostaminen heikentää yritysten kilpailukykyä, mutta toisaalta palkkoja ei voi leikatakaan. Joten näkisin, että on puututtava työn sivukuluihin ja työn verottamiseen.
Viron yritysveromalli soveltuisi Suomeenkin
Halla-ahon mukaan Suomesta on tehtävä houkutteleva ympäristö yrityksille ja investoinneille. Yritysveron osalta Halla-aho nosti esille Viron yritysveromallin soveltuvana vaihtoehtona.
&#8211; Mallin mukaan yrityksen tulosta ei veroteta, jos se käytetään yrityksen sisällä investointeihin ja toiminnan laajentamiseen. Tässä puututtaisiin asiaan, jonka moni pk-yrittäjä on kokenut kasvua haittaavaksi tekijäksi.
Mallilla olisi Halla-ahon mukaan myös työllistäviä vaikutuksia.
&#8211; Jos erilaisilla toimilla, kuten verohelpotuksilla, saadaan ihmisiä töihin, tarvitaan vähemmän julkista rahaa työttömyyden lääkitsemiseen. Myös yritysbyrokratiaa, joka osuu useimmiten pk-yrityksiin, on kevennettävä.
&nbsp;

Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja

Vaikka ei aatto olekaan, ovat perussuomalaiset kurkistaneet, mitä hallituksen lahjakääröt sisältävät. Sosiaalidemokraatit muistavat eläkeläisiä korottamalla asumisen kustannuksia. Omistusasunnossa kerrostalossa yksin asuvalla eläkeläisnaisella menee eläkkeestä jatkossa yli 42 prosenttia asumiseen, totesi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron valtion talousarviosta eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Vilhelm Junnila.

Kun toverit kunnissa korottavat myös kiinteistöveroa, osuu raippa etenkin eläkeläisiin. Vero kun ei huomioi maksajan tuloja mitenkään, huomautti kansanedustaja Vilhelm Junnila.
&#8211; Joka kuudes kotitalous ei pysty kattamaan asumiskustannuksia omilla tuloillaan ja silti lämmityspolttoaineiden hintoihin isketään kunnon korotukset. Suomessa on lähes 200 000 öljyllä lämpenevää taloa, joissa jopa puolessa asuu ikäihmisiä. Kaukolämpökin kallistuu.
PS.n veronkevennysesitykset eivät kelvanneet
SDP:lle eivät kelvanneet perussuomalaisten ehdotukset veronkevennyksistä työeläkkeisiin eikä omaishoidontukeen, mutta Kojamon vuokrankorotukset ja verovapaat miljoonaosingot ammattiliitoille ovat kansalle kuin viimejouluista maksalaatikkoa. Yrittäjien sosiaali- ja eläketurvasta tai yrittäjän eläkevakuutuksen epäkohtien korjaamisesta lienee turha puhuakaan. Nyt avustaja-armeija on eläkeputken ja leskeneläkkeen kimpussa.
&#8211; Ja soten, voi herranjumala! Junnila puuskahti ja jatkoi:
