Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

auttaminen

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen lupaa lahjoittaa palkkiostaan tuhat euroa kuukausittain kotimaisten järjestöjen kautta hyväntekeväisyyteen koko viisivuotisen vaalikauden ajan, mikäli hänet valitaan EU-parlamenttiin.

Ihmisten auttaminen politiikassa ei ole Ari Koposelle uutta. Hän nousi eduskuntaan vuonna 2019 ja on lahjoittanut siitä lähtien palkkioistaan varoja apua tarvitsevien hyväksi.
– Poliitikkoja moititaan usein siitä, että he ovat erkaantuneet kansalaisten ongelmista, eivät kuuntele heitä ja ajattelevat vain omaa etuaan. Olen itse tehnyt kaikkeni tuon mielikuvan karistamiseksi.
– Haluan olla mukana talkoissa suomalaisten ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi konkreettisin teoin, en vain puheissa. Ilman äänestäjiä en siihen toki pysty. Samaan aikaan korostan kuitenkin, että EU:n korkeita hallintokuluja on pystyttävä karsimaan, mukaan lukien eurokansanedustajien tähtitieteellisiä palkkioita, Koponen toteaa.
Yhteistyössä on voimaa
Koponen korostaa myös yhteistyöhalun ja -taidon merkitystä politiikassa.
– Uskon, että voimme onnistua päättäjinä vain yhdessä ja yhteistyöllä. Kyky neuvotella muiden poliitikkojen, puolueiden ja ryhmittymien kanssa on tärkeää yhtä lailla eduskunnassa kuin europarlamentissa. Samalla tulee toki pitää kiinni omista tavoitteistaan, periaatteistaan ja tarvittaessa tehdä kaikkia osapuolia hyödyntäviä kompromisseja, Koponen sanoo.
Suomen etu on aina ykkönen
Europarlamenttiin hakeutuminen on Koposelle luonteva jatko hänen tähänastiselle poliittiselle uralleen ja päämäärälleen jatkaa ihmisten auttamista. Aktiivisen eduskuntatyön lisäksi Koponen on toiminut monissa korkeissa päättävissä elimissä niin kunnallisella kuin alueellisella tasolla.
– Europarlamentissa on tärkeää toimia yhteistyössä muiden kanssa koko Eurooppaa ja eurooppalaisia hyödyttävissä asioissa, kuten raja- ja kilpailukykyasioissa. Suomalaisena nostan tietenkin oman maamme edut aina ykköseksi. Suomen metsien ja koulutuspolitiikan on pysyttävä kansallisissa käsissä, eikä Suomi voi olla eikä ole velvollinen maksamaan muiden maiden velkoja, Koponen korostaa.
&nbsp;

Koponen lahjoittaisi europarlamenttipalkkiostaan tuhat euroa kuukausittain hyväntekeväisyyteen: ”Haluan olla mukana talkoissa suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi konkreettisin teoin”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kokee, että oleellisin ero tämän päivän tapahtumilla ja vuoden 2015 siirtolaiskriisiä edeltäneillä tapahtumilla on se, että yleisesti hyväksytty yhteiskunnallinen narratiivi on nyt &#8221;hybriditoiminta&#8221; &#8211; kun se vuonna 2015 oli &#8221;pakolaisuus&#8221;.

