Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Carl Bildt

Suomen ei olisi koskaan pitänyt lähteä Uniper-seikkailuihin. Valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä avaa Suomen Uutisille polkua, joka johti Uniper-katastrofiin. 

Saksa kansallistaa Uniperin suurella pelastuspaketilla. Tästä sovittiin Uniperin pääomistajan Fortumin kanssa muutama viikko sitten. Kansallistaminen on nolo loppu Fortumin maailmanvalloitukselle. Ylipäänsä voidaan ihmetellä, miten pienen Suomen energiayhtiö lähti tekemään valtavia investointeja erityisesti Venäjälle ja Saksaan. Tässä yltiöpäisessä puuhastelussa hukkuivat sähköverkkojen myyntivoitot, Uniperin Venäjän bisnekset, Uniperin osakkeiden arvo ja energiakauppa Saksassa ja Venäjällä. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin suomalaisen yrityksen tekemä tappio ulkomaisista sijoituksistaan. Keskustelu asiasta tulee varmasti jatkumaan, vaikka vastuunkantajia ei ole toistaiseksi kuulunut eikä näkynyt.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-7561" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/09/heikki_koskenkyla_7481337_lehtikuva_Matti_Bjorkman_w.jpg" alt="" width="640" height="320" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/09/heikki_koskenkyla_7481337_lehtikuva_Matti_Bjorkman_w.jpg 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/09/heikki_koskenkyla_7481337_lehtikuva_Matti_Bjorkman_w-300x150.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/09/heikki_koskenkyla_7481337_lehtikuva_Matti_Bjorkman_w-100x50.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/09/heikki_koskenkyla_7481337_lehtikuva_Matti_Bjorkman_w-60x30.jpg 60w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /> 
Heikki Koskenkylä. Lehtikuva. 
Fortum hankki 47 prosenttia Uniperista vuonna 2017 vajaalla neljällä miljardilla eurolla. Toimitusjohtajana oli tuolloin Pekka Lundmark, joka nyt on Nokian toimitusjohtaja. Hallituksen puheenjohtajana toimi Sari Baldauf. He ovat olleet täysin hiljaa tämän katastrofaalisen prosessin loppusuoralla. Huomattakoon, että Saksassa vastustettiin tätä yrityskauppaa kiivaasti Uniperin johdon ja henkilöstön taholta. Myös Suomessa hanketta kritisoitiin varsin paljon. Omistajaohjausministeri ei puuttunut asiaan lainkaan. Mika Lintilä (kesk.) väitti, että sai tiedon kaupoista vain varttitunti ennen kauppaa. Jos tämä on totta, niin kyse on vakavasta virheestä, koska valtio omisti yli 50 prosenttia Fortumista. Myöskään silloista pääministeriä Juha Sipilää (kesk.) ei informoitu aiemmin!
Vuonna 2018 Fortum alkoi havitella suurempaa omistusosuutta Uniperista. Tätäkin vastustettiin jyrkästi Saksassa. Syksyllä 2019 Fortumin omistusosuus kasvoi 70,5:een prosenttiin, jolloin koko sijoituksen arvo nousi 6,2 miljardiin euroon. Omistajaohjausministerinä oli Sirpa Paatero (sdp.) ja pääministerinä Antti Rinne (sdp.). Kumpikaan ei moittinut kauppaa. Toukokuussa 2020 Fortumin Uniper-omistus kasvoi 73,4 prosenttiin ja koko hankintahinta 6,6, miljardiin euroon. Vuoden 2021 lopulla omistusosuus nousi vielä 78 prosenttiin. Omistajaohjausministerinä oli Tytti Tuppurainen ja pääministerinä oli Sanna Marin (sdp.). Missään vaiheessa ministerit eivät moittineet kauppaa. Moitteita ei esittänyt myöskään talouspoliittinen ministerivaliokunta.
