Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Budjettineuvottelut

Suomi sanoo ei EU:n yhteisvelalle – Antikainen: Historiallinen hetki

PS-Nuoriso: Pelastustoimi ei saa jäädä sotepalvelujen jalkoihin

Hallitus käynnistää talouden ryhtiliikkeen ja aloittaa ensi vuonna sopeutustoimet monella sektorilla. Rakenteellisilla uudistuksilla pyritään työn kannustavuuden lisäämiseen. Lisäksi hallitus tavoittelee kasvun vahvistamista uusilla investoinneilla. Valtiovarainministeri Riikka Purra kuitenkin muistuttaa, että valtiontalouden tilannetta ei voida pelastaa yhdellä hallituskaudella ja alijäämät jatkuvat suurina vielä seuraavina vuosina.

Valtiovarainministeriö on käynnistänyt sisäiset budjettineuvottelunsa haastavassa tilanteessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että talouskasvu on ollut kituliasta, vienti yskii ja vaihtotase on miinuksella.
Hallitusohjelman tavoitteena on julkisen talouden ryhtiliike, eli hallitus pyrkii vahvistamaan taloutta eri toimenpiteillä ja hidastamaan velkaantumiskehitystä.
Purra kuitenkin korostaa, että vaikka hallitusohjelma ja yksittäiset budjetit puuttuvat tilanteeseen voimakkaasti, tilannetta ei voida pelastaa yhdellä hallituskaudella ja alijäämät jatkuvat suurina vielä tulevina vuosina.
&#8211; Velkaantuminen on vielä vuoden 2027 tasossa hyvin korkealla. Nyt vaaditaankin määrätietoisia toimia jokaisessa budjetissa ja toivottavasti myös seuraavalla hallituskaudella. Nyt on kuitenkin viimeinen hetki alkaa toimia, Purra sanoo.
Säästöjä etupainotteisesti
Suorien sopeutuksien osuus hallituskaudella on neljä miljardia, mitä kohti ollaan vähitellen menossa. Purran mukaan hallitus haluaa tehdä säästöjä etupainotteisesti, mikä tarkoittaa sitä, että myös vaikeita asioita pyritään edistämään nopeasti.
&#8211; On parempi lähteä liikkeelle nopeasti, sillä vaalikauden loppuun myös aina kasautuu hallituksen esityksiä, jolloin niiden läpivieminen olisi haastavaa.
Heikoimmassa asemassa olevien tilanne huomioidaan siten, että vaikeista säästötoimista tehdään kattavasti vaikutusarvioita.
&#8211; Hallitus pyrkii välttämään kohtuuttomia tilanteita. Toki erilaiset toimet kompensoivat toisiaan. Esimerkiksi työtulovähennys on kohdistettu pieni- ja keskituloisille, mikä vaikuttaa käteen jäävään rahaan, Purra sanoo.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseksi ansiotuloveron kevennystä painotetaan pieni- ja keskituloisiin korottamalla työtulovähennystä ja ottamalla käyttöön lapsikohtainen korotettu työtulovähennys.
Vahvemmalla työllisyydellä kasvua talouteen
Ensi vuonna sopeutustoimia tulee monelle sektorille. Esimerkiksi hallintoa tehostetaan ja rakenteellisilla uudistuksilla pyritään työn kannustavuuden lisäämiseen.
&#8211; Toimilla tavoitellaan työllisyyden paranemista ja siltä suunnalta kasvua julkiseen talouteen.
Sopeutuksien ohella hallitus kuitenkin tavoittelee talouskasvun vahvistamista myös uusilla investoinneilla. Hallitus tulee <a href="https://stage.sudev.fi/painopiste-siirtyy-epaolennaisuuksista-valtion-perustehtaviin-vaylaverkkoon-ja-rautateille-tulossa-miljardien-investointi/">toteuttamaan</a> esimerkiksi mittavan kolmen miljardin euron infrastruktuuripaketin, joka sisältää niin rautatieverkon kehittämistä eri puolilla maata kuin muitakin työtä, yrittämistä ja teollisuutta tukevia infrahankkeita.
&#8211; Investointipaketilla haetaan myös elinvoimaa, työllisyyttä ja vientiteollisuuden toimintamahdollisuuksien vahvistamista koko Suomessa, Purra sanoo.
Verotus uudistuu
Myös verotusta uudistetaan. Purra viittaa hallitusohjelmaan, jonka veroliitteessä on mainittu verojenkiristykset.
&#8211; ALV:n kymppikanta siirtyy 14 prosenttiin vuonna 2025. Tupakkavero kiristyy ja nikotiinipussit laitetaan verolle, kiinteistöverotusta uudistetaan ja useita muitakin pienempiä veromuutoksia on tulossa.
Suomen talous luisui lievään taantumaan jo viime syksynä. Purra korostaa, että vaikka epävarmuutta onkin ilmassa, hallitus pyrkii taklaamaan taantumaa monipuolisesti eri toimilla.
&#8211; Rakenteellisilla toimilla pyritään lisäämään sitä, että ihmiset käyvät töissä. Toisaalta investoinneilla pyritään lisäämään elinvoimaa sekä sitä, että teollisuudessa on mahdollisuuksia. Seuraamme lukuja tarkasti. Toivottavasti jo ensi vuonna talouskasvussa päästään hieman positiivisempiin lukuihin.
&nbsp;

