Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Bioenergia

Ministeri Rydman uskoo suomalaiseen osaamiseen: ”Tulevaisuutemme voi olla loistava”

The Economist-lehden numerossa 30.10 – 5.11 <a href="https://www.economist.com/europe/2021/10/30/nuclear-energy-united-europe-now-it-is-dividing-the-club">Charlemagne-kolumnissa</a> ”Going nuclear” todetaan terävästi ydinvoiman käytön hajottavan Euroopan unionia nykyisin. VTT Heikki Koskenkylä referoi kolumnia. 

Euroopan yhdistymisen tunnetuimpia edistäjiä oli ranskalainen Jean Monnet, joka käytti 1950-luvulla sanontaa ”The peaceful atom” eli rauhanomainen atomi. Monnet katsoi, että ydinenergian rauhanomaisesta käytöstä tulisi ”yhdistyneen Euroopan keihäänkärki”. Euroopan yhdistyminen olikin alun perin 1950-luvulla ja pitkään sen jälkeen pääosin ydinenergian kehittämishanke. Vuonna 1957 perustettiin European Economic Community eli EEC, joka oli EU:n edelläkävijä. Samaan aikaan perustettiin tunnettu organisaatio Euratom, jonka tehtävänä oli edistää ja valvoa ydinenergian käyttöä Euroopassa. Sisämarkkinoista ei silloin juuri puhuttu, mutta ydinenergian kehittäminen olikin keskeinen hanke.
<blockquote>EU:n 27 jäsenmaasta vain 13 tuottaa ydinvoimalla sähköä. Jotkut kieltävät sen käytön kokonaan.</blockquote>
Ydinenergian käytön tilanne on tänä päivänä tyystin päinvastainen. Nyt sen käyttö energian tuotantoon päinvastoin hajottaa Euroopan unionia vakavasti. Euratomin roolista on tullut kymmenessä vuodessa kiistelyn kohde. Monet maat vastustavat Euratomin roolia. Aiemmin lähes kaikki EEC:n jäsenmaat käyttivät ydinvoimaloita sähkön tuotantoon. Nyt EU:n 27 jäsenmaasta vain 13 tuottaa ydinvoimalla sähköä. Jotkut kieltävät sen käytön kokonaan. EU:n jäsenmaat ovat ajautuneet ydinvoiman suhteen vastakkaisiin leireihin. Erityisen hankalaa on se, että kaksi EU:n politiikkaa dominoivaa maata Ranska ja Saksa ovat vastakkaisissa ryhmissä. Ranska tuottaa 70 prosenttia sähköstään ydinvoimalla. Saksa lopettaa ydinvoiman käytön vuonna 2022. Useat maat ovat pysäyttäneet ydinvoimaloiden rakennussuunnitelmat. Myös Suomessa ydinvoiman lisärakentaminen kangertelee.
EU:n parlamentti ja komissio ovat kovan paikan edessä, koska niiden pitäisi päättää eri energiamuotojen taksonomiasta vielä loppusyksyn aikana. Taksonomiassa luokitellaan eri energiamuodot kestäviin ja ei- kestäviin eli vihreisiin ja ei-vihreisiin. Komissio on ehdottanut ydinvoimaa ei-kestäväksi energiamuodoksi erityisesti Saksan vaatimuksesta. Usea muukin jäsenmaa tukee Saksan linjaa. Tällöin ydinvoiman rakentamisen rahoituskustannukset nousisivat huomattavasti ja samoin mahdollisesti myös verotus nousisi.
<blockquote>Vihreät ovat ehdottaneet, että myös bioenergiaa ja vesivoimaa ei luokiteltaisi kestäväksi energialähteeksi.</blockquote>
Vihreät ovat ehdottaneet, että myös bioenergiaa ja vesivoimaa ei luokiteltaisi kestäväksi energialähteeksi. Suomessa ydinvoimalla, vesivoimalla ja bioenergialla on keskeinen merkitys sähkön ja lämmön sekä polttoaineiden tuotannossa.
Vihreät puolueet ajavat tuuli- ja aurinkovoiman voimakasta lisäystä. Tällöin sähkön saanti on suuresti riippuvaista sääoloista. Tämä on saatu karvaasti kokea viime aikoina. Nämä energialähteet vaativat tuekseen runsaasti säätövoimaa, jota parhaiten saadaan ydinvoimasta ja myös maakaasusta. Saksa tarvitsee välttämättä NordStream 2 maakaasuputken käyttöön ja muutenkin maakaasun tuontia lisää, kun ydinvoimasta luovutaan jo ensi vuonna ja kivihiilestä ehkä jo 2030 Olaf Scholzin alustavan hallitusohjelman mukaan.
Saksan energiapolitiikkaa eli ns. Energiewende on vakavassa kriisissä. Sähkön ja maakaasun hinnat ovat nousseet moninkertaiseksi tänä vuonna. Sähkön hinta saattaa nousta edelleen, jos tuleva talvi on kylmä ja luminen. Ilman merkittävää maakaasun käytön lisäystä Saksa ei selviä. Saksa joutuukin turvautumaan entistä enemmän sähkön tuontiin Norjasta ja muualtakin sekä maakaasun tuontiin Venäjältä.
Pitkällä ajalla jotkut uskovat, että vety pelastaa tilanteen. Vedyn tuottaminen vedestä vaatii runsaasti ”hiilivapaasti” tuotettua sähköä. Vedyn avulla tuotetun energian hinta nousisi korkealle. Vety tullee kilpailukykyiseksi vasta kun sitä voidaan valmistaa halvasti tuotetulla sähköllä. Tämä voi viedä vielä vuosikymmeniä.
Näillä näkymin EU-maiden siirtyminen päästöneutraaliin tilanteeseen vie odotettua kauemmin ja voi tulla hyvin kalliiksi. Saksassa Olaf Scholzin vetämissä hallitusneuvotteluissa on alustavasti sovittu, että kivihiilestä luovuttaisiin jo vuonna 2030 eikä 2037 kuten aiemmin oli päätetty. Saksassa sähkön hinta on jo nyt Euroopan kalleinta. Kansalaisten tuki nopealle hiilineutraaliin tilaan siirtymiselle voi vähentyä, kun sähkön hinta nousee pilviin ja hinta alkaisi vaihdella voimakkaasti sääoloista riippuen.

