Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

asuntolaina

RUOTSI @ Pankkien jättimäiset tulokset herättävät kiihtyvää keskustelua lahden tuolla puolen. Voitot ovat riippumattoman ruotsalaisasiantuntijan mielestä käsittämättömiä ja osoitus siitä, että toimiala ei ole terve. Suomessa pohjoismaisten pankkien miljardivoitoista ja niiden oikeutuksesta ei ole juurikaan kohistu.

Kilpailu Ruotsin pankkimarkkinoilla ei arvostelijoiden mielestä toimi. Pankit rahastavat nousevilla koroilla ansiottomasti ja repivät voittonsa asuntovelallisten selkänahasta. Maksajiksi joutuvat loputkin kansalaisista vuokrien nousun myötä.
– Asuntolainojen korot <a href="https://stage.sudev.fi/porvarihallitus-haluaa-lisata-kilpailua-ruotsin-pankkisektorilla-harvinaisen-torkeaa-kommentoi-velallisten-edustaja-pankkien-jattivoittoja/">nousevat</a> korkeuksiin samaan aikaan, kun ruotsalaistalouksien muutkin kulut kasvavat. Ja nyt pankit näkevät tilaisuutensa tulleen voittomarginaalien lisäämiseen. Harvinaisen törkeää, totesi äskettäin omistusasujien pääekonomisti Håkan Larsson TV 4:n <a href="https://www.tv4.se/artikel/2TtJ31diZeh4Oxnh3F9JlI/raseri-mot-storbankerna-efter-rekordvinster-ohyggligt-provocerande">uutisissa</a>.
<h4 style="font-weight: 400;">”Suurpankkien toiminta muistuttaa kartellia”</h4>
Lääkkeeksi kuluttajan kurjuuteen on tarjottu pankkikilpailun lisäämistä. Apuun on huudettu sekä Finanssivalvontaa että porvarihallitusta. Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson onkin ehdottanut lääkkeeksi kilpailun lisäämistä ja kuluttajalle mahdollisuutta irtisanoa lainansa ripeästi sekä vaihtaa pankkia.
-Neljä suurpankkia ovat muuttuneet toistensa kaltaisiksi viime vuosikymmeninä. Ne reagoivat pitkälti samoin ja muuttuvat korkoja kuorossa. Pankkien lainaehdot ovat vaikeasti ymmärrettäviä ja neuvottelutyyli hankala. Kyseessä on kartellia muistuttava kulttuuri, <a href="https://www.aftonbladet.se/minekonomi/a/76MMk4/ekonom-om-bankvinsterna-det-liknar-en-kartell">arvioi</a> riippumaton pankkiekonomisti Claes Hemberg uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa.
<h4 style="font-weight: 400;">”Poliittista peliä”</h4>
Pankkien sisällä näkemys kilpailutilanteesta ja voitoista on toki täysin erilainen. Kilpailu on kovaa ja rahan hinta kuluttajalle on kohtuullinen. Keskustelu pankkien voitoista nähdäänkin helposti ”populistisena”.
-En ymmärrä tällaista, pankit eivät ole sen kannattavampia kuin muutkaan pörssiyritykset, kummastelee kohua Danske Bankin analyytikko Andreas Håkansson.
-Mielestäni keskustelu on kieroutunutta ja tuntuu jonkin sortin poliittiselta peliltä, jossa pankkeja voidaan mollata ja muut toimijat jättää rauhaan.
Ruotsin kuluttajajärjestö huomauttaa, että pankkien tehtävä on tuottaa voittoa osakkailleen, eikä välttämättä palvella asiakkaan etua. Siksi jokaisen velallisen oma aktiivisuus on tarpeen.

Kuohunta pankkien jättivoitoista ei ota laantuakseen Ruotsissa – kartelliakin epäillään

Inflaatio laukkaa ja tuuli käy yli lompakon. Palkansaajat köyhtyvät ja samalla rahalla saa kaiken aikaa entistä vähemmän. Kansalaistalouden mahalasku on pahin ainakin 30 vuoteen. Palkankorotukset ovat jäämässä tuntuvasti joulukuun inflaatiolukuja pienemmiksi.

