Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Bruno Le Maire

Euroalueen talous näyttää jäävän taas muiden talousmahtien kasvusta jälkeen. Euroalueen talous kääntyi loppuvuodesta 2020 jälleen <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/documents/portlet_file_entry/2995521/2-02022021-AP-EN.pdf/0e84de9c-0462-6868-df3e-dbacaad9f49f">laskuun</a>. EU:n rokoteohjelman vastatuuli merkitsee kaiken järjen mukaan sitä, että eurotalous valahtaa uudelleen taantumaan.

Euroalueen nuupahtavan talouden lisäksi erityistä murhetta aiheuttaa jäsenmaiden talouksien eritahtinen kehitys. Kun Saksan ja Espanjan taloudet pitävät Eurostatitn ennakkokatsuksen mukaan pintansa, rojahti Italian ja Ranskan taloudet pahasti pakkaselle. Eri tahtiin kulkeneet taloudet ovat luoneet jännitteitä euroalueen sisälle.
Talous toipuu hitaasti
Euroopan keskuspankki arvelee euroalueen saavuttavan pandemiaa edeltävän talouden vasta <a href="https://apnews.com/article/business-europe-coronavirus-pandemic-france-germany-923cce052a36e37d87a6248f53b9311e">vuoden 2022 aikana</a>. Kiina on jo tässä mielessä jo toipunut pandemiakriisistä. Yhdysvallat toipuisi tänä vuonna.
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan euroalue on monella tapaa haavoittuva koronaviruksen aiheuttaman pandemian edessä. Etelä-Euroopan maat ovat nojanneet vahvasti turismiin. Toiseksi Euroopassa on lukuisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Pandemiarajoitukset ovat iskeneet myös näihin yrityksiin suuryrityksiä voimakkaammin.
Berengerg-pankin pääekonomisti Holger Schmieding huomauttaa, että talouden kangertelu voi johtaa myös poliittisiin ongelmiin. Italian hallitus on jo kaatunut ja uuden hallituksen muodostaminen näyttää hyvin vaikealta.
Toiveet pandemian päättymiseen
Uutistoimisto <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-01-27/european-economy-lags-peers-as-vaccine-shambles-deepens-slump?srnd=premium-europe">Bloomberg</a> huomauttaa, että euroalueen talouden toipumisvaikeudet toistavat tuttua kaavaa. Euroalue vajoi vuosiksi eurokriisiinsä finanssikriisin säikähdettyä markkinat.
EU:n rokoteohjelman käynnistysvaikeuksista huolimatta toiveet on kasattu pandemian päättymiseen. Kyseessä on eräänlainen viivytystaistelu.
Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire kertoo Bloombergille, että euroalueella on kyllä kaikki tarvittava ripeäänkin toipumiseen. Se vaatii vain pandemian päättymistä.

Euroalueen talous jäämässä taas Yhdysvaltain ja Kiinan toipumisesta jälkeen – kaksoistaantuma häämöttää

