Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

asuntovelalliset

Asuntolainojen korot ovat lähteneet ripeään nousuun kaiken muun kallistumisen myötä. Asuntolainoissa tyypillisesti viitekorkona käytettävä 12 kuukauden Euribor on noussut huomattavasti lyhyessä ajassa ollen jo +2,679 %. Euriborin nousu tarkoittaa asuntovelallisille jopa tuhansien eurojen lisämenoja vuosittain.

Kansaedustaja Ari Koposen mukaan esimerkiksi 200 000 euron asuntovelallisella korkokuluja syntyy maksettavasti yli 5 000 euroa vuodessa.
&#8211; Korot nousevat erittäin kovaa vauhtia. Suomalaisperheiden korkomenot ovat jo nyt lainan koosta riippuen, ja varsinkin lähitulevaisuudessa, jopa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Hintojen jyrkkä nousu kaikilla rintamilla ajaa suomalaisia tilanteisiin, joista ei nähdä ulospääsyä.
Korkovähennys poistumassa kokonaan
Asuntolainasta maksetun koron saa yleensä vähentää verotuksessa joko osittain tai kokonaan. Korkovähennys vuonna 2022 on 5 %. Korkovähennystä on leikattu tasaisesti vuoden 2011 jälkeen, jolloin vähennys oli vielä täysimääräinen 100 %. Tällöin korkovähennys kuittasi peräti 28 % asuntovelallisen koroista. Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan korkovähennys poistuu kokonaan ensi vuoden alusta.
&#8211; Hallitusohjelman kirjaus ja päätös korkovähennyksen poistosta on tehty ajassa jolloin Euribor oli miinuksella. Korkojen viimeaikainen äkillinen nousu kurittaa asuntovelallisia tuhansilla euroilla vähentäen velallisten muuhun kulutukseen käytettävissä olevaa rahamäärää. Reilun kahden prosenttiyksikön koron nousu syö ostovoimaa hieman enemmän kuin saman suuruinen inflaation nousu, Koponen sanoo.
&#8211; Olen jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen, jossa ehdotan asuntolainan korkovähennyksen säilyttämistä.

Ari Koponen haluaisi säilyttää asuntolainojen korkovähennyksen

Kansanedustaja Jussi Wihonen (ps.) on jättänyt hallitukselle <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-sahkon-hinnan-noususta-ja-kansalaisten-tukemisesta-tulevana-talvena">kirjallisen kysymyksen</a> sähkön hinnan noususta ja kansalaisten tukemisesta tulevana talvena.

&#8211; Venäjän aloittaman sodan ja sen seurauksena tehtyjen pakotteiden seurauksena ympäri Eurooppaa on jouduttu heräämään todellisuuteen, jossa joudutaan tulemaan toimeen ilman Venäjältä tuotua energiaa. Erityisesti muualla Euroopassa, jossa käytetään enemmän maakaasua, on tulevana talvena edessä varmasti ankaria aikoja, kansanedustaja Jussi Wihonen kuvaa tilannetta.
Suomessa maakaasun osuus ei ole yhtä merkittävä, mutta vaikutukset ovat näkyneet täälläkin ja erityisesti sähkön hinnan osalta on nähty huomattavia korotuksia. Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotto tuo toivottavasti hieman helpotusta tilanteeseen, mutta sähkön tuonnin osalta voi olla edessä vaikeita aikoja.
<h4>Lisäkustannuksia voi tulla jopa tuhansia euroja</h4>
Inflaatio on nostanut hintoja ja elämisen kustannuksia. Esimerkiksi ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet huomattavasti viime vuosista. Wihosen mukaan uhkana on nyt, että lisälaskua tulee sähkön hinnan noususta:
&#8211; Erityisesti sähkölämmitystä hyödyntävissä kotitalouksissa pelätään pahinta ja lisäkustannuksista puhutaan sadoissa, jopa tuhansissa euroissa.
&#8211; Ylhäältä voidaan antaa vinkkejä energiasäästöön ja varautumiseen, mutta konkreettista apua se ei kotitalouksille tarjoa. Jokainen ymmärtää, että yhtäkkinen, monen sadan euron lisäys menoihin ei voi olla vaikuttamatta muuhun elämään ja menoihin, Wihonen toteaa.
<h4>Kansalaiset tarvitsevat apua nyt</h4>
&#8211; Kansalaiset tarvitsevat apua ja turvaa nyt eikä kuukausien päästä, seuraavalla vaalikaudella.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten se aikoo kompensoida hintojen moninkertaistumisen palkansaajille ja asuntovelallisille, joiden käyttövara ei riitä yllättäen ja täysin hallitsemattomasti nousseisiin energiakustannuksiin, joihin ei ole voinut varautua ennalta. Hän haluaa tietää myös, mitä konkreettisia tukitoimia hallitus aikoo esittää tulevan talven energiakriisistä selviämiseksi ja aikooko hallitus toteuttaa niitä ennen vaalikauden loppua.

