Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

budjettikuri

Perussuomalaisen Helsingin kaupunginvaltuutetun, valtiosihteeri Teija Makkosen mielestä EU:n pitää luopua lillukanvarsien kanssa näpertelystä ja keskittyä olennaisiin asioihin.

Lillukanvarsilla Teija Makkonen tarkoittaa muun muassa juomapullojen muovikorkkien kiinnityspakkoa ja pakkoremontteja.
– EU:n ylisääntelyn ja yhä syvemmälle jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan ulottuvan sääntelyn on loputtava. Tässä turvallisuusympäristössä EU:ssa pitää keskittyä asioihin, jotka edesauttavat rauhan ja vakauden ylläpitämistä Euroopassa, Makkonen vaatii.
Hän työskentelee oikeusministerin sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerin valtiosihteerinä.
– Nykyinen työni on opettanut EU:sta hyvin paljon lisää. Se on avannut silmiä sen suhteen, miten retuperällä Suomen EU-politiikka on pitkään ollut. Näen tässä kuitenkin mahdollisuuden, että EU-politiikkaan voidaan vielä vaikuttaa, Makkonen katsoo.
Hänen mielestään Suomella on varaa ja mahdollisuus ottaa merkittävämpää roolia EU:ssa.
– Suomi on liian pitkään ollut suuria EU-jäsenmaita mielistelevä mallioppilas, joka on noudattanut kaikkia sääntöjä kirjaimellisesti ja saattanut EU-sääntelyä voimaan kireämmillä ehdoilla, vaikka direktiivi olisi mahdollistanut vähemmän velvoittavan sääntelyn, hän toteaa.
Suomen pitää Makkosen mukaan alkaa painokkaammin huomioimaan EU-sääntelyn kansallisia vaikutuksia ja tehdä tarvittaessa toissijaisuushuomautuksia.
– Jos sääntely on haitallista Suomelle, niin meidän tulee uskaltaa äänestää ehdotuksia vastaan ja tehdä enemmän yhteistyötä EU-vaikuttamisessa samanmielisten maiden kanssa suunnitelmallisesti, Makkonen sanoo.
Tiukempaa budjettikuria
Makkonen on perussuomalaisten ehdokas kesän europarlamenttivaaleissa. Hänellä on pitkä lista asioita, joita hän korjaisi EU:ssa.
– Talouspolitiikkaa pitää vahvistaa ja vauhdittaa sekä EU:n huoltovarmuutta vahvistaa. Suomen elinkeinoelämän ja yritysten pitää hyötyä enemmän EU:sta, Makkonen luettelee.
Makkosen mielestä EU tarvitsee tiukempaa budjettikuria eikä rahojen leväperäistä jakamista.
– EU:n sääntelyn pitää olla ennustettavampaa, selkeää ja tasapuolista jättäen myös kansallista liikkumavaraa. Tulee myös huolehtia siitä, että Suomen EU-maksujen nettomaksuosuus säilyy kohtuullisena ja oikeudenmukaisena.
Hänestä Suomen tulee hyödyntää EU:n rahoituskanavia huomattavasti enemmän kuin tähän asti.
Talouspolitiikka on EU:ssa murroksessa, ja vapaa markkinatalous on Makkosen mukaan saanut uudeksi piirteekseen strategisen markkinatalouden. Siinä tiettyjä kansalliselle turvallisuudelle tärkeitä sektoreita suljetaan vapaan kilpailun ulkopuolelle. Näitä ovat esimerkiksi robotiikka ja tekoäly.
– Myös EU:n tulee ymmärtää tämä muutos ja suhteuttaa omaa politiikkaansa ja sääntelyään tähän muutokseen, Makkonen huomauttaa.
EU on noin 450 miljoonan asukkaan kokoinen talousalue. Makkosen mukaan strategiset investoinnit, tutkimus ja kehitys ovat asioita, joihin EU:ssa tulee panostaa, jotta EU:lla olisi mahdollisuus pysyä Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian perässä.
– Nyt EU-alueelta puuttuvat suuret teknologiayritykset. Liika- ja ylikireä sääntely on myös ampunut unionia omaan jalkaan, kun investoinnit ovat karanneet EU:n ulkopuolelle, Makkonen arvioi.
Asiantuntijapoliitikko