Joulukuun inflaatio oli Ruotsissa ennakkotietojen mukaan 10,2 prosenttia. Jos asuntolainojen korot lasketaan mukaan, inflaatio nousi jo 12,3 prosenttiin. Energianhinnoista siivottu pohjainflaatio oli 8.4 prosenttia. Inflaatio on viimeksi ollut näin korkealla tasolla vuonna 1991.
&#8211; Nämä ovat epämiellyttävän korkeita lukuja, <a href="https://www.svd.se/a/y6890E/inflationen-steg-i-december">toteaa</a> Nordean pääanalyytikko Susanne Spector Svenska Dagbladetissa.
Ennusteet ylittyivät
Markkinat ja keskuspankki ennustivat matalampaa inflaatiota. Ruotsin keskuspankki ilmoittaneekin seuraavasta koronnostosta 9. helmikuuta. Ohjauskoron ennustetaan nousevan 0,5 prosenttiyksikköä 3,00 prosenttiin. Huhtikuussa on odotettavissa vielä 0,25 prosenttiyksikön korotus.
&#8211; Palkat ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2015 ja olemmekin menettäneet seitsemän vuoden reaalipalkan korotukset, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/inflationen-knaprar-pa-lonerna-da-kan-vi-fa-realloneokning-igen">laskee</a> palkkatilastoista vastaava Linn Hansen valtiovarainministeriön alaisesta Konjunkturinstitutista.
Maltillisia korotuksia
Ruotsin teollisuusliitot tavoittelevat vuodelle 2023 huomattavasti parhaillaan laukkaavaa inflaatiota maltillisempia 4,4 prosentin palkankorotuksia. Työnantajapuoli esittää kahden prosentin korotuksia ja kertakorvausta inflaatiosta. Sopimus on todennäköisesti yksivuotinen.
Neuvottelut ovat hankalia, koska Ruotsinkin taloustilanne on tällä hetkellä vain rajoitetusti riippuvainen työmarkkinaneuvotteluiden tuloksesta. Yleinen huoli tuntuu silti olevan mahdollisten palkankorotusten inflaatiota kiihdyttävä vaikutus.

Inflaatio tekee tuhojaan myös Ruotsissa – seitsemän vuoden palkankorotukset muisto vain

Asuntolainojen korot ovat lähteneet ripeään nousuun kaiken muun kallistumisen myötä. Hintaralli laittaa tavallisen kansalaisen oikeasti miettimään arjesta selviämistä, kun pakollisten menojen jälkeen käteen ei jää mitään. Hallitus ei halua kuulla järjen ääntä ja kansan hätää.

