Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

budjettivalta

Purra: Ruma totuus EU:n elpymispaketista – ”Espanja kylpee rahassa, Suomelle surkea diili”

Eduskunta käsittelee parhaillaan EU:n talouspolitiikan koordinaatiota, jossa perussuomalaisten mukaan ollaan siirtämässä budjettivaltaa EU:lle. Perussuomalaiset esittävät, että EU-komission ehdotuksessa tulisi ottaa huomioon markkinakuri, joka edellyttäisi valtioiden velkakirjojen riskittömyyden lopettamista ja juniorivelkakirjojen liikkeellelaskua.

&#8211; EU-komission ehdotuksessa on merkittäviä puutteita, jotka uhkaavat vesittää koko uudistuksen tehokkuuden. Perussuomalaiset vastustavat unionin sekaantumista kansalliseen budjettipolitiikkaan, mutta vaadimme parempaa velkakuria ja toimenpiteitä nettosaajilta ja nettotakausten kohteilta, kansanedustaja Ville Vähämäki toteaa.
&#8211; Markkinakuri on reaaliaikaista signaalia tuottava ja markkinaehtoinen mekanismi, joka voi varmistaa talouspoliittisen itsenäisyyden ja vähentää yhteisvastuita ja tulonsiirtoja. Ehdotamme no-bailout-velan liikkeellelaskua ja vaihtotaseen seurantaa, muistuttaa kansanedustaja Sami Savio.
Talouspoliittista päätösvaltaa siirretään taas EU-komissiolle
EU-komissio määrittelee suunnitelmassaan jäsenmaan menojen maksimimäärän. Lisäksi EU-komissio pystyy käyttämään harkintaa siitä, millaisia toimenpiteitä lasketaan rakenteellisiksi uudistuksiksi tai investoinneiksi ja kuinka paljon niillä voisi saada helpotusta menojen perusuraan.
&#8211; Tämä tarkoittaisi merkittävää talouspoliittisen päätösvallan siirtämistä jäsenvaltioiden hallituksilta EU-komissiolle. Komission ehdotuksessa tai Suomen kannassa ehdotukseen ei käy selväksi, millä edellytyksillä ja kenen päätösvallalla EU-komission ulkopuolisia riippumattomia arvioijia otettaisiin mukaan maakohtaisia suunnitelmia arvioitaessa ja hyväksyttäessä, kansanedustaja Vilhelm Junnila huomauttaa.
Syviin ongelmiin ei auta kuin markkinaehtoisuus
Mikäli halutaan samanaikaisesti säilyttää talouspoliittinen itsenäisyys ja välttää tai edes vähentää yhteisvastuita ja tulonsiirtoja, tulee perussuomalaisten mukaan vastuuta talouspolitiikasta siirtää nykyistä enemmän jäsenmaille itselleen.
&#8211; Tätä vastuuta ei voi olla olemassa ilman markkinakurin paluuta, kansanedustaja Jari Koskela tiivistää.
&nbsp;

Perussuomalaiset: EU kaappaamassa lisää valtaa talouspolitiikassa

Keskiviikkona käytiin eduskunnassa keskustelu opposition esittämästä <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ff23186a-eac9-4d02-ab65-b25dd27bc5d9">välikysymyksestä</a> koskien hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyöntejä ennallistamisasetuksessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ilmaisi <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_120+2022+5+94+94.aspx">puheessaan</a> kannatuksensa välikysymykselle ja Suomen elävän metsästä. &#8211; Ankea on katajaisen kansan kohtalo tällä keskustapuolueen ministerien siunaamalla menolla, Mäenpää arvioi.