Koronakriisi on kipeällä tavalla osoittanut Euroopan riippuvuuden Kiinassa tai Intiassa teetetyistä tuotteista. Nyt monet poliitikot vaativat, että jo kolme vuosikymmentä jatkuneen globalisaatiokehityksen suunta on käännettävä tuomalla teollisuustuotanto takaisin Eurooppaan. 
Brysselissä, Pariisissa ja Berliinissä poliitikot yrittävät kääntää globalisaation suunnan, kirjoittaa Welt-lehti <a href="https://www.welt.de/wirtschaft/article208071905/Nach-Corona-Krise-Welche-Laender-von-Europas-China-Angst-profitieren.html">artikkelissaan</a>. Poliitikot vaativat, että yritysten on tuotava tehtaansa takaisin Kiinasta ja alettavaa tuottaa enemmän Euroopassa.
&#8211; Koronaviruskriisi on tehnyt selväksi, että Eurooppa on liian riippuvainen muista, sanoo Welt-lehden haastattelema EU:n teollisuuskomissaarin Thierry Breton. Euroopasta on tultava itsenäisempi, ei vain lääketuotannossa vaan myös avainteknologioissa.
Koronapandemia sai EU-maat <a href="https://stage.sudev.fi/ranska-takavarikoi-brittien-sairaalatarvikkeet-korona-koettelee-euroopan-solidaarisuutta/">taistelemaan keskenään</a> hengityssuojaimista ja lääkkeistä, tuoden kipeästi esille sen, miten riippuvainen Eurooppa on Kiinassa tai Intiassa teetetyistä tuotteista. Tämä on saanut monet eurooppalaiset poliitikot heräämään. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on käynyt Kiinan kanssa <a href="https://stage.sudev.fi/donald-trump-ajaa-kauppasodassa-yhdysvaltain-etua-onko-eulla-kanttia-puolustaa-omiaan-kysyy-huhtasaari/">kauppasotaa</a> tullien avulla jo vuodesta 2018.
Palkkataso noussut Kiinassakin
Ranskassa valtionvarainministeri Bruno Le Maire on vaatinut, että Renault ja muut valtion tukea haluavat ranskalaiset autonvalmistajat siirtäisivät tuotantoaan takaisin Ranskaan vastineeksi saamastaan taloudellisesta tuesta. Suomessa perussuomalaisten <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-ensisijainen-tavoite-ilmastopolitiikassa-eniten-saastuttavat-maat-kantamaan-vastuunsa/">linja</a> on jo pitkään ollut se, että suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko.
Welt-lehti kirjoittaa, että monet yritykset ovat jo muutama vuosi sitten alkaneet siirtää tuotantoaan pois Kiinasta, mutta kannustimena eivät ole olleet poliitikkojen vaatimukset, vaan Kiinan nouseva palkkataso, joka alkaa joillakin alueilla ja aloilla lähennellä eurooppalaista palkkatasoa.
Asiantuntijat arvioivat kuitenkin, että Kiinasta Eurooppaan mahdollisesti palaavat tehtaat eivät tule Saksaan tai Ranskaan. Entisen Jugoslavian alueen maat tai jopa Pohjois-Afrikka voivat olla yrityksille houkuttelevampia sijoituskohteita niiden kotiuttaessa tuotantoaan lähemmäksi Eurooppaa.

Tuoko korona tehtaat Kiinasta takaisin? EU-komissaari: Euroopasta on tultava itsenäisempi

Euroopan Unionissa on valtava paine kasvattaa yhteisvastuuta ja jakaa riskejä. VTT Heikki Koskenkylä kertoo Euroopan talouden hurjasta kuohunnasta. 