Asuntolainan yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor nousi vuodenvaihteen 0,5 prosentista yhteen prosenttiin kesäkuun puoliväliin mennessä. Markkinat odottavat, että 12kk euribor-korko on tämän vuoden lopulla 2,3 prosenttia ja ensi vuoden lopussa 2,7 prosenttia, arvioi Nordea <a href="https://corporate.nordea.com/article/75145/asuntomarkkinakatsaus-q2-2022-paluu-normaaliin">asuntomarkkinakatsauksessa</a>.
Korkojen nousu vähentää asuntovelallisten muuhun kulutukseen käytettävissä olevaa rahamäärää ja jarruttaa muuta kulutusta. Reilun kahden prosenttiyksikön koron nousu syö ostovoimaa hieman enemmän kuin saman suuruinen inflaation nousu.
Jos 12kk euribor nousee markkinaodotusten mukaan 2,7 prosenttiin ensi vuonna, kasvavat kotitalouksien kokonaiskorkomenot noin 5 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista, Nordea laskee. Lainaa pitäisi tosin sitten vielä lyhentääkin.
Hinnat katossa – nousu jatkuu
Pellervon taloustutkimus <a href="https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/pttn-tilannekatsaus-sodan-vaikutukset-alkavat-vasta-nakya-ruokamarkkinoilla.html">ennusti</a> maaliskuun suhdanne-ennusteessaan ruuan kuluttajahintojen nousevan tänä vuonna keskimäärin 11 prosenttia. Toukokuussa ruuan hinta nousi 9 prosenttia vuoden takaisesta, kun yleisesti <a href="https://www.stat.fi/julkaisu/cktvfqmts23ye0b55jgptr0uv">kuluttajahinnat</a> nousivat 7 prosenttia.
Ruuan hinnannousu kiihtyy kesän ja syksyn aikana, koska tuottajahintojen nousu on ollut nopeaa. Hinnannousu voi olla ennustettuakin ripeämpää, jos viljasato jää ennakoitua pienemmäksi Suomessa ja maailmanlaajuisesti.
Bensan ja dieselin hinta <a href="https://www.polttoaine.net/">kipuaa</a> jo lähelle kolmen euron rajaa. Polttoaineiden hinnat ovat liki kaksinkertaistuneet vuodessa. Työmatka voi pian jäädä tekemättä, jos siihen yksinkertaisesti ei enää ole rahaa.
&#8211; Tällä hetkellä on olemassa vakava huoli siitä, onko työnteosta tulossa kannustinloukku, eli laskevatko noin 2 500 euroa kuukaudessa tienaavat palkansaajat, että näillä polttoaineen hinnoilla töihin ei kannata enää ajaa kovin pitkälle, <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-haluaa-turvata-keskiluokan-ostovoiman-sahkonsiirrolle-hintakatto-polttoainevero-alas-tavio-rahaa-tulee-jaada-kulutukseen/">sanoo</a> perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio.
Turha on jäänyt karsimatta
Sähkön <a href="https://www.vattenfall.fi/sahkosopimukset/porssisahko/tuntispot-hinnat-sahkoporssissa/">hinta</a> ei herätä tunteita näin lämmityskauden ulkopuolella mutta ensi talvena ennustetaan olevan taas toisin.
&#8211; Nyt on puututtava voimakkaasti varsinkin sähkön hintaan. Sähkölaskut ovat kohtuuttoman kovia, varsinkin talviaikaan. Sähkön hinnan nousu vaikuttaa teolliseen kilpailukykyyn ja uhkaa samalla talouskasvua ja työllisyyttä. Seuraavana talvena Sanna Marinin hallituskaan ei voi enää väittää, että sähkön hinnan nousu tulee yllätyksenä. Nythän asia on selvä, ja ekonomistitkin ovat tästä varoittaneet, Tavio toteaa.
&#8211; Mikäli hallitus olisi kautensa alussa ymmärtänyt karsia turhasta ja jättää ideologiset hankkeet tekemättä, talouden tila olisi nyt selvästi kriisikestävämpi, <a href="https://stage.sudev.fi/purra-turhat-menokohteet-eivat-ole-luonnonilmioita-hallituksella-ei-ole-edes-minkaanlaista-suunnitelmaa-julkisen-talouden-ongelmien-ratkaisemiseksi/">muistuttaa</a> puheenjohtaja Riikka Purra.
&#8211; Nyt olisi helpompi vastata kansalaisten huoliin valtavasti nousseiden ja entisestään nousevien hintojen kanssa. Useat muut maat ovat laskeneet polttoaineiden tai muiden välttämättömyyshyödykkeiden hintoja.

Asuntolainojen korotkin reippaassa nousussa – kaiken kallistuminen alkaa olla todellinen uhka tavalliselle suomalaiselle

Ison-Britannian pääministerin tapaaminen Suomen tasavallan presidentin kanssa merkitsi suurta murrosta Suomen turvallisuuspoliittisessa asemassa. Pakon edessä Suomi astui merkittävän askeleen länteen. Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen kirjoittaa <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoluukkanen/tosiasioiden-tunnustaminen-on-suomen-turvallisuuden-perusta-hotto-pois/">Uuden Suomen blogissaan</a>, että presidentti Sauli Niinistön sanoin Venäjällä on nyt peiliin katsomisen paikka.

