Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Autovero

Liikenneministeri Lulu Ranne: ”Me ei tarvita autoveroa” – vastustaa myös kilometriveroa

Hallituksen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat pikkuhiljaa kirkastumassa kuluttajalle. Kyyti tulee olemaan kylmää erityisesti autoililjalle, sillä tieliikenteen päästöt ovat valtaosa kaikista liikenteen päästöistä.

Perjantaina dieselpolttoaine maksoi 1,50 euroa litralta Kuninkaantien ABC:llä. Kesällä Porvoon Shellillä dieseliä sai edullisimmillaan hintaan 1,06 euroa litra. Nopeasti tapahtunut hinnannousu on vasta alkusoittoa sille, mille tasolle fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat kipuamassa.
Sanna Marinin punavihreä hallitus korotti polttoaineiden veroja viime elokuussa. Jussi Halla-aho <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-polttoaineveron-korotus-on-pelkkaa-rahastusta-suurten-kaupunkien-ulkopuolella-ihmisilla-ei-ole-mahdollisuutta-vahentaa-autoilua/">huomautti</a> tuolloin, että polttoaineiden verotus oli jo ennen korotuksia EU:n huippua.
&#8211; Suomalainen maksaa bensiinilitrastaan 70 prosenttia veroa. Rahat kipataan koronaelvytyksen nimissä Espanjaan, jossa vero on alle 50 prosenttia ja Puolaan, jossa se on alle 40 prosenttia.
Liikenteen päästöt puoliksi 2030 mennessä
Liikenne- ja viestintäministeriö <a href="https://www.lvm.fi/-/tyoryhma-arvioimaan-kansallisen-tieliikenteen-paastokaupan-toimeenpanoa-1258425">ilmoitti</a> 16.2. asettavansa poikkihallinnollisen työryhmän arvioimaan ja valmistelemaan kansallisen tieliikenteen päästökauppaa. Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä polttoaineen jakelija ostaisi valtiolta säännöllisesti järjestettävistä huutokaupoista myytävää fossiilista polttoainemäärää vastaavan, hiilisisältöön sidotun jakeluoikeuden. Yksinkertaista, eikö vain?
Päästökaupan kartoitus on osa fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelua, jonka lausuntokierros puolestaan päättyi perjantaina. Punavihreä hallitus puuskuttaa täyttä vauhtia kohti köyhän autoilijan katastrofia, keskustapuolueen heittäessä lisää pökköä pesään.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena onkin sitten puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tiekartan toimet koskevat tieliikennettä, koska se aiheuttaa valtaosan kaikista liikenteen päästöistä. LVM:n tiedotteessa ministeri Timo Harakka lupaa paimentaa Euroopan unioniakin oikeaksi katsomalleen tielle:
&#8211; Kolmannessa vaiheessa, syksyllä 2021, hallitus arvioi mitä näillä keinoilla saavutetaan ja eteneekö EU riittävän ripeästi oikeaan suuntaan.
”Polttomoottoriautojen hinta romahtaa”
Suomessa <a href="https://stage.sudev.fi/suomalaiset-ostivat-viime-vuonna-773-299-henkiloautoa-diesel-on-edelleen-kansan-auto/">myydään</a> vuodessa vajaat 800 000 autoa, joista uusia on viime vuosina ollut alle 100 000. Uudet autot menevät työsuhde-eduista nauttivalle keskiluokalle, joka toki maksaa veronsa ja on siten autonsa ansainnut.
Keskimääräinen henkilöauto on maassamme 12-vuotias, kotteroiden keskihinta on 6 800 euroa ja romutusikä on keskimäärin 20 vuotta. Suomalaiselle auto on välttämättömyys, kovin harvalla on mahdollista köpötellä jalkaisin suurkaupungin keskustaan asioimaan tai matkustaa julkisilla ostosparatiisiin pirttikalustoa hankkimaan.
EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen kohautti helmikuun alussa <a href="https://www.eva.fi/blog/2021/02/05/autosi-arvo-romahtaa-pian/">ilmoittamalla</a>, että polttomoottoriautojen hinnat romahtavat tulevina vuosina polttoaineiden verotuksen kiristymisen, polttomoottoriautojen valmistuksen loppumisen sekä kaupunkikeskustojen ajokieltojen myötä.
Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että Suomeen tuodaan hyväkuntoisia ja vähäpäästöisiä, käytettyjä dieselautoja entiseen malliin. Uudet autot kulkevat sähköllä tai ovat hybridejä mutta ne eivät ehdi vajaassa kymmenessä vuodessa muuttamaan autokaupan koko kuvaa.
Tieliikenteen verotus uusiksi
Valtiovarainministeriön johtama <a href="https://vm.fi/hanke?tunnus=VM101:00/2019">työryhmä</a> on vuodesta 2019 selvitellyt liikenteen verotuksen uudistamistarpeita juurikin ilmastotavoitteiden ja tietenkin valtiontalouden näkökulmasta. Työryhmän piti julkistaman raporttinsa nyt maaliskuussa, mutta syystä tai toisesta ulostulo siirrettiin vaalienjälkeiseen aikaan toukokuulle.
Työryhmältä odotetaan käytännössä kokonaisnäkemystä siitä, miten valtion nykyisin liikenteestä tulouttamat 8 miljardia veroeuroa saadaan kasaan tulevaisuudessakin. Keinojen pitäisi vielä olla sellaisia, että nykyhallituksen kunnianhimoiset päästöjen vähennystavoitteet toteutuvat.
&nbsp;

Päästökauppa ja fossiiliton liikenne ennustavat taloudellista katastrofia autoilijalle

Uusia henkilöautoja myytiin vuonna 2020 alle 100 000 kappaletta ja useimmat sähkö- ja hybridiajoneuvot menivät etelän yritysten työsuhde-etuilijoille. Tavallinen kansa ostaa käytetyn auton ja käyttövoimana on usein edelleenkin diesel.