Euroopan komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta 22.6.2022. Komission ehdottama asetus asettaisi jäsenvaltioille sitovat ja kunnianhimoiset tavoitteet luonnon ennallistamiseksi.
Ekosysteemien ja elinympäristöjen ennallistamisella pyritään edistämään luonnon monimuotoisuuden elpymistä muun muassa palauttamalla hyvin laajoja pinta-aloja luonnontilaan. Oppositio katsoo, että ennallistamisasetuksessa on merkittäviltä osin kyse kansalliseen päätösvaltaan kuuluvaan metsäpolitiikkaan puuttumisesta kohtuuttomalla tavalla.
Ruotsi teki ennallistamisasetuksesta toissijaisuushuomautuksen, jolla jäsenvaltio ilmaisee EU:lle, että ehdotetun säädöksen tavoitteet saavutetaan paremmin kansallisilla toimilla. Juha Mäenpään mukaan käsittelyssä ollut välikysymys johtui siitä, että Suomen hallitus oli nukkunut ennakkovaikuttamisen ohi ja jättänyt toissijaisuushuomautuksen tekemättä.
Kansallista metsäpolitiikkaa ei saa vaarantaa
&#8211; Perussuomalaisten linja itse ennallistamisasetuksen suhteen on selvä: Suomen kannan on oltava yksiselitteisen kielteinen tätä EU:n asetusehdotusta kohtaan, latasi hän alkuun.
Mäenpää korosti, että puu- ja paperiteollisuus on Suomessa merkittävä työllistäjä ja talouden moottori.
&#8211; Euroopan unionin yhteisen ympäristöpolitiikan keinot on valittava tavalla, jolla kansallista metsäpolitiikkaa ei vaaranneta. Suomen kansallisen edun kannalta on välttämätöntä, että metsiä voidaan hyödyntää kestävästi ja vastuullisesti jatkossakin, Mäenpää lainasi välikysymyskirjoitusta.
Hallituksen kriittinen kanta riittämätön
EU:n ennallistamisasetus tuli Mäenpään eteen talousvaliokunnassa lokakuussa.
&#8211; Olin tuolloin mukana jättämässä perussuomalaisten kanssa eriävää mielipidettä valiokunnan lausuntoon. Me perussuomalaiset esitimme, että suuri valiokunta huomioisi komission esityksen vaikutukset Suomen budjettivallan pitkäaikaisesta sitomisesta ja sen merkittävät taloudelliset vaikutukset sekä delegoidun säädöksen kansallisen liikkumavaran vähäisyyden, ja suhtautuisi kielteisesti ennallistamisasetukseen, hän luetteli.
&#8211; Ankea on katajaisen kansan kohtalo tällä keskustapuolueen ministerien siunaamalla menolla. Hallitus ei nauti luottamustani, pamautti Mäenpää loppuun.
Mäenpää arvioi, että hallitus on kaikesta huolimatta joutunut tarttumaan välikysymyksen vuoksi asioihin uudelleen ja miettimään omaa linjaansa. Siinä mielessä perussuomalaisten ja muun opposition jättämä välikysymys oli jo keskusteluun tullessaan täyttänyt tehtävänsä.
&nbsp;

Mäenpää: Suomen kansallisen edun kannalta on välttämätöntä, että metsiä voidaan hyödyntää kestävästi ja vastuullisesti jatkossakin

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että Euroopan unionin ennallistamisasetus olisi toteutuessaan jälleen yksi askel liittovaltiokehityksessä, jossa valtaa ja rahaa siirretään Suomelta ja suomalaisilta Euroopan komissiolle ja muulle Euroopalle.

&#8211; Metsäpolitiikka kuuluu EU:n perussopimustenkin mukaan kansallisen päätäntävallan piiriin, ja sitä valtaa ei pidä siirtää Brysseliin ilmasto- tai luontopolitiikkaan vedoten. Budjettivaltaahan unionille on jo siirretty aivan liikaa esimerkiksi viime vuonna hyväksytyn elpymisvälineen kautta, muistuttaa kansanedustaja Jari Koskela.
Asetuksen arvioidut liki miljardin euron vuotuiset kustannukset ovat Koskelan mielestä epätasapainossa mainostettujen hyötyjen kanssa.
&#8211; Ennallistamisasetuksen väitetään tuovan kymmenen miljardin hyödyt, mutta hyödyt ovat aineettomia ja tulkinnanvaraisia. Kustannukset sen sijaan ovat varmoja ja aitoja, Koskela korostaa.
Suomessa on 600 000 metsänomistajaa, joiden perustuslain turvaamaan omaisuudensuojaan ennallistamisasetus puuttuisi merkittävällä tavalla. Asetuksen velvoitteita ei pysty täyttämään vain valtion luontoalueita ennallistamalla.
Vaikutuksia vesivoimaan selvitettävä
Vaikka metsät ovat olleet keskiössä ennallistamisasetusta koskevassa keskustelussa, koskee suurin osa asetuksen velvoitteista vesistöjä. Vesistöjen ennallistaminen tarkoittaa esimerkiksi patojen purkamista.
&#8211; Ennallistamisasetus ei tunnista voimakkaasti muutettujen vesien erityistä asemaa. On täysin mahdollista, että asetus siis vaarantaa nykyisenkin vesivoiman tuotannon. Riski on suuri pienimmissä virtavesissä, mutta myös suurissa rakennetuissa vesivoimajoissa on siis ennallistamisasetuksen vaikutukset vesivoiman tuotantoon, Koskela sanoo.
Koskelan mielestä ennallistamisasetuksen vaikutukset vesivoiman tuotantoon on ensiarvoisen tärkeää selvittää juuri nyt, kun hallitus on hurahtanut säästä riippuvaiseen tuulivoimaan. Tuulivoima tarvitsee tuekseen vakaata säätövoimaa.
&#8211; Hallitus on ajanut jo alas turvetuotantoa, ollut nuiva hakkeelle ja hidastellut pienydinvoimalalupien kanssa. Vesivoiman toimintaympäristö on nyt turvattava. Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla, Koskela muistuttaa.

