Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Bensavero

Antikainen: Demarit taas kalliimman bensan asialla

Hallitus laskee bensaveroa – Garedew: ”Kohtuuhintainen yksityisautoilu ja kunnossa oleva väyläverkosto on elinehto”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on päättänyt lähteä mukaan maatalouden parlamentaariseen komiteaan koskien Suomen maaseutupolitiikkaa. Perussuomalaiset ovat huolissaan maatalouden kannattavuudesta ja haluavat tehdä oman osansa maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi.

&#8211; Me perussuomalaiset tiedostamme hyvin, että nykyinen maaseutupolitiikka ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua, sillä maaseudun palveluja on hallituksen toimesta siirretty ja keskitetty liiaksi kasvukeskuksiin, perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas toteaa.
Hän huomauttaa, että palvelujen säilyttäminen eri puolilla maata on tehokkainta aluepolitiikkaa, jolla koko maa pystytään pitämään elettynä ja asuttuna jatkossakin.
Tuottajille maksetaan aivan liian vähän
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on huolissaan siitä, että Suomessa alkutuottajille maksetaan tuotteistaan aivan liian vähän. Jotta tilanne helpottuisi, pitää hintoihin Peltokankaan mukaan tehdä tarkistuksia kesken sopimuskauden, että alkutuottajille maksetaan tuotteistaan korkeampi hinta.
&#8211; Erityisen huolissaan olemme siitä, mitä hallituksen politiikka nostettuine bensaveroineen ja turpeen alasajoineen osaltaan aiheuttaa viljelijöiden tulonmuodostukselle. Maatalouden kannattavuus on nyt jo erittäin huonolla tasolla.
Syynä hallituksen päätökset ja EU-politiikka
Osasyynä tähän ovat perussuomalaisten mukaan olleet sekä hallituksen päätökset että nykyinen EU-politiikka ja sen mukanaan tuomat lainsäädännölliset esteet.
&#8211; Nyt se on lopullisesti nähty, mitä aikoinaan kokoomuksen ja keskustan johdolla tehty EU-jäsenpäätös tuo tullessaan. Tämä on johtanut niin pienten perhetilojen alasajoihin kuin tukipäätösten ja maksatusten viivästyksiin ja näin ollen maanviljelijöiden todellisiin ongelmiin, sanoo Peltokangas.
Myös jätevesiasetus on osasyyllinen
Myös keskustan suosiollisella tuella tehty jätevesiasetus on ollut osasyynä maaseudun tyhjenemiseen.
&#8211; Se on aiheuttanut kansalaisille suuria kustannuksia. Hallitukselta puuttuu maaseutupoliittinen strategia, kun lähes kaikilta muilta politiikan sektoreilta strategia löytyy.
Vastuu on hallituksella
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä lähtee siitä, että istuvalla hallituksella on vastuu toimista, joilla ratkaistaan maatalouden ongelmat &#8211; ei komitealla.
&#8211; On nimittäin lähes käsittämätöntä, että hallitus on tehnyt hyvin vähän tai ei mitään pelastaakseen kokonaisen elinkeinoalan alas ajamisen, jyrähtää Peltokangas.
&nbsp;

Perussuomalaiset mukaan maatalouden parlamentaariseen komiteaan: ”Haluamme nähdä maaseudun elinvoimaisena ja monimuotoisena myös tulevaisuudessa”

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa, Mikko Lundén sekä Jenna Simula ovat koko kuluneen hallituskauden olleet huolissaan suomalaisen maatalouden kannattavuudesta ja ruokahuoltovarmuudesta.