Aikaisemmin ydinenergia yhdisti Eurooppaa, tänään se hajottaa – erityisen hankalaa on se, että Ranska ja Saksa ovat vastakkaisissa ryhmissä

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen mielestä Suomen punavihreä hallitus tekee kaikkensa lopettaakseen uusiutuvaan metsään perustuvan jalostuksen &#8211; ja EU antaa alamäessä vauhtia.

&#8211; EU-parlamentissa on menossa kaksi rinnakkaista metsäohjelmaa. EU:n metsästrategia on maltillisen ja metsäasioita ymmärtävän Petri Sarvamaan (EPP, kok.) tuskalla hioma kompromissi, jonka kanssa Suomessakin voi jatkaa kestävää metsänhoitoa, sanoo perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkainen.
&#8211; Toinen päätettävä metsäohjelma koskee maailman metsien suojelua ja ennallistamista. Jälkimmäinen on tsekkiedustaja Polcakin (EPP) valmistelema kokonaisuus.
&#8221;Vihreät ei näe metsää puilta&#8221;
Hakkaraisen mukaan Sarvamaan ohjelmasta on saatu torjuttua metsäalan vaarallisimmat uhat, mutta samaa ei voi sanoa &#8221;maailmaa syleilevästä ohjelmasta&#8221;.
&#8211; Vihreät ei näe metsää puilta. Parlamentin äänestyksessä voittanut ohjelma ei halaile kuoliaaksi pelkästään puita, vaan maailmanhalailu voi tappaa kokonaisen teollisuudenalan, sanoo Hakkarainen.
&#8211; Tsekkiedustajan mietintö ei ole metsäohjelma. Se on Green Peacen ja Amnestyn tilaama ihmisoikeus- ympäristöterrorismin laillistamisohjelma. Sen keskeisenä sisältönä on naisten, alkuperäiskansojen ja ihmisoikeuksien puolustaminen ja metsänkäytön kieltäminen.
Mielivaltaisia kampanjoita
Metsäohjelmassa mainitaan ihmisoikeudet kolmekymmentä kertaa ja naisten tai alkuperäiskansojen oikeudetkin toistakymmentä kertaa.
&#8211; Kamalinta sisältöä on se, että ohjelma ohjaa järjestöille paitsi rahoitusta niin myös suojan rikosoikeudellisesta vastuusta. Ohjelman mukaan myös pankkien on kieltäydyttävä rahoittamasta yrityksiä, jotka toimivat ohjelmaa vastaan. Jatkossa rahankeruujärjestöt voivat järjestää mielivaltaisia kampanjoita EU:n rahoituksella ilman pelkoa rangaistuksista. Lapin tai Uruquayn hakkuut saattavat sijaita alkuperäiskansan naapurustossa tai sahalla ei ole tarpeeksi naisia töissä, niin pankin on sanottava metsäteollisuusyrityksen lainat irti, varoittaa Hakkarainen.
Positiiviset asiat halutaan haudata
Mietinnössä otetaan kantaa EU:n metsienhoitoon, vaikka metsätalous on kansallisesti päätettävä asia.
&#8211; Se on myös räikeässä ristiriidassa Sarvamaan metsästrategian kanssa. Mietinnön mukaan on tarve vähentää EU:n puun ja puuperäisten tuotteiden kulutusta. Vanhojen metsien kerrotaan olevan hiilinieluja. Ilmastonmuutoksen metsien kasvua kiihdyttävää vaikutusta ei haluta tuoda esille. Positiiviset asiat halutaan haudata. Unohdetaan, että talousmetsä on ratkaisu eikä ongelma.
&#8211; Ensin suojelijat halusivat uusiutuvaa bioenergiaa. Nyt he ovat kääntäneet takkinsa ja ovat saaneet metsäohjelmaan bioenergian vähentämisen. Hiilivoimaloita rakennetaan samaan aikaan satoja ellei tuhasnsia. Hiilen valmistusprosessi on vienyt satoja miljoonia vuosia &#8211; puupolttoaineen vain joitakin kymmeniä vuosia. Missä on logiikka? kysyy Hakkarainen.
&#8221;Huligaanijärjestöjen tukiohjelma&#8221;
Hakkaraisen mielestä Suomen punavihreä hallitus tekee kaikkensa lopettaakseen uusiutuvaan metsään perustuvan jalostuksen.
&#8211; EU antaa alamäessä vauhtia. Onko metsätalouden edun nimissä suomalaiset nimettävä alkuperäiskansaksi? Tulisiko Amnesty marssimaan metsäteollisuuden puolesta, kun perinteinen teollisuudenala ajetaan alas ja tilalle tarjotaan puiden halailua?
&#8211; Parlamentti hyväksyi maailman metsäkatomietinnöksi nimetyn huligaanijärjestöjen tukiohjelman luvuin 543 JAA, 47 EI ja 109 TYHJÄÄ. Suomalaisista vihreät ja vasemmisto &#8211; Sirpa Pietikäinen mukaan luettuina &#8211; olivat mietinnön kannalla, Hakkarainen kertoo.
Tyhjää äänestivät Sarvamaa, Elsi Katainen ja Miapetra Kumpula-Natri. Mietintöä vastustivat Hakkaraisen lisäksi Laura Huhtasaari, Mauri Pekkarinen, Nils Torwalds ja Eero Heinäluoma.

