Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Asumiskustannukset

Sanna Marinin hallituksen ilmastopolitiikka on kansanedustaja Ari Koposen mielestä mennyt aivan liian pitkälle. Ensin ajettiin turvetuotanto alas, ja viime päivinä on uutisoitu Euroopan ennätyskorkeista sähkön hinnoista. Norjan vähäisten vesivarastojen ohella sähkön hintaa nostaa fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien kallis hinta.

Ensin Suomessa hoidettiin turpeen alasajo niin huonosti ja holtittomasti kuin olla voi. Se johti konkursseihin, työttömyyteen, huoltovarmuuden vaarantumiseen ja asumiskustannusten nousuun.
&#8211; Nyt toivomme kädet ristissä Norjaan runsaita vesisateita, ettei sähkön hinta ampuisi katosta läpi ja tekisi tuhansille ja taas tuhansille suomalaisille ongelmia sähkölaskujen maksujen kanssa. Tämäkö on se Sanna Marinin hallituksen oikeudenmukainen vihreä siirtymä, päivittelee perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.
Moni joutuu tiukan paikan eteen
Ainakin Kreikka, Italia ja Ranska ovat uutisoineet suunnittelevansa satojen miljoonien eurojen tukipaketteja auttaakseen yrityksiä, teollisuutta ja kotitalouksia, jotka eivät pian kykene maksamaan sähkölaskujaan.
&#8211; Hallituksen vihreä siirtymä pistää suomalaiset vähempiosaiset tukalaan tilanteeseen. Jo nyt moni vanhus joutuu valitsemaan lääkkeiden ja ruoan välillä, ja tämä tulee vain lisäämään heidän ongelmiaan. Missä ovat Marinin hallituksen toimet kotitalouksien auttamiseksi? kysyy Koponen.
&nbsp;

Vihreä siirtymä laittaa vähäosaiset ahtaalle – Koponen: ”Missä ovat Marinin hallituksen toimet kotitalouksien auttamiseksi?”

Perussuomalaiset vaativat tänään kyselytunnilla hallitusta perumaan ruuhkamaksusuunnitelmat. Julkisuudessa olleiden laskelmien mukaan uudet maksut voisivat nostaa esimerkiksi työmatkakuluja yli tuhannella eurolla vuodessa.

&#8211; Me perussuomalaiset olemme penänneet hallitukselta konkreettisia toimia työllisyyden parantamiseksi ja työnteon kannattavuuden nostamiseksi. Se on hallituksen tehtävä. Te vastaatte tähän huutoon kyllä merkillisellä tavalla, tietulleilla! perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo ihmetteli.
Tienkäyttömaksuja ja lisää veroja
Suunnitelmat tietulleista eli ruuhkamaksuista näyttävät julkisuudessa olleiden tietojen mukaan olevan jo pitkällä. Slunga-Poutsalo huomautti, että samaan aikaan hallitus on tehnyt historiallisen suuren polttoaineveron korotuksen.
&#8211; Luuletteko te todella, että ihmiset ajelevat huvikseen töihin ja heitä tästä rankaisemalla päästöt vähenevät ja työpaikat lisääntyvät? Slunga-Poutsalo kysyi.
Tietulleista ei hyötyä päästöjen vähentämiseen
Valtionvarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) totesi lyhyesti, ettei hän luule ihmisten ajelevan huvikseen, ja että Suomessa pystyy ajamaan jatkossakin.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kertoi saaneensa juuri uutta tutkimustietoa siitä, että jos ruuhkamaksut otettaisiin käyttöön, niiden vaikutus päästöihin olisi ”varsin vaatimaton”.
Uusi työssäkäyntivero
Slunga-Poutsalo vaati, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Suunniteltuja ja hallitusohjelman mukaan mahdollistettavia maksuja on kutsuttu päästömaksuiksi, ruuhkamaksuiksi, tiemaksuiksi, tietulleiksi ja kilometriveroksi.
&#8211; Ette kai te yritä sumuttaa tätä läpi nimeä vaihtamalla? Uutissuomalaisen tuore gallup kertoo, että kansa tyrmää tällaiset suunnitelmat. Duunarin ja pienen yrittäjän selkänahasta yritetään taas repiä lisää.
&#8211; Arvoisa hallitus, jätetäänkö tällainen mahdollistavakin lainsäädäntö tässä tilanteessa tekemättä? Tämä on täyttä veropohjan laajennusta eli työssäkäyntivero, Slunga-Poutsalo sivalsi.
Ministeri Harakka totesi kuitenkin, että tienkäyttömaksuista on hallitusohjelman kirjaus ja se on edelleen voimassa.
Asumiskustannuksia alas
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho huomautti, että usein asumiskustannusten takia työssäkäyvä ihminen joutuu asumaan kauempana työpaikasta ja tarvitsee autoa työmatkoihin.
&#8211; Sitten häntä sakotetaan työssä käymisestä nostamalla autoilun kustannuksia erilaisilla tavoilla. Jos autoilua halutaan vähentää, eikö olisi järkevämpää huolehtia siitä, että ihmisillä on varaa myös asua lähellä työpaikkojaan kuin rangaista sakkoverolla niitä, joiden on pakko ajaa autoa? Halla-aho kysyi.
Ministeri Vanhanen puolusteli, että hallitus on keventämässä erilaisten työsuhde-etujen verotusta.