&#8211; Armeijasta puheen ollen, vasemmistoliiton punaisesta paketista paljastuu joka pioneerin HX-suosikkilahja eli 10 miljardilla monitoimihävittäjiä. Valtiovarainvaliokunta varautuu hankintaan vuoden 2021 tasossa, eli indeksikorotukset ja valuuttamuutokset huomioiden summa voi olla suurempikin – ja tämän vasemmisto paketoi äänestäjilleen. Perussuomalaisille lahja kelpaa.
Elvytyspakettiin mukaan ”arvopohjan” takia
Kaikkein vahingollisimpana yhteistyön hedelmäkakkuna perussuomalaiset pitävät elvytyspakettia. Siinä alhaisempaa veroa omilta kansalaisiltaan keräävät Italia, Espanja ja Ranska maistavat hallituksen vieraanvaraisuutta eli suomalaisten veronmaksajien varoja.
&#8211; Rahoitusmarkkinoilta saisi edullisempaa lainaa ja ilman raskaita velvoitteita, jolla elvyttää niin paljon kuin sielu sietää. Mutta se arvopohja. Ja oikeusvaltioperiaate.
&#8211; Vihreät eivät ehtineet lukea toivomuslistaa, koska aika meni tavatessa perustuslakia. Mutta ei Korvatunturikaan sijaitse Al-Holissa. Emmekä työllisyyslukujen valossa saa itämaan tietäjiäkään. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin kuitenkin upotetaan 12 miljoonan euron lisämääräraha, vaikka pandemian seurauksena turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut. Korona kelpaa syyksi mihin tahansa, vaikka budjetissa näkyy vain murto-osa maahanmuuton kustannuksista.
Keskustalle tasaiset veronkorotukset tärkeitä
Ettei unohtuisi, on perussuomalaisten mielestä syytä puhua myös keskustan lahjasta maaseudulle. Polttoaineverojen korotukset rokottavat autoilijoiden lisäksi jopa työkoneita. Kekkonen kysyi aikoinaan, onko maallamme malttia vaurastua, mutta viime kyselytunnilla entisen presidentin puolueen edustaja totesi tasaisten veronkorotusten olevan heille tärkeämpiä.
&#8211; Suomen Pankin ennusteen mukaan työllisyysaste putoaa 71:een vuoteen 2022 mennessä. Koronaa voi syyttää, mutta pitäisi löytyä toimia, joilla tilannetta parannetaan, Junnila sanoi.
Perussuomalaisilta yli 200 muutosesitystä
Tämän joulun kiltit lapset ovat erityisen kilttejä, sillä he ovat niitä, jotka tämän tulevaisuudessa maksavat. Kun velkaa otetaan kehyksen suhteessa, on perussuomalaisten mielestä määrärahat käytettävä vahvistamaan kotimaista yritystoimintaa ja teollisuutta, työllisyyttä, kansalaisten ostovoimaa ja perusturvaa sekä keventämään työn ja yrittämisen verotusta.
&#8211; Budjettivastalauseessamme on 255 lausumaehdotusta, kokoomuksella 85 ja kristillisdemokraateilla 34. Annan perussuomalaisten lahjan hallitukselle, eli teen vastalauseen yksi mukaisen epäluottamuslause-esityksen, koska Suomen kansa ansaitsee parempaa, Junnila kertoi.
&nbsp;