Vaikka valtamedian viestinnästä voisi muuta päätellä, dieselautot eivät ole katoamassa katukuvasta vielä hyvään aikaan. Dieselautojen osuus autokannasta pysyy Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan <a href="https://www.aut.fi/etusivu_vanha/tilastot/autokannan_kehitys/dieselautojen_osuus_henkiloautojen_ensirekisteroinneista_ja_henkiloautokannasta">korkeana</a> vielä vuosia. Romutusikäisistä autoista vain pieni osa on dieselkäyttöisiä, sillä niiden osuus autokannasta lähti kasvuun vasta 10 vuotta sitten. Dieselautojen osuutta vankistaa myös isojen käytettyjen maahantuonti. Ne kun tuppaavat olemaan dieseleitä.
Autoveroon ei tiettävästi ole tulossa muutoksia kuluvana vuonna. Polttoaineiden verotus onkin sitten eri asia. Sanna Marinin hallituksen <a href="https://www.lvm.fi/-/fossiilittoman-liikenteen-tiekartta-lausunnoille-kolme-vaihetta-kohti-ilmastoystavallista-liikkumista-1251809">Fossiilittoman liikenteen tiekartta</a> lähti lausunnoille tammikuun puolivälissä ja valmista pitäisi tulla 19. helmikuuta. Kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Jos näin käy, bensaa ja dieseliä palaa autojen moottoreissa hyvin paljon nykyistä vähemmän.
Kiehtovaa nähdä, ajaako hallitus lopulta hanketta eteenpäin &#8211; ja tapahtuuko tämä keskustan vai vihervasemmiston nuottien mukaan.
Suomalainen ostaa käytetyn auton
Vain pieni osa suomalaisista hankkii autoa vaihtaessaan uuden ajoneuvon. Valtaosa kaupasta käydään käytetyillä ja ne hankitaan joko kotimaasta tai lähialueilta, useimmiten Ruotsista tai Saksasta. Käytettyjen autojen kaupassa trendikkäät sähköautot ovat harvinaisuuksia, tavallinen suomalainen ajaa edelleen bensalla tai dieselillä.
Vuonna 2020 Suomessa myytiin 96 415 uutta henkilöautoa. Käytetty vaihtoi omistajaa 632 980 kertaa ja ulkomailta tuotiin 43 904 käytettyä autoa. Uusien autojen kaupan alavire jatkui ja ulkomailta tuotiin suunnilleen saman verran käytettyjä kuin ennenkin. Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/63e9949e-ff5a-495d-ba16-a42adf5155d2">siteeraamassa</a> vaihtoautoketju Sakan tuoreen <a href="https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/63e9949e-ff5a-495d-ba16-a42adf5155d2">kyselyssä</a> tulos oli hieman ristiriitainen: käytetyn auton ostaja suosii periaatteessa bensiinikäyttöistä autoa mutta kuitenkin ostaa vaikkapa Mercedeksen, joka on tunnettu dieseleistään.
Uutena ostetun auton keskihinta oli Autoalan tiedotuskeskuksen tuoreimman tilaston mukaan 34 000 euroa, käytettynä tuodun 21 700 euroa. Keskimääräinen suomalaisen auto on hieman yli 12-vuotias ja sen arvo on 6 800 euroa.
Ostajan vaikea valinta
Auton ostajalle on tällä hetkellä tarjolla paljon vaihtoehtoja ja vähän tietoa tulevasta. Vaihtoon menevää ajoneuvoa kannattaa tarjota useammalle taholle. Kilpailutuksen avulla hankittujen tarjousten ero oli omakohtaisen tutkimuksen mukaan tammikuussa 20 000 euron hintaluokassa isoimmillaan 1 500 euroa. Hintaerot eivät ole suuret, sillä kilpailu on kovaa ja autoliikkeet käyttävät usein samaa esim. Nettiauton <a href="https://www.nettiauto.com/hintalaskuri">laskuria.</a>
Auto ei enää ole segregoituvassa yhteiskunnassa samalla tavalla statussymboli, kuin se oli lähimenneisyydessä. Monelle se ei ole sitä koskaan ollutkaan, kyse on ainoasta keinosta päästä töihin, harrastuksiin tai ylipäänsä ihmisten ilmoille. Niillä usein vähillä rahoilla, joita itse kullakin on käytössään.
Jos kansalaisella on käytössään edes jonkinmoiset säännölliset kuukausitulot, auton vuokraus voisi käytetyn ostamisen sijasta olla jonkinmoinen ratkaisu. Ainakin näinä autoilun epävarmuuden aikoina. Vuodeksi uusi pieni auto irtoaa vakuutuksineen 200-300 eurolla kuukaudessa, toki paljon rahaa sekin. Toisessa vaakakupissa painaa sitten se, ettei ainakaan seuraavaan vuoteen tule henkilökohtaista taloudellista katastrofia oman auton hajoamisen takia.
&nbsp;

Suomalaiset ostivat viime vuonna 773 299 henkilöautoa – diesel on edelleen kansan auto

Rinteen hallitus aikoo nostaa polttoaineveroja, ja se ei todellakaan perustu polttoaineiden aiheuttamiin päästöihin, analysoi <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/407bfc5e-5ef0-442b-80dc-bb056ff52b02?ref=newsletter:0e4c&amp;utm_source=Talouselama_Aamukirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Talouselama_Aamukirje">Talouselämä</a>. Lehden mukaan hallituksen ilmoittamat polttoaineveron korotukset ensi vuoden budjetin yhteydessä ovat esimerkki siitä, miten hallitukset veropoliittiset tavoitteet kävelevät yli ilmastopolitiikan. Liikennepolttonesteitä verotetaan kymmenkertaisesti verrattuna esimerkiksi kivihiilen päästöoikeusmaksuihin.

