Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

auktoriteetti

Miten palauttaa lasten keskittymiskyky, lukutaito ja perustaidot? Sara Seppänen ja Jaana Strandman pohtivat, miten peruskoulu palautettaisiin takaisin raiteilleen perussuomalaisilla teeseillä

Uusimmat koululaisten taitotasoa mittaavat Pisa-tulokset julkaistiin tänään. Odotusten mukaisesti suomalaisten koululaisten osaamistason romahdus jatkuu, ja vauhti näyttää olevan kiihtymässä. Koska nuorissa on Suomen tulevaisuus, on opetusministeriön puututtava tähän huolestuttavaan kehitykseen pikaisesti.

&#8211; Todistamme parhaillamme huolestuttavaa suuntaa suomalaisessa koulutuksessa. Meidän ei tule korjata sitä mikä ei ole rikki, mutta on kuitenkin myönnettävä tosiasiat ja mietittävä miten maailman paras koulujärjestelmä on rappeutunut huolestuttavaa vauhtia, toteaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jani Viitanen.
Opettajien auktoriteetti palautettava
Yksi merkittävimmistä syistä suomalaisten koululaisten oppimistulosten laskuun ovat olleet Suomen koulujärjestelmään viime vuosina toteutetut epäonnistuneet uudistukset. Kunnianhimoiset ja utopistiset suunnitelmat “positiivisesta inkluusiosta” ja itseoppimisen sekä niin kutsuttujen ”avoimien oppimisympäristöjen” lisäämisestä peruskoulussa ovat suoraan johtaneet suomalaisten osaamistason merkittävään heikentymiseen.
&#8211; Näiden uudistusten voi sanoa epäonnistuneesti ”korjanneen” koulujärjestelmässä sitä, mikä ei ole alunperinkään ollut rikki. Siksi kyseisten uudistusten perumisen tulisikin olla opetusministerin ensimmäinen toimenpide ongelman korjaamiseksi, nuorisojärjestö toteaa.
&#8211; Epäonnistuneiden uudistusten lisäksi suomalaiset koulut tarvitsevat myös kurinpalautusta. Kouluissa tapahtuviin järjestyshäiriöihin ja kiusaamiseen puuttumista on laiminlyöty Suomessa, ja henkilökunnan käytössä olleita kurinpitokeinoja on vähennetty aina päiväkodista alkaen. Oletettavasti myös opettajan auktoriteettiaseman heikentämisellä on ollut oppimistuloksia heikentävä vaikutus. Nykyisin kouluissa tapahtuu jopa rikoksen tunnusmerkit täyttävää käyttäytymistä, mihin liian usein suhtaudutaan pelkkänä koulukiusaamisena, vaikka kyseessä on todellisuudessa kouluväkivalta. Opettajan auktoriteettiasema luokkahuoneessa on palautettava, eivätkä koulut saa olla paikkoja, joissa voi tehdä rikoksia ilman rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Perussuomalainen Nuoriso vaatii opetus- ja kulttuuriministeriötä puuttumaan Pisa-tulosten laskuun

Koulu on kriisissä ja Pisan kultavuosien oppimistulokset ovat maassamme muisto vain. Suomessa ja Ruotsissa ongelmakenttä näyttäisi olevan samansuuntainen. Edessä saattaa olla paluu perusasioihin: opettajien on saatava auktoriteettinsa takaisin ja oppilaille on asetettava selkeät tavoitteet.