Koskela pitää ennallistamisasetusta katastrofina kansakunnalle – ”Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla”

Vuosi sitten EU:n elvytyspaketista käytiin eduskunnassa kova vääntö. Hallitus väitti, että paketti on ainutkertainen ja tarkkarajainen, ja eduskunta paalutti tiukat ehdot, ettei jatkossa sellaisia tulonsiirtoja hyväksyttäisi. Nyt kuitenkin hallitus näyttää taipuvan EU:n uuteen tulonsiirtoon, jota kutsutaan ”sosiaaliseksi ilmastorahastoksi”.

&#8211; Se tarkoittaa selkokielellä, että esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa luovuttaisiin fossiilisista polttoaineista suomalaisten rahoilla, samalla kun suomalaiset maksavat polttoaineesta Euroopan korkeinta hintaa, perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä totesi eduskunnan kyselytunnilla tänään.
&#8211; Hallitus on väittänyt olevansa rahastolle ”kriittinen”. Mutta se ei näytä riittävän, kun rahastoa ajetaan eteenpäin. Hallitus onkin veivannut puheensa siihen asentoon, millainen rahaston pitäisi olla, jos ja kun se toteutuu, Mäkelä hämmästeli.
Hallituksen hiljainen takinkääntö
Mäkelä viittasi niin pääministeri Sanna Marinin (sd.), eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) kuin valtiovarainministeri Annika Saarikonkin (kesk.) viime lokakuun puheisiin, joissa he väittivät suhtautuvansa uuteen tukimekanismiin ”erittäin kriittisesti” ja jopa kielteisesti. Nyt hallitus on lipsumassa linjasta.
&#8211; Kuinka te selitätte tämän takinkäännön? Miksi ette sano suoraan ei tälle taas uudelle häpeämättömälle välistävedolle?
Tuppurainen puolusteli, että Suomi on edelleen noudattanut sosiaalirahaston suhteen tiukkaa linjaa ja että tarvittavat ratkaisut tehtäisiin ”nykyisten rahoituskehysten puitteissa”.
EU:n valtaa halutaan kasvattaa
EU:n parlamentti on päättänyt esittää, että käynnistettäisiin EU:n perussopimusten muutos. Parlamentin esittämät muutokset ovat Mäkelän mukaan kauheaa kuultavaa.
&#8211; Listalla on siirtyminen määräenemmistöpäätöksiin yhä useammissa asioissa ja EU:n vallan laajennus myös terveys-, sosiaali- ja puolustuspolitiikkaan. Kaiken huippu on vaatimus lainsäädäntöoikeudesta sekä budjettivallasta EU-parlamentille. Synkkää ja syvää liittovaltiokehitystä, Mäkelä luetteli.
&#8211; Toteutuneena nämä muutokset merkitsevät itsenäisen päätösvallan loppumista. Suomi sellaisena kuin sen ajattelemme lakkaisi olemasta.
&#8211; Tuleeko Suomi yksiselitteisesti ja ilman mitään kiertelyä, tarvittaessa vaikka ainoana maana yksimielisyysvaatimuksen nojalla, torjumaan ehdotetun perussopimusten muuttamisen? Mäkelä tivasi vastausta päämisteriltä.
Vastausta ei kerta kaikkiaan saa
Perussuomalaiset odottivat turhaan selvää vastausta, sillä Marin selitti vain, ettei Suomi ole näitä muutoksia esittänyt eikä sellaisia muutoksia nyt Marinin mukaan tarvittaisi. Tämä ei vastannut kysymykseen siitä, olisiko hallitus valmis estämään tällaiset EU:n esitykset.
Lukuisat perussuomalaiset kansanedustajat tivasivat samoja asioita selkein kysymyksin, mutta hallitus väisteli, puhui ohi aiheen ja kerta kaikkiaan jätti vastaamatta kysymyksiin.
&nbsp;

Ministerit eivät taaskaan vastanneet kysymyksiin EU:n tukipaketeista ja liittovaltiokehityksestä – hallitus ei suoraan suostu estämään edes vallansiirtoa EU:lle

Perussuomalaiset talousvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Sakari Puisto, Veikko Vallin ja Minna Reijonen jättivät eriävän mielipiteen EU:n hiilirajamekanismiesityksestä, joka on taloudellisilta vaikutuksiltaan ankara Suomelle. 