Perussuomalaiset syyttää maatalouden ahdingosta hallituksen toimia, kuten energiahintojen nostoa sekä EU:ssa harjoitettua politiikkaa. MTK:n julkaisemien laskelmien mukaan lannoitteet ovat nyt tuplasti kalliimpia vuoden 2020 kesään verrattuna ja energian sekä kotieläinten rehujen hinnat ovat nousseet yli 30 prosenttia. Samaan aikaan kotieläintuotteiden tuottajahinnat ovat polkeneet paikallaan.
&#8211; Tiedostamme sen, että Suomessa alkutuottajille maksetaan tuotteistaan liian vähän. Tilanteen helpottamiseksi hintoihin tulisi tehdä tarkastuksia kesken sopimuskauden niin, että alkutuottajille maksetaan tuotteistaan korkeampi hinta, toteaa kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Ruuantuotanto kriisissä
Huoltovarmuuskeskus totesi tiedotteessaan 11. helmikuuta, että maataloudessa on käynnissä akuutti kannattavuuskriisi, jolla on tuotannollisia vaikutuksia niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.
&#8211; Hallituksen kiilusilmäiset ilmastotavoitteet eivät näytä joustavan, vaikka suomalainen ruokatuotanto on kriisissä ja tuottaja toisensa jälkeen joutuu lopettamaan tilansa.
&#8211; Istuvan hallituksen politiikka nostettuine bensaveroineen on aiheuttanut kriisin syvenemisen, kun tuotantokustannukset ovat muutoinkin korkeat ja maatalouden kannattavuus erittäin huonolla tasolla. Käytännössä kaikki niin sanotut suojapuskurit esimerkiksi viljelijöillä on jo käytetty, huomauttaa kansanedustaja Mikko Lundén.
&#8211; Kun työssäkäyvällä ei ole varaa maksaa sähkölaskua, ministerit neuvovat kääntymään sossun luukulle, ja kun maataloustuottajat ovat ahdingossa, hallitus kehottaa hakemaan lisää lainaa – missä ovat hallituksen toimet tilanteen helpottamiseksi? tivaa kansanedustaja Jenna Simula.
Euroopan unionilta tulossa lisää haitallista sääntelyä
Lisää harmaita pilviä alan ylle nostaa se mahdollisuus, että Euroopan unioni aikoo edelleen lisätä viljelijöiden hallinnollista taakkaa tulevalla rahoituskaudella. Jos komission esitys toteutuu, se tarkoittaa monella kotimaisella maatilalla myös jatkossa tiukkoja aikoja.
&#8211; Tämä näkyy välittömästi ruokahuollossa ja ruoan tuotannossa sekä huoltovarmuudessa. Kuka ottaa vastuun kokonaisen elinkeinoalan alas ajamisesta maassamme? Me perussuomalaiset ainakin teemme hartiavoimin töitä sen eteen, että suomalaiset saavat syödä kotimaista puhdasta ruokaa jatkossakin, Elomaa toteaa.
Perussuomalaiset vaatii, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin alkutuotannon turvaamiseksi ja torjuu lisäbyrokratian. Perussuomalaiset ovat esittäneet lukuisia toimia polttoaine- ja energiahintojen alentamiseksi.
&nbsp;

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Maatalouden kannattavuus heikkenee hälyttävän nopeasti – toimia tarvitaan nyt

Rinteen hallitus aikoo nostaa polttoaineveroja, ja se ei todellakaan perustu polttoaineiden aiheuttamiin päästöihin, analysoi <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/407bfc5e-5ef0-442b-80dc-bb056ff52b02?ref=newsletter:0e4c&amp;utm_source=Talouselama_Aamukirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Talouselama_Aamukirje">Talouselämä</a>. Lehden mukaan hallituksen ilmoittamat polttoaineveron korotukset ensi vuoden budjetin yhteydessä ovat esimerkki siitä, miten hallitukset veropoliittiset tavoitteet kävelevät yli ilmastopolitiikan. Liikennepolttonesteitä verotetaan kymmenkertaisesti verrattuna esimerkiksi kivihiilen päästöoikeusmaksuihin.