Hakkarainen: EU:n metsäkato-ohjelma on tilaustyö ympäristöterrorin suojelemiseksi

Hourulan väen ilmastovallankumous on lääketieteen tohtori Mikko Paunion kolmas vihreää liikettä murskaavan kriittisesti käsittelevä kirja. Paunio ei sorru kritiikissään ilmastonmuutoksen kieltämiseen, vaan osoittaa, ettei vihreä politiikka suojele luontoa, tiedetoimittaja Marko Hamilo arvioi.

Epidemiologian dosentti, sosiaalidemokraattiseen puolueeseen kuuluva Mikko Paunio aloitti vihreiden moukaroinnin jo 1991 teoksellaan Vihreä valhe. Päivitysversiossa Vihreä valhe – Valheen sysimustat juuret, sen salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset (2015) Paunio jatkoi liikkeen rajua arvostelua.
Vihreän aatteen valheellisuus on nyt ajankohtaisempi teema kuin koskaan aiemmin. Aiemmista Paunion lyttäyksistä jäi minulle hieman ristiriitainen vaikutelma &#8211; Saksan vihreiden perustajissa on ollut entisiä natseja, mutta mitä se kertoo nykyvihreistä? Vihreiden ideologia on nähdäkseni kuitenkin ennen kaikkea uusvasemmistolainen, ”kulttuurimarxilainen”.
Uusimmassa kirjassaan Hourulan väen ilmastovallankumous (Katso <a href="https://youtu.be/wyLEIqtCbog">Työmiehen tuumaustunti</a>) Paunio kuvaa vihreän ajattelun juuria tasapainoisemmin: toki natsitkin mainitaan mutta ennen kaikkea natseja ja alkuvihreitä yhdistänyt viehtymys steinerilaisuuteen eli antroposofisen mystiikkaan, ”paluu luontoon” -ajattelu ja sen kirjallinen klassikko, David Thoreaun ”Elämää metsässä” sekä tietysti skenaarioissaan luonnonvarojen ehtymisestä pahasti pieleen mennyt Rooman klubi.
<h4>Myös Tarja Halonen on ajanut vihreää agendaa</h4>
Pauniolle vihreys tarkoittaa tiettyä ajattelutapaa ennemminkin kuin tiettyä puoluetta. Ansionsa mukaan saa myös Paunion puoluetoveri Tarja Halonen, joka on osallistunut laajalti radikaaliin ympäristöaktivismiin ja tehnyt poliittista yhteistyötä esoteerikkojen kanssa miltei koko uransa ajan. Paunio muistuttaa, että Halonen osallistui hiljan Suomen Itsenäisyyden Juhlarahaston SITRA:n järjestämään Rooman Klubin 50-vuotisjuhlaseminaariin.
Tarja Halosen koko poliittinen ura ilmentää hänen sitoutumistaan uusvasemmistolaiseen identiteetti-ideologiaan, Paunio kirjoittaa.
&#8211; Tie alkuvaiheen SETA:n puheenjohtajuudesta 2000-luvun ilmasto- ja ympäristöaktivismiin ja englantilaisten äärikonservatiivisten aristokraattitaustaisten luonnonsuojelijoiden takuunaiseksi ja Thomas Malthusin ajatusten soihdunkantajaksi ilmentää tätä vankkaa sitoutumista Frankfurtin koulukunnan ajatuksiin.
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on usein vallitsevan ilmastopolitiikan kyseenalaistajien hampaissa, eikä Paunion kirja tee poikkeusta. Mutta sen sijaan, että Paunio alkaisi vänkäämään ilmaston herkkyydestä hiilidioksidille eli kyseenalaistamaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon, hän kohdistaa kritiikkinsä kiistattomiin väärinkäytöksiin. Tämänkin tapauksen taustalta löytyy entinen presidentti Tarja Halonen.
<h4>Ilmastopaneelin johdossa oli seksihurjasteleva huuhaa-guru</h4>
Rautatieinsinööri Rajendra Pachauri johti YK:n ilmastopaneelia vuodesta 2002 vuoteen 2015. Hänen kaudellaan ilmastopaneeli politisoitui ennen näkemättömällä tavalla ja IPCC:n raportit alkoivat enenevästi varoittamaan maailmanlopusta, Paunio väittää.
Pachauri oli Paunion mukaan mestari keräämään rahaa TERI-instituutilleen ja Suomenkin ulkoministeriö lahjoitti instituutille miljoona euroa.
&#8211; Pachauri kävi useaan otteeseen Suomessa. Pachauri on Itä-Suomen yliopiston kunniaprofessori. Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Pachaurille Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin vuonna 2010, jonka pääministeri Matti Vanhanen kävi myöhemmin virallisella Intian matkallaan hänelle luovuttamassa, Paunio toteaa.
Pachaurin kohtalona oli maallisen kunnian menettäminen, koska hän ei voinut pitää näppejään erossa nuoresta naisalaisestaan, Paunio kirjoittaa.