Hallitus taklaa taantumaa: Työn kannustavuus paranee, investoinneista elinvoimaa, säästöjä ja tehokkaampaa hallintoa  – Purra: ”Viimeinen hetki alkaa toimia”

Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että julkisen talouden ja valtiontalouden tasapainotus olisi pitänyt aloittaa jo aikaa sitten. &#8211; Mutta ainakin se aloitetaan nyt. Säästöjä tehdään heti. Vastuullinen taloudenhoito on ollut liian kauan kadoksissa, ja niinpä meillä on entistä työläämpi tehtävä. Emme aio jatkaa edellisten hallitusten vastuuttomalla talouslinjalla ylivelkaantumalla tulevien sukupolvien kustannuksella.

Ylihuomenna alkavat valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut, ja ensi maanantaina julkaistaan ministeriön ehdotus talousarvioksi ja kehyspäätökseksi. Varsinainen hallituksen budjettiriihi on syyskuun loppupuolella.
<iframe loading="lazy" title="Eduskuntaryhmän kesäkokous 2023 - Riikka Purra ja Jani Mäkelä" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/gdO6BR7G4X4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että taloudellisen tilanteen lähtökohdat neuvotteluille ovat vaativat.
&#8211; Julkisen talouden suuntaa on muutettava. Suomi ja muut maat kärsivät yhä korkeasta inflaatiosta, ja talouskasvu on kituliasta. Vaihtotase on miinuksella, vienti yskii. Rakentamisessa on kysynnän laskua, teollisuuden tilauskirjat tyhjenevät. Valtionvelan korkokulut ovat monta miljardia vuodessa. Ei ollutkaan ilmaista rahaa, kuten viime kaudella hallituspuolueiden taloustieteellä väitettiin.
Julkisen talouden ja valtiontalouden tasapainotus olisi Purran mukaan pitänyt aloittaa jo aikaa sitten, mutta ainakin se aloitetaan nyt.
&#8211; Säästöjä tehdään heti. Vastuullinen taloudenhoito on ollut liian kauan kadoksissa, ja niinpä meillä on entistä työläämpi tehtävä. Emme aio jatkaa edellisten hallitusten vastuuttomalla talouslinjalla ylivelkaantumalla tulevien sukupolvien kustannuksella, Purra sanoo. Hän puhui tänään Kokkolassa perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.
Pieni- ja keskituloisten asemasta huolehtiminen tärkeää
Purran mukaan hallitus tekee talouden ryhtiliikkeen. Säästöjen rinnalle tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja myös fiksumpaa talouskasvua tuottavaa veropolitiikkaa.
&#8211; Erityisen tärkeää on, että pieni- ja keskituloisten palkansaajien asemasta huolehditaan ja että arjen elinkustannukset pysyvät kohtuullisina. Suomalaisen veronmaksajan etu on vastuullinen talouspolitiikka. Jokaisen suomalaisen etu on kestävä julkinen talous.
Vasemmisto-oppositiolle valtiontalouden tasapainotus ei näytä maistuvan, ja pitkin kesää puheet ovat olleet sen mukaisia.
&#8211; Opposition sosiaalidemokraatit aloittivat toimenpiteiden vastustamisen siirtymällä sotaretoriikkaan. Hallitus kuulemma julistaa sodan ja asettaa ihmisiä riviin – siis ilmeisesti kuin teloitettavaksi. Puheenparrella tavoitellaan sisällissodan ja kansakuntamme historian voimakkaimman kahtiajaon muistoa ja tunnelmaa.
&#8211; Myös ay-liike kertoi viime viikolla aloittaneensa järjestöllisen toimintavalmiutensa nostamisen. Samat henkilöt, jotka väittävät olevansa huolissaan polarisaatiosta ja vastakkainasettelusta, lisäävät sitä aina kun mahdollista. Miksi ne eivät itse ole huolehtineet julkisen talouden kestävyydestä ja uudistusten tekemisestä ajallaan? Purra kysyy.
Vasemmisto kurittaisi työssäkäyviä lisäverotuksella
Vasemmiston omat, konkreettiset toimenpide-ehdotukset julkisen talouden vahvistamiseksi ovat pitkälti loistaneet poissaolollaan.
Purra huomauttaa, että ennen vaaleja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin ei kyennyt esittämään yhtä ainutta oikeaa keinoa, jolla valtiontaloutta saataisiin korjattua.
&#8211; Välillä hän toki väitti SDP:n olevan huolissaan talouden tilanteesta, mutta tästä ei seurannut mitään. Aina enemmän hän oli huolissaan perussuomalaisista ja kokoomuksesta. Ainoat konkreettiset säästötoimenpiteet, joita SDP kykeni sanoittamaan, olivat tilakustannukset ja matkakulut. Tuon velkarallin jälkeen.
&#8211; Toki SDP myös ehdotti työssäkäyvän ihmisen kurittamista lisäveroin – siis tilanteessa, jossa veroaste huitelee korkeuksissa ja arjen kustannukset leikkaavat suuren osan. Tilakustannukset, matkakulut ja lisää veroja. Siinä entisen valtionhoitajapuolueen lääke yli varojensa eläneen, kroonisista alijäämistä kärsivän Suomen pelastamiseksi, Purra sivaltaa.
Hän osoittaa konkreettisen eron hallituksen ja vasemmisto-opposition välillä:
&#8211; Me tavoittelemme työtä ja työpaikkoja, vasemmisto-oppositio tavoittelee tuensaajia ja verorahoitteisia oikeuksia.
&nbsp;