Turussa koulua käyvien lasten vanhemmat <a href="https://www.ts.fi/uutiset/6100083?_gl=1*k4d8zk*_ga*MTE0MzUwNTg2Ni4xNjk0NTAzNjc4*_ga_B2WMRYW5J0*MTY5NDUwMzY3OC4xLjEuMTY5NDUwMzkwNy41Ny4wLjA.">kertoivat</a> syyskuussa lukuisista kiusaamisista- ja pahoinpitelyistä. Oppilaiden vanhemmat jopa julkaisivat tiedotteen kiusattujen lasten ryhtymisestä lakkoon tietyssä koulussa.
Lakkoilemalla vanhemmat vaativat Turun Sanomien mukaan turvallisuuden parantamista opinahjossa. Ongelmat olivat kuulemma olleet tiedossa pitkään, mutta vasta tuolloin tilanne kärjistyi vanhempien väliintuloon. Rehtorin mukaan koulussa oli lisätty muun muassa opetushenkilöstön määrää luokassa sekä välituntivalvonnassa.
Tilanne ratkesi ainakin akuutilta osaltaan, kun mahdollisia häiriöitä aiheuttanut oppilas vaihtoi koulua.
Jako kahteen jo koulussa
Ruotsissa vastaavia tilanteita on vuosien mittaan tietty ollut rutkasti ja ratkaisu on usein sielläkin löytynyt koulun vaihtamisesta. Sana kuitenkin kulkee vanhempien piirissä sosiaalisen median aikana todella nopeasti ja epäviralliset opinahjojen ranking-listat ovat oikeasti olemassa, vaikka virallinen taho muuta väittäisikin.
Seurauksena on ollut voimistuva segregaatio ja yhteiskunnan yhä selkeämpi jakaantuminen voittajiin ja häviäjiin.
Vaikka oikeastihan eriytyminen tuottaa ainoastaan häviäjiä, kun yhteiskunta rapautuu segregaation seurauksiin, joita voi seurata mediasta joka ikinen päivä.
Auktoriteetti takaisin opettajille
Koulukeskustelua on Ruotsissa käyty opposition ja hallituksen välisenä väittelynä. Vastakkain ovat suuressa kuvassa nykyinen ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus sekä sosialidemokraatit ja liittolaisensa vihreät ynnä vasemmistopuolue.
&#8211; Jos aiomme palauttaa toimivan oppimisympäristön, opettajille on annettava valtuudet ylläpitää järjestystä luokkahuoneessa, <a href="https://www.gp.se/debatt/lärarna-måste-få-tillbaka-sin-auktoritet-1.108400500'">painottavat</a> hallituspuolue liberaalien paikalliset kouluasiantuntijat Ann Catrine Fogelgren ja Patrik Krantz Göteborgs Postenin mielipidekirjoituksessaan.
&#8211; Opetustilat ja koulun käytävät on saatava turvallisiksi, jotta oppilaille sekä opettajille voidaan jälleen taata työrauha.
Paluu perusasioihin
Ruotsin hallitus on ilmoittanut koulun olevan eräs sen keskeisistä painopistealueista. Hallitus julkaisikin lokakuun puolivälissä <a href="https://www.regeringen.se/regeringens-politik/regeringens-prioriteringar/skola/">kannanoton</a>, jossa ongelmat tunnistettiin ja uusi suunta määriteltiin. Kouluissa on syytä palata perusasioihin ja sen tarkoitus on antaa oppia elämää varten.
&#8211; Liian monelta lapselta Ruotsissa puuttuvat perustaidot: laskeminen, kirjoittaminen ja pidempien tekstien lukeminen. Ruutuaika saa nykykoulussa liikaa tilaa ja lukuaika liian vähän.
&#8211; Tarvitsemme turvallisen koulun, jossa oppilaille asetetaan tavoitteet. Tämä on parasta kaikille ja erityisesti heille, joilla on vaikeuksia koulunkäynnissä.

Tie koulurauhaan ja parempiin oppimistuloksiin on hyvin yksinkertainen: ”Opettajien on saatava auktoriteettinsa takaisin”

Pian näkee päivänvalon Bulletin, oikeistovaikuttajien uusi äänitorvi Ruotsissa. Vasemmistovoimat lähtevät saman tien vastaoffensiiviin. Polarisaatio kasvaa ja tunteiden talous kukoistaa. Jääkö vanhalle medialle vallasta vain muistot, kysyy Svenska Dagbladet.