Koronaviruksen aiheuttama kriisi yllätti pahasti EU-maat. Talvella viruksen tuloa Eurooppaan vähäteltiin, eikä siihen varauduttu lainkaan. Kun Italian karmea tilanne selvisi maaliskuussa, tuli nopeasti suuri hätä alkaa suunnitella keinoja viruksen torjumiseen ja sen vaikutusten vähentämiseen.
Pääosin toimenpiteet ovat olleet maakohtaisia. Velkaa otetaan paljon lisää, lainoja taataan ja suoraa tukea kasvatetaan erityisesti pk-sektorin yrityksille ja palkansaajille. Usean maan julkiset velka-asteet ovat hyvin korkeat jo nyt, Italia 137, Espanja 95, Ranska 100, Kreikka 170 prosenttia. Nämä velka-asteet voivat kasvaa jopa 10-20 prosenttiyksikköä. Budjetin alijäämät kasvavat viiteen, jopa kymmeneen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vakaus- ja kasvusopimuksen raja on vain kolme prosenttia.
Koronakriisi on ainakin lyhyellä ajalla ennennäkemättömän suuri. Se on toisaalta valtava tarjontapuolen shokki ja toisaalta suuri kysyntäshokki. On varsin suuri yhteisymmärrys, että talouksien elvyttämiseen tarvitaan laajaa keynesiläistä finanssipolitiikkaa. Sen rahoittamiseen tarvitaan lisää velkaa ja ehkä verojen korotustakin. Tämä tulee olemaan hankalaa, koska euroalueella julkinen velka suhteessa BKT:een oli vuonna 2019 jo 90 prosenttia BKT:sta. Vakaus- ja kasvusopimuksen raja on 60 prosenttia. Korkeimmat velka-asteet ovat mailla, jotka näyttävät eniten kärsivän koronasta.
Tämä tilanne on johtanut monen maan taholta vaatimuksiin kasvattaa yhteistä vastuuta ja lisätä riskien jakoa EU-maiden kesken. Yhdeksän maata on vaatinut yhteisesti taattuja velkakirjoja, joita kutsutaan koronabondeiksi. Ne olisivat eräänlaisia eurobondeja. Saksa, Hollanti, Suomi ja useat muut maat ovat vastustaneet yhteisiä velkoja.
Viime viikolla EU:n finanssiministereiden kokouksessa saatiin lopulta päätös yhteisistä tukitoimista. Niistä suurin on Euroopan vakausmekanismin EVM:n lainat runsaat 200 miljardia euroa. Lainoihin ei tule niin tiukkoja ehtoja kuin eurokriisin aikaan. Ehtona on, että lainavarat tulee käyttää terveydenhoitomenoihin.
Toinen päätös oli Euroopan investointipankin EIB:n lainanantokapasiteetin nostaminen 200 miljardilla eurolla. Lainat myönnetään yrityksille. Kolmas päätös oli komission myöntämä 100 miljardia euroa työttömyysturvan rahoittamiseen. Yhteensä tukipaketti on siis runsaat 500 miljardia euroa.
Tukipaketti herätti voimakasta kritiikkiä erityisesti Italiassa. Italian velka-aste on lähes 140 prosenttia ja velkaa on peräti noin 2400 miljardia euroa. Italia ei katso sovitun tuen riittävän ja uhkaa erota EU:sta ja eurosta. Se vaatii koronabondeja. Kiristynyt ilmapiiri EU-maiden kesken on johtanut useiden kilpailevien ehdotusten tekoon koskien talouksien elvyttämistä kriisin jälkeen.
Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra ehdotti ensin yhteistä rahastoa, johon Hollanti lupasi miljardi euroa. Ranskan valtiovarainministeri Bruno le Maire laittoi paremmaksi ja ehdotti 500 miljardin rahastoa. Vielä suurempaa ehdotti komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis, peräti 1500 miljardin rahastoa, joka rahoitettaisiin yhteisillä velkakirjoilla. Hänestä kyse ei olisi koronabondeista. Dombrovskis väittää, että hänen ehdotus tulisi esille EU:n huippukokouksessa 24.4.2020. Hän nimeää rahastonsa jälleenrakennuksen rahastoksi (Lähde: <a href="https://www.spiegel.de/wirtschaft/soziales/corona-hilfe-eu-kommissionsvize-valdis-dombrovskis-fuer-wiederaufbaufonds-von-1-5-bilionen-euro-a-20027f70-9e6d-4fd9-84a9-ee49a908e26d">Spiegel Online</a>).
Uusin ehdotus on Vesa Vihriälältä, joka toimii hallituksen vastanimitetyn talouspoliittisen työryhmän puheenjohtajana (<a href="https://voxeu.org/article/make-room-fiscal-action-through-debt-conversion">Vox Policy Portal</a>). Vihriälä ehdottaa, että EKP:n hallussa olevista valtioiden velkakirjoista osa muutettaisiin ikuisiksi lainoiksi, joilla ei olisi korkoa eikä kuoletusta. Tällaisilla perpetuaalilainoilla on yleensä korko, mutta ei kuoletusta. Vihriälän perustelu tällaiselle velkahelpotukselle (engl: debt relief) on se, että usean maan velka-asteet ovat jo niin korkeita, että ne eivät selviä veloistaan. Elvyttämisen vaatima lisävelka voisi johtaa ne ja erityisesti Italian velkasaneeraukseen, jolloin euro ja jopa EU voisivat hajota. Hänen mukaan velka-asteita on pakko alentaa. Hänen mallillaan se onnistuisi näppärästi. Mitään valtiota ei suosittaisi, koska velkoja muutettaisiin EKP:n pääoma-avaimen mukaan ikuisiksi ja ne siis jäisivät EKP:n taseeseen. EKP:llä on nyt noin 2000 miljardia euroa jäsenmaiden lainoja taseessa ja määrä kasvaa edelleen. Euroalueen kokonaisvelka 2000 miljardia EKP:n taseessa on 18 prosenttia yhteenlasketusta BKT:sta.
Tämä suoranainen ehdotusten suma johtaa varmasti kiihkeään keskusteluun EU:n huippukokouksessa ensi viikolla. Ongelma on siinä, että kaikissa ehdotuksissa yhteisvastuu ja riskien jako maiden kesken kasvaisi huomattavasti. Vaarana on, että lähdettäessä tälle tielle vastaavia keinoja tultaisiin vaatimaan jatkossakin. Yhteisen velan määrä saattaisi kasvaa valtavasti. Jos sitten joku päivä esimerkiksi Italia ajautuisi velkasaneerauksen, jossa velkoja leikattaisiin niin siitä tulisi valtavat tappiot muille maille. Suomelle voisi tulla tällöin jopa kymmenen miljardin euron tappiot.