Perussuomalaiset tyrmäsi tienkäyttömaksut kyselytunnilla: Puhutaan asioista oikeilla nimillä – tämä on työssäkäyntivero!

Suomessa elää tällä hetkellä iso joukko työntekijöitä, jotka joutuvat tulemaan toimeen erittäin pienellä palkalla. Matalapalkkatyöt, työn silppuuntuminen ja yksinyrittäminen ovat lisänneet työssäkäyvien köyhien määrän ainakin 60 000:een. Köyhyys koskettaa erityisesti hoitoalalla, palvelualoilla, siivousalalla ja kaupan kassoilla työskenteleviä, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen.

Pienipalkkaisille duunareille veronkevennyksiä
Immosen mukaan työssäkäyvien köyhien määrän lisääntyminen on ongelma, johon poliittisten päättäjien on puututtava välittömästi.
&#8211; Keinoja tilanteen korjaamiseksi on monia. Yksi on pienipalkkaisten duunareiden verotuksen keventäminen. Osa-aikaisilla pienipalkkaisilla ja silpputöissä olevilla tilanteen auttamiseksi tärkeä lähtökohta olisi sosiaaliturvan, ansioiden ja niistä suoritettavan verotuksen parempi yhteensovittaminen, Immonen korostaa.
&#8211; Jos nykyiseltä hallitukselta ei löydy halua tai kykyä korjata ongelmaa, seuraavan hallituksen on korjattava tilanne. Tarvitsemme pidemmällä aika välillä Suomeen kokonaisvaltaisen sosiaaliturvauudistuksen, ja tämä asia linkittyy oleellisesti siihen.
Työvoiman saatavuusharkinnasta pidettävä kiinni
Immosen mukaan vanhat puolueet haluavat luopua ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ja sallia ulkomaisen halpatyövoiman virtaamisen Suomeen, jotta maassamme voitaisiin sen varjolla ohittaa pienipalkkaisia duunareita koskettava köyhyysongelma.
&#8211; Tällainen kiero poliittinen peli suomalaisten työntekijöiden kustannuksella on saatava loppumaan. Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta on pidettävä kiinni, ja suomalaisten pienipalkkaisten duunareiden köyhyysongelma korjattava. Se olisi oikea askel kohti oikeudenmukaisempaa ja parempaa yhteiskuntaa.
Hallitus haaveilee halpatyövoimareservistä
Immosen mukaan ulkomainen halpatyövoiman heikentää suomalaisten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla.
&#8211; Nykyhallitus kehittää koko ajan uusia maahanmuuttolinjauksia, joilla se pyrkii heikentämään suomalaisten duunarien asemaa. Näyttää siltä, että hallitus pyrkii luomaan Suomeen eräänlaisen halpatyövoimareservin, jonka piiristä liike-elämä voi tarvittaessa värvätä työntekijöitä mahdollisten taloudellisten nousukausien aikana. Tällä halpatyövoimareservin olemassaololla hallitus pyrkii pitämään kilpailukykyä haittaavat palkankorotukset kurissa.
Asumiskustannukset karanneet käsistä
Immonen näkee työntekijöiden kannalta ongelmallisena myös sen, että asumiskustannukset varsinkin pääkaupunkiseudulla kasvavat ja asuntoja ei ole saatavilla kohtuuhintaan keskeisillä paikoilla.
&#8211; Erityisesti pienipalkkaisten työntekijöiden on entistä vaikeampaa löytää itselleen kohtuuhintaista asuntoa hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Yksi keskeinen ongelma on se, että yhteiskunnan tukien varassa elävien maahanmuuttajien määrä pääkaupunkiseudulla ja samoilla asuntomarkkinoilla on kasvanut. Tämä on yksi syy siihen, miksi perussuomalaiset peräänkuuluttavat julkista taloutta kuormittavan maahanmuuton lopettamista. Nykyinen humanitaarinen maahanmuutto heikentää julkista taloutta, ei paranna sitä.
&#8211; Kun työntekijät joutuvat asumaan kauempana työpaikoistaan, liikkumisen kustannukset kasvavat. Tämä on todellinen ongelma. Suomessa tarvitaan nykyistä pitkäjänteisempää asuntopolitiikkaa, joka ottaa nämä ongelmat huomioon, Immonen sanoo.