PS: Hallituksen joululahjat ovat veronkorotuksia ja rahan lappamista EU:lle

Suomen Omakotiliitto ry:n toiminnanjohtajan Kaija Savolaisen mukaan öljylämmitteisiä pientaloja on Suomessa noin 200 000, joista puolessa asuu ikääntyneitä tai eläkeläisiä. Huomionarvoista on, että öljylämmitteisessä omakotitalossa asuva yksinelävä ikääntynyt käyttää asumismenoihin lähes puolet käytettävistä olevista tuloistaan. Selvitäkseen arjestaan, hän joutuu tinkimään ruoasta, lääkkeistä ja muista perustarpeista.
 
– Tällä vuosikymmellä öljylämmitystä ei ole uudisrakentamisessa juurikaan enää käytettty. Myöskään 2000-luvun alussa rakennetuissa rakennuksissa sitä ei enää ole juurikaan suosittu, hän tarkentaa.
Savolainen sanoo, että öljylämmitteiset kiinteistöt sijaitsevat ympäri Suomea.
– Tärkeää on tarkastella, onko kiinteistölle käyttöä tulevaisuudessa ja onko kallis energiaremontti toteutettavissa. Lisäksi on tärkeää, että selvitetään, mikä on kiinteistön arvo nyt. Välttämättä kaikilla kotitalouksilla ei ole taloudellista mahdollisuusta tehdä laajaa energiaremonttia.
<h4>Kustannukset kohtuuttomia pienituloiselle eläkeläiselle</h4>
Energiaremontin kustannukset ovat riippuvaisia siitä, että tehdäänkö täydellinen lämmitystavan muutos vai täydennyslämmitysmuutos.
– Jos tehdään täydellinen muutos esimerkiksi maalämpöön sen kustannus voi olla 20 000 euroa. Täydennyslämmityksen muutoksen voi toteuttaa muutamalla tuhannella euroilla. Täydennyslämmitysmuotoja ovat esimerkiksi ilmalämpöpumput, aurinkopaneelit ja takka, hän tarkentaa.
Savolaisen mukaan keskeistä on kuitenkin huomioida resurssiviisaus.
– On huomiotava esimerkiksi öljylämmityskattilan elinkaari eli mikä on sen tekninen ikä ja kuinka kauan se vielä kestäisi hyvin käytössä. Hyväkuntoisen öljylämmityksen alasajo ei ole viisasta vaan sitä voidaan hyvin tukea täydennyslämmitysmuodoilla, hän sanoo.
<h4>Hallitusohjelman kirjaukset huolestuttavat</h4>
Savolainen näkee huolesututtavana sen, että hallitusohjelmaan on kirjattu 95 miljoonan euron leikkaus kotitalousvähennyksestä.
– Vähennyksen määrä laskisi 2 400 eurosta 2 250 euroon ja korvausprosentti laskisi 50 prosentista 40 prosenttiin, hän sanoo.
Hänen mukaansa kotitalousvähennys on ollut keskeinen elementti kiinteistöjen kunnossapidossa. Vähennyksellä on torjuttu tehokkaasti harmaata taloutta sekä edistetty työllisyyttä.
– Edellyttäisimme, että hallitusohjelman kirjaus, jossa selvitetään energiaremonttien suunnittelukustannusten ottamista kotitalousvähennyksen piiriin otetteisiin käyttöön pikimmiten. Ylipäätään energiaremontteihin tarvitaan pysyviä tukielementtejä ja erityisesti pienituloisille ikääntyneille tulee löytää ratkaisuja, joilla edistetään heidän kotona asumistaan ja hyvinvointia, Savolainen sanoo.
<h4>Elomaa: Joutuvatko ikääntyvät pienituloiset joutuvat pian asunnottomiksi?</h4>
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaan mukaan kotitalousvähennysleikkauksessa tulisi olla erityisratkaisu pienituloisten eläkeläisten kohdalla. Hänen mukaansa energiaremontoinnin tarvetta voi verrata haja-asetuksen jätevesiasetuksen vaatimukseen, jossa “mummonmökit” armahdettiin.
– Yleisesti asumisen hintataso on liian korkea. Jokainen ymmärtää, että ikääntyvän on mahdotonta saada esimerkiksi pitkää laina-aikaa remonttiin. Kotitalousvähennystä ei saisi tässä tilanteessa heikentää. Onko tarkoitus, että ikääntyvät pienituloiset joutuvat pian asunnottomiksi, hän kysyy.
Elomaa sanoo, että yksinäiset naiset ovat erityisen vaikeassa tilanteessa.
– Naisvaltaisten alojen eläkkeet ovat pieniä. Eläkekertymä yli 40 vuoden työstä on suunnattoman pieni. Jos pienituloiselta edellytetään pakollisia investointeja esimerkiksi lämmitysjärjestelmiin, niin eihän 1000 tai 1200 eurolla kuukaudessa voi mitenkään tulla toimeen ilman, että tinkii esimerkiksi juuri ruoasta tai muista tärkeitä asioista kuten lääkkeistä, hän päättää.

Öljylämmitteisissä pientaloissa asuu noin 200 000 ikääntyvää suomalaista – Asumismenot saattavat pakottaa ikääntyvät tinkimään jopa ruoasta ja lääkkeistä