41-vuotiaan Teija Makkosen perheeseen kuuluvat puoliso ja kolme lasta. Koulutukseltaan hän on sotatieteiden maisteri, tradenomi (YAMK) ja hallintotieteiden kandidaatti. Aiemmin hän on työskennellyt pitkään eri tehtävissä Puolustusvoimissa.
Europarlamentaarikon työ vaatii Makkosen mukaan ahkeruutta, osaamista ja halua päästä vaikuttamaan EU-päätöksentekoon, jolla on suoria ja merkittäviä vaikutuksia Suomeen.
Virkamiestausta julkiselta puolelta ja kokemus politiikasta ovat luoneet Makkoselle laajan suhdeverkoston kotimaahan, hallitukseen ja myös elinkeinoelämään.
– Mepin on hyvä ymmärtää laaja-alaisesti yhteiskunnan toimintaa ja vaikuttamista. Pitää olla kykyä ja halua analysoida tapahtumia ja ymmärtää syy-seuraussuhteita. Asiantuntijapoliitikkotaustani ja osaaminen antavat minulle vankan pohjan työskentelyyn Euroopan parlamentissa.
Turvallisemmat ulkorajat
EU:n rajaturvallisuutta, terrorismia sekä kyber- ja hybridiuhkia koskevissa kysymyksissä jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistäminen on Makkosesta kannatettavaa.
– Puolustusyhteistyön syventäminen on kannatettavaa, jos se hyödyttää Suomen kansallista turvallisuutta. On myös huolehdittava siitä, etteivät yhteiset puolustushankinnat tai puolustustarvikemarkkinat vaaranna kansallista puolustuskykyä, huoltovarmuutta tai suosi vain suurimpia jäsenvaltioita.
EU:n pitäisi Makkosen mielestä ohjata rahavirtoja itärajan elinvoimaisuuden ja turvallisuuden edistämiseen.
– Ehdottomasti. EU:n ulkorajojen turvallisuuteen ja myös elinvoimaisuuteen tulee ohjata EU:n rahoitusta kriittisiksi katsottaviin infrastruktuurihankkeisiin, sotilaalliseen liikkuvuuteen ja rajaturvallisuuteen.
Teiden kunto ja sotilaallinen liikkuvuus ovat myös esimerkiksi kriisitilanteessa ratkaisevia.
– Välineellistettyyn maahantuloon tulee myös EU-tasolla löytää yhteinen sävel ja ymmärrys. EU:n tulee tukea jäsenmaidensa oikeutta puolustaa rajojaan ja kansallista turvallisuuttaan, Makkonen tähdentää.
Muuttoliikkeen rajoittamista
EU:ssa saavutettiin joulukuussa 2023 sopu EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta.
Makkosen mukaan EU:n maahanmuuttosopimus ei kuitenkaan sisällä kaikkia tarvittavia elementtejä, joilla muuttoliikettä Eurooppaan saataisiin aidosti rajoitettua.
Tästä syystä Suomen hallitus aikoo edistää EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa Ruanda-mallin mukaisesti.
Makkonen pitää Suomen hallituksen linjaa EU:n maahanmuuttopolitiikkaan oikeana.
– Turvapaikkahakemuksia tulisi käsitellä EU:n ulkopuolella. Euroopan kantokyky ei riitä massasiirtolaisuuteen ja sen tuomiin haasteisiin. EU:n tulee suunnata politiikkaa ja varojaan ulkorajojen vahvistamiseen.
Muutos käyntiin äänestämällä
Makkonen toivoo, että ihmiset havahtuisivat siihen, miten paljon EU vaikuttaa Suomessa voimaan tulevaan sääntelyyn.
Perussuomalaiset ovat rohkeasti nostaneet EU:n ongelmia esiin, ja Makkosen mukaan tähän ollaan heräämässä myös muualla Euroopassa.
– EU:n epäkohdat on pystyttävä tunnistamaan sekä tunnustamaan. Nyt jos koskaan on erittäin tärkeää, että ihmiset lähtevät vaaliuurnille vaikuttamaan ja saamme rohkeita, osaavia perussuomalaisia meppejä EU:hun puolustamaan Suomen, suomalaisten ja koko Euroopan etua, Makkonen kannustaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Teija Makkonen: ”Suomi on ollut liian pitkään mielistelevä mallioppilas”

MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaa valtiontalouden tilanteen edellyttävän lähivuosina tiukkaa budjettikuria, jossa säästöjä tehdään monelle sektorille. Samaan aikaan hallituksen toteuttama työlinja pyrkii poistamaan työnteon kannustinongelmia. Purran mukaan julkisen velan kasvu on mahdollista taittaa vielä tällä hallituskaudella, mikäli hallitus saa istua ja pääsee tavoitteisiinsa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaa valtiontalouden tilanteen edellyttävän lähivuosina tiukkaa budjettikuria ja kovia päätöksiä. Hallitus onkin toteuttamassa jopa kuuden miljardin sopeutukset, joista suorien sopeutuksien osuus on neljä miljardia.
MTV:n Viiden jälkeen-ohjelmassa vieraillut Purra <a href="https://www.mtv.fi/sarja/viiden-jalkeen-1561/erikoishaastattelussa-valtiovarainministeri-riikka-purra-20707533">muistuttaa</a>, että valtiontalouden vahvistaminen ja velkaantumiskehityksen kääntäminen on vuosien projekti, mutta suunta on nyt oikea. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa ensi vuoden budjetiksi alijäämä on yhä 10,1 miljardia.
&#8211; Hallitusohjelmassa kuvataan kahden hallituskauden tarve tehdä tiukkaa budjettikuria. Mikäli hallitus pääsee tavoitteisiinsa tämän hallituskauden osalta ja saamme istua koko kauden, niin velan kasvu pystytään taittamaan. Mutta velkasuhteen kääntäminen laskuun edellyttää seuraavaa hallituskautta, joka kykenee tekemään vastaavia toimia, Purra kertoo.
Vanhaan ei ole paluuta
Purra korostaa, että vanhaan ei voida enää palata.
&#8211; Jos keskustelussa taloudesta kaikki ovat hämmästyneitä siitä, miten paljon alijäämää tulee olemaan seuraavinakin vuosina ja hallituskauden lopulla, niin ehkäpä tämän pulman pitäisi herättää ajattelemaan, että nyt on todellakin viimeinen aika tehdä toimia, jotta kykenemme lopulta kääntämään velkasuuntaa.
Valtiovarainministeri Purra muistuttaa, että valtion budjetista suuri osa on paitsi hyvinvointialueiden sotemenoja myös erilaisia tulonsiirtoja. Veronkiristyksiin ei kuitenkaan olla menossa.
&#8211; Tämä hallitus lähtee siitä, että me emme nosta omin päätöksin kokonaisveroastetta. Säästöjä tehdään monelle eri sektorille. On olemassa juustohöyläyssäästöjä ja kohdistettuja toimia. Niillä halutaan paitsi löytää säästöjä, ne ovat myös työllisyystoimia.
Purra toteaa, että kyse ei ole radikaaleista toimista, vaan pikemminkin siirtymästä yleispohjoismaiselle linjalle.