Purra: Hallitus tavoittelee työtä ja työpaikkoja – vasemmisto-oppositio tavoittelee tuensaajia ja verorahoitteisia oikeuksia

Ruotsin työmarkkinapolitiikassa on tapahtumassa historiallinen murros, kun Ammattiliittojen Keskusjärjestö LO on päättänyt aloittaa yhteistyön ruotsidemokraattien kanssa. Perinteisesti vasemmistolaisen ay-liikkeen takinkääntö ei lähde sydämen hyvyydestä vaan siitä, että ruotsidemokraateilla on nyt tukeva ote vallan kahvasta.

Ruotsin Ammattiliittojen Keskusjärjestö LO kääntää historiallisesti kelkkansa ja aloittaa yhteistyön ruotsidemokraattien kanssa. LO:n puheenjohtaja Susanna Gideonsson ei ilmoittanut takinkäännöstä riemurinnoin, vaan <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/lo-svanger-i-fragan-om-att-samtala-med-sd">totesi</a> keskusjärjestön velvollisuuden olevan keskustella kaikkien valtaapitävien kanssa.
Syyskuun valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraateista tuli maan toiseksi suurin puolue. SVT:n ovensuukyselyn mukaan jopa 27,5 prosenttia ammattiliittojen jäsenistä äänesti nimenomaan ruotsidemokraatteja. Ruotsidemokraatit on siten myös ay-liikkeen piirissä toiseksi suosituin puolue heti sosialidemokraattien jälkeen.
”Ajamme jäsentemme etua”
Ensimmäisenä Canossan matkan tekee Rakennusliiton puheenjohtaja Johan Lindholm, joka istuu myös sosialidemokraattien puoluehallituksessa. Hän kertoi luovansa suhteet ruotsidemokraatteihin ja tapaavansa puolueen valtiopäiväedustajia.
&#8211; He ovat nyt mukana johtamassa tätä maata. Menen tapaamiseen valtiopäiville ajamaan jäsentemme etua, Lindholm <a href="https://www.expressen.se/nyheter/val-2022/lo-toppen-vi-kommer--etablera-kontakt-med-sd/">kommentoi</a> Expressenille.
&#8211; Ruotsidemokraatit käyvät hallitus- sekä budjettineuvotteluja ja jäsenillemme tärkeiden kysymysten on tuolloin oltava pöydällä ja mukana keskusteluissa. En mene sinne lehtereille istuskelemaan.
Politiikka on mahdollisen taitoa
Ammattiliitot ovat ottaneet lusikan kauniiseen käteen siksikin, että ruotsidemokraatit ovat saaneet johtoonsa valtiopäivillä useita valiokuntia, muun muassa työelämä- ja lakivaliokunnat. Politiikka on mahdollisen taitoa.
Ruotsidemokraatit sai ensimmäiset edustajansa valtiopäiville 12 vuotta sitten. LO valitsi alusta alkaen linjan, jonka mukaan puolueeseen ei oteta minkäänlaista kontaktia.
LO on tehnyt voitavansa sulkeakseen ruotsidemokraatit kokonaan pois ay-liikkeestä. Ruotsidemokraateiksi tunnustautuneet henkilöt ovat saaneet lähteä luottamustoimistaan ja joissakin tapauksissa heitä on jopa potkittu pois liitoista.