Perussuomalaisia lukuun ottamatta lähes kaikki puolueet haluavat eri tavoilla luopua öljylämmittämisestä, mikä käytännössä tarkoittaisi kalliita, jopa kymmenien tuhansien eurojen kustannuksia omakotitaloasujille.
Ylen ilmastotentissä torstai-iltana yhdeksän puolueen eduskuntavaaliehdokkaat olivat lähes yksimielisiä siitä, että seuraavalla vaalikaudella on tarkoitus ryhtyä kurittamaan öljylämmitteisessä omakotitalossa asuvia ihmisiä.
Kuritus- ja keppilinjaa esitettiin tv-keskustelussa mutkikkailla sanankäänteillä sekä puheilla aikataulujen laatimisesta sen suhteen, milloin ryhdytään toimenpiteisiin.
Käytännössä kysymys olisi lähinnä omakotitaloasujien pakottamisesta kalliisiin lisäinvestointeihin ja remontteihin.
Marin kierteli puhumalla ohjaamisesta
Kansanedustajaehdokas Sanna Marinin (sd.) mukaan seuraavalla hallituskaudella on tehtävä suunnitelma, miten siirrytään kautta linjan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla fossiilivapaaseen ja hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
&#8211; Tämä pitää toteuttaa myös asumisen puolella sekä pientaloissa että kerrostaloissa energiaremonteilla, Marin sanoi.
Sdp:n tavoitteena on öljylämmityksen kieltäminen 2030-luvulla. Marin kuitenkin yritti pehmentää puolueensa tavoitteita.
&#8211; Vuosilukua ei ole lyöty lukkoon. Mielestämme seuraavalla hallituskaudella on tehtävä suunnitelma. Tässä katsotaan talouden keinovalikoimat ja sitten toisaalta myös lainsäädännön puoli, eli miten voidaan ohjata siirtymää oikeaan suuntaan.
Kari esitteli vihreiden jyrkkää linjaa
Kokoomuksen Harri Jaskari puhui ratkaisujen löytämisestä, että ihmiset näkisivät niiden olevan mahdollisuuksia.
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen sentään muisti ottaa esille kalliiden energiaremonttien tukemisen.
Vihreiden Emma Kari oli tuttuun tapaan jyrkällä linjalla, eikä hän ehtinyt kertoa, millaisia seurauksia vihreiden ilmastopolitiikalla on tavallisen kansalaisen elämään.
&#8211; Jos otamme ilmastonmuutoksen tosissaan, niin se tarkoittaa että meidän pitää luopua kaikista fossiilisista polttoaineista. Ruotsissa asia ei ole enää ongelma, koska heillä on käytössä investointituki. Itse lähden siitä, että öljylämmitteisiä taloja ei pidä rakentaa enää ollenkaan, Kari sanoi.
Putkonen varoitti intoilun seurauksista
Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen toppuutteli muita eduskuntavaaliehdokkaita. Putkonen muistutti, että ilmastoasioissa Suomi on jo tehnyt enemmän ja nopeammin kuin yksikään EU-maa.
&#8211; Ilmastopoliittisesti olemme johtajia päästöjen vähentämisessä. Siksi meillä ei ole kiirettä ajaa öljylämmitystaloja alas, Putkonen sanoi.
Putkosen mukaan öljylämmityksen kustannuksia ei pidä keinotekoisesti nostaa eikä pyrkiä ajamaan köyhyysloukkuun öljylämmitteisten pientalojen omistajia. Putkonen myös muistutti kansanedustajaehdokaskollegoitaan heidän kunnianhimoisten ilmastotavoitteidensa seurauksista kansantaloudelle.
&#8211; Kannattaa muistaa, että raha on rajallinen suure. Samaan aikaan teidän kahdeksan puolueen ilmastotoimet vievät Suomesta perusvientiteollisuuden pois, joka on ainoa keino ylläpitää tätä maata. Sitähän nämä puheet fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta ja haittaveroista käytännössä merkitsevät, Putkonen ihmetteli.
&nbsp;

Perussuomalaiset varoittaa kalliista ilmastointoilusta: Öljylämmittäjille luvassa kylmää kyytiä – edessä jopa kymmenien tuhansien eurojen lämmitysremontti

Asuminen vie liian useasti Suomessa kohtuuttoman siivun tuloista. Perussuomalaiset esittelevät vaihtoehtobudjetissaan vuodelle 2019 asumiskustannusten alennusta erillisellä paketilla, johon sisältyy muun muassa kiinteistöveron, sähkön siirtohintojen sekä lämmityspolttoaineiden verotuksen lasku. Perussuomalaiset rahoittaisivat kevennykset esimerkiksi haittamaahanmuuton kuluista, kehitysavusta ja EU:n jäsenmaksuista.