&#8211; Hän joutui eroamaan seksiskandaalin vuoksi ja erokirjeessään YK:n pääsihteerille Ban Ki Moonille hän paljasti esoteeriset huuhaauskomukset.
Pachauri kirjoitti poskettoman itsekehu- ja seksikirjan nimeltään ”Paluu Almoraan”. Tämä joudutti hänen alamäkeään, koska kirja on niin hölmö, Paunio selittää.
&#8211; Kirjan loppupuolella Pachaurin Alter Ego Sanjay Nath ja hänen opetuslapsensa pistävät jylhissä Huippuvuorten maisemissa tinahatut päähän ja alkavat mitata Jumalan läheisyyttä sähkömagnetismiin pohjautuvilla digimittareilla.
Se, että ilmastopaneelin yksi pitkäaikaisista johtajista on ollut huuhaa-guru ja seksihurjastelija, ei tietenkään tarkoita sitä, että paneelin raportit olisivat ilman muuta virheellisiä. Ongelma onkin siinä, että tiede ja ilmastopolitiikka limittyvät toisiinsa ilmastopaneelissa. Pachaurin tapaus on vain yksi niistä Paunion esimerkeistä, jotka todistavat, että vihreän ilmastopoliittisen ajattelun taustalla ei ole tiede, vaan huuhaa.
<h4>Vihreä ympäristöpolitiikka tuhoaa luonnon</h4>
Vakuuttavinta näyttöä tästä on kirjan loppupuolella. Paunio ei yritä väittää, että ympäristönsuojelu olisi tarpeetonta. Sen sijaan hän antaa todisteiden vakuuttaa lukijan siitä, että vihreä politiikka on johtanut ympäristötuhoihin kerta toisensa jälkeen &#8211; ja tulee tekemään niin jatkossakin.
Globaalit ympäristöjärjestöt ovat muutaman vuosikymmenen aikana kehottaneet kehittyneitä maita omaksumaan kierrätys- ja biotalousidean. Tästä on ollut Paunion mukaan seurauksena se, että orangilla ei ole enää sademetsäänsä ja sen kotimetsästä on tullut kaatopaikka rikkaiden maiden ”kierrätys”-muoviroskalle.
Paunio muistuttaa siitä, että biopolttoainetuotantoon tai bioenergiaan tarvitaan valtavat alueet, koska vain murto-osa kasvien hyödyksi käyttämästä auringon energiasta sitoutuu energiapitoisiin suuriin molekyyleihin kuten sokeriin, selluloosaan tai palmuöljyyn.
YK:n ilmastopaneeli (IPCC) vaatii lokakuussa 2018 julkaistussa Puolentoista asteen erikoisraportissaan maailmaa tukeutumaan bioenergiaan laajamittaisesti, jotta lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen.
Paunio huomauttaa, että raportti tarkkaan luettuna myöntää itse, että tällainen politiikka aiheuttaisi valtavia nälänhätiä, kasvien ja eläimistön laajamittaista tuhoa ja maapallon vesivarojen tuhoutumista.
<h4>Muovijäte päätyy valtameriin, kun sitä ei saa polttaa kaukolämmöksi</h4>
Kaikki tietävät valtamerin muovijätepyörteen ja ymmärtävät, että se on kipeä ympäristöongelma. Mutta harva tietää, että seon on aiheuttanut EU &#8211; ei se suomalaiskuluttaja, joka ostaa ruokakaupasta muovikassin.
Kierrätysideologian mukaan muovi pitäisi hyödyntää uudelleen materiaalina eikä polttaa energiaksi. Paunio on kirjoittanut muovihysteriasta aiemmin Suomen Perustan <a href="https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2019/06/Ymp%C3%A4rist%C3%B6realistin-k%C3%A4sikirja-PDF.pdf">Ympäristörealistin käsikirjassa</a>.
Eurooppa ei pysty käsittelemään kaikkea muovijätettä, kun sitä ei voi polttaa. Kiinaan vietiin rikkaista maista yhteensä 106 miljoonaa tonnia muoviroskaa, josta aiheutui mittavat ympäristötuhot ja terveyshaitat, Paunio mustuttaa.
Euroopan Unioni vaatii, että mahdoton yhdyskuntajätteen muovin kierrättäminen tehdään mahdolliseksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi – maksoi mitä maksoi – vaikka siinä kuluu valtavat määrät vettä ja energiaa ja vaikka siitä aiheutuu massiiviset mikromuovipäästöt ympäristöön.
&#8211; Vantaan Energian tapaisilla polttolaitoksilla muoviongelmasta päästään eroon pienellä rahalla ja ilmastovaikutuksetkin ovat ylivertaiset verrattuna muovin kierrättämiseen, koska roskan polttamisella voidaan helposti korvata kivihiiltä energian tuotannossa.
<h4>Ydinvoima ei kelpaa vihreille</h4>
Muovin kierrätyksen ympäristöongelmat eivät Paunion mukaan ole poikkeus vihreiden politiikkojen aiheuttamista ongelmista.