&#8211; Useimmat Suomen verrokkimaat ovat jo vuosia sitten tehneet samanlaisia uudistuksia. Esimerkiksi Ruotsin julkinen talous on täysin eri tasolla kuin suomessa. Ruotsissa lähestytään pian jo alle 30 prosentin velkasuhdetta, budjetit ovat ylijäämäisiä ja siellä pystytään alentamaan veroja.
Hallitus taklaa työnteon kannustinongelmia
Samaan aikaan hallituksen toteuttama työlinja pyrkii eri keinoilla poistamaan työnteon kannustinongelmia, eli tekemään jatkossa työn teosta entistä kannattavampaa.
Uudistukset eivät ole mieleen AY-liikkeelle, mikä on nähty ja kuultu AY-pomojen ulostuloissa aina kesästä saakka. Purra kuitenkin huomauttaa, että tilanteessa ei ole mitään uutta.
&#8211; AY-liike on käyttänyt hyvin aggressiivista kieltä jo ennen vaaleja. Ukaasit ovat olleet kovia. Mutta kuten totesin, uudistuksissa ei ole mitään radikaalia. Me pyrimme vain tekemään toimia siihen suuntaan, että tässä maassa työn tekeminen kannattaisi, meillä olisi yrityksiä, joilla olisi mahdollisuus palkata uutta työvoimaa ja että syntyisi uusia työpaikkoja. Tämä on nimenomaan työlinja, jota hallitus toteuttaa.
Autoilijan kustannukset eivät nouse
Valtiovarainministerinä kesällä aloittanut Purra kuvaa omaa tilannettaan vain toteamalla, että työtä on edessä todella paljon.
&#8211; Olisi mukavaa kyetä tarjoilemaan kansalle veronalennuksia, mutta nyt olen niin huolissani julkisen talouden tilasta, alijäämistä ja velkakehityksestä – toki myös suhdannetilanteesta, joka näyttää varsin heikolta. Siksi näkisin itse, että meidän on haettava kaikki mahdolliset keinot, että pysymme hallitusohjelman määrittämällä uralla, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että hallituksen päätöksin ei myöskään nosteta autoilijan kustannuksia, kuten polttoaineiden pumppuhintoja. Liikennepolttoaineiden verotus jopa alenee 160 miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta. Purra kuvaa tätä jopa historialliseksi.
&#8211; Samaan aikaan hallitus kaavailee myös esimerkiksi ajoneuvoveron alennusta. Polttoaineiden veroalella pyritään kompensoimaan jakeluvelvoitteen kiristymisestä johtuvaa kustannusten nousua
Liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite kiristyy hieman vuonna 2025, mutta selvästi aiempaa maltillisemmin. Suunniteltua maltillisempi jakeluvelvoitteen korottaminen ja seuraamusmaksujen madaltaminen vähentävät hintojen nousupainetta.