Pääministeri Boris Johnsonin vierailun aikana sovittiin siitä, että Iso-Britannia tukee Suomea Nato-prosessin aikana myös sotilaallisesti. Periaatteessa Suomi siis ei ole yksin.
&#8211; Nyt on kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki sopimukset ovat vain paperia. Se todellinen poliittinen halu auttaa meitä ulkoapäin perustuu siihen, että me itse kykenemme itse puolustamaan itseämme, ja siihen, että meidän puoluejärjestelmämme on ”terve”. Että ymmärrämme muuttuneet tosiasiat, kirjoittaa perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen.
Yksimielisyys on tärkeää kriisin aikana
Sanalla ”terve” Luukkanen viittaa entisen sodanaikaisen pääministerin Edwin Linkomiehen muistelmiin ”Vaikea aika. Suomen pääministerinä sotavuosina 1943-1944”.
Muistelmissaan Linkomies kertoi siitä, kun hän kävi 4.6.1942 marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän iltana keskustelun silloisen ulkoministeri Wittingin ja kenraali Paavo Talvelan kanssa suomalaisesta puoluejärjestelmästä. Keskusteltiin siitä, palaisivatko puolueriitaisuudet, kun sota on saatu onnellisesti hoidettua. Sallittaisiinko puolueriitaisuuksia?
&#8211; Linkomiehen käsitys oli, että suuren vaaran uhatessa puolueriidat olivat vaimentuneet, ja se oli todiste meikäläisen poliittisen järjestelmän ”terveydestä”. Vuosien 1943-1944 pääministeri kuitenkin torjui kaikki yritykset luopua demokratiasta ja puoluejärjestelmästä, ”koska ei kaikilla kansalaisilla koskaan voi olla sama mielipide tiettyjen ratkaisujen suunnasta”. Ajatus on syvällinen ja viisas.
Todellisuuden merkitys kriisitietoisuudessa
Kriisissä kansallinen yksimielisyys on tärkeintä. Yhtä tärkeää on se, että tosiasiat ymmärretään niin kuin ne ovat. Edwin Linkomiehen pääministerikauden eräs tärkeimmistä näkökohdista oli antaa ulkomaailmalle kuva täysin yksimielisestä Suomen kansasta. Tässä häntä auttoi se, että silloinen kriisitietoisuus oli korkea. Kansakunta katsoi ulkoista uhkaa silmästä silmään.
Vuoden 1943 tilannetietoisuuden vertaaminen vuoden 2022 poliittiseen tilanteeseen tuottaa kuitenkin hämmentävän kokemuksen. Miltei kaikki puolueet tukevat kansallista turvallisuutta, ja meillä vallitsee tässä asiassa ns. linnarauha. Isänmaa on tärkein.
&#8211; Ongelmana on vain valitettavasti se, että on puolueita, jotka eivät näe todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on. Selkosuomeksi: omat höntsö-pakkoajatukset sanelevat joillain tahoilla todellisuuden ymmärtämisen rajat. On puolueita, jotka eivät kykene näkemään tämän kriisin syvyyttä ja sen merkitystä meille.
Normaalisti oppositio haastaisi hallituksen suuressa salissa. Nyt on kuitenkin kriisi. Luukkanen pitää selvänä, että niitä todellisuuden kultaisia hitusia on alettava imeytymään koko hallituksen sisälle. On muistutettava ja nostettava ääntä. On ymmärrettävä tosiasiat.
Toukokuun lopulla Suomi on energiakriisissä
Luukkanen uskoo Suomen törmäävän hyvin pian karuun todellisuuteen:
&#8211; Kun Venäjän kaasun tulo lakkaa 24. toukokuuta, merkitsee se sellaista taloudellista myllerrystä, joka täristää koko valtakuntaa ylhäältä alas saakka. Sen ja Ukrainan sodan seurauksena Suomessa tulee joukkoirtisanomisia, konkursseja ja taloudellista hätää. Irtisanotut eivät voi maksaa asuntolainojaan ja maahan syntyy ennennäkemätön lama, jonka rinnalla 1990-luvun lama oli pikkujuttu.
&#8211; Samaan aikaan ja valitettavasti – hallitus ei oikein kykene näkemään, miten valtava muutos on tulossa. Se sulkee silmänsä. Se ei esimerkiksi ymmärrä, että polttonesteiden hintojen on oltava sellaisia, että ihmiset pääsevät töihin. Se ei näytä tajuavan ihan aikuisten oikeesti sitä, että ihmisten ostovoima on nyt laskenut niin, että rahaa ei jää käteen. Se unelmoi ja hybernoi.
Hallituksen on herättävä
Luukkanen pitää tilanteen kriittisyyden tunnustamista kansallisen yksimielisyyden ehdottomana edellytyksenä. Tavallisten kansalaisten ostovoimaa ja kykyä käydä töissä on varjeltava kaikin keinoin. Samoin on priorisoitava valtion menot niin, että keskitytään selviämiseen, sillä siltarummut eivät tuota uusia ihmisiä, mutta ihmiset tekevät niin.
&#8211; On huolehdittava kansalaisten jokapäiväisestä elämästä. Kehitysapuun voidaan antaa rahaa mutta vasta sitten kun on ylijäämäinen budjetti – <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1162687340583837696">ei nyt</a>.
Ideologia estää todellisuuden ymmärtämisen
Luukkanen on pohtinut kovasti, miten on mahdollista, että muuten rationaalisesti toimivilla ihmisillä on joissain asioissa vaikeuksia harkita asioita tyynesti ja faktojen kautta.
Puoluesihteeri uskoo, että ulkomailta tulleet henkiset vaikutteet ja ideologiat estävät kriisitietoisuuden ymmärtämistä. Juuri se woke, identiteettipolitiikka ja punavihreä höyrypäisyys estävät ajattelun. Kyse on kummallisesta poliittisesta kognitiivisesta dissonanssista, joka jäytää nyt hallitusta ja sen yksimielisyyttä.
&#8211; Hallituksella on nyt vakava ajatusjähmä. Ajatellahan voi mitä tahansa, mutta näyttää ikävästi siltä, että viisikkohallituksen kriisitietoisuuden vähäisyys vaikeuttaa järjellistä politiikan tekoa.
&#8211; Siirtymä hötöstä realiteettien maailmaan on valitettavasti hidas. Vaikka kriisi lähestyy kuin valtava tsunami, niin hallitus jatkaa fantastisilla vaatimuksilla ”vihreästä siirtymästä”, polttoaineiden hintojen ideologisesta korottamisesta, omakotitalojen ”pakkoremonteista” ja kannattaa innokkaasti sitä, että EU tekisi lisää ”elvytyspaketteja”.
&#8211; Rajalla tapahtuviin pikakäännytyksiin on kyllä poliittista valmiutta valiokuntatasolla, mutta kun kriisi lähenee, niin ei pystytä toimimaan. Ei kertakaikkiaan pystytä. Poliittinen rohkeus puuttuu.
Miten rohkaista pelkäävää?
Luukkasen mukaan Suomi on nyt sillä viimeisellä rannalla, jossa on uskallettava ajatella ja toimia. Kosmeettiset muutokset eivät toimi, kun oma valtiollinen tervahöyrymme kohtaa myrskyn. Luukkanen penää hallitukselta kriisijohtamista.
&#8211; Rohkaisen nyt teitä: Sanna, Annika, Petteri ynnäs muut: olkaa rohkeita ja katsokaa tosiasioita sellaisina kuin ne ovat! Tai vähän kuin lapsia uimakoulussa: kyllä se vesi kantaa!
&nbsp;