Erilaisten haittaverojen perimmäinen tarkoitus on muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Tupakkaa poltetaan ja alkoholia juodaan vähemmän, kun niiden hinta nostetaan verotuksen keinoin yli kuluttajan kipurajan &#8211; näin ainakin haittaverottajat uskovat. On kuitenkin pitkään ollut selvää, että ympäristöverot ovat uhka valtiontaloudelle, jos verot todella ohjaisivat kansalaisten käyttäytymistä niin, että tämä käyttäytyminen voisi samalla pienentää verotuloja.
Toimittaja Matti Kankare huomauttaa Talouselämä-lehden <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/407bfc5e-5ef0-442b-80dc-bb056ff52b02?">kommenttikirjoituksessaan</a>, että hallitus arvioi polttoaineiden veronkorotuksen tuovan lisää verotuloja vuodessa 250 miljoonaa euroa, kun veroa viime vuonna kerättiin kaikkiaan 2,7 miljardia euroa. Mutta pitikö bensaveron korotuksen nyt vähentää päästöjä vai lisätä verotuloja?
<h4>Bensavero koostuu kolmesta osasta</h4>
Kankareen mukaan hallitus varmistaa verotuotot muuttamalla radikaalisti verotuksen painopistettä. Polttoainevero jakautuu polttoaineen energiasisältöveroon ja hiilidioksidiveroon sekä huoltovarmuusmaksuun. Bensiinin 70,25 sentin polttoaineveron energiasisältövero on tänä vuonna 52,19 senttiä, hiilidioksidivero 17,38 senttiä ja huoltovarmuusmaksu 0,68 senttiä.
Kahdeksan vuotta sitten polttoaineverotuksen painopistettä siirrettiin polttoaineveroissa hiilidioksidiveroon, kun aiemmin valtio oli keskittynyt verottamaan pääosin polttoaineen energiasisältöä, Kankare muistuttaa.
<h4>Aiemmin pyrittiin suosimaan vähäpäästöisyyttä&#8230;</h4>
Verotuksen painopisteen muuttaminen tarkoitti käytännössä sitä, että mitä päästöttömämpi polttoaineeseen pantu ainesosa oli, sitä vähemmän sitä verotettiin.
Nyt Rinteen hallitus päätti veronkorotuksella nostaa nyt ennen kaikkea polttoaineen energiansisältöveroa. ”Kohdistamalla veronkorotus energiasisältöveroon varmistettaisiin &#8230; ja vaikutus verotuloihin säilyisi biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kasvun myötä.”
&#8211; Suomeksi tämä lause tarkoittaa sitä, että valtio haluaa näin varmistaa, että se saa varmasti liikenteeltä kasvavia verotuloja. Jos esimerkiksi liikenne siirtyisi käyttämään entistä enemmän biopohjaisia polttoainevaihtoehtoja, se tarkoittaisi valtion verotulojen pienentymistä, koska polttoainetta verotetaan vähemmän, Kankare toteaa.
<h4>&#8230;mutta Rinteen hallitus kerää vain rahaa valtion kassaan</h4>
Kankareen mukaan tämän myöntää myös hallitus, kun se veronkorotuksen perusteluissa toteaa, että ”energiasisältöveron painottumisen eräänä etuna on verotuottojen vakaampi kehitys pidemmällä aikavälillä. &#8230;Jos veronkorotus painotettaisiin hiilidioksidiveroon, biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristyminen 2020-luvuilla laskisi veronkorotuksen pitkän aikavälin vaikutusta polttoaineverotuottoihin.”
Toisin sanoen hallituskin myöntää, ettei sen bensaveronkorotuksilla ole todellisuudessa mitään tekemistä ilmastonmuutoksen hillitsemisen kanssa.
<h4>Suomalaista autoilijaa kuritetaan yli kymmenen kertaa kovemmin kuin puolalaista hiilivoimalaa</h4>
Litrasta auton moottorissa poltettua bensiiniä pääsee kestävän kehityksen yhtiö <a href="https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/valitse_auto_viisaasti/ajoneuvotekniikka/moottoritekniikka/bensiinimoottori">Motivan</a> mukaan ilmaan 2 350 grammaa hiilidioksidia. Tonnin hiilidioksidipäästöt seuraavat siis siitä, kun bensaa on poltettu 425,5 litraa. Autoilija maksaa hiilidioksiditonnin päästämisestä siis noin 299 euroa, kun polttoainevero on 70,25 senttiä. Pelkästään hiilidioksidiveron osuus on 73,95 euroa.
<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10886059">Ylen</a> heinäkuisen uutisen mukaan päästökauppasektorilla saastuttaminen on nyt kalliimpaa kuin kertaakaan 11 vuoteen. Ylen mukaan hiilivoima ajautui pulaan Keski-Euroopassa, ja kiitos siitä kuuluu päästökaupalle. Kivihiiltä korvataan nyt maakaasulla, mikä laskee EU:n päästöjä nopeasti, Yle kertoo.
Päästöoikeuden hinta on heinäkuisen uutisen mukaan noussut korkeimmalle tasolleen 11 vuoteen. Yhden hiilidioksiditonnin päästäminen ilmakehään maksaa nyt lähes 30 euroa.
Vielä vuonna 2017 arvo mateli viiden euron tuntumassa. Hinta on siis harpannut kahdessa vuodessa lähes kuusinkertaiseksi.
– Hinnannousu osoittaa, että päästökauppa on nyt ilmastopolitiikan veturi, jolla päästöjä vähennetään, sanoi johtava analyytikko Vesa Ahoniemi energiayhtiö Fortumista Ylelle.
<h4>Päästöjä vähennetään kalliilla keinoilla</h4>
Talousteorian mukaan kustannustehokkain tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä on se, että aloitetaan halvimmista keinoista ja kustannus viimeisestä vähennetystä päästötonnista on sama, oli kyse mistä sektorista tai maasta tahansa. Juuri tähän on pyritty EU:n päästökauppajärjestelmällä. Ongelmallista on se, että esimerkiksi tieliikenteen päästöt jäävät päästökaupan ulkopuolelle.
Edellä esitetyistä laskelmista käy ilmi, että kun suomalainen autoilija maksaa jo ennen Rinteen hallituksen kuritustoimia 300 euroa veroja hiilidioksiditonnia kohden, päästökaupassa tonnin hinta on vain 30 euroa.
Ylivoimaisesti halvimmat keinot vähentää EU-alueen hiilidioksidipäästöjä olisivat siis päästökauppasektorilla &#8211; varsinkin kivihiiltä paljon käyttävässä Keski-Euroopassa. Vertailu osoittaa, että suomalainen autoilija vastaa omasta osuudestaan jo moninkertaisesti.
<h4>Jo ajoneuvovero kattaa autoilun päästöt</h4>
Tässä laskelmassa ei edes ole otettu huomioon ajoneuvoveroa.
Jos liikenne olisi päästökaupan piirissä, 130 g/km hiilidioksidipäästöillä ja 20 000 kilometrin vuotuisella suoritteella päästökiintiön voisi ostaa 70 eurolla, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen havainnollisti <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/autoilijat-maksavat-jo-nyt-matkansa-ja-paastonsa-autoliitto-tyrmaa-tyoryhman-mahdottomat-vaatimukset/30d50dea-993f-3ba0-8327-132145252a58">Uuden Suomen</a> artikkelissa viime joulukuussa, kun puheena olivat ajoneuvoveron korotukset.
Niemisen mukaan korotettavaksi esitettyä ajoneuvoveroa on korotettu viime vuosina jo useaan otteeseen.
&#8211; Esimerkiksi 120 g/km hiilidioksidipäästöt tuottavan henkilöauton ajoneuvoveron perusvero on noussut seitsemässä vuodessa vajaasta 60 eurosta 184 euroon, Nieminen laski ajankohdan hintojen mukaan.
Jo ajoneuvoveron hinnalla voisi siis ostaa keskivertoauton tarvitsemat päästöoikeudet.
&nbsp;
&nbsp;

Polttoaineverojen korotuksilla ei edes yritetä vaikuttaa ilmastoon – tästä on kyse

Perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkynen vaatii Rinteen hallitusta poistamaan autoveron kokonaan, mikäli hallituksen kaavailemat tietullit toteutuvat.
&#8211; Jostain näkökulmasta katsottuna tietullit voivat olla esimerkiksi pahoin ruuhkautuneessa Helsingissä paikallaan. Mikäli yli 60 vuotta voimassa ollutta väliaikaista autoveroa ei poisteta, on vaikea perustella jo valmiiksi ylirahastetuille autoilijoille ja moottoripyöräilijöille vielä tietulleja päälle, kansanedustaja Jukka Mäkynen sanoo.
Maksut lankeavat myös autottomille
Mäkysen mielestä olennainen kysymys on myös se, että kuinka paljon tietullien rakentaminen ja toteuttaminen maksaa yhteiskunnalle.
&#8211; On turhaa puhua tietullimaksuista, jos varsinaisia tietulliasemia ei rakenneta. Tietulleissa täytyy ottaa huomaan myös kuljetusalan yrittäjät. Tässä tilanteessa kuljetusyritykset ovat pakotettuja uudessa epäsuotuisassa markkinatilanteessa nostamaan kuljetustensa hintoja, joten tietullimaksut siirtyvät suoraan myös autottoman kuluttajan kukkarolle.
Autovihamielinen hallitus
On jo tiedossa, että Rinteen hallitus nostaa polttoaineen hintaa.
&#8211; Pahoin pelkään, että Rinteen autovihamielinen hallitus tulee myös pienentämään autoilijoiden kilometrikorvauksia. On selvää, että Rinteen hallitus tulee antamaan pahempaa runtua ahkerille työssäkäyville autoilijoille kuin Tuntemattoman Sotilaan Lammio alikersantti Rokalle konsanaan.
Edustaja Mäkynen seuraa pelonsekaisin tuntein Rinteen tulevan hallituksen toimintaa.
&#8211; Toivon, että maalaisjärjen käyttö palaisi suomalaiseen valtakunnan politiikkaan. Suomi on jo pahasti menossa Kreikan tielle.