Valtiovarainministeri Purra: Hallitus toteuttaa työlinjaa – ”Että tässä maassa työn tekeminen kannattaisi ja että yrityksiin syntyisi uusia työpaikkoja”

Euromaat ovat lähettäneet budjettiesityksensä Euroopan komissiolle tarkastettavaksi. Talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/5579361f-5aac-4cd3-9e93-190fffdc0baf">Financial Timesin</a> mukaan euromaiden budjettialijäämä tulee olemaan yhteenlaskettuna 976 miljardia euroa.

Budjettivaje on 8,9 prosenttia koko alueen bruttokansantuotteesta. Budjettivaje lähes kymmenkertaistuu. Euroopan komissio ei aio koronapandemian vuoksi pitää kiinni talouskurisopimuksesta. Poikkeusolot kestävät tämän ja ensi vuoden.
Poikkeustilanne saattaa saada jatkoa, sillä pandemian toinen aalto voi sysätä euroalueen uudelleen taantumaan. Talouskurisopimuksen mukaan budjettialijäämät eivät saisi ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vajeet jatkuvat
Budjettialijäämät saavat jatkoa, vaikka talous toipuisikin ensi vuonna. Tuolloin yhteisvaluutta-alueen budjettialijäämä olisi noin 700 miljardia euroa.
Finanssikriisin jälkeen euromaiden budjettialijäämät kohosivat yli kuuteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Velkamäärien kasvu huolestutti sijoittajat sytyttäen euromaiden velkakriisin.
Tällä kertaa vastaavasta sijoittajien hermoilusta ei ole merkkejä, sillä Euroopan keskuspankki imuroi euromaiden velkakirjoja yhteiseen taseeseensa. EKP toimii siten enenevissä määrin euromaiden velkojana.
Suomen alijäämä jää alle keskiarvon
Euromääräisesti suurimmat vajeet ovat suurimmilla euromailla. Maan talouden kokoon nähden yli kymmenen prosentin vajeet ovat Espanjalla, Italialla, Belgialla ja Ranskalla.
Suomen budjettialijäämä on 17,3 miljardia euroa, mikä merkitsee hieman alle 8 prosentin vajetta. Vähiten alijäämää suhteessa talouden kokoonsa tekevät Kypros, Irlanti, Saksa ja Viro.

FT laski: Euromaiden budjettialijäämä lähes biljoona euroa

Ruotsi on kriisissä ja kaikki tekeminen pitää politiikassa nähdä tätä taustaa vasten. Tätä mieltä ovat Jimmie Åkesson ja Oscar Sjöstedt Dagens Nyheterin julkaisemassa mielipidekirjoituksessa. Ruotsidemokraattien varjobudjetti kasvattaisi jokaisen kansalaisen ostovoimaa ja loisi edellytykset uusille työpaikoille.

&#8211; Sosialidemokraatit panostavat mielellään moraaliposeeraukseen lisäämällä muovipussien, kodinkoneiden, jätteidenpolton, lentämisen ja autoilun verotusta. Mikään inhimillisen toiminnan alue ei ole turvassa uusien verotuskohteiden etsinnältä. Läiskitään veroa vaatteille ja kengille sekä kupilliselle kuumaa työmatkalla, kaikkea tätä suunnitellaan.