&#8211; Kuten muissakin Fit for 55 -esityksissä on nähty, kunnollisia vaikutusarvioita ei ole ja valtioneuvosto on lähinnä huolissaan eurooppalaisen kunnianhimon tason riittävyydestä, perussuomalaiset toteavat.
Ilmastopaketin valmistelu ja esittäminen luokatonta
Sisältö epämääräinen ja keskenään ristiriitainen, ei vaikutusarvioita, tolkuton kiire. Näillä sanoilla perussuomalaiset talousvaliokunnan jäsenet kritisoivat ilmastopaketin valmistelua ja esittämistä.
&#8211; Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa ei voida uskottavasti esittää paketin kokonaisuuden arvioinnin, asiantuntijakäsittelyn ja demokraattisen keskustelun toteutuneen riittävässä määrin, sanoo kansanedustaja Sakari Puisto.
Koko paketti on käytännössä menossa läpi sanelupolitiikkana aikana, jolloin koronakriisin hoito ja leväperäinen elpymispakettikokonaisuus ovat ruuhkauttaneet kansalliset päätöksentekokoneistot.
Suomen näkökulmasta vaikea jakauma
Hiilitullin piiriin kuuluisivat alkuvaiheessa alumiini, lannoitteet, sementti, rauta ja teräs eli ei-jalostetut tuotteet. Tämä johtaisi huomattavan vinoon maantieteelliseen jakaumaan. Tullin kohteeksi joutuvien tuontitavaroiden arvosta esimerkiksi noin neljännes tulisi Venäjältä, seitsemäsosa Turkista ja kymmenesosa Ukrainasta.
Suomen osalta erityisesti kauppa Venäjän kanssa kohtaisi muutoksia. Suomi on riippuvainen tuontisähköstä. Venäjältä tuotua sähköä on vaikea korvata muilla lähteillä. Kun venäläinen sähkö joutuu hiilitullin piiriin, hinnannousu johtaisi arviolta 400 miljoonaa euroa korkeampaan sähkölaskuun, jonka suomalaiset kotitaloudet ja yritykset joutuisivat maksamaan.
Tämä olisi suoraan pois yksityisestä kulutuksesta ja nostaisi osaltaan hintatasoa ja siten heikentäisi Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Sähkön kallistuminen hidastaisi myös sähköistämistä. Perussuomalaiset pitävätkin mahdollisena, että koko hankkeen ilmastovaikutus jää vähäiseksi.
Hiilitulli korvaisi nykyisen päästökauppajärjestelmän
Tulli maksettaisiin siten, että ostaja joutuisi ostamaan päästösertifikaatin, joka on käytännössä päästöoikeuteen kytketty instrumentti. Mekanismi korvaisi ajan myötä hiilivuodolle alttiille toimialoille tähän asti tarjotut päästöoikeuksien ilmaisjaot (joissa tarjotaan ilmaisia päästöoikeuksia) ja kompensaatiotuen (jossa päästöoikeuksien huutokauppatuloja palautetaan niistä maksaneille yrityksille).
Tämä järjestelmä on toiminut hyvin ja tarjonnut mahdollisuuden toteuttaa kansallisista lähtökohdista mitoitettua teollisuuspolitiikkaa. Esimerkiksi Saksa on tarjonnut yrityksilleen suurimman EU:n salliman kompensaatiotuen. Elinkeinoelämän antamassa palautteessa ymmärrettiin kyllä hiilitullin tavoitteita, mutta nykyistä ilmaisjaon ja kompensaatiotuen yhdistelmää pidettiin parhaana keinona torjua hiilivuotoa jatkossakin.
EU hamuaa itselleen suurempaa verotusoikeutta
Melko kevyin perustein EU-komissio haluaa nyt romuttaa tämän järjestelmän ja korvata sen hiilitullilla, joten on aihetta epäillä ilmeisintä syytä. Päästöoikeuksien huutokauppatulot jäävät kansallisiin budjetteihin.
&#8211; Esityksen tässä vaiheessa ei ole mitään tietoa siitä, miten ja mihin EU käyttäisi hiilitulleilla kerätyt rahat. Joko varat ohjattaisiin EU-budjettiin tai EU:n päätösvaltaa kansallisesti kerätyistä hiilitulleista lisättäisiin merkittävästi. Varmaa on vain, että EU voittaa aina, sanoo kansanedustaja Veikko Vallin.
Hiilitulli ei koske jalostettuja tuotteita. Esimerkiksi teräksen tai sementin jalostamisasteen nosto hieman määritelmäkehikon yläpuolelle vapauttaisi sen tullista. Tämä siirtäisi todennäköisesti matalan ja miksei korkeammankin jalostusasteen teollisuutta EU:n ulkopuolelle, millä olisi kielteisten talousvaikutuksien lisäksi todennäköisesti ilmastolle haitallisia vaikutuksia.
EU kahmii budjettivaltaa
Kyseessä on käytännössä uusi ympäristövero, jonka perimisoikeus annettaisiin EU:lle. Perussuomalaiset eivät hyväksy, että neuvoston yksimielisyysvaatimusta kierretään kutsumalla veroa joksikin muuksi kuin mitä se todellisuudessa on.
&#8211; Tämäntapainen menettely on vaarallinen ennakkotapaus “yksi jäsenmaa, yksi ääni” -periaatteelle, joka on ensiarvoisen tärkeä pienelle Suomelle. Ilman päteviä perusteluita maamme ei tule antaa budjettisuvereniteettiaan pois, vaatii kansanedustaja Minna Reijonen.
Komissio ehdottaa itselleen laajaa toimivaltaa merkittävissä kohdissa, kuten maantieteellisessä kattavuudessa sekä hiilitullien laajentamisessa uusille toimialoille ja epäsuoriin päästöihin. Ehdotettuja toimivaltasiirtoja EU-komissiolle on tarkasteltava hyvin kriittisesti. Päätös tehtäisiin vajailla tiedoilla.
Monet yksityiskohdista ja avoimista kysymyksistä ratkaistaisiin myöhemmin tapahtuvilla komission säätämillä toimeenpanoasetuksilla. Suomi siis ostaisi sian säkissä ja luottaisi muiden hyväntahtoisuuteen ja tasapuolisuuteen.
&nbsp;

Perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen unionin hiilirajamekanismiesityksestä: Kyseessä uusi ympäristövero, jonka perimisoikeus annettaisiin EU:lle

Suurimpien oppositiopuolueiden puheenjohtajat, perussuomalaisten Riikka Purra ja kokoomuksen Petteri Orpo, kohtasivat politiikan toimittajien yhdistyksen debatissa varhain tiistaiaamuna. Purra huomautti Orpolle, että kokoomus on EU-asioiden suhteen jakautunut puolue. &#8211; Se nähtiin kesän elpymispakettikeskusteluistakin.

Puoluejohtajilta tivattiin muun muassa EU-politiikan linjaa. Riikka Purra korosti, että perussuomalaiset ei halua syventää EU-liittovaltiokehitystä.
&#8211; Perussuomalaiset ei halua tulonsiirtounionia eivätkä perussuomalaiset halua lisätä yhteisvastuita, Purra sanoi, ja nosti viimeisimmäksi esimerkiksi EU-komission ehdotuksen niin sanotusta ilmastorahastosta.
&#8211; Kyseessä olisi sosiaalirahasto, joka olisi uusi ylikansallinen mekanismi, joka tulisi antamaan Suomen budjettivaltaa ja sosiaalipoliittista ohjausvaltaa Brysseliin. Ilmastopolitiikan varjolla on myös esitetty sitä, että halutaan ylikansallinen ote Suomen metsiin. Perussuomalaiset ei kannata tällaisia mekanismeja. Onneksi perussuomalaisten lisäksi muutama muukin puolue vastustaa tätä.
Elvytyspakettia kannattanut Orpo puolusti nyt talouskuria
Perussuomalaiset pyrki keväällä eduskunnassa estämään EU-elvytyspaketin läpimenon. Kokoomuksen eduskuntaryhmä repesi äänestyksessä kahtia. Purra huomauttikin, että kokoomus on EU-asioiden suhteen jakautunut puolue.
&#8211; Se nähtiin kesän elpymispakettikeskusteluistakin. Kokoomuksessa on paljon toimijoita, jotka vastustavat integraation syventämistä suoraan liittovaltiotasolle. Toisaalta on myös paljon niitä, jotka ovat toista mieltä, Purra sanoi.
Myös Petteri Orpon puheista oli havaittavissa ristiriitaa koskien EU-politiikkaa. Orpo sanoi ensinnäkin kokoomuksen tekevän ”hartiavoimin töitä” sen suhteen, että Suomen täysi määräysvalta ilmastopolitiikassa säilyy. Toisaalta Orpo vakuutti kokoomuksen olevan ”EU:hun myönteisesti suhtautuva puolue”.
Keväällä eduskunnassa Orpo tunnetusti äänesti Suomelle miljarditappiot tuovan EU-elvytyspaketin puolesta. Politiikan toimittajien debatissa Orpo otti yllättäen puhetasolla kantaa EU-talouskurin vahvistamisen puolesta.
&#8211; Suhtaudun yhteiseen velkaantumiseen ja yhteisvastuuseen niin, että jokaisen maan on vastattava omasta taloudestaan ja palataan no bailout-periaatteeseen. Tästä on pidettävä tästä kiinni, Orpo sanoi.
EU:sta voisi olla hyötyä, mutta ei ole
Orpon tämänaamuisten EU-talouskuripuheiden suhteen täysin eri linjoilla on esimerkiksi puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen, joka esitti äskettäin, että kokoomus on jo valmis keskustelemaan uusista toimivallan siirroista EU:lle.
Valtosen mukaan yhteisten EU-varojen lisääminen ei olisi ongelma kokoomukselle.
&#8211; Hurjalta kuulostaa, Purra sanoi ja kuvasi kokoomuksen EU-federalismia ongelmalliseksi.
Orpo selitteli Valtosen EU-puheita sillä, että asioita ”kannattaa tehdä yhdessä”.
Purra huomautti, että periaatteessa EU:sta voisikin olla hyötyä, esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa ja rajapolitiikassa, mutta mahdollisuudet ovat jääneet käyttämättä.
&#8211; Valitettavasti Euroopan unioni ei vain toimi tällä tavalla. Se ei kykene suojaamaan ulkorajojaan eikä kykene monessa muussakaan asiassa tekemään hyödyllistä politiikkaa. Unioni ei edes noudata omia sääntöjään. Totta kai se lisää vahvaa skeptisyyttä unionia kohtaan. Purra sanoi.
Uusia tukipaketteja ja ehdotuksia tulossa
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan viime keväisten lausumien mukaan EU-elvytyspakettiin osallistuminen on pidettävä poikkeuksellisena ja kertaluonteisena ratkaisuna, järjestely ei saa toimia ennakkotapauksena eikä Suomi hyväksy vastaavan järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluonteiseksi.
Purra huomautti, että eurojäsenyyteen kuitenkin joka tapauksessa liittyy kiinteästi paitsi yhteinen rahapolitiikka myös tietynlainen yhteisvastuullisuus.
&#8211; Koska eurovaluutta ei toimi, niin yleensä EU:ssa mennään siihen suuntaan, että lisätään yhteisvastuuta ja velkapaketteja. Tämä on eurovaluuttaan ja talouspolitiikkaan liittyvä tosiasia, Purra sanoi.
Hän ennakoi, että EU:sta on hyvin todennäköisesti jollain aikavälillä tulossa uusia paketteja ja uusia elvytyspakettia vastaavia ehdotuksia.
&#8211; Toivon tietysti, että Suomen hallitus, joko tämä tai seuraava, kykenee puolustamaan Suomen etua. Puolustamisessa voi vaikka viitata valtiovarainvaliokunnan mietinnön lausumiin.

Kokoomuksen Orpolta ristiriitaisia EU-puheita, perussuomalaisilla selkeä ja kirkas linja – Purra: Me emme halua tulonsiirtounionia eikä yhteisvastuiden lisäämistä

Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä koskien kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n elpymispaketista. Mietinnössä valiokunnan enemmistö esittää kansalaisaloitteen hylkäämistä. Valiokunnan perussuomalaiset jäsenet Olli Immonen ja Jukka Mäkynen sekä varajäsen Jani Mäkelä jättivät mietintöön vastalauseen, jossa he esittävät kansalaisaloitteen hyväksymistä.