<blockquote>Todella outoa on, että vielä huhtikuussa 2022 Fortumin uudelle toimitusjohtajalle Markus Rauramolle maksettiin yli 400 000 euron kannustinpalkkio.</blockquote>
Kuluvan vuoden tammikuussa Fortum tiedotti myöntäneensä Uniperille kahdeksan miljardin euron tukirahoitusjärjestelyn lainoina ja takauksina. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli asiaa pääministeri Sanna Marinin johdolla ja hyväksyi sen. Venäjän riskit olivat jo tuolloin alkaneet realisoitua, Ukrainan sota alkoi helmikuussa. Uniperin tulos alkoi heiketä nopeasti. Todella outoa on, että vielä huhtikuussa 2022 Fortumin uudelle toimitusjohtajalle Markus Rauramolle maksettiin yli 400 000 euron kannustinpalkkio. Perusteluna oli onnistunut yhteistyö Uniperin kanssa. Fortum sai takaisin tuon kahdeksan miljardin rahoitustuen Uniperille, mutta ostohintaan verrattuna se sai vain pilkkahinnan Uniperin osakkeista eli puoli miljardia. Tappiota tuli yli 6 miljardia. Venäjän toiminnoista voi tulla tappiota lisää useita miljardeja. Fortumin tappiot voivat kohota kaikkiaan lähes 10 miljardiin euroon.
Fortumin kokonaistappiot ovat valtava summa Suomen kokoiselle maalle. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin Suomen julkisen talouden kestävyysvaje, joka VM:n arvion mukaan on 8-10 miljardia euroa. Kestävyysvaje on rakenteellinen alijäämä julkisessa taloudessa. Muilla pohjoismailla ei ole lainkaan vastaavanlaista vajetta.
Fortumin epäonnistuneesta sijoitustoiminnasta on käyty paljon keskustelua. Keskiviikkona 5.10 oli eduskunnassa välikysymyskeskustelu liittyen erityisesti Suomen energiapolitiikkaan. Perussuomalaiset ja kristilliset olivat tehneet aloitteen ja kokoomus tuli sivusta mukaan kritisoiden lähinnä Fortumin tapauksen hoitoa. Sanomalehdissä, YLE:n ohjelmissa ja muussakin mediassa on ollut paljon kritiikkiä Fortumia ja valtion omistajanohjausta kohtaan. Kritiikissä on osin ollut puutteitakin, joita seuraavaksi arvioidaan.
Fortumin yritysostoon liittyi merkittäviä turvallisuuspoliittisia ongelmia. Näistä löytyy hyvä katsaus <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nord_Stream">Wikipediasta</a>. Ne liittyvät erityisesti Nord Stream maakaasuputkien rakentamiseen. Maakaasun tuonti alkoi kasvaa huomattavasti Venäjältä. Varsinkin Saksa tuli Venäjän kaasusta lähes täysin riippuvaiseksi. Nord Stream1 -putkilinja rakennettiin vuosina 2010-2012. Tämä hanke jäi vielä vähälle huomiolle. Saksa oli vuonna 2011 tehnyt päätöksen ydinvoimasta luopumisesta ja <a href="https://stage.sudev.fi/koskenkyla-saksan-viherutopistinen-energiakaannos-energiewende-on-ajautumassa-umpikujaan-kansalaisten-mielesta-kallis-kaoottinen-epaoikeudenmukainen/">aloittanut</a> kuuluisan ”Energiewenden” eli energiakäännöksen. Siksi hankkeeseen suhtauduttiin pääosin myönteisesti.
Nord Stream 2 hankkeesta päätettiin syksyllä 2015 Gazpromin ja viiden eurooppalaisen energiayhtiön kesken. Venäjä oli valloittanut Krimin niemimaan itselleen edellisenä vuonna. Tätä hanketta alettiin kritisoida alun alkaen. Putket oli tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019. Hanketta alkoivat kritisoida jopa EU:n komissio ja Yhdysvallat. Se lisäisi vaarallisella tavalla Saksan energian saannin riippuvuutta Venäjästä. Saksan taholta jopa liittokansleri Angela Merkeliä myöten puolustettiin hanketta väittämällä, että se on puhtaasti taloudellinen ja pikemminkin edistää rauhaa! Hankkeella oli myös voimakkaita puolustajia kuten Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen (sdp.). Lipponen ryhtyi jopa hankkeen konsultiksi). Hänen konsulttiyritys Cosmopolis Oy teki hyvää tulosta usean vuoden ajan. Liikevoittoprosentti oli jopa 76 (voitto/liikevaihto). Lipponen lähes haukkui putkihankkeen kritisoijia. Eero Heinäluoma (sdp.) puolestaan pilkkasi turvallisuusriskistä huolestuneita eduskunnan keskustelussa. Myös presidentti Tarja Halonen sekä kokoomuksen Alexander Stubb ja keskustan Matti Vanhanen, Mauri Pekkarinen ja useat muutkin pitivät hanketta vain ympäristökysymyksenä. Kokoomuksen nykyinen puheenjohtaja Petteri Orpo kannatti hanketta ja piti sitä jopa Euroopan turvallisuutta edistävänä (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nord_Stream">lähde</a>).