Näin julistavat ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ja talouspoliittinen asiantuntija Oscar Sjöstedt Dagens Nyheterissä. <a href="https://www.dn.se/debatt/i-sds-budgetforslag-far-alla-svenskar-10-000-kronor/">Mielipidekirjoituksessaan</a> he kertovat ruotsidemokraattien varjobudjetista, jolla koronapandemian aiheuttama talouskriisi selätetään.
Ostovoimaa, veronkevennyksiä ja turvallisuutta
Åkessonin ja Sjöstedtin mukaan tärkeintä on satsata kansalaisten ostovoiman kasvattamiseen, työpaikkojen luomiseen ja ylipäänsä talouskasvuun. Laajat ja tuntuvat verohelpotukset erityisesti työnantajille auttaisivat pitämään kiinni nykyisestä työvoimasta ja helpottaisivat rekrytoimaan uutta väkeä.
Panostukset oikeuslaitokseen lisäisivät kansalaisten turvallisuutta ja yleishyödyllisten tie- ja ratainvestointien aikaistaminen auttaisivat talousvaikeuksissa painivia kuntia.
&#8221;Koronatonni jokaiselle&#8221;
Välittömänä toimena yksityisen kulutuksen lisäämiseen ruotsidemokraatit antaisivat jokaiselle Ruotsin kansalaiselle 10 000 kruunua (950 €) puhtaana käteen. Alle viisivuotiaalle summa olisi 5 000 kruunua.
&#8211; Raha kuuluu kaikille, nuorille ja vanhoille, terveille ja sairaille, töitä paiskiville ja työttömille. Tuki ei saa vaikuttaa muihin tuloihin, tämä vähentää väärinkäytösten mahdollisuuksia ja hallinnon kustannuksia. Kaikki ovat kärsineet pandemiasta ja Ruotsi on vastuussa jokaisesta kansalaisestaan.
Talouden alasajo pysäytetään
Koronatonni tulisi maksamaan valtiolle 91,7 miljardia kruunua (8,7 miljardia euroa) vuonna 2021. Kulutusverot toisivat summasta takaisin valtiolle miljardi kruunua. Valtio velkaantuisi enemmän kuin voimassaolevalla demarihallituksen budjetilla. Tavoitteena on kuitenkin estää talouden laskeva kierre toimimalla mahdollisimman nopeasti ja siksi lisävelkaantuminen on hyväksyttävä.
Veronkevennysten sekä koronatonnin yhteisvaikutus lopettaisi Åkessonin ja Sjöstedtin mukaan talouden alasajon ja antaisi eväät uuteen nousuun. Koronatonnin vaikutus yksinään olisi ensi vuonna suurempi kuin veronkevennysten ja sen etuna valtiontalouden kannalta olisi määräaikaisuus, velkaelvytys on lopetettava niin pian kuin mahdollista.
Paluu budjettikuriin
Ruotsidemokraatit leikkaisivat varjobudjetissaan hallituksen monivuotisia hankkeita ja valtion tulo- ja menoarvio olisi siten tasapainossa ja lisävelanotto päättynyt vuonna 2023. Sen jälkeen valtion velkaa maksetaan pois pontevammin kuin istuvan hallituksen suunnitelmissa.
Ruotsidemokraatit haluavat leikata myös epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan kuluja.
&#8211; Myrskyn silmässä on hyvä muistaa, että aikanaan elämä palaa taas normaaliksi. Emme saa kuitenkaan antaa tämän kriisin mennä hukkaan. Meidän on vahvistettava valtiota, turvallisuutta ja kansaa. Me haluamme investoida Ruotsiin.
&nbsp;