&#8211; Perussuomalaiset kannattavat kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n elpymispaketista. Kansalaisaloite on keskeinen osallistavan demokratian väline, joka jälleen osoitti toimivuutensa. Vaadittavat 50 000 allekirjoitusta saatiin kokoon vajaassa viidessä päivässä. Kansanäänestyksen järjestäminen elpymispaketista on kansalaisille tärkeä asia, perussuomalaisten valiokuntavastaava Olli Immonen toteaa.
&#8211; Edustuksellista demokraattista järjestelmää on mahdollista täydentää välittömän demokratian keinoin kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Näin lisätään valtiojärjestelmän ja sen päätösten hyväksyttävyyttä kansalaisten keskuudessa. Demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeää, että kansalaisten mielipidettä kuullaan.
Kansalaiskeskustelu velkapaketista ollut niukkaa
Valtioneuvosto totesi kesäkuussa 2020 elpymispakettiin liittyen, että ”kysymyksessä on taloudelliselta ja poliittiselta merkitykseltään mittava kokonaisuus. Valtioneuvosto korostaa, että asian valmistelun yhteydessä on syytä käydä riittävästi julkista keskustelua (…). Päätösten legitimiteetin kannalta laaja kansalaishyväksyntä on tarpeellista”.
Immosen mukaan käytännössä laaja kansalaiskeskustelu on kuitenkin toteutunut niukasti.
&#8211; Eduskunnan perustuslakivaliokunta on jo aiemmin kiinnittänyt lausunnossaan kriittistä huomiota valtioneuvoston kirjelmässä olleeseen sisällöllisesti ja ajallisesti laajaan vaiteliaisuuspyyntöön. Julkista keskustelua asiasta ei juurikaan käyty ennen kuin hallitus toi eduskuntaan esityksen omien varojen päätöksen hyväksymisestä, johon sisältyy myös elpymispaketin menoja ja rahoitusta koskevat säännökset.
Elpymispaketti merkitsee EU:n muutosta
Perussuomalaiset korostavat vastalauseessaan, että elpymispaketti merkitsee perustusvanlaatuista suunnanmuutosta EU:n kehityksessä, jota Suomessa ei voitu perussopimuksia ratifioidessa ennakoida.
&#8211; Unioni voi toimia vain jäsenvaltioiden sille perussopimuksilla antaman toimivallan mukaisesti. Sellainen toimivalta, jota ei anneta EU:lle perussopimuksissa, pysyy jäsenvaltioilla. Elpymispaketin rahoitus järjestettäisiin kuitenkin nyt unionin 750 miljardin euron velanotolla siitä huolimatta, että unionille ei sen perussopimuksissa ole annettu valtuuksia ottaa lainaa. Unionin valtuutus rahoittaa toimiaan velaksi ei näin ollen ole liitännäinen sille aiemmin siirrettyyn toimivaltaan vaan valtuus, jota sille nimenomaisesti ei ole annettu.
&#8211; Elpymispaketti muuttaa unionia myös sen toimintaa koskevien keskeisten periaatteiden osalta. Unioni ryhtyisi rahoittamaan toimintaansa velaksi, ja sen lainanoton määrä noin 14-kertaistuisi. Elpymisvälineessä rahaston varojen enemmistö myönnettäisiin tukina, ei lainoina, jolloin ne muodostavat unionin toimintaa koskevan kulun.
EU ottamassa vastuun heikompien jäsenmaiden taloudesta
Perussuomalaiset painottavat, että EU:n omat toimielimet ovat aina kesään 2020 saakka katsoneet perussopimusten kieltävän unionia rahoittamasta toimintaansa velalla ja unionia ja jäsenmaita ottamasta vastatakseen toisen jäsenmaan taloudellisia vastuita.
&#8211; Omien varojen päätös sisältää aikaisempaan käytäntöön nähden täysin uutta tulkintaa. Kyse on tältä osin perussopimusten tulkinnan niin mittavasta muuttamisesta, että se käytännössä vertautuu tilanteeseen, jossa unionille siirrettäisiin toimivaltaa perussopimusmuutoksella.
Vaikka unionin toimintaan onkin kuulunut heikompien alueiden tukemista, laajamittainen talouspoliittinen elvytys ei ole perinteisesti käytännössä kuulunut unionin ja sen rahoitus- ja budjettijärjestelmän tehtäviin. Nyt unioni kuitenkin ottaisi vastuulleen turvata heikompien jäsenvaltioiden taloudellisen kestävyyden kriiseissä.
&#8211; Samalla unionin rahoituksen käyttötarkoitus muuttuu unionin omien politiikkatoimien rahoittamisesta jäsenvaltioiden omiin politiikkatoimiin. Elpymispaketin rahoitus suunnataan sellaisiin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluviin toimiin, jotka ilman elpymispaketin varoja rahoitettaisiin kansallisista budjettivaroista tai kansallisella velanotolla. Tämä muutos unionin toiminnassa on periaatteellisesti hyvin merkittävä, perussuomalaiset painottavat.