&#8211; Kaikki mihin ekologian nimissä meidän pitää syytää veronmaksajan rahaa, on ympäristölle haitallista. Erityisesti vihreät vaihtoehtoiset tavat (aurinko, biomassa, tuuli) tuottaa energiaa – pääasiassa johtuen tarvittavista valtavista maa-aloista – ovat ympäristölle erityisen tuhoisia monin tavoin. Ne aiheuttavat erityisesti haittaa maapallon biodiversiteetille, Paunio kirjoittaa.
Hourulan väen ilmastovallankumous käy läpi myös median vääristelyt koskien niin Perussuomalaisten väitteitä tuulöivoiman haitoista lepakoille kuin Kalifornian metsäpalojen syistä. Myös ilmastopyhimykseksi nostettu Greta Thunberg saa kirjassa ansionsa mukaan.
&#8211; Molemmin puolin Atlanttia nuoret vihaiset naiset vaativat yhteiskuntien täydellistä alasajoa. Alexandrian Ocasio-Cortez tai tuttavallisemmin vain AOC ja saparopäinen Greta Thunberg villitsevät ja pelottelevat nuoria ennen näkemättömällä tavalla. AOC on tuonut 2019 alussa keskusteluun Green New Dealin, jossa kielletään kaikki ja tilalle tuodaan valtavalla valtion panostuksella tuuli- ja aurinkovoimaan perustuvat utopistinen energiainfrastruktuuri. Kaikki kielletään matkustuksesta ja lihan syönnistä lähtien.
Luonnollisesti Paunio myös ihmettelee, miksi ilmastopaniikista pahimmin kärsivät aktiivit vastustavat ainoaa suuren mittakaavan keinoa tuottaa saasteetonta energiaa &#8211; ydinvoimaa.
<h4>Amazonin metsäpaloista tehtiin identiteettipolitiikkaa</h4>
Uusimpana houreena kirjaan ehtivät mukaan Amazonin sademetsien palot. Media ja poliitikot huusivat kilpaa kummallisia väitteitä, kuten että ihminen tuhoamalla Brasilian sademetsät tuhoaa myös maapallon keuhkot, koska Amazonin sademetsät tuottavat 20 % maapallon hapesta. Oikea luku on nolla prosenttia (Amazon käyttää sen hapen minkä tuottaakin).
Paunion mukaan syylliseksi Amazonin sademetsien tulikaustiin leimattiin identiteettipolitiikan pahissääntöjen mukaisesti Brasilian uusi oikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro, joka on vastustanut maailmanyhteistön puuttumista Brasilian metsä- ja luonnonvarapolitiikkaan.
&#8211; Tämä oli yksi hänen kampanjakärkiään. Hän on myös uhannut, että Brasilia jättää Pariisin ilmastosopimuksen. Tämä lienee tärkein syy taustalla, kun kansainvälinen ja meillä kotoinen V-media tarttui innokkaasti amazonkaustiin.
Suomalaiset poliitikotkin lähtivät laukalle ja alkoivat tarinoida maailman keuhkoista. Sen jälkeen selvisi, että kyseessä ei ollut Amazonin sademetsissä raivoavat metsäpalot, vaan kyse oli pääasiassa siitä, että Brasilian köyhät maanviljelijät kulottivat jo raivattuja peltojaan samaan tapaan kuin suomalaiset vielä 100 vuotta sitten kulottivat omia peltojaan.
Paunion mukaan suomalaisten poliitikkojen tulisi ymmärtää, että EU:n puheenjohtajamaan ominaisuudessa annetut korkean tason lausunnot kääntyvät helposti meitä vastaan, koska samat globalistiset ympäristöjärjestöjen masinoimat voimat ovat käyneet vuosikymmeniä metsäsotaa myös Suomea vastaan.
&#8211; Näin puheet Brasilian suvereniteetin loukkaamisen välttämättömyydestä ovat vaarallisia meille suomalaisille, Paunio toteaa.
Hourulan väen ilmastovallankumous on asiallisesti argumentoitu kirja siitä, miksi ympäristöpolitiikka on liian vakava asia jätettäväksi vihreille. Se on myös hauska &#8211; Paunion aiemmat vihreitä moukaroineet kirjat ovat olleet vihaisia, mutta tämä on ennemminkin pirullinen ja irrotteleva. Satiirityyliä vahvistavat myös kuvittaja Mika Rantasen oivalliset pilakuvat.
<h4>Osta Hourulan väki joululahjaksi!</h4>
Hourulan väen ilmastovallankumous on oiva joululahja jokaiselle, jota vihreä ympäristöpolitiikka tympii (samaan pakettiin kannattaa laittaa Suomen Perustan <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/ymparistorealistin-kasikirja/">Ympäristörealistin käsikirja</a>). Ja ehkä vielä parempi sille teini-ikäiselle sukulaistytölle, joka on hurahtanut Pyhän Gretan lietsomaan ilmastopaniikkiin.