Immonen: Pienipalkkaisten duunareiden köyhyysongelmaan puututtava – ”Ulkomainen halpatyövoima on ongelma”

Eurooppalaiset suurkaupungit ovat tunnettuja hävyttömistä vuokristaan, asuntokuplista ja ennen kaikkea huutavasta asuntopulasta. Itävallassa kaikki on toisin. Wienissä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja löytyy lähes kaikille, <a href="https://www.dn.se/nyheter/varlden/sa-har-wien-lost-bostadskrisen-nastan-alla-far-en-billig-hyresratt/">Dagens Nyheter</a> kertoo. 

Kolme huonetta ja keittiö, uudessa talossa, sijainti kelvollinen, vuokra runsaat 600 euroa kuussa. Niin, tässä ylimmän kerroksen asunnossa on terassi höystettynä huikealla näköalalla kohti Wienin keskustaa. Asuintalon katolla on tietty uima-allas asukkaiden yhteiseen käyttöön. Asuntoon muuttanut perhe joutui odottamaan toiveensa toteutumista kokonaista puoli vuotta.
&#8211; Odotusaika oli mielestäni aika pitkä, sillä muutin tänne yksiöstä, jota jonotin vain muutamia viikkoja, sanoo Jassi Halilovic, joka muutti isompaan asuntoon yhdessä kolmivuotiaan poikansa kanssa.
Wienin hyvä asuntotilanne ei ole sattumaa, vaan se lähtee aidosta halusta tehdä huokeasta ja laadukkaasta asumisesta jokaisen peruswieniläisen oikeus. Kaupungin kahdesta miljoonasta asukkaasta 60 prosenttia asuu Expressen-lehden mukaan vuokralla. Kaupunki subventoi vuokria sekä 220 000 itse omistamassaan asunnossa, että 200 000 yksityisen vuokranantajanomistamassa asunnossa.
Halpaan asumiseen oikeuttavat tulorajat ovat kohtuullisen korkeat, yksinasuvalla 3 000€/kk ja 4 500€/kk kahden henkilön taloudella. Kyseessä ovat nettotulot eli lähes kaikki vuokra-asunnon haluavat täyttävät kriteerit. Rahat subventioihin haalitaan veroilla: Jokainen wieniläinen maksaa 0,5 prosenttia tuloistaan asuntoveroa ja myös valtio tukee vuokra-asumista. Rahat käytetään lyhentämättömänä uusien asuntojen rakentamiseen ja vanhojen korjauksiin.
Wienin kaupunki ei ole kuuna kullan valkeana myynyt yhtäkään vuokrataloa omistusasunnoiksi. Asiasta ei ole koskaan käyty edes keskustelua. Ja sokeri pohjalla: Koska vuokra-asuntoja on paljon ja ne ovat jakautuneet tasaisesti ympäri kaupunkia niin asuinalueiden eriytymistä ja slummiutumista ei ole kaupungissa tapahtunut.

Ihmisläheinen asuntopolitiikka on mahdollista: Perheasunnon vuokra Wienissä 600€/kk

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan asumismenojen kasvu jatkuu. Tuoreessa tutkimuksessa PTT ennustaa asumismenojen kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016–2018. Vuonna 2016 kotitalouden tuloista keskimäärin 26,8 prosenttia menee asumiseen. Asumisen kustannuksia kasvattavat muun muassa ilmastopoliittiset tavoitteet. 

Asumismenot nousevat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 3,2 prosenttia, kerrostalossa vuokra-asunnoissa 2,7 prosenttia ja omakotitaloissa 2,3 prosenttia.
Asumismenojen osuus tuloista kasvaa edelleen. Vuonna 2016 kotitalouden tuloista keskimäärin 26,8 prosenttia menee asumiseen. Vuonna 2018 asumismenojen osuus tuloista nousee 28 prosenttiin. Tulokehitys on ennustevuosina hidasta, joten asumismenot kasvavat tuloja nopeammin. Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin 1 prosenttia vuodessa ja eläkeläisten 0,8 prosenttia.
Asuntojen hinnat ja vuokrat, asumismenot ja menojen osuus tuloista ovat eriytyneet alueellisesti. Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Muissa suurissa kaupungeissa asuminen on edullisempaa suhteessa tuloihin ja siten asumiseen liittyvä taloudellinen riski on pienempi. Pääkaupunkiseudulla asumiseen kuluu merkittävä osa tuloista, joten asumismenojen nousu on riski monen kotitalouden toimeentulolle.
Asumismenojen ennustettu kasvu on selvästi nettotulojen kasvua ja yleisen hintatason nousua voimakkaampaa. Asumismenoja nostavat erityisesti kasvavat korjauskulut, jotka muodostavat merkittävän osan hoitokuluista.
Kiinteistöliitto <a href="http://www.omakotiliitto.fi/sites/default/files/2016/Asumismenot-2016-KL-OKL-Tiedote.pdf">huomauttaa</a>, että julkisen talouden tasapainotuksen ja ilmastopolitiikan nimissä asunnon omistajille ja vuokralaisille tulee maksettavaksi yhä raskaammat verot.
Pellervon taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien asumismenoja 21 suurimmassa kaupungissa vuokra- ja omistusasumisessa. Tutkimus toteutettiin Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta.