Vihriälältä shokkiehdotus: osa EKP:n hallussa olevista valtioiden velkakirjoista muutettaisiin perpetuaaleiksi – ikuisiksi lainoiksi, joilla ei olisi korkoa eikä kuoletusta

Euromaiden valtiovarainministerit ovat kokoustaneet koronapandemian tiimoilta muutaman kerran. Diplomaattilähteet kertovat, että jokainen kokous on ollut tunnelmaltaan aiempaa kireämpi. Tiedotustilaisuuksien kohteliaiden ja toiveikkaiden lausuntojen takana kytee lähes vihamielinen ympäristö.

Keskiviikkona 8.4. hallituksen kehysriihen tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) muistutti, että koronakriisin ja 90-luvun laman vertaamisen erona on se, että nyt käytössämme on &#8221;vakaa euro&#8221;.
On vaikeaa jakaa ministerin näkemystä vakaudesta sen jälkeen, kun hiemankin tutkii taustalla vellovaa riitaa. Virallinen liturgia toki pyrkii olemaan toivoa herättävää ja kohteliasta, vaikka Portugalin pääministeri António Costa torjui Hollannin kommentit varsin tylysti. Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra ihmetteli, mistä eteläisten euromaiden varallisuuspuskurien puute voisi johtua.
Keskisormea etelälle
Hoekstran tiedustelu pöyristytti eteläiset maat. Italialaisdiplomaatin mukaan &#8221;<a href="https://www.volkskrant.nl/nieuws-achtergrond/hoekstra-stribbelt-tegen-bij-steunpakket-eu-een-nederlandse-middelvinger-naar-het-zuiden~b94cd15b/">Hollanti näyttää keskisormea etelälle</a>.&#8221; Kiteytettynä kyse on siitä, että pohjoiset euromaat eivät haluaisi lapioida ehdotonta rahaa etelään. Taustalla on epäilys moraalikadosta.
Pohjoisten maiden näkemys taas on, että eteläiset maat haluavat vain <a href="https://stage.sudev.fi/eun-valtiovarainministerit-eivat-saaneet-aikaiseksi-paatosta-yhteisista-tukitoimista-erityisesti-italia-espanja-ja-ranska-ovat-kasi-ojossa/">päästä käsiksi pohjoisten maiden luottokorttiin</a>.
Suomen kanta on, ettei yhteistä velkaa voida hyväksyä. Jokainen euromaa vastaa omista veloistaan. Myös pohjoiset euromaat joutuvat nostamaan roppakaupalla velkarahaa viruksen eristystoimien tuoman talouskaaoksen pehmentämiseksi.
EU:n kohtalo rahallisen tuen varassa
Espanja aikoo elvyttää talouttaan seisahduksen vuoksi 200 miljardilla eurolla. On mahdotonta ajatella, että pohjoiset euromaat pystyisivät kuittaamaan näitä laskuja omiensa lisäksi.
Espanja antaa kuitenkin <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-eurogroup-spain/eus-future-at-stake-over-financial-response-to-coronavirus-spanish-ministers-idUKKBN21Q0X4">ukaasin</a>: EU:n kohtalo riippuu yhteisestä velasta. Tiistaina alkaneen 16-tuntisen kokouksen aikana Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire väsyi riitelyyn.
&#8211; Tämä on häpeäksi euroryhmälle, häpeäksi Euroopalle, hän ruoti kokousta.
Berliinin ja Brysselin koronkiskurit
Rahoitustuesta on jo nähtävissä joitain suuntaviivoja. Euroopan komissio aikoo tukea yrityksiä 100 miljardilla eurolla, jotta ne eivät irtisanoisi väkeä. 200 miljardia euroa olisi tarjolla Euroopan investointipankin kautta. Euroopan vakausmekanismi EVM:ltä voisi saada tukea yhteensä noin 200 miljardin euron verran.
Italialle EVM:n käyttö on punainen vaate. Maan vasemmistopopulistinen hallitus ei haluaisi tukeutua EVM:n rahoihin. Oppositiojohtaja Matteo Salvini varoitti hallitusta, ettei se koskisi EVM-rahaan, jota hän pitää Berliinin ja Brysselin &#8221;koronkiskureiden&#8221; rahana.
Italian hallitus on huteralla pohjalla. Hallituksessa on kaksi verivihollista arveluttavilla kannatustuloksilla.
Italia on liian suuri pelastettavaksi
Saksa yrittää toimia Hollannin ja Italian näkemysten ääripäiden yhdistäjänä. Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz toppuuttelee, ettei EVM:n käyttö tässä tilanteessa tarkottaisi komissaarien ja troikan laskeutumista maahan ohjailemaan talouspolitiikkaa vuosikausiksi.
Perusongelma ei katoa kuitenkaan mihinkään. Italia on liian suuri pelastettavaksi, mutta se on myös liian suuri kaatumaan. Taustalla vellovat riidat vaikeuttavat välimuotojen etsintää.