Ruotsidemokraatit panostaisivat kansalaisten ostovoimaan ja uusiin työpaikkoihin: ”Koronatonni jokaiselle ruotsalaiselle”

Italian viime viikolla tehtailtu ensi vuoden budjettiesitys tekisi paluun kohti reippaita alijäämiä. Brysselissä toistettiin mantraa, että budjetin tulisi olla kurinalaisempi. Markkinoilla Italian joukkovelkakirjojen ja maan osakkeiden hinnoittelu on muodostunut vaikeaksi. Italian hallitus viestittää kosolti ristiriitaisia signaaleja.

Maan varapääministeri Luigi Di Maio juhli budjettiesitystä, missä Italian budjettialijäämä kiipeäisi 2,4 prosenttiin. Aiempi hallitus oli lupautunut kutistamaan budjettivajeen 0,8 prosenttiin.
<h4>Markkinoilla kurssit kohti etelää</h4>
Markkinoilla tieto otettiin hermostuneesti vastaan. Osakkeista eritoten pankkiosakkeet laskivat ja Italian joukkovelkakirjojen korot kääntyivät rajuun nousuun jälkimarkkinoilla. Korkojen nousu merkitsee velkakirjojen hinnan laskemista.
EU-maiden valtiovarainministerit <a href="https://www.ft.com/content/30b28f2c-c57f-11e8-bc21-54264d1c4647">muistuttivat</a> Italiaa budjettisäännöistä vuolaasti.
Brysselissä varottiin tyrmäämästä Italian budjettiesitystä liian kovaa. Euroopan komissio tietää, että raju yhteenotto lisäisi vain kitkaa Italian EU-kriittisen hallituksen kanssa.
Sen lisäksi EU-vastaisempi Liitto on porhaltanut kärkeen mielipidemittauksissa, joten provokaationa koettu ohjastaminen voisi tietää uusia vaaleja – ja suurempaa päänsärkyä komissiossa.
Maan budjettivaliokunnan puheenjohtaja, Liiton kansanedustaja Claudio Borghi säikäytti markkinat toteamalla, että monet Italian talousongelmat <a href="https://www.reuters.com/article/italy-politics-euro-borghi/own-currency-would-solve-most-of-italys-problems-league-lawmaker-idUSR1N1VZ00K">korjautuisivat omalla valuutalla</a>. Borghi myöhemmin lisäsi, ettei hallitus ole kuitenkaan aikeissa erota sen enempää EU:sta kuin yhteisvaluutastakaan. Hän muistutti, että hän on ollut eurosta samaa mieltä jo vuosia, eikä sen pitänyt tulla enää yllätyksenä.
<h4>Käänne budjettikurissa</h4>
Di Maio totesi alkuviikosta, ettei hallitus aio antaa millimetriäkään budjettiesityksestään periksi markkinareaktioista huolimatta. Myös toinen varapääministeri Matteo Salvini on esiintynyt uhmakkaasti. Valtiovarainministeri Giovanni Tria on pyrkinyt sen sijaan esiintymään sovittelevasti. Hänen mukaansa budjetti tähtää ripeämpään kasvuun, ja sitä kautta parempaan velanhoitokykyyn.
Keskiviikkona hallitus <a href="https://uk.reuters.com/article/us-italy-budget/italy-says-to-cut-deficit-from-2020-after-market-sell-off-idUKKCN1MD0EV">kertoi</a>, että ensi vuoden budjettialijäämä ei ole tarkoitettu pysyväksi koko vaalikaudella. Maan hallitus kertoi kutistavansa alijäämää asteittain tulevina vuosina. Tämä rauhoitti markkinat.
Voi olla, että tulevien vuosien budjettihahmotelmat ovat vain syötti, johon riidanhaluton EU tarttuisi jäsenmaidensa ohella ja katsoisi Italian ensi vuoden budjettirepeämää läpi sormiensa. Voi myös olla, että Italian hallitus haluaa aidosti palauttaa budjettikuria, ja että talouskasvuun yltäminen parantaisi velanhoitokykyä.
Markkinoiden rajuista liikkeistä ylös ja alas kertoo varmuudella vain sen, että Italian politiikkaa seurataan tarkoin finanssimaailman keskuksissa.

Italian hallitukselta kirjavat viestit maan budjetista – budjettivaliokunnan puheenjohtaja säikytti markkinoita väläyttämällä omaa valuuttaa