Mäkynen: Autoilijoiden ryöstämisen on loputtava

Taloustieteen professori Matti Virén ihmettelee autoverotuksen saamaa suurta huomiota Uuden Suomen <a href="http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273551-auto-on-paha">Puheenvuoro-kirjoituksessaan</a>. Hänen vihjaa autoverotusvimman muodostuneen alkujaan siten, että autoa on vaikea piilottaa. Hiustenkuivaimia tai pölynimureita ei veroteta yhtä rankasti. Mutta autot eivät ole ainoita saastuttavia esineitä, Virén muistuttaa. Häntä selkeästi harmittaa valtaapitävien halu määrätä eri hyödykkeiden hinnoista.

Virénin mukaan auton saastuttavuus ei voi olla peruste korkeampaan verotukseen. Auto kun ei ole suinkaan ainoa saastuttava esine.
– Niin mikä ero on pesukoneissa ja autoissa? Virén kysyy.
Virén kertoo, että tietynlainen kateus autoja kohtaan on syntynyt sotien jälkeen, kun maamme vaihtotasevajetta on korjattu. Vaihtotasevaje paheni tuontiautojen vuoksi. Tuolloin syntyi ajatus ruveta verotuksella vaikuttamaan muodostuneeseen vaihtotaseen alijäämään. Autosta muodostui tuolloin ylellisyyshyödyke.
Edes vaihtotaseen tasoittamiseen tarkoitettu markan kelluttaminen vuonna 1992 ei auttanut autoverovimmaan. Verohan oli havaittu hyväksi &#8221;lypsylehmäksi&#8221;.
<h4>Auto on käytännössä välttämättömyyshyödyke</h4>
Ylellisyystuotteen asema näkyy siten verotuksessa. Virén ihmetteleekin sitä, miksi harvaan asutussa maassa kulkuvälineet voisivat olla ylellisyyttä. Auto on hänen mielestään Suomessa välttämättömyyshyödyke. Siksi sen kysyntä ei reagoi negatiivisesti hinnan noustessa. Toisin sanoen auton hintajousto on lähes olematon.
Virén epäilee, että autojen korkea verotus kostautuu moninkertaisesti talouden toimeliaisuuden vähetessä verotuksen vuoksi. Autoverotus vaikuttaa myös työn tarjontaan.
Virénin mukaan autoverotus on jäänyt täysin ilmastokeskustelujen taakse. Hänen mukaansa &#8221;ilmastohysteria&#8221; helpottaa 14.4. käytyjen vaalien jälkeen.

Taloustieteen professori ihmettelee autonverotusvimmaa – Miten harvaan asutussa maassa kulkuvälineet voisivat olla ylellisyyttä?

Ylen puoluejohtajatentissä torstai-iltana nähtiin erikoista kiertelyä ja sanallista väistelyä, kun puoluepomoilta kysyttiin, kannattavatko he veronkorotuksia liharuualle ja autoilun kustannuksille. Lopulta kävi selväksi, että vihervasemmisto haluaa nostaa autoilun kustannuksia ja ruuan verotusta.
Ylen suuressa tv-vaalitentissä eilen illalla puoluejohtajat ajautuivat epämukavuusalueelle, kun keskustelu kääntyi ilmastonmuutokseen, ruuan hintaan ja autoilun kustannuksiin.
Varsinkin SDP:n Antti Rinne joutui selittelemään, mitä hän tarkoitti demareiden esittämällä ”kestävän kehityksen arvonlisäverolla.”
&#8211; Arvonlisävero voi olla ilmaston kannalta ohjausmekanismi, sillä ohjataan ihmisiä tekemään oikeita ratkaisuja. Verojärjestelmä siis ohjaa käyttämään ilmastonmuutoksen kannalta fiksuja kulutusratkaisuja.
Demarit ja vihreät lihansyöjien kimpussa
Kun Rinteeltä kysyttiin, minkä tuotteen hintaan kestävän kehityksen arvonlisävero laitettaisiin, Rinne myönsi, että kysymys olisi muun muassa lihasta.
&#8211; Esimerkiksi Brasiliasta tuotavalle lihalle, Rinne yritti selitellä.
Hän ei selvästikään pitänyt SDP:n veronkiristyssuunnitelmia koskevista tarkentavista kysymyksistä.
Myös vihreiden Pekka Haavisto sanoi kannattavansa kuluttajien ”ohjaamista oikeisiin valintoihin.”
Suomalainen liha on ekologisempaa
Rinne on aiemmin vastannut myöntävästi Helsingin Sanomien vaalikoneen väittämään, jonka mukaan suomalaisia pitäisi ohjata vähäisempään lihansyöntiin verotuksen keinoin.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan valtion ei pidä ohjata verotuksella ruuan hintaa, mutta se ei silti tarkoita ilmastovaikutuksien huomioimatta jättämistä.
&#8211; Lihansyöntiä demonisoidaan ideologisista syistä. Korostaisin tässä paikallisuutta, eli lähiruoka on kaiken a ja o, oli se sitten kasvista tai lihaa. Suomalainen liha on ekologisempaa. Ei ole tervettä, että Uuden Seelannin lammas on halvempaa kuin kotimainen. Ei kasvisruokaa tarvitse silti pelätä, se on terveellistä, Halla-aho sanoi.
Hän nosti esille myös ruokahävikin osuuden ilmastopolitiikassa.
&#8211; Tällä hetkellä noin kolmekymmentä prosenttia ruuasta menee hävikkiin, mistä seuraa, että 30 prosenttia maatalouden päästöistä on turhia.
Samat tahot nostamassa bensan hintaa
Sekä Rinne että Haavisto ovat ensi vaalikaudella valmiita nostamaan autoilun kustannuksia muun muassa polttoaineveron korotuksella.
&#8211; Polttoainevero on yksi keino suunnata kohti puhtaampaa liikennettä. Tekisin sen ratkaisun että nostaisin dieselin hintaa tankilla, Haavisto sanoi
Rinteen mukaan ”tulevien vuosien aikana polttoaineveroa nostetaan.” Rinteen ja SDP:n linja on myös se, että ensi vaalikaudella laaditaan aikataulu polttomoottoriautojen kieltämiseksi.
Halla-aho: Polttoaineveroa leikattava
Sen sijaan perussuomalainen duunari- ja yrittäjämyönteinen linja on se, että keskituloisten suomalaisten ostovoimaa on lisättävä eri tavoilla, muun muassa polttoaineveroa leikkaamalla, koska monille ihmisille oleellista on autoilun käyttökustannukset. Halla-aho sanoi myös kannattavansa autoveron alentamista.
Sähköautoista Halla-aho totesi, ettei se ole tällä hetkellä realistinen vaihtoehto.
&#8211; Liikenne varmasti sähköistyy tulevaisuudessa, mutta sähköautojen kohdalla on ymmärrettävä, ettei Tesla ole tällä hetkellä tavallisen ihmisen saavutettavissa, Halla-aho sanoi viitaten sähköautojen korkeaan hankintahintaan.
Halla-aho myös muistutti, etteivät sähköautotkaan ole päästöttömiä ympäristöä kuormittavan akkuteknologian vuoksi. Akuissa tarvittavien metallien, kuten koboltin, louhiminen kuluttaa energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Lisäksi akkujen kuljettaminen paikasta toiseen tuottaa päästöjä.
Paikallinen tuotanto on ilmastoteko
Perussuomalaiset irtisanoutuivat äskettäin muiden eduskuntapuolueiden yhdessä sopimista päästövähennyslinjauksista. Halla-aho korosti, että tällä ratkaisulla perussuomalaiset haluavat korostaa suhteellisuudentajua ja kohtuullisuutta ilmastokeskustelussa.
&#8211; Suomen osuus maailman päästöistä on reilun promillen luokkaa. EU:n taakanjakomalli ei mielestämme ole oikeudenmukainen sellaisia maita kohtaan, jotka ovat jo tehneet paljon. Suomi on viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana leikannut päästöjään enemmän kuin EU-maat keskimäärin, Halla-aho sanoi.
Hän lisäsi, että perussuomalaisten mielestä ilmastopolitiikkaa on tarkasteltava kokonaisvaikutusten kannalta.
&#8211; Jos ajamme teollisuustuotantoa pois Suomesta, niin silloin teollisuus siirtyy sinne, missä kunnianhimo on matalampi ja sieltä tavara kuskataan saastuttaen suomeen. Paikallinen tuotanto on ilmastoteko.
Hoitajamitoitus lakiin
Vanhusten hoivapalveluissa tarvittavan hoitajauudistuksen on arveltu maksavan 200 miljoonaa euroa. Puoluejohtajilta kysyttiin, kuinka paljon he ovat valmiita sitoutumaan vanhustenhuoltoon.
Kokoomuksen Petteri Orpo ei vieläkään myöntänyt, että kokoomus olisi sitoutunut hoitajamitoituksen nostamiseen 0,7 hoitajaan, joka viittaa hoitajien kokonaismäärään suhteessa hoitopaikkojen määrään.
&#8211; Me olemme sitoutuneita asiantuntija-arvioon, josta sitten myöhemmin selviää, paljonko tarvitaan lisää hoitajia, Orpo sanoi, kieltäytyen kertomasta kannattaako kokoomus hoitajien lisäämistä vai ei.
Halla-aho esitti perussuomalaisten kannan, joka on se, että 0,7:n hoitajamitoitus on kirjattava lakiin, ja sitä on myös valvottava kunnolla.
&#8211; Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7:ään on perusteltua. On kuitenkin muistettava, että mitoituksen kirjaaminen lakiin ei yksin riitä, jos sen toteuttamiseen ei ole rahaa. Samalla myös valvonta on tärkeää, koska toimijat pyrkivät kiertämään mitoituksia haamuhoitajilla. Jos valvontaa lisätään, yrityksillä on tarve karsia kustannuksia. Ulkoa hankituissa palveluissa on painotettava enemmän laatua kuin hintaa, Halla-aho sanoi.