&#8211; Jopa Suomen ja Euroopan vihreimmissä ja sosialistisimmissa piireissä on ainakin osittain hyväksytty se tosiasia, että Valko-Venäjä ajaa siirtolaisia tarkoituksella EU:ta kohti ja että tämän tarkoitus on horjuttaa kohdemaita ja unionia, Riikka Purra toteaa.
Mahdollisuus käytetään hyväksi
Hän huomauttaa, että käytännössä tilanne ei kuitenkaan ole juuri erilainen vuoden 2015 tapahtumiin verrattuna.
&#8211; Kehitysmaat ovat täynnä ihmisiä, jotka hyvin pienellä houkuttelulla lähtevät ilomielin kohti Eurooppaa, olipa heillä varsinaisia kansainvälisen suojelun saamisen edellytyksiä tai ei. Niin kauan kuin tilanne on tämä &#8211; eli että ihmisillä on mahdollisuus päästä korkean elintason maihin ja saada loppuelämän ylläpito &#8211; mikään ei muutu.
Turvapaikkajärjestelmä on ollut kestämätön pitkään
Purra muistuttaa, ettei turvapaikkajärjestelmä ei ole vuosikymmeniin toiminut, kuten sen ajateltiin toimivan. Se ei ole mennyt rikki nyt, kun presidentti Lukashenka lennättää koneellisia irakilaisia ja syyrialaisia Minskiin.
&#8211; Koska tilanne ei siis oikeasti ole kovin erilainen vuoden 2015 tapahtumiin verrattuna, ei se tule myöskään kestävällä tavalla ratkeamaan, ennen kuin ymmärretään, että koko järjestelmä pitää uudistaa. Tai oikeastaan purkaa.
Turvaa tarjottava ongelmamaiden lähialueilla
Purran mukaan linkki auttamisen ja siirtolaisuuden välillä pitää katkaista. Humanitaarinen ja muu auttaminen täytyy irrottaa kokonaan kohdemaita peruuttamattomasti muuttavasta siirtolaisuudesta.
Mikäli turvapaikkajärjestelmä tulevaisuudessa säilyy, turvaa tulee tarjota ongelmamaiden lähialueilla eli ulkoistettuna, kuten Tanska on jo esittänyt.
&#8211; Tavoitteen tulee siksi olla nolla turvapaikanhakijaa &#8211; riippumatta siitä, puhutaanko &#8221;ystävällisestä&#8221; länsirajasta vai &#8221;epäystävällisestä&#8221; itärajasta.
Muilla puolueilla ei tahtoa uudistaa järjestelmää
Toinen asia on, onnistuttaisiinko järjestelmää koskaan uudistamaan järkevästi, koko globaali todellisuus ja valtavat tyytymättömät väestömassat huomioiden. Perussuomalaisten esitykset sosiaaliperustaisen maahanmuuton kitkemiseksi ovat kaikuneet kuuroille korville.
&#8211; Todennäköisempi vaihtoehto ehkä on, että koko järjestelmä ajaa seinään ja kaatuu kokonaan &#8211; jossain vaiheessa sen jälkeen, kun Eurooppa näyttää vielä huomattavasti vähemmän Euroopalta.

Purra: Vuoden 2015 siirtolaiskriisiä edeltäneet tapahtumat verrattavissa nykytilanteeseen – ”Tavoitteena pitää olla nolla turvapaikanhakijaa”

Koko maailmaa on kohdannut näkymätön ja viekas vihollinen, jonka nujertaminen on meidän kaikkien vastuulla. Elämäämme rajoitetaan valtiovallan toimesta niillä toimilla, jotka ovat välttämättömiä tässä yhteisessä taistelussa. Sinä, minä, me kaikki olemme yhdessä tässä kovassa paikassa nyt ja tulevaisuudessa, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen.
&#8211; Virus nujertuu nopeimmin siten, että sen tartuntaketjut lakkaavat. Se tarkoittaa sitä, että mitä vähemmän ihmiset tapaavat toisiaan fyysisesti, sitä vähemmän virus siirtyy ihmisestä toiseen, Mari Rantanen muistuttaa.
&#8211; Tämä virus on erityisen hankala siksi, että ihminen voi levittää sitä tietämättään vielä itse terveenä. Viimeisimmät arviot kertovat, että jopa kolme päivää ennen kuin itse tuntee oireita, voi jo viruksen levittää toisiin. Juuri tämän vuoksi on mahdotonta tietää, milloin sitä kantaa ja sen vuoksi kaikkien sosiaaliset kontaktit on minimoitava.
Pysytään mahdollisuuksien mukaan kotona
Koronavirus voi olla lieväoireinen, mutta joillekin se aiheuttaa erittäin vaikean, tehohoitoa vaativan sairauden. Tiedot muualta Euroopasta kertovat, että tehohoidossa on myös nuoria ihmisiä, joten sairaus ei ole vaarallinen pelkästään vanhoille ja muille riskiryhmään kuuluville ihmisille.
&#8211; Niin karseaa kuin se onkin, sen vuoksi on hyvä pysyä kotona, jotta viruksen leviäminen pysähtyy. Se tarkoittaa käytännössä melkoista eristäytymistä, mutta meillä jokaisella suomalaisella on rooli tässä taistelussa. Mitä nopeammin tartuntaketjut vaimenevat, sitä nopeammin me pääsemme normaaliin elämään ja rakentamaan rakasta maatamme uudelleen, Rantanen toteaa.
&#8211; Nyt siis pysytään kotona ja autamme riskiryhmiin kuuluvia asioimaan kaupassa ja apteekissa. Pidämme erityistä huolta niistä lapsista, joille koti ei ole turvallinen. Kysymme kuulumisia, olemme saavutettavissa, puhelimitse ja sähköisesti ensisijaisesti. Autamme yrityksiä ostamalla lahjakortteja ja maksamalla varatut aikamme, mutta siirrämme aikaa. Me emme käy baareissa ja kahvioissa, mutta ostamme mukaan otettavia tuotteita. Juhlat me pidämme myöhemmin, Rantanen listaa <a href="https://blogit.perussuomalaiset.fi/mari-rantanen/korona-on-kaikkien-asia/?fbclid=IwAR1hSx2z6NamTdBtFk08PAnbdVt2_6PrtijDx5fGT1PuLpt0iVLRvJbdxQE">blogissaan</a>.
Riskiryhmien ymmärrettävä viruksen vakavuus
Rantasen mukaan on tärkeää saada riskiryhmät ymmärtämään viruksen nopea leviäminen.
&#8211; Monet ovat tuskastelleet vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa, jotka ”käyvät pikkusen kaupassa”. 
Käydään kaikki vakava keskustelu ikäihmistemme kanssa, mistä on nyt kysymys. Tämä virus ei ole kausiflunssa.
&#8211; Kreikan pääministeri on viestinyt johdonmukaisesti ”menume spiti”, joka tarkoittaa ”pysymme kotona”. Tehdään me jokainen samoin. Pysymme kotona, pidämme huolta rakkaimmistamme ja muista. Me suojelemme nyt elämää.