Luukkanen: Tosiasioiden tunnustaminen on Suomen turvallisuuden perusta

Hinnat nousevat Suomessa nyt laajasti ja voimalla. Ainoa varma asia tulevaisuudessa on tavallisen kansalaisen köyhtyminen. Syitä on monia ja päitä haetaan pölkylle viimeistään kevään 2023 eduskuntavaaleissa.

Asuntojen hinnat nousivat Suomessa OP:n keskiviikkona ilmestyneen <a href="https://news.cision.com/fi/op-ryhma/r/op-ryhman-asuntomarkkinakatsaus--asuntomarkkinoiden-noste-jatkuu-suotuisana-korkojen-nousupaineista-,c3507107">asuntomarkkinakatsauksen</a> mukaan viime vuonna keskimäärin 3,7 prosenttia. Hintojen nousu oli nopeinta kymmeneen vuoteen. Nopeinta nousu oli edelleen suuremmissa kaupungeissa, mutta samalla se oli laaja-alaisempaa kuin vuosiin. Hinnat nousivat sekä osakeasunnoissa että omakotitaloissa.
Markkinoiden odotukset korkojen noususta ovat kasvaneet huomattavasti viime aikoina. Tyypillisimmän asuntolainojen viitekoron eli 12 kuukauden euriborkoron odotetaan yltävän positiiviseksi jo tänä vuonna tai viimeistään ensi vuonna.
– Korkojen nousu voi näkyä nopeasti asuntovelallisen elämässä, mutta erityisesti se heijastuu vuoden 2023 näkymiin. Ilmassa on kuitenkin useita talouskehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä, sanoo OP Ryhmän ekonomisti Joona Widgrén.
Ruotsissa asuntolaina kallistuu jo nyt
Handelsbanken on jo ilmoittanut <a href="https://www.privataaffarer.se/handelsbanken-hojer-bundna-borantor/">nostavansa</a> asuntolainojen korkoa Ruotsissa. Kaksivuotisten lainojen korot nousevat 0,30 prosenttiyksikköä 2,19 prosenttiin, viisivuotisten 0,40 prosenttiyksikköä 2,58 prosenttiin ja 10-vuotisten asuntolainojen korot 0,30 prosenttiyksikköä 2,99 prosenttiin.
Ruotsi ei ole Euroopan talous- ja rahaliiton jäsen, joten EKP:n korkopäätökset eivät sido maan keskuspankin päätöksiä. RKP:n (Ruotsin keskuspankki siis) <a href="https://www.riksbank.se/sv/press-och-publicerat/nyheter-och-pressmeddelanden/pressmeddelanden/2022/penningpolitiskt-beslut--nollranta-och-oforandrat-innehav--av-vardepapper/">odottaa</a> paikalliseen positiiviseen tyyliin inflaation laskevan loppuvuonna. Ohjauskorkoa nostetaan näillä näkymin vasta vuoden 2024 toisella puoliskolla.
Inflaatio kummittelee
Korkojen nostopaineet lähtevät karkaavan inflaation pelosta. Euroalueen <a href="https://www.eurojatalous.fi/fi/2022/artikkelit/koronapandemiasta-toipuminen-kiihdytti-inflaatiota-mutta-inflaation-ennustetaan-tasaantuvan/">inflaatio</a> kiihtyi vuoden 2021 aikana alkuvuoden 0,9 prosentista 5,1 prosenttiin tammikuuhun 2022 mennessä. Erityisen ripeää inflaation kiihtyminen oli heinäkuusta lähtien. Suomessa inflaatio kiihtyi maltillisemmin, yhdestä prosentista 3,4 prosenttiin.
Suomen Pankin asiantuntijat toteavat näin: vielä joulukuussa 2021 merkittävää inflaation kiihtymistä euroalueella oli havaittavissa muutamissa yksittäisissä tuotteissa ja palveluissa, joihin pandemia on erityisesti vaikuttanut. Näihin lukeutuvat lähinnä energiaan ja polttoaineisiin, sekä matkailuun liittyvät erät. Syksyn 2021 mittaan myös ruuan hinta on laajalti kallistunut mm. erilaisten tuotantoa heikentäneiden sääilmiöiden seurauksena sekä energian hinnan nousun tuotantokustannuksia nostavien vaikutusten takia.
Kun tähän päälle vielä lätkäistään valtion tolkuttoman velanoton seuraukset, lasku lankeaa veronmaksajalle valtion ottamien lainojen korkojen noustessa positiivisiksi. Kirsikkana katkerassa kakussa vielä sote-ratkaisun myötä tuleva viiden prosenttiyksikön<a href="https://stage.sudev.fi/peruselaman-kustannukset-karkaavat-kasista-polttoaineiden-sahkon-ja-lammitysenergian-hinnannousu-seka-sote-tietavat-ankaria-aikoja-suomalaisille/"> korotus</a> verotukseen.
Edellä mainitut lienevät eräitä keskeisiä teemoja huhtikuun 2023 eduskuntavaaleissa.
&nbsp;