Perussuomalaisten asumiskustannuksia alentavan paketin osat ovat PS-eduskuntayhmän mukaan seuraavat:
<h4>Kiinteistöveron alarajoja laskettava</h4>
Erityisesti omakotiasujien asumiskustannuksia rasittaa kiinteistövero, joka on kasvukeskuksissa kasvanut viime vuosina merkittävästi. Kohonnut kiinteistövero on merkittävä kuluerä erityisesti omakotitaloissa asuville eläkeläisille sekä muille vähävaraisille kansalaisille.
&#8211; Kiinteistöveroista päätetään kunnissa, mutta me pystymme vaikuttamaan valtakunnallisesti niihin laskemalla verorajoja. Näin useat kunnat joutuvatkin verotusta laskemaan, eduskuntaryhmä tarkentaa.
<h4>Sähkön siirtohinnat kuriin</h4>
Energiaviraston sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua koskevassa raportissa, jossa tarkastettiin 110 verkkoyhtiön hinnoittelu, todetaan, että sähkönjakelijoiden siirtohinnoittelussa oli vuosina 2012–2015 yhteensä 175 miljoonan euron ylijäämä. Tästä on varaa tinkiä.
&#8211; Edellisen kauden hallitus myi sähköverkot ulkolaisille sijoittajille. Tämä oli kohtalokas ja anteeksiantamaton virhe. Nyt on tartuttava toimiin, että yksityisten verkkoyhtiöiden tuottovaatimusta rajataan. Näin saadaan siirtomaksut kuriin.
<h4>Lämmityspolttoaineiden verotusta ei saa kiristää</h4>
Asumiskustannukset ovat vievät monilla ihmisillä yli kolmanneksen palkasta. Tämä on merkittävä kansantaloudellinen ja inhimillinen ongelma. Perussuomalaiset eivät halua korottaa esimerkiksi lämmityspolttoaineiden verotusta, kuten hallitus on tekemässä.
&#8211; Hallituksen kaavailema polttoaineveron korotus iskee pahiten juuri ihmisiin, joilla ei ole varaa investoida moderneihin lämmitysratkaisuihin ja jotka asuvat vanhemmissa asunnoissa. Lämmityspolttoaineiden veronkorotus on peruttava.

Perussuomalaisilta paketti asumiskustannusten alentamiseen – sähkön siirtohinnat kuriin, kiinteistöveron alarajoja alas, lämmityspolttoaineiden veronkorotukselle stoppi

Asumisen kustannukset

Elomaa: Sähkön hinnannousu on romuttamassa monen suomalaisen talouden

Perussuomalaiset hallituksen ilmastopolitiikkasuunnitelmista: Energia-, ruoka- ja teollisuustuotantoon tarvitaan sinivalkoinen siirtymä

Koskela: Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti kääntää kurssin kohti parempaa – ”Puutumme sellaisiin kipukohtiin, joihin muut puolueet eivät tohdi kajota”

Hallitus verottaa ennätysmäisesti asumista ja liikkumista – ja lisää on luvassa

Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja

PS: Hallituksen joululahjat ovat veronkorotuksia ja rahan lappamista EU:lle

Öljylämmitteisissä pientaloissa asuu noin 200 000 ikääntyvää suomalaista – Asumismenot saattavat pakottaa ikääntyvät tinkimään jopa ruoasta ja lääkkeistä

Perussuomalaiset varoittaa kalliista ilmastointoilusta: Öljylämmittäjille luvassa kylmää kyytiä – edessä jopa kymmenien tuhansien eurojen lämmitysremontti

Perussuomalaisilta paketti asumiskustannusten alentamiseen – sähkön siirtohinnat kuriin, kiinteistöveron alarajoja alas, lämmityspolttoaineiden veronkorotukselle stoppi

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025