Espanjan seuraavalla hallituksella on edessään suuri työ saada maan budjettivaje kuriin. Euroopan komission <a href="http://ec.europa.eu/economy_finance/eu/forecasts/2016_winter/es.html" target="_blank">talousennusteen</a> mukaan Espanjan tämän vuoden vaje on 3,6 prosenttia. Lisäksi maan viime vuoden budjettivaje oli peräti 4,8 prosenttia. Molemmat vajeet ovat komission mukaan liian suuria.
Espanja tuskin saa Ranskan tapaan lykkäyksiä budjettivajeensa kanssa. Espanjan tulisi saada vaje alle kolmeen prosenttiin tänä vuonna. Euromaiden valtiovarainministereistä kootun euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem <a href="https://next.ft.com/content/4177b20c-8314-11e5-8e80-1574112844fd" target="_blank">on linjannut</a>, että jokaisen maan tulisi noudattaa komission mukaista talousohjelmaa.
Espanjalla ei ole vielä hallitusta
Budjettivajehaastetta kasvattaa Espanjan vaikeus muodostaa hallitusta. Maassa pidettiin joulukuun 20. päivänä parlamenttivaalit, mutta maassa ei ole vielä hallitusta. Espanjassa on perinteisesti ollut kaksi niin suurta puoluetta, että jompikumpi puolue on saanut yksin ehdottoman enemmistön.
Joulukuun vaaleissa perinteinen kaksipuoluejärjestelmä kuitenkin mureni, kun kaksi uutta blokkia saivat merkittävän ääniosuuden.
Hallitusta yritetään muodostaa nyt sosialistien voimin, koska suurimmaksi puolueeksi jäänyt porvaripuolue PP ei onnistunut muodostamaan maahan hallitusta. Sosialistit ovat neuvottelemassa uuden vyönkiristystä vastustavan Podemoksen kanssa.
Budjettivajeen kurominen komission vaatimalle tasolle voi kuitenkin osoittautua liian haastavaksi tehtäväksi vasemmistokoalition kanssa. Viime vuonna maata hallinnut PP sai toimia yksin, mutta vaje jäi silti liian suureksi.
Katalonian itsenäistymisliike lisää haasteita
Espanjan yhtenäisyys on koetuksella, koska Katalonian paikallishallinto on ajamassa maakuntaa irti Espanjasta. Katalonian osuus Espanjan taloudelle on merkittävä.
Mikäli maahan saadaan hallitus sosialistien voimin, he joutunevat lisäksi turvautumaan <a href="http://www.theguardian.com/world/2016/feb/02/spains-king-picks-socialist-chief-to-try-to-form-government" target="_blank">Katalonian puolueisiin</a>, jotka ajavat maakunnan itsenäisyyttä. Podemos on linjannut, että Katalonian tulisi saada järjestää aito kansanäänestys itsenäisyydestä Skotlannin tapaan.
Muut hallitusvaihtoehdot ovat tällä haavaa mahdottomia, jos jokin tai useampi puolue ei anna periksi. Esimerkiksi Podemos on kieltäytynyt yhteishallituksesta uuden Ciudadanoksen kanssa. Sosialistit puolestaan ovat tyrmänneet yhteistyön PP:n kanssa.

Espanjan budjettivaje liian suuri

Ranskan valtiovarainministeri Michel Sapin torjuu Euroopan komission ja joidenkin euromaiden kritiikin Ranskan lipsumisesta budjettikurista. Maalle on myönnetty jo kahteen eri otteeseen lisäaikaa saada budjettivaje kolmeen prosenttiin.
Sapin heitti pallon takaisin Berliiniin, jossa Ranskan huoletonta suhtautumista budjettivajeisiin on katsottu nyrpeimmin. Sapin tivasi ylijäämämailta sitä, mitä ne ovat tehneet avustaakseen talouskasvun käynnistämisessä.
Ranskan budjettivaje kasvaisi uusimpien arvioiden mukaan tänä vuonna 4,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vielä ensi vuonnakin vaje rehottaisi 4,3 prosentissa. Sapinin mukaan uusimmat arviot ovat &#8221;erittäin realistisia&#8221;.
Ranskalaismeppi Sylvie Goulard <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/2de40808-493b-11e4-9d7e-00144feab7de.html">kertoo</a> Financial Timesille, että Ranskan hallitus on menettänyt luotettavuutensa Brysselissä. Toisaalta maa lupaa pitäytyä kahdesti höllennetyssä budjettikurisopimuksessa, mutta samaan aikaan kerrotaan, ettei asetettuja tavoitteita saavuteta.

budjettikuri

Eurovaaliehdokas Teija Makkonen: ”Suomi on ollut liian pitkään mielistelevä mallioppilas”

Valtiovarainministeri Purra: Hallitus toteuttaa työlinjaa – ”Että tässä maassa työn tekeminen kannattaisi ja että yrityksiin syntyisi uusia työpaikkoja”

FT laski: Euromaiden budjettialijäämä lähes biljoona euroa

Ruotsidemokraatit panostaisivat kansalaisten ostovoimaan ja uusiin työpaikkoihin: ”Koronatonni jokaiselle ruotsalaiselle”

Italian hallitukselta kirjavat viestit maan budjetista – budjettivaliokunnan puheenjohtaja säikytti markkinoita väläyttämällä omaa valuuttaa

Espanjan budjettivaje liian suuri

Ranska uhmakkaana: budjettivaje tavoitteeseen vasta 2017

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025