Mikko Paunion uutuuskirja paljastaa vihreän aatteen kyseenalaiset juuret ja surkeat saavutukset

Helsingin kaupunginvaltuuston kokoukseen osallistunut Juhani Strandén (ps.) esitti bioenergian päästöjä koskevan poikkeuksellisen osuvan huomion, ja sai koko valtuuston kantansa taakse. 

Strandén kommentoi asiaa <a href="https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1228230060667191&amp;set=a.923110321179168&amp;type=3&amp;permPage=1">sivullaan</a>:
&#8221;Suuri päivä Helsingin kaupunginvaltuustossa. Perussuomalaisten Ponsi meni läpi. 
Toin esille reilu viikko sitten kaupunginvaltuuston seminaarissa tuomani kysymyksen: Kuinka paljon päästöt lisääntyvät siirryttäessä biomassaan verrattuna kivihiileen? Aiemmin sain Helsingin Energialta vastauksen, jossa todettiin biomassan ”piipun pään” päästöjen kasvavan kivihiileen verrattuna. Mutta, koska kansainvälisten sopimusten mukaan bioenergia on sovittu nollapäästöiseksi, niin Helsingin Energian päästöt ovat nolla?
Eihän voi olla niin, että paperilla sovitaan, että jokin energiamuoto on nollapäästöistä, vaikka todellisuudessa sen päästöt ovat suuremmat.
Tein ponnen, jossa esitin, että hyväksyessään ehdotuksen kaupunginvaltuusto edellyttää laskettaessa ja raportoidessaan biomassan käyttöä energiantuotannossa, kaupunginhallitus selvittää mahdollisuuden käyttää sen todellisia päästöjä ja ympäristövaikutuksia nollapäästöjen sijaan.&#8221;
Valtuusto hyväksyi ponnen äänin 59 puolesta, 24 tyhjää. Kukaan ei vastustanut.
Ponsi liittyi kaupunginvaltuuston käsittelemään <a href="https://datapumppu.helsinkikanava.fi/archive/hel-2018-007172/fi/html/asia-2019-02-13-36.html">asiaan</a> siitä, tulisiko Helenin laatia tiukat kestävyyskriteerit käyttämälleen biomassalle.

Helsingin valtuusto äänesti erikoisesta ponnesta – jos kansainväliset sopimukset toteavat bioenergian päästöistä yhtä ja mittaustulokset toista, niin kumpaa silloin uskotaan?

Vihreässä ajattelussa uusiutuvan energiantuotannon lisääminen tarkoittaa automaattisesti hiilidioksidipäästöjen vähenemistä. Energiamuotojen vaikutusten päättelyketjussa tehdään kuitenkin usein virheitä, eikä uusiutuvuudesta suoraan seuraa hiilineutraalisuus eikä päästöttömyys, väittää fyysikko ja ympäristöneuvos Esa Tommila mielipidekirjoituksessaan <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/energiamuotojen-vaikutusten-paattelyketjussa-tehdaan-virheita-uusiutuvuudesta-ei-suoraan-seuraa-hiilineutraalisuus-eika-paastottomyys-6745552?utm_source=Teta_Aamukirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Teta_Aamukirje">Tekniikka &amp; Taloudessa</a>.