Eero Heinäluoma on yrittänyt puolustaa tuon aikaisia näkemyksiään. Työelämäprofessori, pääesikunnan entinen apulaistiedustelupäällikkö Martti J. Kari on äskettäin tyrmännyt Heinäluoman näkemykset (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nord_Stream">lähde</a> ja Helsingin Sanomat 6.10.2022). Kari sanoo, että on suomalaisilta poliitikoilta älyllistä epärehellisyyttä väittää, etteivät he ymmärtäneet kuinka Venäjä käyttää kaasuputkiaan energia-aseena. Venäjän sisäisen kehityksen ongelmat kyllä kerrottiin poliitikoille, mutta asiaa ei kuunneltu. Heinäluoma puolusti putkea myös, kun Perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja hän ottivat yhteen putkihankkeesta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n eurovaalipaneelissa vuonna 2019. Heinäluoma hermostui Halla-ahon näkemyksistä (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nord_Stream">lähde</a>).
Sosiaalisessa mediassa kiertää runsaasti videoklippejä Heinäluoman ja Halla-ahon mittelöstä. Katsojamäärät nousevat satoihin tuhansiin:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
<a href="https://twitter.com/EeroHeinaluoma?ref_src=twsrc%5Etfw">@EeroHeinaluoma</a> ja <a href="https://twitter.com/Halla_aho?ref_src=twsrc%5Etfw">@Halla_aho</a> väittelevät siitä kannattaako Euroopan hankkiutua energiariippuvaiseksi Venäjästä.<a href="https://twitter.com/hashtag/turpo?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#turpo</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/jussihallaaho?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#jussihallaaho</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/eerohein%C3%A4luoma?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#eeroheinäluoma</a> <a href="https://t.co/dd7rQxaFtK">pic.twitter.com/dd7rQxaFtK</a>
&mdash; Tommi O. Pälve (@TommiPalve) <a href="https://twitter.com/TommiPalve/status/1496092675115827206?ref_src=twsrc%5Etfw">February 22, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Nord Stream 2 putkea ovat arvostelleet myös monet muut poliitikot kuten vihreiden Heidi Hautala ja kokoomuksen Elina Valtonen. Joulukuussa 2019 Yhdysvaltain kongressi asetti jopa pakotteita yrityksille, jotka toimittivat kaasuputkea. Kongressi katsoi putken lisäävän liiaksi Venäjän vaikutusvaltaa Euroopassa. Fortumin johdolla on ollut täysin tiedossa tämä laaja kritiikki maakaasuputkea kohtaan. Uniper on Saksassa suurin maakaasua myyvä yritys.