Erilaisten haittaverojen perimmäinen tarkoitus on muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Tupakkaa poltetaan ja alkoholia juodaan vähemmän, kun niiden hinta nostetaan verotuksen keinoin yli kuluttajan kipurajan &#8211; näin ainakin haittaverottajat uskovat. On kuitenkin pitkään ollut selvää, että ympäristöverot ovat uhka valtiontaloudelle, jos verot todella ohjaisivat kansalaisten käyttäytymistä niin, että tämä käyttäytyminen voisi samalla pienentää verotuloja.
Toimittaja Matti Kankare huomauttaa Talouselämä-lehden <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/407bfc5e-5ef0-442b-80dc-bb056ff52b02?">kommenttikirjoituksessaan</a>, että hallitus arvioi polttoaineiden veronkorotuksen tuovan lisää verotuloja vuodessa 250 miljoonaa euroa, kun veroa viime vuonna kerättiin kaikkiaan 2,7 miljardia euroa. Mutta pitikö bensaveron korotuksen nyt vähentää päästöjä vai lisätä verotuloja?
<h4>Bensavero koostuu kolmesta osasta</h4>
Kankareen mukaan hallitus varmistaa verotuotot muuttamalla radikaalisti verotuksen painopistettä. Polttoainevero jakautuu polttoaineen energiasisältöveroon ja hiilidioksidiveroon sekä huoltovarmuusmaksuun. Bensiinin 70,25 sentin polttoaineveron energiasisältövero on tänä vuonna 52,19 senttiä, hiilidioksidivero 17,38 senttiä ja huoltovarmuusmaksu 0,68 senttiä.
Kahdeksan vuotta sitten polttoaineverotuksen painopistettä siirrettiin polttoaineveroissa hiilidioksidiveroon, kun aiemmin valtio oli keskittynyt verottamaan pääosin polttoaineen energiasisältöä, Kankare muistuttaa.
<h4>Aiemmin pyrittiin suosimaan vähäpäästöisyyttä&#8230;</h4>
Verotuksen painopisteen muuttaminen tarkoitti käytännössä sitä, että mitä päästöttömämpi polttoaineeseen pantu ainesosa oli, sitä vähemmän sitä verotettiin.
Nyt Rinteen hallitus päätti veronkorotuksella nostaa nyt ennen kaikkea polttoaineen energiansisältöveroa. ”Kohdistamalla veronkorotus energiasisältöveroon varmistettaisiin &#8230; ja vaikutus verotuloihin säilyisi biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kasvun myötä.”
&#8211; Suomeksi tämä lause tarkoittaa sitä, että valtio haluaa näin varmistaa, että se saa varmasti liikenteeltä kasvavia verotuloja. Jos esimerkiksi liikenne siirtyisi käyttämään entistä enemmän biopohjaisia polttoainevaihtoehtoja, se tarkoittaisi valtion verotulojen pienentymistä, koska polttoainetta verotetaan vähemmän, Kankare toteaa.
<h4>&#8230;mutta Rinteen hallitus kerää vain rahaa valtion kassaan</h4>
Kankareen mukaan tämän myöntää myös hallitus, kun se veronkorotuksen perusteluissa toteaa, että ”energiasisältöveron painottumisen eräänä etuna on verotuottojen vakaampi kehitys pidemmällä aikavälillä. &#8230;Jos veronkorotus painotettaisiin hiilidioksidiveroon, biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristyminen 2020-luvuilla laskisi veronkorotuksen pitkän aikavälin vaikutusta polttoaineverotuottoihin.”
Toisin sanoen hallituskin myöntää, ettei sen bensaveronkorotuksilla ole todellisuudessa mitään tekemistä ilmastonmuutoksen hillitsemisen kanssa.
<h4>Suomalaista autoilijaa kuritetaan yli kymmenen kertaa kovemmin kuin puolalaista hiilivoimalaa</h4>
Litrasta auton moottorissa poltettua bensiiniä pääsee kestävän kehityksen yhtiö <a href="https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/valitse_auto_viisaasti/ajoneuvotekniikka/moottoritekniikka/bensiinimoottori">Motivan</a> mukaan ilmaan 2 350 grammaa hiilidioksidia. Tonnin hiilidioksidipäästöt seuraavat siis siitä, kun bensaa on poltettu 425,5 litraa. Autoilija maksaa hiilidioksiditonnin päästämisestä siis noin 299 euroa, kun polttoainevero on 70,25 senttiä. Pelkästään hiilidioksidiveron osuus on 73,95 euroa.
<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10886059">Ylen</a> heinäkuisen uutisen mukaan päästökauppasektorilla saastuttaminen on nyt kalliimpaa kuin kertaakaan 11 vuoteen. Ylen mukaan hiilivoima ajautui pulaan Keski-Euroopassa, ja kiitos siitä kuuluu päästökaupalle. Kivihiiltä korvataan nyt maakaasulla, mikä laskee EU:n päästöjä nopeasti, Yle kertoo.
Päästöoikeuden hinta on heinäkuisen uutisen mukaan noussut korkeimmalle tasolleen 11 vuoteen. Yhden hiilidioksiditonnin päästäminen ilmakehään maksaa nyt lähes 30 euroa.
Vielä vuonna 2017 arvo mateli viiden euron tuntumassa. Hinta on siis harpannut kahdessa vuodessa lähes kuusinkertaiseksi.
– Hinnannousu osoittaa, että päästökauppa on nyt ilmastopolitiikan veturi, jolla päästöjä vähennetään, sanoi johtava analyytikko Vesa Ahoniemi energiayhtiö Fortumista Ylelle.
<h4>Päästöjä vähennetään kalliilla keinoilla</h4>
Talousteorian mukaan kustannustehokkain tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä on se, että aloitetaan halvimmista keinoista ja kustannus viimeisestä vähennetystä päästötonnista on sama, oli kyse mistä sektorista tai maasta tahansa. Juuri tähän on pyritty EU:n päästökauppajärjestelmällä. Ongelmallista on se, että esimerkiksi tieliikenteen päästöt jäävät päästökaupan ulkopuolelle.
Edellä esitetyistä laskelmista käy ilmi, että kun suomalainen autoilija maksaa jo ennen Rinteen hallituksen kuritustoimia 300 euroa veroja hiilidioksiditonnia kohden, päästökaupassa tonnin hinta on vain 30 euroa.
Ylivoimaisesti halvimmat keinot vähentää EU-alueen hiilidioksidipäästöjä olisivat siis päästökauppasektorilla &#8211; varsinkin kivihiiltä paljon käyttävässä Keski-Euroopassa. Vertailu osoittaa, että suomalainen autoilija vastaa omasta osuudestaan jo moninkertaisesti.
<h4>Jo ajoneuvovero kattaa autoilun päästöt</h4>
Tässä laskelmassa ei edes ole otettu huomioon ajoneuvoveroa.
Jos liikenne olisi päästökaupan piirissä, 130 g/km hiilidioksidipäästöillä ja 20 000 kilometrin vuotuisella suoritteella päästökiintiön voisi ostaa 70 eurolla, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen havainnollisti <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/autoilijat-maksavat-jo-nyt-matkansa-ja-paastonsa-autoliitto-tyrmaa-tyoryhman-mahdottomat-vaatimukset/30d50dea-993f-3ba0-8327-132145252a58">Uuden Suomen</a> artikkelissa viime joulukuussa, kun puheena olivat ajoneuvoveron korotukset.
Niemisen mukaan korotettavaksi esitettyä ajoneuvoveroa on korotettu viime vuosina jo useaan otteeseen.
&#8211; Esimerkiksi 120 g/km hiilidioksidipäästöt tuottavan henkilöauton ajoneuvoveron perusvero on noussut seitsemässä vuodessa vajaasta 60 eurosta 184 euroon, Nieminen laski ajankohdan hintojen mukaan.
Jo ajoneuvoveron hinnalla voisi siis ostaa keskivertoauton tarvitsemat päästöoikeudet.
&nbsp;
&nbsp;