Jos kymmenen vuotta sitten aloitti keskustelun maahanmuutosta, natsikortti heilahti sillä siunaamalla sekunnilla. Tänään maahanmuutosta vaihdetaan mielipiteitä laajasti ja kiivaastikin, mutta ongelman nostaminen keskusteluun ei leimaa enää ketään.
Suuret tunteet jyräävät silti sosiaalisessa mediassa ja kommenttipalstoilla. Ja median mainosrahat kilisevät Facebookin ja Googlen taskuun.
Tunne ratkaisee mediamaailmassa
&#8211; Puhutaan tunnetaloudesta (economics of emotion). Jos verkossa haluaa onnistua, pitää pystyä herättämään suuria tunteita. Tämä alkuvoima ei luullakseni ole tyypillisesti amerikkalainen, vaan se on ollut olemassa maailman sivu, <a href="https://www.svd.se/hemlig-hogersajt-skakar-om-medielandskapet">sanoo</a> mediatutkija Olle Lidblom Svenska Dagbladetissa.
Vuoden 2015 pakolaistulva muutti keskustelun suuntaa mediassa ja pian myös sen sävyä. Tänään äänestäjille tärkeimmät kysymykset liittyvät pandemian hoidon ohella lakiin ja järjestykseen, maahanmuuttoon ja integraatioon.
Tutkija Nicklas Håkansson selvitti, että tiettyjen teemojen painoarvo kasvoi olennaisesti, kun verrataan vuoden 2010 ja vuoden 2018 vaaleja. Syntyi TAN-käsite (traditio, auktoriteetti, nationalismi), joka selittää nyt meneillään olevaa median muutosta,
Ruotsalainen Fox News
Paulina Neuding kirjoitti 10 vuotta sitten Dagens Nyheteriin artikkelin ”Vaadimme keskustelua ongelmasta nimeltä maahanmuutto”. Nyt hän lanseeraa Bulletin-nimisen nettijulkaisun, jonka takana huhutaan olevan oikeistopiirien pääoma. Julkisuudessa on ounasteltu, että kyseessä on Ruotsin oma Breitbart tai Fox News.
Neuding on vahvistanut, että hän on saanut 5 miljoonan kruunun siemenrahoituksen Bulletinin lanseeraukseen. Toiset viisi miljoona ovat vielä haussa. Rahoittajat tulevat Neudingin mukaan julkisiksi aikanaan. Hän on kerännyt joukkoonsa nimekkäitä kirjoittajia läpi oikeistolaisen aatemaailman ja Bulletinilla on pian myös vakituista henkilöstöä.
&#8211; On mielenkiintoista, että vielä löytyy rahoittajia, jotka haluavat lisää mielipiteitä verkkoon. Ruotsissa ei vielä ole nähty varsinaista mediankulutuksen polarisaatiota. Yhdysvalloissa demokraatin on mahdotonta seurata Foxin uutisia tai tai republikaanin New York Timesia. Saattaa olla, että otamme nyt ensimmäisen askeleen kohti polarisaatiota myös ruotsalaisessa mediamaisemassa, mediatutkija Lidblom ennustaa.
&#8211; Mitä enemmän oikealle mennään poliittisella kartalla, sitä suuremmalla vauhdilla katoaa usko julkisen palvelun mediaan, Dagens Nyheteriin ja Aftonbladetiin. Siinä on varmaan selitys myös sille, miksi jotkut rahoittajat näkevät velvollisuudekseen puuttua asiaan. Vasemmisto ei ehkä oikeasti ole tajunnut sitä, mitä kaikkea siltä uupuu omasta perinteisestä mediastaan.
Vasemmiston vastaisku
Vasemmistolla oli yritystä tarttua hetkeen muun muassa ammattiyhdistysliikkeen rahoittamalla Politism-julkaisulla, kuten myös Vänstersajten-verkkolehdellä. Toiminnat vedettiin alas, koska ne eivät tuoneet tuottoa pääomalle.
&#8211; Julkaisujen lopettaminen oli virhe ja se on surullista, koska ammattiyhdistysliikkeellä on eniten menetettävää mielipiteenmuodostuksen oikeistodominanssissa, muotoilee vasemmistopuolueen joulukuun alussa aloittaneen mediahankkeen vetäjä Anna Herdy.
&#8211; Otin homman, koska haluan nostaa esiin niitä kysymyksiä, jotka ihmisiä huolettavat mutta teemme sen vailla perinteistä vasemmistovinkkeliä, Herdy sanoo ja mainitsee sairausvakuutuksen, eläkkeet sekä työelämän ehdot.
&nbsp;

Uusi oikeistomedia ravistelee Ruotsin mediamaailmaa – vanha media on putoamassa rattailta

auktoriteetti

Miten palauttaa lasten keskittymiskyky, lukutaito ja perustaidot? Sara Seppänen ja Jaana Strandman pohtivat, miten peruskoulu palautettaisiin takaisin raiteilleen perussuomalaisilla teeseillä

Perussuomalainen Nuoriso vaatii opetus- ja kulttuuriministeriötä puuttumaan Pisa-tulosten laskuun

Tie koulurauhaan ja parempiin oppimistuloksiin on hyvin yksinkertainen: ”Opettajien on saatava auktoriteettinsa takaisin”

Uusi oikeistomedia ravistelee Ruotsin mediamaailmaa – vanha media on putoamassa rattailta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025