Fortumin riskianalyysit Uniperin osalta menivät täysin metsään, koska se teki Uniperin ostoksensa jo vuosina 2017-2019. Uniperin ostojen aikaan Fortumin nykyinen toimitusjohtaja Markus Rauramo oli talousjohtajana. Hän on viime viikkoina todennut YLE:n A-studiossa ja lehdistössä, että riskianalyysit oli tehty. Ainoa virhe on hänen mukaan ollut se, että ei osattu ennustaa Ukrainan sodan alkamista. Rauramon näkemys on tavattoman yksioikoinen. Uniperin oston riskit olivat monella tapaa nähtävissä jo ostopäätöstä tehtäessä. Yritysostoissa pitää aina tehdä due diligence -arvio. Se liittyy suunnitellun yrityskaupan osapuolen suorittamaan yrityskaupan kohteen huolelliseen tarkastukseen. Tällä kartoitetaan ennakolta yrityskauppaan liittyviä riskejä ja vastuita. Due diligence on läpileikkaus yrityksen liiketoimintaan ja siihen liittyviin riskeihin. Ostettavan yrityksen liiketoimintaan liittyvät riskit pitää arvioida erityisen huolella. Suomen sijoittajapiireissä on alettu epäillä, oliko Uniperista tehty kunnollista due diligence -selvitystä. Asian on nostanut esille Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman. Hänellä on pääkirjoitus Viisas Raha-lehden numerossa 6/2022. Kirjoituksen otsake on ”Säkissä olikin yhteistyökyvytön villisika”. Snellman kirjoittaa, että monelle on herännyt kysymys, onko yrityksen johto ja hallitus toiminut osakeyhtiölain mukaisesti huolellisesti vai pitäisikö heidät saattaa korvausvastuuseen. Yhdysvalloissa teroitettaisiin jo kyniä joukkokanteen osalta. Huomattakoon, että Fortumilla on satoja tuhansia suomalaisia omistajia ja valtion 51 prosentin omistuksen kautta välillisesti koko kansa on Fortumin omistajia.
<blockquote>Oli poliittisesti riskialtista, että pienen Suomen energiayhtiö joutuisi sekaantumaan EU:n suurimman maan Saksan riitaisaan energiapolitiikkaan.</blockquote>
Turvallisuuspoliittisten riskien ja puutteellisen due diligence-selvityksen lisäksi Fortumin Uniperin ostoon liittyy kolmaskin outo piirre. Tämä koskee Saksan energiapolitiikan ongelmia, jotka liittyvät Energiewendeen eli energiakäännökseen. Liittokansleri Merkel ajoi vuonna 2011 <a href="https://stage.sudev.fi/koskenkyla-ydinvoimasta-ja-nord-stream-2sta-luopuva-saksa-on-ajautumassa-energiakriisiin/">väkisin läpi</a> ydinvoimasta luopumisen. Energiewende oli jo vuoteen 2017 mennessä ajautunut suuriin ongelmiin. Varsinkin Saksan itäisissä osavaltioissa vastustettiin kivihiilestä luopumista. Tuulivoiman lisärakentamisesta kiisteltiin, koska niitä oli alettu rakentaa liian lähelle asuinalueita. Suuri häly nousi tutkimuksista, jotka osoittivat suurten petolintujen kuolevan tuulivoimaloiden suuriin lapoihin (Suomen Uutiset 12.9.2019, 20.5.2019). Tuulivoimaloiden rakennusluvista alettiin valittaa kaikilla tasoilla eli kuntien, osavaltioiden ja liittovaltion tasoilla. Oli poliittisesti riskialtista, että pienen Suomen energiayhtiö joutuisi sekaantumaan EU:n suurimman maan Saksan riitaisaan energiapolitiikkaan. Myös tältä kannalta katsottuna Uniperin ostoa ja jopa lähes 80 prosentin omistukseen Fortumille voidaan pitää järjettömänä hankkeena.
Neljäs ongelmallinen kysymys Fortumiin liittyy valtionomistajan ohjauksen rooliin Fortumin Uniper-ostossa ja ylipäänsä omistajanohjauksen rooliin ja aktiivisuuteen pörssinoteeratuissa yhtiöissä. Varsin yleisesti on arvioitu, että omistajanohjaus on ollut tehotonta ja usein tietämätön mitä sen omistamat yritykset tekevät. Fortumin hallituksessa ei pitkään aikaan ollut edes omistajanohjauksen edustajaa! Tätä voi pitää hyvin outona, kun valtio oli enemmistöomistajana. Valtio on tyytynyt varsin passiiviseen omistajapolitiikkaan.
Ohjausosastolla toimiva Finanssineuvos Maija Strandberg on ollut Fortumin nimitystoimikunnan puheenjohtaja. Hänen mukaan valtion ei tule tyytyä passiiviseen sijoittajan rooliin vaan harjoittaa aktiivista omistajan politiikkaa. Hänen haastattelu on julkaistu vastikään Talouselämässä numero 34/2022.