Kotitalouksien ahdinko jatkuu – Kansanedustaja Jussi Wihonen: Saadaanko sähkön hinnan nousuun konkreettista apua nyt, vai katsellaanko vaalien jälkeen?

Asuntolainojen korot ovat lähteneet ripeään nousuun kaiken muun kallistumisen myötä. Hintaralli laittaa tavallisen kansalaisen oikeasti miettimään arjesta selviämistä, kun pakollisten menojen jälkeen käteen ei jää mitään. Hallitus ei halua kuulla järjen ääntä ja kansan hätää.

Asuntolainan yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor nousi vuodenvaihteen 0,5 prosentista yhteen prosenttiin kesäkuun puoliväliin mennessä. Markkinat odottavat, että 12kk euribor-korko on tämän vuoden lopulla 2,3 prosenttia ja ensi vuoden lopussa 2,7 prosenttia, arvioi Nordea <a href="https://corporate.nordea.com/article/75145/asuntomarkkinakatsaus-q2-2022-paluu-normaaliin">asuntomarkkinakatsauksessa</a>.
Korkojen nousu vähentää asuntovelallisten muuhun kulutukseen käytettävissä olevaa rahamäärää ja jarruttaa muuta kulutusta. Reilun kahden prosenttiyksikön koron nousu syö ostovoimaa hieman enemmän kuin saman suuruinen inflaation nousu.
Jos 12kk euribor nousee markkinaodotusten mukaan 2,7 prosenttiin ensi vuonna, kasvavat kotitalouksien kokonaiskorkomenot noin 5 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista, Nordea laskee. Lainaa pitäisi tosin sitten vielä lyhentääkin.
Hinnat katossa – nousu jatkuu
Pellervon taloustutkimus <a href="https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/pttn-tilannekatsaus-sodan-vaikutukset-alkavat-vasta-nakya-ruokamarkkinoilla.html">ennusti</a> maaliskuun suhdanne-ennusteessaan ruuan kuluttajahintojen nousevan tänä vuonna keskimäärin 11 prosenttia. Toukokuussa ruuan hinta nousi 9 prosenttia vuoden takaisesta, kun yleisesti <a href="https://www.stat.fi/julkaisu/cktvfqmts23ye0b55jgptr0uv">kuluttajahinnat</a> nousivat 7 prosenttia.
Ruuan hinnannousu kiihtyy kesän ja syksyn aikana, koska tuottajahintojen nousu on ollut nopeaa. Hinnannousu voi olla ennustettuakin ripeämpää, jos viljasato jää ennakoitua pienemmäksi Suomessa ja maailmanlaajuisesti.
Bensan ja dieselin hinta <a href="https://www.polttoaine.net/">kipuaa</a> jo lähelle kolmen euron rajaa. Polttoaineiden hinnat ovat liki kaksinkertaistuneet vuodessa. Työmatka voi pian jäädä tekemättä, jos siihen yksinkertaisesti ei enää ole rahaa.
&#8211; Tällä hetkellä on olemassa vakava huoli siitä, onko työnteosta tulossa kannustinloukku, eli laskevatko noin 2 500 euroa kuukaudessa tienaavat palkansaajat, että näillä polttoaineen hinnoilla töihin ei kannata enää ajaa kovin pitkälle, <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-haluaa-turvata-keskiluokan-ostovoiman-sahkonsiirrolle-hintakatto-polttoainevero-alas-tavio-rahaa-tulee-jaada-kulutukseen/">sanoo</a> perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio.
Turha on jäänyt karsimatta
Sähkön <a href="https://www.vattenfall.fi/sahkosopimukset/porssisahko/tuntispot-hinnat-sahkoporssissa/">hinta</a> ei herätä tunteita näin lämmityskauden ulkopuolella mutta ensi talvena ennustetaan olevan taas toisin.
&#8211; Nyt on puututtava voimakkaasti varsinkin sähkön hintaan. Sähkölaskut ovat kohtuuttoman kovia, varsinkin talviaikaan. Sähkön hinnan nousu vaikuttaa teolliseen kilpailukykyyn ja uhkaa samalla talouskasvua ja työllisyyttä. Seuraavana talvena Sanna Marinin hallituskaan ei voi enää väittää, että sähkön hinnan nousu tulee yllätyksenä. Nythän asia on selvä, ja ekonomistitkin ovat tästä varoittaneet, Tavio toteaa.
&#8211; Mikäli hallitus olisi kautensa alussa ymmärtänyt karsia turhasta ja jättää ideologiset hankkeet tekemättä, talouden tila olisi nyt selvästi kriisikestävämpi, <a href="https://stage.sudev.fi/purra-turhat-menokohteet-eivat-ole-luonnonilmioita-hallituksella-ei-ole-edes-minkaanlaista-suunnitelmaa-julkisen-talouden-ongelmien-ratkaisemiseksi/">muistuttaa</a> puheenjohtaja Riikka Purra.
&#8211; Nyt olisi helpompi vastata kansalaisten huoliin valtavasti nousseiden ja entisestään nousevien hintojen kanssa. Useat muut maat ovat laskeneet polttoaineiden tai muiden välttämättömyyshyödykkeiden hintoja.