Hinnat nousevat ja kansa köyhtyy – vaaliuurnilla varmasti tavataan

Suomessa vaikuttavan Elokapinan brittiläinen emojärjestö Extinction Rebellion organisoi nyt <a href="https://extinctionrebellion.uk/act-now/resources/money-rebellion/">kampanjaa</a>, jossa aktivisteja opastetaan jättämään asuntolainat maksamatta. Järjestö myös kehottaa ottamaan muita luottoja ilman takaisinmaksuaikeita.

Extinction Rebellion on vaatinut Britannian hallitusta julistamaan ilmastohätätilan. Aktivistiliike on noussut otsikoihin usein aiheuttamiensa levottomuuksien takia.
Häiriköivät kaduilla
Syyskuussa järjestön mielenosoitus Lontoossa johti mellakointiin ja yli 300 ihmistä pidätettiin. Järjestö toimii säännöllisesti esimerkiksi valtaamalla katuja. Lontoossa liikenneväylille on rahdattu istumisen rekvisiitaksi esimerkiksi kylpyammeita.
Liikkeen perustaja Roger Hallam vetoaa puheissaan erityisesti ympäristöstä huolissaan oleviin nuoriin. Hän kannustaa aktivisteja talousjärjestelmän tuhoamiseen. Hallam on kertonut myös vastustavansa edustuksellista demokratiaa.
&nbsp;

Elokapinan emojärjestö Britanniassa kannustaa nyt aktivistejaan jättämään asuntolaina maksamatta

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee hallituksen näkemystä maksuhäiriömerkintöjen poistamisesta rekisteristä nykyistä aiemmin sellaisissa tapauksissa, joissa saatavat on kokonaisuudessaan maksettu velkojille.

&#8211; Maksuhäiriömerkinnät säilyvät rekisterissä yleensä kaksi tai kolme vuotta ja velan maksaminen merkinnän talletusaikana lyhentää aikaa kahteen vuoteen, Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa kertoo.
&#8211; Kaksi vuottakin on todella pitkä aika, kun ajatellaan maksuhäiriömerkinnän vaikutuksia yksityishenkilön arkeen. Esimerkiksi pankkilainan ja luottokorttien saaminen on vaikeaa, kotivakuutuksia ei välttämättä myönnetä sekä puhelinliittymän hankintakin hankaloituu. Eikö olisi kohtuullista helpottaa maksuhäiriömerkintään johtaneen saatavan maksaneiden ihmisten tilannetta poistamalla merkintä siinä vaiheessa, kun velka on maksettu tai viimeistään vaikka vuoden kuluttua maksuajankohdasta.
Asuntolainasta on turha edes haaveilla
Maksuhäiriömerkintä vaikuttaa tällä hetkellä peräti noin 400 000 suomalaisen elämään eli asia koskettaa suurta ihmisjoukkoa. Elomaan mielestä ei merkinnän pitkäaikainen säilyminen rekisterissä ole perusteltua ja nykyistä käytäntöä tulisi arvioida kokonaisuudessaan uudemman kerran.
Maksuhäiriömerkinnän sopivaa säilymisaikaa rekisterissä velkojen maksamisen jälkeen on hankala määritellä, koska maksumerkinnän saaneiden henkilöiden tilanne on aina tapauskohtainen.
&#8211; Jos palkankorotuksen tai uuden työpaikan myötä yksityishenkilön maksukyky nousee tuntuvasti, niin onko oikein, että esimerkiksi asuntolainaneuvotteluissa tulee punaista valoa, vaikka henkilön maksukyky olisi muuten aivan riittävä, Elomaa ihmettelee.
Ihmisiä kyykytetään tarpeettomasti
Maksuhäiriömerkintä viestii rahoituslaitoksille ja muille toimijoille henkilön maksukyvystä. Edellä esitetty esimerkkitilanne tuo esille yhden nykykäytäntöön liittyvän epäkohdan.
&#8211; Maksuhäiriömerkinnät säilyvät tällä hetkellä ihan liian kauan rekisterissä mikä aiheuttaa monille kohtuutonta haittaa etenkin sellaisissa tapauksissa, kun saatavat on jo maksettu velkojille. Ei ole oikein, että ihmisiä kyykytetään tarpeettomasti. Maksuhäiriömerkintä ei saa viedä kaikkea toivoa, päättää Elomaa.