Vallan linnakkeet kaatuvat Ruotsissa: Ammattiyhdistysliike yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vaatii pääministeri Marinin (sd.) hallitusta kasvattamaan poliisien määrää tulevien budjettineuvotteluiden kautta. Tavio huomauttaa, että Suomessa poliisien määrä on pienentynyt nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin.

Eurostat julkaisi kaksi vuotta sitten katsauksen, jonka mukaan Suomessa oli asukaslukuun suhteutettuna vähemmän poliiseja kuin missään muussa EU:n jäsenmaassa. Edes poliisien määrän kaksinkertaistaminen ei olisi nostanut Suomea EU:n keskitasolle. Tilanne ei ole parantunut tilaston julkaisemisen jälkeen.
Vielä 2010-luvun alussa poliiseja oli Suomessa noin 7 900. Tällä hetkellä määrä on alle 7 400. Ville Tavion mielestä suunta pitää kääntää määrän kasvattamiseen, sillä Ruotsissa jo yleistyneet jengimuotoiset väkivaltarikokset tulevat lisäämään poliisien työkuormaa Suomessakin. Tavio muistuttaa Suomen Poliisijärjestöjen Liiton arvioineen, että Suomi on tässä asiassa Ruotsin tiellä.
Yleinen turvallisuustilanne heikentyy Suomessa
Tavio on huolissaan siitä, että poliisien määrän tahallinen pienentäminen ja jatkuva resurssipula johtavat vastaisuudessa kierteeseen, jossa poliiseiksi pyrkii yhä harvempi ja samalla työmäärä yhtä poliisia kohden käy ylivoimaiseksi.
– Kenttäpoliiseista 60 prosenttia katsoo liittokyselyn mukaan, että ei ehdi hoitamaan työtä riittävällä tarkkuudella. Kiire rasittaa myös tutkinnassa työskenteleviä. Tilanne vaatii merkittävää korotusta poliisin määrärahoihin, Tavio linjaa.
– Yleinen turvallisuustilanne heikentyy Suomessa, kun enimmäkseen ulkomaalaistaustaiset jengit tekevät ryöstöjä ja katuväkivaltaa. Muutoksen kourissa poliisien nykyinen määrä ei ole riittävä, Tavio sanoo.
&nbsp;

Tavio: Poliisin resurssit turvattava budjettineuvotteluissa

Eduskuntaryhmän johtaja Leena Meri (ps.) moittii hallituksen veronalennuslupauksia, jotka on niputettu yhteen &#8221;haittaverojen&#8221; kanssa. Lopputulos nostaisi Meren mukaan autoilun, energian ja asumisen hintaa eli tosiasiassa korottaisi keski- ja pienituloisten verotusta. 