Paine EU:n velanotolle kasvaa tulevaisuudessa
Hallituksen esityksessä omien varojen päätöksen hyväksymisestä korostetaan elpymispaketin ainutkertaista luonnetta.
&#8211; Vaikka teknisesti elpymispaketti onkin vain nyt käsillä olevaa tilannetta koskeva ratkaisu, paine vastaavanlaiseen EU-velalla rahoitettavaan ja myös jäsenmaiden suhdannetilanteita tasoittavaan finanssipoliittiseen toimintaan on tulevaisuudessa kuitenkin merkittävän suuri. Nyt tehtävä tukijärjestely ja perussopimusten uusi tulkintakäytäntö vaikuttaisivat odotukseen siitä, miten tullaan toimimaan uusissa häiriötilanteissa, perussuomalaiset toteavat.
&#8211; Suurta tukea saavat velkaantuneet maat todennäköisesti luottavat vastaavan tuen saatavuuteen myös tulevaisuudessa, mikä vähentää maiden valmiutta toteuttaa niiden talouden- ja velanhoitokykyä parantavia uudistuksia. Tällöin on jatkossa entistä suurempi tarve nyt syntyneen kaltaisiin finanssipoliittisiin siirtoihin jäsenmaiden kesken uusien kriisien kärjistymisen estämiseksi.
Perussuomalaiset muistuttavat vastalauseessaan, että julkisessa EU-tason keskustelussa elpymispaketti onkin nähty fiskaaliunionin alkuna, joka edistää integraatiota pysyvästi. Elpymispaketti on alku uudelle tulonsiirtounionille, joka muuttaa talous- ja rahaliittoa ja sen sääntöjä pysyvästi ja ratkaisevasti. Elpymispaketti onkin ennakkotapaus, jolla tulee olemaan laajat vaikutukset unioniin ja sen kehitykseen tulevaisuudessa.
Elpymispaketti rajoittaa eduskunnan budjettivaltaa
Elpymispaketissa on kyse monikymmenvuotisesta järjestelystä, jonka vaikutuksia on vaikea määritellä. Rahoitusmalli tulisi olemaan voimassa aina vuoteen 2058 saakka, ja yhteinen laina olisi tarkoitus maksaa takaisin seuraavien 30 vuoden aikana.
&#8211; Elpymispaketin koko ja kesto tulevat rajoittamaan monien tulevien hallitusten toimintaa, joten kyseessä on merkittävä eduskunnan budjettivallan rajoite, vastalauseessa todetaan.
Myös perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut elpymispaketissa olevan kyse Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävään toimivallan siirtoon Euroopan unionille rinnastuvasta järjestelystä, jota koskeva ehdotus on hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut eduskunnassa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Perussuomalaiset painottavat vastalauseessaan, että elpymispaketilla on myös hyvin vähän tekemistä covid-19-kriisin aiheuttaman elvytystarpeen kanssa.
&#8211; Vain 30 prosenttia varoista jaetaan koronakriisin vaikutusten perusteella ja 70 prosenttia muiden kuin koronakriisistä aiheutuneiden kustannusten perusteella. Muutenkin elpymispaketin taloutta elvyttävä vaikutus EU:ssa on arvioitu pieneksi, eikä sen voida valtiovarainministeriön arvion mukaan odottaa juurikaan lisäävän Suomen vientiä.
Kansanäänestys on välttämätöntä järjestää
Perussuomalaiset korostavat, että kansanäänestyksestä keskusteltaessa on tärkeää ottaa huomioon se, ettei koronakriisiä ja elpymispakettia ollut mahdollista ennakoida vielä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
&#8211; Ennen näitä vaaleja puolueiden linjaukset yhteisestä velasta olivat sangen kielteisiä, ja tätä lähtökohtaa heijastaa myös hallitusohjelma sekä hallituksen tuore EU-selonteko. Siksi valtioneuvoston suoraan kansalta saama mandaatti elpymispaketin ilmentämään EU:n kehityssuunnan muuttamiseen ja yhteisvastuullisen velan hyväksymiseen on heikko.
&#8211; Ehdotamme, että eduskunta kehottaa valtioneuvostoa ryhtymään viivytyksettä toimenpiteisiin kansalaisaloitteessa tarkoitetun neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä koskevan lain valmistelemiseksi ja antaa asiaa koskevan lakiehdotuksen eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pian, perussuomalaiset toteavat vastalauseeseen sisältyvässä esityksessään.
&nbsp;