Asuntolainojen korotkin reippaassa nousussa – kaiken kallistuminen alkaa olla todellinen uhka tavalliselle suomalaiselle

Saksan keskuspankin (Bundesbank) uusi johtaja Joachim Nagel vaatii EKP:tä nostamaan rahapolitiikan ohjauskorkoa. Inflaation kiihtymiseen on tarve <a href="https://www.spiegel.de/wirtschaft/inflation-bundesbankchef-joachim-nagel-rechnet-mit-deutlich-ueber-vier-prozent-inflation-a-02007af3-01a1-467b-a120-6bbacafd676a">reagoida nopeasti</a>.

Bundesbank arvioi Saksan inflaation olevan tänä vuonna yli neljä prosenttia. Viime vuonna inflaatio oli 3,2 prosenttia. EKP:n tavoitteena on pitää inflaatio keskipitkällä ajalla kahdessa prosentissa. Jos korkoa ei nosteta ajoissa, saattavat kustannukset taloudelle tulla suuriksi.
Joachim Nagel ehdottaa myös EKP:n arvopapereiden netto-ostojen lopettamista. EKP on ostanut valtavasti jäsenvaltioiden ja yritysten joukkovelkakirjoja. Ostojen avulla on pidetty valtioiden lainojen korot ennätyksellisen alhaalla. Myös tämä on kiihdyttänyt inflaatiota.
Asuntovelallisten syytä varautua
Yhdysvaltain keskuspankin FED:n arvioidaan nostavan ohjauskorkoa jo maaliskuussa. Myös Hollannin keskuspankin johtaja Klaus Knot on vaatinut EKP:tä nostamaan korkoa. Knot edustaa EKP:n neuvostossa haukkamaista linjaa. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on ollut koron noston suhteen varsin varovainen.
Myös monet ekonomistit ovat Saksassa arvostelleet EKP:n hidastelua rahapolitiikan kiristämisessä. Saksassa on oltu aina herkkiä inflaation kiihtymiselle. Saksassa on talletuksia henkeä kohden eniten euromaista. Asuntovelallisten on syytä varautua myös Suomessa koron nousuun tänä vuonna.
&nbsp;

Saksan keskuspankin uusi johtaja vaatii Euroopan keskuspankkia nostamaan korkoa – myös Suomessa syytä varautua korkojen nousuun

asuntovelalliset

Ari Koponen haluaisi säilyttää asuntolainojen korkovähennyksen

Kotitalouksien ahdinko jatkuu – Kansanedustaja Jussi Wihonen: Saadaanko sähkön hinnan nousuun konkreettista apua nyt, vai katsellaanko vaalien jälkeen?

Asuntolainojen korotkin reippaassa nousussa – kaiken kallistuminen alkaa olla todellinen uhka tavalliselle suomalaiselle

Saksan keskuspankin uusi johtaja vaatii Euroopan keskuspankkia nostamaan korkoa – myös Suomessa syytä varautua korkojen nousuun

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025