&#8211; Hallitus on valtiovarainministeri Petteri Orpon suulla ilmoittanut alentavansa tuloverotusta Kiky-sopimuksen mukaisesti, mutta samalla kiristävänsä ”haittaveroja” eli suomeksi sanottuna mm. autoilun ja energian ja sitä kautta asumisen verotusta. Nämä verot ovat tasaveroja ja iskevät kovimmin keski- ja pienituloisiin. Veronalennuslupaukset ovat siis pelkkä bluffi.
Perussuomalaiset vastustavat näitä korotuksia ja ovat jo aiemmin vaatineet polttoaineveron ja sähköveron alentamista.
Perussuomalaiset tulevat pitämään suomalaisten etua esillä ja etusijalla, kun valtion budjettia taas laaditaan. Suomalaisille on muun muassa tärkeää, että asumista halpuutetaan. Jotta suomalaisilla on jatkossakin varaa asua, tarvitaan muun muassa kohtuuhintaista energiaa, asumista sekä mahdollisuutta kulkea autolla.
&#8211; Samoin pienituloisille olisi merkittävää, että lääkkeiden 50 euron omavastuu poistetaan. Nämä ovat vain pari esimerkkiä viime syksyn vaihtoehtobudjetistamme.
&#8211; Saamme budjettiin tuloja esimerkiksi laittamalla suursäätiöt ja –yhdistykset verolle oikeudenmukaisen veropohjan laajentamiseksi. Samoin kehitysyhteistyömallimme säästää suoraa valtion tukea, mutta antaa veronmaksajille vaikutusmahdollisuuden valita avun kohde, Meri jatkaa.
<h4>Hallitus petaa uuden pakolaisaallon vastaanottamista</h4>
Nyt on myös paljastunut, miksi hallitus edelleen nousukauden aikana ottaa uutta velkaa 1,5 miljardia euroa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan EU:ssa on ”salainen” sopimus siitä, että Suomi varautuu 100.000 uuden turvapaikanhakijan vastaanottamiseen.
&#8211; Käsittämätöntä varautumista. Eikö tällainen invaasio pitäisi estää eikä ruveta varautumaan 100.000 ihmisen vastaanottamiseen? Mediassa toistellaan hallituksen kantoja. Muun muassa Aamulehden <a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/suomi-pyrkii-varautumaan-jopa-100-000-turvapaikanhakijan-aaltoon-migrin-pitaisi-neuvotella-maakuntien-kanssa-mutta-ennen-sote-lakeja-ei-ole-neuvottelukumppania-201117887/">6.8 julkaiseman jutun</a> perusteella pidetään jopa valitettavana, että varautuminen ei ole onnistunut. Kun pyytää varoja pieniin asioihin, niin vastaus hallitukselta on, että jakovaraa ei ole. Toiset menot ovat kuitenkin sellaisia, että rahaa vaan on. Vuoden 2015 vyöry maksoi pelkkinä vastaanottokeskusten menoina yli 500 miljoonaa euroa, Meri toteaa.
&#8211; On selvää, että jos otamme Suomeen satatuhatta uutta turvapaikanhakijaa, seuraa siitä se, että keskituloisten verotusta kiristetään ja sosiaalitukia pienituloisilta karsitaan. Toinen vaihtoehto tietysti on velan roima kasvattaminen. En usko, että suomalaiset haluavat kumpaakaan vaihtoehtoa, Meri sanoo lopuksi.

Leena Meri: Hallituksen veronalennuslupaukset ovat pelkkää bluffia – kokoomus ja keskusta korottaisivat autoilun, energian ja asumisen hintaa

Budjettineuvottelut

Suomi sanoo ei EU:n yhteisvelalle – Antikainen: Historiallinen hetki

PS-Nuoriso: Pelastustoimi ei saa jäädä sotepalvelujen jalkoihin

Hallitus taklaa taantumaa: Työn kannustavuus paranee, investoinneista elinvoimaa, säästöjä ja tehokkaampaa hallintoa – Purra: ”Viimeinen hetki alkaa toimia”

Purra: Hallitus tavoittelee työtä ja työpaikkoja – vasemmisto-oppositio tavoittelee tuensaajia ja verorahoitteisia oikeuksia

Vallan linnakkeet kaatuvat Ruotsissa: Ammattiyhdistysliike yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa

Tavio: Poliisin resurssit turvattava budjettineuvotteluissa

Leena Meri: Hallituksen veronalennuslupaukset ovat pelkkää bluffia – kokoomus ja keskusta korottaisivat autoilun, energian ja asumisen hintaa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025