Rantanen: Eristäytymisellä ehkäistään koronaviruksen leviämistä – ”Jokaisella suomalaisella on rooli tässä taistelussa”

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko penää hallitukselta nopeita toimia ulkomailla hätään joutuneiden suomalaisten palvelun parantamiseksi.

&#8211; Vuosittain noin kaksisataa suomalaista tarvitsee konsuliapua ulkomailla. Saamani palautteen perusteella osa hädänalaisista ei saa suurlähetystöistä tarvitsemaansa apua. Kansalaisen hengen pelastamisen tulisi olla valtion ykkösprioriteetti riippumatta hänen olinpaikastaan ja varallisuudestaan, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko.
Sairastuneet jätetään maailmalle
Niikko kirjoittaa asiasta <a href="http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277770-kuka-pelastaa-hadassa-olevan-suomalaisen-ulkomailla">blogissaan</a>, jossa hän käyttää esimerkkinä sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa viime päivinä paljon huomiota herättänyttä Miikka Mustosen tapausta.
&#8211; Miksi Suomessa jopa tuhannet laittomasti maassa olevat saavat verovaroin täyden terveydenhuollon, mutta suomalaiset eivät saa välttämätöntä hoitoa ulkomailla?
&#8211; Arvovalinnoissa on jokin pahasti vialla, jos varta vasten terrorismitarkoituksessa Suomesta matkustaneille harkitaan erikoisjärjestettyä paluukyytiä, mutta varattomat sairastuneet joutuvat hengenvaaraan, Niikko sanoo.
Yksikään suomalainen ei saa jäädä ilman apua
Niikko vaatii hallitukselta välittömiä toimia hädänalaisten auttamiseksi.
&#8211; Suurlähetystöt tekevät hyvää työtä suomalaisten auttamiseksi maailmalla. Lähetystöjen toimivaltuuksia pitää laajentaa konsulipalvelulakia tarkastamalla, jotta yksikään suomalainen ei jää ilman apua. Tarvittaessa myös määrärahoja on lisättävä.

Niikko: Prioriteetit kuntoon hädänalaisten auttamisessa

auttaminen

Koponen lahjoittaisi europarlamenttipalkkiostaan tuhat euroa kuukausittain hyväntekeväisyyteen: ”Haluan olla mukana talkoissa suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi konkreettisin teoin”

Purra: Vuoden 2015 siirtolaiskriisiä edeltäneet tapahtumat verrattavissa nykytilanteeseen – ”Tavoitteena pitää olla nolla turvapaikanhakijaa”

Rantanen: Eristäytymisellä ehkäistään koronaviruksen leviämistä – ”Jokaisella suomalaisella on rooli tässä taistelussa”

Niikko: Prioriteetit kuntoon hädänalaisten auttamisessa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025