Halla-aho: Valtion ei pidä ohjata verotuksella ruuan hintaa – ”Lihansyöntiä demonisoidaan ideologisista syistä”

KOMMENTTI | Kenelle tulee yllätyksenä, ettei nelihenkinen perhe ja saksanpaimenkoira Max mahdu vähäpäästöiseen pikku-Fiestaan? Suomalaiselle lainsäätäjälle ainakin.

Kuten laskevalevikkinen maakuntalehti HS kerrankin aivan oikein <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005888383.html">huomauttaa</a>: ”Päästöttömästä liikenteestä puhutaan paljon, mutta ainakin Suomen maanteillä kehitys menee toiseen suuntaan. Vanhojen raskaiden diesel- ja bensiiniautojen määrä kasvaa, koska suomalaiset ovat intoutuneet tuomaan ennätysmäisesti ulkomailta käytettyjä autoja.”
Uusien, isojen perheautojen hinnat ovat karanneet niin korkeiksi, ettei perheillä ole enää niihin varaa. Vaihtoehto ei ole uusi pikku-Fiesta vaan Ruotsista Suomeen rahdattu kymmenen vuoden ikäinen diesel-Volvo. Lainsäätäjien toiveista huolimatta perheiden tarpeet eivät muutu. Jos tarve on isolle perheautolle, se on pakko hankkia. Vaihtoehdoksi ei kelpaa kauppakassi.
Vilkaistaanpas Tilastokeskuksen <a href="http://www.stat.fi/til/merek/2018/10/merek_2018_10_2018-11-06_tie_001_fi.html">tuoreita lukuja</a>. Niiden perusteella selviää, että:
&#8211; Uusia henkilöautoja rekisteröitiin lokakuussa 7 935, mikä on 9,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Ensirekisteröintien määrään vaikutti syyskuun alussa käyttöönotettu uusi päästöjen WLTP-mittaustapa. 
&#8211; Tammi-lokakuussa henkilöautoja ensirekisteröitiin 105 670, mikä oli 4,8 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Kuten Uusimaa-lehti <a href="https://www.uusimaa.fi/artikkeli/694483-ei-sen-pitanyt-menna-ollenkaan-nain-syyskuun-autoverouudistus-hammentaa">osuvasti otsikoi</a>: &#8221;Ei sen pitänyt mennä ollenkaan näin&#8221; – Syyskuun autoverouudistus hämmentää autokauppiaitakin, suositut automallit voivat kallistua tuhansilla euroilla. 
Sipilän hallituksen biotaloususkon ristiriitaisimpiin ilmentymiin kuuluu ajatus siitä, että suuripäästöisiä uusia autoja rankasti verottamalla saataisiin maailma pelastettua. Kuten niin usein hyvää tarkoittavissa hölmöjen touhuissa käy, seuraukset ovat päinvastaisia kuin ne, joita päätöksentekijä kuvitteli saavansa aikaan. IPCC-paniikki tuottanee jatkossa entistä poskettomampia harha-askelia.
Olisi riittänyt, että Sipilä tai joku hänen esikunnastaan olisi käynyt tiedustelemassa lähimmästä Teboilin kuppilasta, miten tässä käy. Koska näin ei tehty, ovat madonluvut edessä. Lainataan vielä hesaria:
&#8211; Tänä vuonna rikotaan käytettyjen autojen tuonnissa kaikkien aikojen ennätys. 
&#8211; Ruotsista ja Saksasta haetaan keskimääräistä isokokoisempia autoja, jotka ovat keskimäärin yhdeksän vuotta vanhoja ja joista kaksi kolmannesta on dieselautoja. 
&#8211; Koska tuontiautot ovat Suomessa ostettuja uusia autoja suurempia ja useammin dieselkäyttöisiä, ne pysyvät maanteilla keskimääräistä pidempään, tuontihetkestä lukien jopa 13-14 vuotta. 
&#8211; Suomessa autolla ajetaan keskimäärin melkein 21 vuotta. Sillä sijoitutaan Itä-Euroopan maiden sarjaan. Läntisessä Euroopassa autoilla ajetaan 15-16 vuotta. 
&#8211; Tuonnin seurauksena Suomen autokanta ikääntyy, suurenee ja dieseliä käyttävien autojen osuus Suomessa kasvaa.
Olisi mukavaa olla kärpäsenä katossa näkemässä, miten uudet luvut otetaan hallituksen keskussuunnittelukomiteassa vastaan. Uusia ”korjaus”-toimenpiteitä odotellessa.

Hallituksen autopolitiikka menee camp-huumorin puolelle – seurauksena Suomen autokanta ikääntyy, suurenee ja diesel-autojen osuus kasvaa

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo torppaa Saksan valtionvarainministerin kaavailut elimääräisestä EU-verosta, jolla maksettaisiin pakolaiskriisin kustannuksia. 