Kansainvälisen ilmastopaneelin tuoreen raportin jälkeen ilmastokeskustelussa on paljolti ajateltua, että keinot lämpenemisen rajoittamiseksi ovat kaikkien tiedossa, ja että vain tekoja puuttuu, väittää Rautaruukilla, Teollisuuden keskusliitossa ja Ekokemin pääjohtajana ennen eläkkeelle jäämistään työskennellyt Tommila.
&#8211; Tiedämme hyvin, että fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon: ne tuottavat ilmakehään paljon hiilidioksidia ja ovat uusiutumatonta energiaa. Ilmastoahdistuksessa on kiirehditty tuottamaan mahdollisimman paljon kaikkea uusiutuvaa energiaa.
Uusiutuvuus kuitenkin vain turvaa energian saatavuuden fossiilisten energialähteiden niukentuessa. Muut seikat määrittävät uusiutuvien energiamuotojen vaikutukset ilmastoon, Tommila muistuttaa.
&#8211; Ellei tätä olennaista eroa oteta huomioon, hukataan aikaa ja suuri osa ilmastopanoksistamme.
Tommila muistuttaa siitä, että energiantuotanto kuormittaa aina ilmastoa – vähän tai paljon, suoraan tai välillisesti, ja sivuutetut välilliset vaikutukset voivat jopa kumota ilmastohyödyt. Ja siksi päästöt vähenevät niin hitaasti &#8211; suurista panostuksista huolimatta.
<h4>Biopolttonesteitä tuettiin, vaikka niiden ilmastovaikutukset tiedettiin kehnoiksi</h4>
Tommila nostaa esimerkeiksi biopolttonesteiden todelliset nettovaikutukset ja aurinko- ja tuulivoiman harhaanjohtavat teholuvut.
Biopolttoaineiden tuotannossa pitäisi periaatteessa sitoutua yhtä paljon hiiltä metsiin ja pelloille kuin sitä etanolina tai biodieselinä poltetaankin, mutta käytäntö on toinen juttu.
Tommilan mukaan niin oma hallituksemme kuin EU-komissiokin ovat saaneet näistä biohankkeista teettämissään vaikutusarvioissa tietoonsa huonot nettovaikutukset, mutta sivuuttaneet ne.
&#8211; Päämääränä tulisi olla päästöjen leikkaaminen eikä pelkkä tietynlaisen energiantuotannon lisääminen.
<h4>Aurinkopaneelien vuosituotto on vain kymmenys nimellistehoisesta tuotosta</h4>
Varsinkin aurinko- ja tuulivoiman kapasiteetin lisäämisestä on kuitenkin tullut itseisarvo. Näistä lisäyksistä puhutaan monasti hetkellisillä nimellisteholuvuilla eikä vuosienergian tuotantomäärillä.
&#8211; Se on johtanut päättäjiä harhaan: katkeilevan tuotannon saatavuus on täystehoksi laskettuna aurinkovoimalla vain 8–11 prosenttia ajasta riippuen leveyspiiristä ja pilvioloista ja tuulivoimalla 20–38 prosenttia ajasta riippuen myllyjen korkeudesta ja tuulioloista, Tommila muistuttaa.
Pääosaksi vuoden tunteja tarvitaan uusiutuvien ja ydinvoiman rinnalla useimmissa maissa jonkin verran fossiilisia polttoaineita valitettavasti vielä vuosikymmeniä. Siitä syntyy paljon välillisiä päästöjä.
Hyvä esimerkki tästä järjettömyydestä on Saksa. Se päätti energiakäänteestään vuoden 2011 hallituskiistan tuloksena äkisti ja ilman kunnon ennakkovalmisteluja. Kun tasatuottoista ydinvoimaa korvataan tuotannoltaan katkeilevalla aurinko- ja tuulivoimalla, tarvitaan siellä yhä myös lähes kaikkia hiili- ja kaasuvoimaloita.
Ja mikä olikaan lopputulos. Saksan päästöt vähenivät hitaasti vuoteen 2009 asti, mutta ovat koko energiakäänteen ajan olleet tuota tasoa isommat, Tommila hämmästelee. Tämä kaikki siitä huolimatta, että Saksa tuotti aurinkovoimalla seitsemän prosenttia sähköstään.
Tommilan mukaan emme tunne vielä kaikkia uusiutuvan energian hankkeiden moninaisia välillisiä vaikutuksia, emmekä siksi myöskään niiden hankekohtaisia nettopäästöjä. Emmekä ehkä sitäkään, onko niiden vaikutus ylipäätään positiivinen.
<h4>Hyvät ja huonot hankkeet on erotettava toisistaan</h4>
Nettopäästöjä lisäävät hankkeet haittaavat ilmastoa myös hukkaamalla aikaa ja resursseja. Tuplasti haitallisina nämä hankkeet pitää tunnistaa ja jättää toteuttamatta, Tommila vaatii.
&#8211; Hyvien ja huonojen ilmastohankkeiden erotteluselvityksen valmistelut on aloitettava pian, hyvin ja hosumatta. Vetovastuu sopisi valtioneuvoston kanslialle.
&nbsp;
&nbsp;

Ympäristöneuvos: Uusiutuva energia ei ole aina hiilineutraalia tai päästötöntä

Metsät ovat ikiaikaisesti olleet Suomen vaurauden lähde, mutta nyt niistä onkin tulossa taakka. Suomen kanta hävisi, kun Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti metsien hiilinielujen laskentatavasta.

Jos mietinnössä esitetty laskentatapa hyväksytään täysistunnossa, Suomen metsiä ei lasketa hiilinieluksi, vaan Suomi joutuu ostamaan muilta mailta hiilinielukiintiöitä, kertoo <a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005287060.html?ref=rss">IS</a>.
Erityisen ongelmalliseksi laskentatapa muodostuu, jos Suomi pyrkii kasvattamaan hakkuita bioenergian tuotantoa varten.
Biopolttoaineiden tuotanto on ongelmallista muutenkin niiden tarvitsemien tukien takia, kuten perussuomalaisten työmies Putkonen toteaa <a href="https://stage.sudev.fi/tyomies-putkonen-ilmastopolitiikkamme-mahdottoman-yhtalon-maksaa-duunari/">mielipidekirjoituksessaan</a>.
Uusi laskentatapa lisäisi tukien tarvetta tai romuttaisi Suomen koko bioenergiaan perustuvan ilmastopolitiikan.

Suomi hävisi EU:ssa kiistan metsien hiilinielulaskennasta – biomassan polttamisesta entistä kalliimpaa

Energia- ja ilmastostrategiaa täytyy toteuttaa energianeutraalisti. Tätä painotti talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) esitellessään keskiviikkona valiokunnan mietintöä valtioneuvoston selonteosta kansalliseksi energia- ja ilmastostrategiaksi vuoteen 2030 asti.