Kuinka syvä juopa euromaiden välillä on koronakriisin laskun maksusta? – ”Hollanti näyttää keskisormea etelälle”

Euromaiden valtiovarainministerit eivät saaneet sorvatuksi Ranskan toivomaa suurta euromaiden budjettia. Lisäksi alueen pohjoisten maiden vastustus esti pienen budjetin käyttämistä tulonsiirtoihin yli valtiorajojen.

Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire asteli kameroiden eteen kaikesta huolimatta urhealla asenteella. <a href="https://www.politico.eu/article/french-eurozone-budget-ambitions-hit-hanseatic-wall-eurozone/">Hän kertoi</a>, ettei tällaista budjetti vielä muutama vuosi sitten osattu edes kuvitella syntyväksi. Hän myös iloitsi budjetin synnystä ja kertoi sen olevan askeleen oikeaan suuntaan.
Maan presidentti Emmanuel Macron väläytti aiemmin euromaiden budjettia, joka olisi &#8221;useita prosenttiyksiköitä alueen bruttokansantuotteesta&#8221;, ja että sitä voisi käyttää talousvaikeuksien tasaamiseen tulonsiirroin. Budjetista voi jakaa varoja rakenneuudistuksiin ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviin toimiin.
Miniatyyribudjetti
Euroryhmä näivetti budjetin lopulta 17 miljardiin euroon ensi EU:n rahoituskaudelle. Koska eurobudjetti lohkaistaan EU:n rahoituskehyksestä, eli monivuotisesta budjetista, niin yhteisvaluuttaan kuulumattomat maat vaativat, ettei heidän budjettirahoillaan rahoiteta euromaiden taloushuolia.
Ruotsi ja Tanska jäävät eurobudjetin ulkopuolelle. Maille luvattiin asianmukaiset kompensaatiot. Yksityiskohdat ovat vielä epäselviä. Nyt sorvattiin vain eurobudjetin runko.
On kuitenkin selvää, ettei 17 miljardin miniatyyribudjetti riitä esimerkiksi eurokriisin aikaisiin talousvaikeuksiin. Kreikan velkoja leikatiin noin sadalla miljardilla eurolla noina aikoina.
Saksalainen CDU-meppi Markus Ferber alleviivasi budejtin kokoa.
– Valtiovarainministerit trimmasivat Emmanuel Macronin suurudenhullut ajatukset eurobudjetista realistiselle tasolle, hän tiedotti.