Tutkimus: Asumismenojen kasvu jatkuu

Kasvukeskusten asuntotilanne on sietämätön. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on epäonnistunut tehtävässään ja se on purettava. Tämän lisäksi valtion ja kuntien omistamien yhtiöiden on aloitettava valtion rahoittamien osaomistusasuntojen laajamittainen tuotanto. Nämä vaatimukset vahvistettiin perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina. Asian esitteli pääkaupunkiseudun asumisasioihin syvällisesti perehtynyt espoolainen kaupunginvaltuutettu, tohtori Jukka Kilpi (ps.).
Päätöslauselma kokonaisuudessaan seuraavassa:
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n  käytössä on valtion lähes 20 miljardin asuntorahoitussalkku. Vuosittain keskus tekee uusia rahoituspäätöksiä yli 1 000 miljoonalla eurolla. ARA:n tehtävä on turvata pienituloisille mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen. Tässä tehtävässään ARA on epäonnistunut.
Kasvukeskuksissa on kohtuuhintaisista asunnoista huutava pula. ARA:n rahoittamien vuokra- ja asumisoikeustalojen sijoittajaomistajat perivät ARA:n siunauksella markkinavuokria ja keräävät miljoonavoittoja. Sijoittajat myös tekevät kokonaisilla ARA-taloilla keskenään pilkkkahintaisia kauppoja ohi asukkaiden.  
Kasvukeskusten ulkopuolella asumisen ongelmana on omistusasuntojen vakuusarvojen lasku, joka estää pankkilainan saamisen kotien peruskorjauksiin.  
Perussuomalaiset katsovat tilanteen olevan sietämätön. Sen korjaamiseksi on tehtävässään epäonnistunut ARA lakkautettava. Perussuomalaiset esittävät ARA:n tilalle seuraavan mallin, jolla ilman lisärahaa turvataan kohtuuhintainen asuminen koko maassa: 
&#8211; Valtiokonttori päättää kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon myönnettävästä arava- ja korkotukirahoituksesta, joka suunnataan ensisijaisesti kuntien omistamille yhtiöille.
 &#8211; KELA päättää pienituloisille asunnonostajille tai peruskorjaajille suoraan myönnettävistä täytetakauksista ja korkotuesta. Näin avataan pienituloisille mahdollisuus omistusasumiseen ja edesautetaan kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien kotien peruskorjausta.
&#8211; Asumisoikeuslakia uudistetaan niin, että asukkaille turvataan heidän asumisoikeusyhtiöön tekemänsä pääomasijoituksen mukainen vaikutusmahdollisuus omaan asumiseensa. Näin turvataan asumisoikeusasumisen elinkelpoisuus vaihtoehtoisena asumismuotona.
 &#8211; Kasvukeskuksissa valtion ja kuntien omistamat yhtiöt aloittavat laajamittaisen valtion rahoittaman osaomistusasuntojen tuotannon. Perussuomalaiset nostavat tämän kunnissa keskeiseksi vaatimukseksi.
Perussuomalaisten lauantaina kokoontunut puoluevaltuusto hyväksyi lausuman yksimielisesti. Ohessa video, jossa Jukka Kilpi esittelee lausumaa koskevat perustelut. Video on kuvattu puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä.
<iframe loading="lazy" width="460" height="259" src="https://www.youtube.com/embed/oM8ztVLHmtE" frameborder="0" allowfullscreen></iframe>

Asumiskustannukset

Vihreä siirtymä laittaa vähäosaiset ahtaalle – Koponen: ”Missä ovat Marinin hallituksen toimet kotitalouksien auttamiseksi?”

Perussuomalaiset tyrmäsi tienkäyttömaksut kyselytunnilla: Puhutaan asioista oikeilla nimillä – tämä on työssäkäyntivero!

Immonen: Pienipalkkaisten duunareiden köyhyysongelmaan puututtava – ”Ulkomainen halpatyövoima on ongelma”

Ihmisläheinen asuntopolitiikka on mahdollista: Perheasunnon vuokra Wienissä 600€/kk

Tutkimus: Asumismenojen kasvu jatkuu

Perussuomalaiset: ARA lakkautettava, valtion asuntorahat asukkaiden hyödyksi

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025