Saksalaiset ovat valmiita rankaisemaan duunareita ylimääräisellä polttoaineverolla pakolaiskriisin rahoittamiseksi. Kokoomus antaa esitykselle tukea. Tällaista kehitystä emme voi missään tapauksessa hyväksyä, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo toteaa.
Slunga-Poutsalon mukaan pakolaiskriisi on karannut eurooppalaisten päättäjien käsistä sinisilmäisen ja vastuuttoman maahanmuuttopolitiikan vuoksi. Nyt sotkulle etsitään maksumiestä, ja siinä sivussa yritetään jälleen kerran hivuttaa liittovaltiohanketta eteenpäin.
&#8211; Saksan valtiovarainministeri Schäublen ehdotus on tyrmistyttävä. Se avaisi EU:lle verotusoikeuden. Ensin pyydetään vähän, kohta oltaisiin vaatimassa lisää. Jos EU onnistuu saamaan letkut kiinni suomalaisen veronmaksajan lompakkoon, ei siltä tieltä ole enää paluuta.
Esitys osoittaa Slunga-Poutsalon mukaan jälleen kerran, kuinka etäällä EU-eliitti on suomalaisten arjesta.
&#8211; Matkat ovat täällä pitkiä. Kaupunkialueilla moni voi tukeutua julkisiin kulkuvälineisiin, mutta muualla suomalaiset joutuvat välttämättä käyttämään omaa autoaan.    Lisäksi suomalaisten kokonaisveroaste on jo nyt maailman korkeimpia.
&#8211; Kokoomuksen, demareiden ja vihervasemmiston hallitus nosti edellisellä hallituskaudella energia- ja polttoaineverot monikertaiseksi verrattuna muiden EU-maiden tasoon nähden. Nämä viherverot ovat jo nyt sietämättömän korkeat, pahimmillaan 19-kertaiset EU:n minimitasoon nähden. Bensiinivero on kaksinkertainen. Duunareita ja haja-asutusalueiden asukkaita rangaistaan jo nyt erittäin korkeilla veroilla. Veroja ei pidä korottaa vaan pikemminkin laskea, muistuttaa puoluesihteeri Slunga-Poutsalo.
&#8211; Perussuomalaiset eivät tule hyväksymään, että löysän ja vastuuttoman EU:n maahanmuuttopolitiikan seurauksena käsistä karannutta pakolaiskriisiä rangaistaisiin suomalaisilla ylimääräisellä verolla. Moinen ehdotus ei ole yleisen oikeudentunnon mukaista, Slunga-Poutsalo moittii.
&#8211; EU:n on tehostettava ulkorajojen valvontaa, jotta pakolaisvirrat saadaan hallintaan. Rahoituksen on löydyttävä EU:n omasta budjetista. Suomalaisista ei saa tehdä tämän kriisin maksumiehiä.

Slunga-Poutsalo: Pakolaiskriisin laskua ei saa maksattaa suomalaisella autoilijalla

Perussuomalaisten vaalilupaus autoveron alentamisesta toteutuu hallitusohjelman mukaisesti. Aautovero pienenee 200 miljoonalla eurolla vuoden 2019 tasossa. Asiasta päätti talouspoliittinen ministerivaliokunta kokouksessaan tiistaina. Valiokunnassa perussuomalaisia edustavat puolueen puheenjohtaja ja ulkoministeri Timo Soini sekä oikeus- ja työministeri Jari Lindström.
Autoveron määrä alenee autoilla, joiden hiilidioksidipäästöt ovat korkeintaan 140 grammaa kilometrillä. Alennus toteutetaan neljässä samansuuruisessa vaiheessa vuosina 2016-2019.
Esitetyn taulukon mukaan veronalennus keskittyy pienipäästöisiin autoihin. Jos päästöt ovat 140 grammaa kilometrillä, alennusta saa vain yhden prosentin. 100 grammalla alennus on 29 prosenttia. 50 gramman päästöillä alennus on 50 prosenttia. Suurimmillaan alennus on 52 prosenttia päästöillä, jotka ovat 30-38 grammaa kilometrillä.

Autovero alenee hallitusohjelman mukaisesti

Perussuomalaiset ajaa autoveron alentamista tai kokonaan poistamista, eikä sitä tule rahoittaa autonkäyttömaksun tai bensaveron korotuksella.
&#8211; Autonkäyttömaksun tai bensaveron korotukset olisivat vain uusia rangaistusmaksuja autoa työssään tarvitseville ja kehäkolmosen ulkopuolella asuville ihmisille. Autoveron poisto pystytään rahoittamaan suomalaisia yhdenvertaisesti kohtelevalla valtion budjetin rakennemuutoksella, sanoo perussuomalaisten työmies Matti Putkonen.
Autoveron tuotto on arvioitu vuoden 2015 budjetissa 993 miljoonaksi euroksi.
&#8211; Kun lopetettaan veroeurojen syytäminen tehottomaan kehitysapuun, jonka budjetti on tänä vuonna 808,4 miljoonaa euroa, voidaan autovero poistaa, Putkonen laskee.
&#8221;Maatalous vapautettava 
 Eviran ja keskustan ikeestä&#8221;
Putkonen uskoo, että autokaupan vilkastumisen myötä alv-verotuotot kasvaisivat vähintään 200 miljoonalla eurolla.
&#8211; Vaihtoehtoisia rahoitustapoja löytyy vuoden 2015 budjetista. Maatalousyrittäjien eläkkeistä peräti 77 % maksatetaan veronmaksajilla. Onko duunareiden, jotka itse kustantavat eläkkeensä, maksettava vielä maatalousyrittäjienkin eläkkeet korkealla autoverolla? Putkonen kysyy.
&#8211; Maatalousyrittäjät pystyvät maksamaan omat eläkkeensä, kun ala vapautetaan Eviran ja keskustan bulvaanien hallinnoimista maito- ja lihatuotantojättien ikeestä. Tuottajat pääsisivät myymään suoraan tuotteensa &#8211; ilman rahastavia välikäsiä &#8211; markkinahintaisesti kaupoille ja kuluttajille. Maatalousyrittäjien eläkemenot vuoden 2015 budjetissa ovat 624,2 miljoonaa euroa sekä luopumistuet ja eläkkeet 76,6 miljoonaa euroa eli yhteensä 700,8 miljoonaa euroa.
&#8221;SDP:n ja keskustan 
 vaaliohjelmat karmeaa luettavaa&#8221;
Putkonen ehdottaa myös kannattamattomien energiamuotojen tuotantotukien lopettamista. Näille on varattu valtion budjetissa yhteensä 545,9 miljoonaa euroa.
&#8211; Torjumalla uudet EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet varmistetaan, ettei tulevinakaan vuosina tarvita autoveroa valtiontalouden tasapainottamiseen. Autoilijoiden näkökulmasta SDP:n ja keskustan vaaliohjelmat ovat karmaisevaa luettavaa. Ohjelmien toteutuminen merkitsisi, että veronmaksajat tukisivat kannattamatonta tuulivoiman tuotantoa yli 11,5 miljardilla eurolla. Tästä lankeaisi veronmaksajille yli 950 miljoonan euron vuotuinen erä tulevan 12 vuoden ajan. Syöttötariffeihin lapioitaisiin joka vuosi valtion budjetista autoveron verran euroja, Putkonen varoittaa.
&#8211; Veronmaksajien elätteinä olevista tuulivoimayhtiöiden tuotoista suurin osa lentää ulkomaisten omistajien taskussa veroparatiiseihin. Vain pieni osa tuulivoimaloiden omistajista on suomalaisia. Tunnetuin suomalaisomistajista on syöttötariffien isän, ex-ministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) vävypoika.
Menopuolelta turhat maksut pois
Putkosen mielestä autoveron poisto on tehtävä kertaheitolla.
&#8211; Politiikka on valintojen tekemistä. Autoveron tapaisten, puhtaasti fiskaalisten verojen poistaminen on mahdollista, kun valtion budjetin menopuolelta poistetaan maailman parantamismenot ja ilmastopolitiikalla rahastavien yritysten tukeminen. Näin varmistetaan duunarillekin oikeus ja mahdollisuus hankkia upouusi, vähäpäästöinen sekä turvallinen menopeli.
&nbsp;