Uusi Hansaliitto vesitti eurobudjetin – Ruotsi ja Tanska kieltäytyivät kohteliaasti vastuista

KOMMENTTI | Ranskan talousministerin mukaan ei ole lainkaan sopivaa, että euroalueelle muodostuu toisinajattelevia klikkejä. Suomi kun puuhaa kääpiösarjassa euroalueelle enemmän kansallista vastuuta taloudesta, eikä almuihin perustuvaa tulonsiirtounioa. Sen sijaan Ranskan ja Saksan uudet federaatiohaaveet eivät täytä tällaisen klikin määritelmää. Perustelu oli tyly: Suuri Ranska on EU:n ytimissä, Suomi on kääpiö.

Suomen EU-jäsenyys perustui timantinkovasti kollektiivisen yksin jäämisen pelkoon. Aikanaan demaripääministeri Paavo Lipponen perusteli Eurooppa-myönteistä ajattelua sillä, että Suomi pääsisi kaikkiin päättäviin pöytiin, ytimiin. Ajan kuluessa on selvinnyt, että Suomi on näissä ytimien päättävien pöydissä vain tarjoilijana, ja ehkä vain pääruokana.
<h4>Diplomaattinen välikohtaus</h4>
Alankomaiden valtiovarainministeri Wopke Hoekstra tapasi ranskalaisen kollegansa Bruno Le Mairen ja sai osakseen sellaisen ryöpytyksen, että Hollannin mediassa herrojen tapaamista kuvailtiin jopa <a href="https://www.ft.com/content/f0ee3348-f187-11e8-9623-d7f9881e729f">diplomaattiseksi välikohtaukseksi</a>. Le Maire ei voinut hyväksyä Eurooppaan muodostuvan erilaisia klikkejä.
– Jos haluatte muodostaa uusia jakolinjoja pohjoisen ja etelän tai lännen ja idän välille, te ette tule koskaan saamaan Ranskan tukea, Le Maire jyrisi talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/d47c60cc-ef20-11e8-8180-9cf212677a57">Financial Timesille</a>.
Le Maire totesi, ettei Ranskan ja Saksan lähentyminen euroalueen liittovaltioistamisessa täytä tällaisen klikin määritelmää yksinkertaisesti siitä syystä, että Ranska ja Saksa ovat Euroopan suuria maita.
Sen sijaan kyseisen uuden Hansaliiton maat pyrkimyksineen tomutettiin pois. Tähän uuteen Hansaliittoon kuuluvat Hollannin ja Suomen lisäksi Ruotsi, Irlanti ja Baltian maat. Uutta Hansaliittoa onkin kuvailtu mediassa Alankomaiden valtionvarainministerin nimeä mukaillen nimellä: Hoekstra ja seitsemän kääpiötä &#8211; tunnetun Disney-sadun mukaan.
Espanjan valtionvarainministeri Nadia Calviño luonnehtikin kansallista talousvastuuta peräävien Alankomaiden ja muiden vastaavien EU-maiden tavotteita &#8221;pienten ja vähämerkitysten maiden&#8221; ponnistuksiksi.
<h4>Pienet jäsenmaat haluavat vaikuttaa</h4>
Pienten jäsenmaiden suoranainen syrjintä ja vähättely nojaa vahvasti siihen tosiasiaan, että Suomen väestö on vain noin prosentti koko EU:n väestöstä. Pienten ja samanmielisten maiden tulisi siten yhdistää viestinsä.
Tähän ilmeisesti Lipponenkin aikanaan turvautui. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että pienten maiden eriävät mielipiteet ovat vain änkyröintiä huolimatta siitä, miten paljon nämä pienet jäsenmaat ovat pokkuroineet Saksan ja Ranskan edessä.

Näkökulma: Hansaliitto tympii suuria EU-maita – federaatiovimmainen Ranska vaatii pieniä maita juoksemaan omien tavoitteidensa perässä, nyrpistää nenää muiden toiveille

Ranskan tuore talousministeri Bruno Le Maire <a href="http://www.politico.eu/article/france-to-berlin-brussels-this-time-were-serious-bruno-le-maire-economy/">kertoo</a> Ranskan alkavan noudattaa EU:n talouskurisopimusta. Ranska toivoo talouden uudistamisen johtavan Saksan luottamuksen palautumiseen ja euromaiden tiivistyvään yhteistyöhön. Ranskan on tiedetty haluavan euromaille muun muassa yhteisen valtiovarainministeriön. Asiasta kirjoitti Politico.