Perussuomalaiset tukee kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä elpymispaketista: ”Kansanäänestyksen järjestäminen on kansalaisille tärkeä asia”

budjettivalta

Purra: Ruma totuus EU:n elpymispaketista – ”Espanja kylpee rahassa, Suomelle surkea diili”

Perussuomalaiset: EU kaappaamassa lisää valtaa talouspolitiikassa

Mäenpää: Suomen kansallisen edun kannalta on välttämätöntä, että metsiä voidaan hyödyntää kestävästi ja vastuullisesti jatkossakin

Koskela pitää ennallistamisasetusta katastrofina kansakunnalle – ”Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla”

Ministerit eivät taaskaan vastanneet kysymyksiin EU:n tukipaketeista ja liittovaltiokehityksestä – hallitus ei suoraan suostu estämään edes vallansiirtoa EU:lle

Perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen unionin hiilirajamekanismiesityksestä: Kyseessä uusi ympäristövero, jonka perimisoikeus annettaisiin EU:lle

Kokoomuksen Orpolta ristiriitaisia EU-puheita, perussuomalaisilla selkeä ja kirkas linja – Purra: Me emme halua tulonsiirtounionia eikä yhteisvastuiden lisäämistä

Perussuomalaiset tukee kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä elpymispaketista: ”Kansanäänestyksen järjestäminen on kansalaisille tärkeä asia”

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025