Autovero pois – leikataan kehitysavusta ja tuulivoiman tuotantotuista

Turussa maanantaina puhunut Timo Soini (ps.) haastoi Alexander Stubbia ja Juha Sipilää kertomaan, onko heillä ryhtiä autoveron poistoon.
&#8211; Löytyykö kokoomukselta ja kepulta ryhtiä tehdä perussuomalaisten kanssa valtion budjetin todellinen rakenneuudistus ja ohjata rahoitusta suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja elämisen laadun parantamiseksi, Soini kysyi.
Mistä valtiolle vastaavat tulot?
Autoveron verokertymän menetystä ei Soinin mukaan tulisi rahoittaa bensaveron korotuksin tai muillakaan maksukorotuksilla. Perussuomalaiset hakisivat vastaavat kululeikkaukset muualta:
&#8211; Autoveron poistaminen ja bensaveron alennukset ovat rahoitettavissa maailmanparannukseen varattujen valtion budjettirahoituksen leikkauksista ja lopettamalla muiden EU-maiden jäsenmaksujenkompensaatiot. Vaaditaan EU- jäsenmaksun puolittamista, koska Suomen äänivaltakin puolitetaan. Tulevalla vaalikaudella ei tehdä enää yhtään tuulivoiman syöttötariffisopimusta ja muutenkin kannattamattomien energiamuotojen budjettirahoitusta karsitaan, Soini totesi.
Hän kertoi myös, että perussuomalaisten kehitysapumallilla valtio saisi aikaan huomattavia säästöjä, joista osa voitaisiin kohdentaa myös autoveron poistoon.
Piikki demareille
Soini torjui myös Antti Rinteen (sd.) ehdotuksen terveyden- ja vanhustenhuollon leikkaamisesta autoveron poistamisen rahoittamiseksi.
&#8211; Sdp on aina leikkaamassa kansalaisten sosiaaliturvasta, terveyden ja vanhusten huollosta, jos esitetään duunarien elämänlaatua parantavia esityksiä, Soini muistutti.
Hän piikitteli Rinteen johtamien demareiden elävän pysähtyneisyyden aikaa, ja peräänkuulutti uudenlaisen ajattelua talouden vauhdittamiseksi.

Soini kysyy: riittääkö Stubbin ja Sipilän ryhti autoveron poistoon?

Sampo Terho (ps.) moittii <a href="http://www.sampoterho.net/?p=3403" target="_blank">blogissaan</a> suomalaisia viranomaisia ja poliitikkoja siitä, että nämä ovat pyrkineet kaikin tavoin estämään EU:n sisämarkkinoista koituvat hyödyt. Erityisen raskaasti tämä toiminta on kohdistunut yksityisautoiluun, ja sen maksajiksi ovat joutuneet yksityiset kansalaiset ja suomalaiset yritykset.
<div id="attachment_10171" style="width: 310px" class="wp-caption alignright"><a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/12/Sampo_Terho_006_matti_matikainen.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-10171" class="size-medium wp-image-10171" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/12/Sampo_Terho_006_matti_matikainen-300x150.jpg" alt="Sampo Terho" width="300" height="150" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/12/Sampo_Terho_006_matti_matikainen-300x150.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/12/Sampo_Terho_006_matti_matikainen.jpg 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/12/Sampo_Terho_006_matti_matikainen-100x50.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/12/Sampo_Terho_006_matti_matikainen-60x30.jpg 60w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /></a>Sampo Terho</div>
Terho muistuttaa siitä, että suomalaisilla on Länsi-Euroopan vanhin autokanta. Tämä on hänen mukaansa hölmöä ja ongelmallista. Suomesta on tullut autojen iän suhteen Euroopan Kuuba, Terho vertaa.
&#8211; Ensinnäkin vanha autokanta on turvallisuusriski. Uudet autot suojaavat matkustajia paremmin ja nykyään jopa kuljettajan omilta virheiltä. Liikenneonnettomuuksien inhimilliset kustannukset ovat valtavia ja vaikka tämä ei joitain poliitikkoja tai virkamiehiä kiinnostaisikaan, aiheutuu niistä vuositasolla myös parin kolmen miljardin rahalliset kustannukset, Terho kirjoittaa.
&#8211; Toisekseen uudet autot ovat ympäristöystävällisempiä. Esimerkiksi polttoaineen kulutuksen vähentämisessä on viime vuosina saavutettu suuria edistysaskelia. Kolmanneksi tulisi tietysti huomioida myös uusien autojen parempi käyttömukavuus, joka ei suinkaan ole vähäinen asia kansalaisille jotka viettävät autossa ehkä tuntejakin päivässä.
Terholle yksityisautoilu edustaa vapautta, ja hän toivoisi autoveron roimaa laskua. Tavoite on linjassa perussuomalaisten eilisessä avauksessa, jossa puolue ilmoitti tavoitteekseen asteittaisen autoverosta luopumisen.
<blockquote>&#8221;Sujuva liikkuvuus on nimittäin paitsi yksilön, myös talouden etu.&#8221;</blockquote>
Terho kertaa blogissaan autoveron syntyhistoriaa – vero otettiin käyttöön vuonna 1958.
&#8211; Tuolloin veroa perusteltiin maan sen hetkisellä huonolla taloustilanteella ja autoverosta pitikin eduskunnan mukaan tulla väliaikainen. Tämän väliaikaisuuden päättymistä odotellessa on autoilua vuosien varrella ryhdytty verottamaan monin muinkin tavoin ja tieliikenteestä kerättävät erilaiset verot ovat nykyään huikeat lähes <a href="http://www.aut.fi/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/valtion_verotulot_tieliikenteesta">8 miljardia euroa vuodessa</a>.
<h4>EU-jäsenyyden vaikutus </h4>
Terhon mukaan Suomen EU-jäsenyys muutti autoilijoiden tilannetta siinä mielessä, että autokaupasta tuli yhteisiin sisämarkkinoihin liittyvä kysymys.
&#8211; Näin ollen EU on pyrkinyt avaamaan Suomenkin automarkkinoita, mihin Suomen viranomaiset ja tietenkin vastuussa viime kädessä ovat poliitikot ovat vastanneet pyrkimällä kaikin tavoin estämään sisämarkkinoiden rakentamisesta aiheutuvat veromenetykset. Eli käänteisesti ajatelleen ehkäisemään kansalaisille tai yrityksille sisämarkkinoista koituvat hyödyt.
Hän kertoo myös, että EU:ssa työstetään parhaillaan uutta rekisteröintiuudistusta, jonka myötä auto voitaisiin rekisteröidä missä tahansa jäsenvaltiossa. Autoa voitaisiin sitten käyttää vapaasti unionin alueella ilman uutta rekisteröintiä. Esimerkiksi Saksassa rekisteröityä autoa voitaisiin käyttää Suomessa.
&#8211; Viranomaiset ovatkin jo ehtineet kauhistella mahdollista verotulojen laskua, jos kohta aikovat tarvittaessa välittömästi suunnitella uuden verotustapaa.
<h4>Autoilun edut puntarissa</h4>
&#8211; Sanon suoraan, että minulle yksityisautoilu edustaa vapautta. Kansalaisten liikkumisenvapauden ei tulisi olla vain teoreettinen tavoite, vaan yhteiskunnan tulee antaa siihen mahdollisimman käytännöllisiä vaihtoehtoja, Terho listaa veroalen etuja ja jatkaa:
&#8211; Sujuva liikkuvuus on nimittäin paitsi yksilön, myös talouden etu. Yksityisautoilu taipuu parhaiten matkustajien henkilökohtaisiin ja jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. Harva mahdollisuus kohottaa yhtä paljon sekä vapaa-ajan elämänlaatua että parantaa työmahdollisuuksia. Liikkumisen vapautta ei tulisikaan rajata vain varakkaille kansalaisille, vaan autoilun kohtuuttomat verorasitteet tulee ymmärtää epätasa-arvoa kasvattavina.
Joukkoliikenteen Terho näkee hyväksi ja edulliseksi vaihtoehdoksi siellä, missä käyttäjiä on riittävästi, mutta hänen mukaansa yksityisautoilustakaan ei tulisi rangaista verotuksessa tai lainsäädännössä. Valinnan tulisi mahdollisimman pitkälti olla kansalaisen oma.
&#8211; Tehdään siis uuden teknologian saatavuus ihmisille helpommaksi ja alennetaan autoveroa. Uusi auto ei ole pelkkää pröystäilyä kuten vanhastaan ehkä on ajateltu, vaan se tuo samalla suuren harppauksen turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen autokannan edelliseen sukupolveen verrattuna.
Terho lähettää myös terveisiä heille, jotka ovat epäilleet veron laskua:
&#8211; Jos joku väittää, ettei näin vaikeina taloudellisina aikoina tieliikenteen verotusta voida laskea, niin vähintään sitä voidaan kohdentaa uudelleen. Eli jos yhteiskunta ei muka voi selvitä autoilijoita rosvoamatta, niin harjoitetaan maantierosvousta edes jossain muussa kohteessa kuin ajoneuvon hinnassa.