Talouskurisopimuksen noudattaminen tarkottaisi vuotuisen budjettialijäämän leikkaamista alle kolmeen prosenttiin suhteessa maan bruttokansantuotteesta. Ranska ei ole tähän pystynyt <a href="https://tradingeconomics.com/france/government-budget">kahdeksaan vuoteen</a>.
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble kertoi Saksan olevan luonnollisesti kannustamassa Ranskaa talousuudistuksiin.
– Saksa luottaa Ranskaan, Schäuble lausui.
<h4>Suunnitelmat ympäripyöreitä</h4>
Le Maire ja Schäuble keskustelivat myös saksalais-ranskalaisen akselin tähtäävän euroalueen uudistuksiin. Yksityiskohdat jäivät vielä uupumaan. Saksa on aiemmin suhtautunut empien euromaiden liittovaltioajatukseen, koska saksalaiset pelkäävät joutuvan maksumieheksi.
Kaksikko kertoi Saksan ja Ranskan perustavan erityisen työryhmän selvittämään talousyhteistyön tiivistämistä euroalueella. Työryhmän tavoitteena on saada euromaiden julkinen ja yksityinen velkaisuusasteet laskemaan, sekä harmonisoida yritysverotus valuutta-alueella. Työryhmän on määrä esittää polku uudistuksiin heinäkuussa.
Schäublen mukaan Saksalla ja Ranskalla on suuri vastuu johtamalla euroalue uudistuksiin. Le Mairen mukaan euroalueen uudistuksista on puhuttu vuosia, mutta toimet ovat jääneet taka-alalle.
<h4>Saksa on skeptinen</h4>
Saksa ei halua sitoutua euroalueen tiivistämiseen ennen kuin Ranska saa taloutensa kuntoon. VTT Heikki Koskenkylä <a href="https://stage.sudev.fi/koskenkyla-miksi-ranskan-presidentti-rukoilee-eurobondeja/">kirjoitti</a> Suomen Uutisissa miltei päivälleen kaksi vuotta sitten, että Ranskan talousuudistukset ovat vesittyneet pahoin. Maa on laiminlyönyt työmarkkinoiden uudistukset täysin. Ranskan <a href="http://www.politico.eu/article/inertia-revolt-will-test-emmanuel-macron-reformism-france-elections-2017/">muutosvastarinta</a> uudistuksiin on jatkunut vuosisatoja.
Ranskan ay-liike on suhtautunut perin penseästi työmarkkinauudistuksiin. Ranskan työlainsäädäntö on suuri byrokraattinen viidakko, mikä on omiaan hillitsemään palkkausta. Lisäksi ranskalaiset kapinoivat herkästi kaikkia uudistuksia vastaan. Tuloksena on lukuisia vesittyneitä yrityksiä saada maan talous yhteisvaluutta euron vaatimiin mittoihin.
– Schäuble on nähnyt lukuisten Ranskan talousministerien tulevan ja menevän, Le Mairen avustaja lataa.

Bruno Le Maire

Euroalueen talous jäämässä taas Yhdysvaltain ja Kiinan toipumisesta jälkeen – kaksoistaantuma häämöttää

Tuoko korona tehtaat Kiinasta takaisin? EU-komissaari: Euroopasta on tultava itsenäisempi

Vihriälältä shokkiehdotus: osa EKP:n hallussa olevista valtioiden velkakirjoista muutettaisiin perpetuaaleiksi – ikuisiksi lainoiksi, joilla ei olisi korkoa eikä kuoletusta

Kuinka syvä juopa euromaiden välillä on koronakriisin laskun maksusta? – ”Hollanti näyttää keskisormea etelälle”

Uusi Hansaliitto vesitti eurobudjetin – Ruotsi ja Tanska kieltäytyivät kohteliaasti vastuista

Näkökulma: Hansaliitto tympii suuria EU-maita – federaatiovimmainen Ranska vaatii pieniä maita juoksemaan omien tavoitteidensa perässä, nyrpistää nenää muiden toiveille

Ranska lupaa talousuudistuksia – haluaa vastineeksi euromaille syvenevää yhdistymistä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025