Polttoaineverojen korotuksilla ei edes yritetä vaikuttaa ilmastoon – tästä on kyse

SDP:n oppositioedustajat tiukkasivat eduskunnan kyselytunnilla syytä bensaveron nostolle. Antti Lindtman (sdp.) muisteli Soinin aiemmin puhuneen, ettei bensiiniautomaatti kysy paljonko ostajan tillillä on rahaa, vaan se on kova tasavero.

Autoveroale toi lisää verotuloja
&#8211; Miksi se jouduttiin tekemään? Siksi, että EU ei sallinut sitä makeisveroa, jäätelön, jätskin, karkkien suurempaa verotusta. Mutta te olette huutaneet äänenne käheäksi autoveron alennusta vastaan. Nyt se alennus on yhdessä romutuspalkkion kanssa lisännyt valtion verotuloja. Eikö tämäkään teille kelpaa, ulkoministeri Timo Soini (ps.) kysyi.
&#8211; Pääkaupunkilaisina päättäjinä, te vantaalaisena ja minä espoolaisena, kehutaanpa sentään raidejokeripäätöstä, joka teillä jäi tekemättä, hän lisäsi.
Soini muistutti myös, kumman hallituksen aikana bensa oli kalliimpaa, vaikka bensaveroa nyt kahdella sentillä korotettiinkin.
&#8211; Maailmanmarkkinahinnat ovat pudonneet niin, että silloin kun te olitte hallituksessa, se oli paljon kalliimpaa kuin mitä se on nyt!
Soini muistutti myös, että veronkiristyksessä on perälauta: jos maailmanmarkkinahinta nousee 80 dollariin tynnyriltä, vero tarkastellaan uudestaan. Hän sivalsi SDP:tä vielä päätösten perumisista:
&#8211; Viime kaudellahan te kasasitte ison nipun ehdotuksia ja äänestitte itse niitä vastaan, Soini vastasi ja sai salin nauramaan.
&#8211; Ei ole hauskaa, SDP:n Jukka Gustafsson kuului moittivan ivailijoita.

Soini: Bensavero nousi koska EU ei sallinut makeisveron korkeampaa verotusta

Bensavero

Antikainen: Demarit taas kalliimman bensan asialla

Hallitus laskee bensaveroa – Garedew: ”Kohtuuhintainen yksityisautoilu ja kunnossa oleva väyläverkosto on elinehto”

Perussuomalaiset mukaan maatalouden parlamentaariseen komiteaan: ”Haluamme nähdä maaseudun elinvoimaisena ja monimuotoisena myös tulevaisuudessa”

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Maatalouden kannattavuus heikkenee hälyttävän nopeasti – toimia tarvitaan nyt

Polttoaineverojen korotuksilla ei edes yritetä vaikuttaa ilmastoon – tästä on kyse

Soini: Bensavero nousi koska EU ei sallinut makeisveron korkeampaa verotusta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025