Sampo Terho autoverosta – ”Suomesta on tullut autojen iän suhteen Euroopan Kuuba”

<div>Kansanedustaja Mika Niikko penäsi eduskunnan kyselytunnilla ministeri Henna Virkkuselta, missä viipyy oikeudenmukainen kohtelu ylisuuria autoveroja maksaneita kohtaan.
Virkkunen myönsi, että asia on korjattava.
&#8211; Suomessa laki salli tietyn tason autoverotuksen, mutta sitten tuo menettely todettiin lainvastaiseksi ja oikaistiin koskien kolme vuotta vanhoja tapauksia. Vielä vanhemmista saa vahingonkorvausta.
&#8211; Nyt haetaan rajaa sille, mitä näille 100 000 tapaukselle tehdään. Tullille voi tehdä näistä tapauksista ilmoituksen ja tarvittavia päätöksiä tehdään oikeuksien ennakkopäätösten perusteella, Virkkunen lupasi.
</div>

Niikko: Valtion vastattava vääristä veropäätöksistä

Ympäristöministeri Ville Niinistöstä (vihr.) on tehty jätetty viime viikon torstaina tutkintapyyntö Lohjan poliisiasemalle. Tutkintapyynnössä pyydetään poliisia selvittämään, syyllistyikö Niinistö rikoslain määrittelemään veropetokseen hänen kuljetettuaan vaimonsa nimiin Ruotsissa rekisteröityä autoa.
Tutkintapyynnön jättänyt Riikka Slunga-Poutsalo kommentoi tutkintapyyntöä <a href="http://riikkapoutsalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139037-onko-laki-kaikille-sama-vai-pistetaanko-koko-ajoneuvoverotus-uusiksi" target="_blank">blogissaan</a>:
&#8211; Jos minä olen tulkinnut lainsäädäntöämme oikein, ajoneuvosta olisi pitänyt tehdä autoveroilmoitus ja maksaa verot. Autoverolain kuudennen luvun pykälä 31 toteaa, että väliaikaisesti maahantuotua ajoneuvoa ei saa myydä, vuokrata tai muutoin luovuttaa eikä antaa käytettäväksi Suomessa vakinaisesti asuvalle, ellei ajoneuvosta ole suoritettu autoveroa.
Slunga-Poutsalon jättämässä tutkintapyynnössä viitataan korkeimman oikeuden aikaisempaan päätökseen KKO:1977-II-68: &#8221;Asuessaan pysyvästi ulkomailla syytetty oli tuonut maahan tilapäistä matkaansa varten henkilöauton, joka oli tuolloin väliaikaisesti tullivapaa. Jäätyään sittemmin pysyvästi asumaan Suomeen ja käyttäessään edelleen autoa sitä maasta viemättä tai tullattavaksi ilmoittamatta syytetyn katsottiin syyllistyneen veropetokseen, mutta ei salakuljetukseen.&#8221;
Slunga-Poutsalo työskentelee perussuomalaisten järjestösihteerinä. Hän toimii myös Lohjan kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana.
Korjaus 18:12: Uutisessa kerrottiin aiemmin, että tutkintapyyntö oli jätetty Helsingin poliisilaitokselle. Kyse oli Lohjan poliisilaitoksesta.

Autovero

Liikenneministeri Lulu Ranne: ”Me ei tarvita autoveroa” – vastustaa myös kilometriveroa

Päästökauppa ja fossiiliton liikenne ennustavat taloudellista katastrofia autoilijalle

Suomalaiset ostivat viime vuonna 773 299 henkilöautoa – diesel on edelleen kansan auto

Polttoaineverojen korotuksilla ei edes yritetä vaikuttaa ilmastoon – tästä on kyse

Mäkynen: Autoilijoiden ryöstämisen on loputtava

Taloustieteen professori ihmettelee autonverotusvimmaa – Miten harvaan asutussa maassa kulkuvälineet voisivat olla ylellisyyttä?

Halla-aho: Valtion ei pidä ohjata verotuksella ruuan hintaa – ”Lihansyöntiä demonisoidaan ideologisista syistä”

Hallituksen autopolitiikka menee camp-huumorin puolelle – seurauksena Suomen autokanta ikääntyy, suurenee ja diesel-autojen osuus kasvaa

Slunga-Poutsalo: Pakolaiskriisin laskua ei saa maksattaa suomalaisella autoilijalla

Autovero alenee hallitusohjelman mukaisesti

Autovero pois – leikataan kehitysavusta ja tuulivoiman tuotantotuista

Soini kysyy: riittääkö Stubbin ja Sipilän ryhti autoveron poistoon?

Sampo Terho autoverosta – ”Suomesta on tullut autojen iän suhteen Euroopan Kuuba”

Niikko: Valtion vastattava vääristä veropäätöksistä

Ministeri Niinistöstä tutkintapyyntö

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025