&#8211; Voittajateknologioita ei voi valita ennalta ja tukipolitiikan neutraalius korostuu, Turunen totesi.
Hän mainitsi sähkön ja lämmön yhteistuotannon esimerkkinä alasta, jossa teknologianeutraaliuden puute johtaa huonoihin seurauksiin.
Suomi tuottaa yli neljäsosan sähköstään sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Toistaiseksi polttoaineena käytetään hiiltä, mitä energiapolitiikka ei suosi, mutta toisaalta yhteistuotanto saavuttaa jopa 90 prosentin energiatehokkuuden, joka on hyvä asia.
&#8211; Tuotantomuodolla on suuri merkitys toimitusvarmuudelle, ympäristölle ja taloudelle, Turunen toteaa.
<h4>Yhteistuotantoa ei saisi syrjäyttää</h4>
Biopolttoainetta käyttävän CHP:n käyttöä säätövoimana tutkitaan Suomessa ja Euroopassa. Euroopassa yhteistuotannon osuus kasvaa. Suomi on siinä edelläkävijä ja asiantuntija.
Yhteistuotannon kannattavuus on kuitenkin laskenut, kun sähkön markkinahinta on heikko ja yhdistetuotannolta peruttiin hiilidioksidiveron alennus.
&#8211; Nyt on vaarana, että yhteistuotantolaitoksia muutetaan erillisiksi sähköä tai lämpöä tuottaviksi laitoksiksi, Turunen varoittaa.
Pohjoismaiden sähkömarkkinat voisivat toimia esimerkkinä EU:n sähkömarkkinoiden uudistamisessa ja biopolttoaineiden sekoitevelvoitteessa ja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelussa ja älykkäiden sähköverkkojen kehittämisessä.
Turunen pahoitteli samalla, kuinka pienen osan ydin- ja vesivoima olivat saaneet hallituksen selonteossa.
<h4>Bioenergia perusteltu, mutta ei ainoa keino</h4>
Kansallinen energiastrategia perustuu suuresti bioenergian kehittämiseen, myös liikenteen siirtymisessä pois maaöljyn käytössä. Se on perusteltu lähtökohta Suomen kannalta, mutta siihen sisältyy myös riskejä.
&#8211; Strategia jättää kokonaiskuvan kannalta liian vähälle huomiolle eräitä keskeisiä energia- ja ilmastopolitiikan kannalta olennaisia ulottuvuuksia ja energiantuotannon muotoja. Suomen on syytä olla bioenergian tuotannon käytön ja kehittämisen eturintamassa. Mutta tätä ei pidä nähdä vastakkaisena muille, jo nähtävissä oleville globaaleille trendeille, kuten liikenteen sähköistykselle, Turunen totesi.
<h4>Tuet jatkossa kustannusneutraalisti parhaille</h4>
Talousvaliokunta jätti myös kymmenen pontta. Ehkä tärkeimpien mukaan uusiutuvan energian tuet pitää järjestää niin, että ne hakeutuvat kustannusneutraalisti parhaille uusiutuvan energian muodoille sekä tukien ja kilpailuvaikutukset arvioidaan ja otetaan huomioon.
Uusi uusiutuvan energian tuki, jossa rajana on kaksi terawattituntia, täytyy tehdä kilpailutukseen perustuen ja energianeutraalisti niin, että kilpailutukseen voivat tosiasiallisesti osallistua tuuli-, aurinko- ja yhdistelmäenergia- eli CHP-tuotannon lisäksi muutkin mahdolliset uudet energiamuodot, jos tuki toteutetaan.
<h4>Bioenergia laskee öljyriippuvuutta pian</h4>
Selonteon mukaan bioenergia on nopea keino vähentää liikenteen öljyriippuvuutta, mutta pitkällä tähtäimellä siirrytään sähköiseen liikenteeseen.
Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan siirtymisen nopeuden ratkaisee sähköautojen hintataso. Liikennestrategiassa hallitus asetti tavoitteekseen 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaisi 20 prosentin markkinaosuutta vuodesta 2020 alkaen. Se on kunnianhimoista nyt, kun sähköautot maksavat vielä kaksi kertaa enemmän kuin perinteiset autot.
<h4>Vihreät pelotteli suurilla hakkuilla</h4>
Vihreiden Emma Kari moitti hallitusta biopolttoaineiden korostuksesta, mikä johtaa hänen mukaansa suuriin hakkuisiin. Niiden vuoksi Suomi menettäisi metsien hiilinieluvaikutuksen 10 vuodeksi, ennen kuin aukeat pukkaavat uutta metsäntainta.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) vastasi, että teollisuuden ja hakkuiden bioenergiatuotanto perustuu marginaaleihin: sahanpuruun ja hakkuutähteisiin, eikä liiallisiin hakkuisiin.

Bioenergia

Ministeri Rydman uskoo suomalaiseen osaamiseen: ”Tulevaisuutemme voi olla loistava”

Aikaisemmin ydinenergia yhdisti Eurooppaa, tänään se hajottaa – erityisen hankalaa on se, että Ranska ja Saksa ovat vastakkaisissa ryhmissä

Hakkarainen: EU:n metsäkato-ohjelma on tilaustyö ympäristöterrorin suojelemiseksi

Mikko Paunion uutuuskirja paljastaa vihreän aatteen kyseenalaiset juuret ja surkeat saavutukset

Helsingin valtuusto äänesti erikoisesta ponnesta – jos kansainväliset sopimukset toteavat bioenergian päästöistä yhtä ja mittaustulokset toista, niin kumpaa silloin uskotaan?

Ympäristöneuvos: Uusiutuva energia ei ole aina hiilineutraalia tai päästötöntä

Suomi hävisi EU:ssa kiistan metsien hiilinielulaskennasta – biomassan polttamisesta entistä kalliimpaa

Turunen: Energia- ja ilmastostrategiassa pitää painottaa teknologianeutraaliutta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025