Elomaa: Maksuhäiriömerkintä ei saa viedä kaikkea toivoa

Hallitustunnustelija Antti Rinteen hallitukselta on luvassa polttoaineveron korotuksia, tiemaksuja, asuntolainan korkovähennyksen poistoa ja kotitalousvähennyksen kurjistamista, varoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä sanoo, että punavihreiden epärealistiset vaalilupaukset maksatetaan rehellisten työtä tekevien suomalaisten selkänahasta.
&#8211; Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan rakenteilla olevan hallituksen ohjelma makaa täysin tyhjällä perustalla. Menoja lisättäisiin 1,2 miljardia, mikä ei riitä alkuunkaan tehtyjen vaalilupausten toteuttamiseen.
Sosialistia äänestämällä saa sosialismia
Menolisäyksiä ollaan rahoittamassa 700 miljoonan veronkorotuksilla, joilla lamautetaan osaltaan taloutta.
&#8211; Nyt näistä korotuksista osa on kuultu ja vastasivat sitä mitä pelättiin, Mäkelä sanoo ja jatkaa:
&#8211; Sosialistia äänestämällä saa sosialismia ja sen toimiiko sosialismi, voi käydä kysymässä rajan takaa.
Keskustalle kerros lisää virkamiehiä
Mäkelä ihmettelee, mitä keskustalaiset ovat ajatelleet ohjelmaa hyväksyessään.
&#8211; Onko todella niin hienoa saada yksi kerros lisää virkamiehiä maakuntatasolle, että aivan kaikki muu on kaupan? Onko kepu koskaan pettänyt näin perusteellisesti maakuntien asukkaat?
”Tämä on kansan huijaamista”
Hallitus laskee kattavansa vajauksen työllisyyden kohoamisella, vaikka tuskin esittää mitään työllisyyttä parantavia toimia.
&#8211; Ovat uhanneet jopa entisten purkamisella. Samaan aikaan Euroopasta on tulossa taloustaantuma &#8211; ei vetoapua talouskasvuun. Olemme siihen sidottuja eurossa.
&#8211; Tämä on kansan huijaamista. Asiat tulevat menemään karille ja mitä pikemmin hallitusrakennelma puretaan, sen parempi Suomelle! painottaa Mäkelä, joka kutsuu neuvottelupöydässä istuvaa kokoonpanoa keskiluokan kyykytyksen hallitukseksi.

asuntolaina

Kuohunta pankkien jättivoitoista ei ota laantuakseen Ruotsissa – kartelliakin epäillään

Inflaatio tekee tuhojaan myös Ruotsissa – seitsemän vuoden palkankorotukset muisto vain

Asuntolainojen korotkin reippaassa nousussa – kaiken kallistuminen alkaa olla todellinen uhka tavalliselle suomalaiselle

Luukkanen: Tosiasioiden tunnustaminen on Suomen turvallisuuden perusta

Hinnat nousevat ja kansa köyhtyy – vaaliuurnilla varmasti tavataan

Elokapinan emojärjestö Britanniassa kannustaa nyt aktivistejaan jättämään asuntolaina maksamatta

Elomaa: Maksuhäiriömerkintä ei saa viedä kaikkea toivoa

Mäkelä: Punavihreiden epärealistiset vaalilupaukset maksatetaan rehellisten työtä tekevien suomalaisten selkänahasta

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025