Valtion sijoitusyhtiö Solidiumin toimitusjohtaja Reima Rytsölä jopa kysyy, miksi valtion strategisina pitämiä yhtiöitä pitää listata pörssiin. Hänen haastattelunsa löytyy Talouselämä-lehden numerosta 33/2022. Jos valtion strateginen omistus pörssiyhtiössä on yli 50 prosenttia, niin kyseessä on jo valtionyhtiö. Ongelma tulee siitä, että pörssiyhtiön päätöksiä ei voida tehdä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Tilanne on hyvin hankala, koska valtion edustaja yhtiön hallituksessa on velvollinen edistämään yhtiön etua. Yhtiön etu taas ei ole aina sama kuin valtion etu suurimpana osakkeenomistajana.
Fortumin tapaus osoittaa, että valtion omistus pörssiyhtiössä on arvioitava uudelleen. Tästä asiasta oli asiantunteva vieraskynä Helsingin Sanomissa 23.9.2022. Kirjoittaja on oikeustieteen tohtori ja laamanni Kari Lautjärvi.
Kaiken kaikkiaan voidaan arvioida, että Fortumin/Uniperin jälkipyykkiä pestään Suomessa vielä vuosia. Fortumin aiheuttamat tappiot ovat niin valtavat, että vastuukysymykset on syytä puida vielä perusteellisesti. Talouselämä-lehden päätoimittaja Jussi Kärki esittää pääkirjoituksessaan (Talouselämä 34/2022) suuren remontin tarvetta. Valtion omistajapolitiikka muuttuu ja henkilövaihdoksia on tehtävä.
Fortumin hallitus on ollut kovin keskieurooppalainen. Sekä hallituksen edellinen puheenjohtaja Matti Lievonen että nykyinen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikka asuvat Sveitsissä kaukana suomalaisten murheista. Hallituksen täysremontin aika on viimeistään ensi keväänä yhtiökokouksessa. Uuden hallituksen käsissä on vaihtaa toimitusjohtaja &#8211; ellei hän sitten lähde itse vapaaehtoisesti. Tätä monet ovatkin jo ehdotelleet. Uniperin oston vastuukysymykset tulee myös selvittää. Jos Uniperin oston due diligence-selvitys on ollut pahasti puutteellinen, on harkittava vahingonkorvauskanteiden nostamista Fortumin johtoa vastaan vuosilta 2017-2019.

Suomen Uniper-sekoilu on usean peräkkäisen virheen, varomattomuuden ja kovakorvaisuuden summa – Heikki Koskenkylä kertoo polusta, joka johti katastrofiin

Viime päivinä julkisuuteen päätyneet viestit herättävät kummastusta siitä, mikä on Suomen linja EU:n koronarokotehankintoihin liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa pyritään selvittämään Suomen linjaa ja vastuunjakoa EU:n rokotehankintoihin liittyen.

&#8211; Keskiviikkona Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt twiittasi kuvan EU-komissiolle osoitetusta kirjeestä, jossa korostettiin EU:n globaalia vastuuta ja haluttiin jakaa EU:n yhteishankintarokotteita EU:n ulkopuolisille maille, tietenkin edullisesti ja reilusti. Kirjeen oli allekirjoittanut muun muassa Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ja jatkaa:
&#8211; Tänään perus- ja perhepalveluministeri Krista Kiuru kertoi terveys- ja elintarvikekomissaari Stella Kyriakidesille lähettämästään kirjeestä, jossa hän vaati EU:lta painostusta rokotevalmistajille rokotteiden saamiseksi nopeasti EU-maihin. Kumpaa tavoitetta Suomi EU-tasolla ajaa?
Hallituksella ei kiirettä rokotusten kanssa
Koronarokotukset ovat alkaneet Suomessa varsin verkkaisesti ja pelkästään sote-henkilöstön rokotuksiin voi mennä kuukausia.
&#8211; Hallitus ei tunnu asiassa juurikaan kiirehtivän ja tiedotuksen taso tuntuu jatkuvan maskigatesta tutulla linjalla. Media on kuitenkin tuonut esiin sen, että nykytahdilla koko väestön rokottaminen kestäisi vuosia, ja pelkästään sote-henkilöstön osalta esimerkiksi HUS:in koko henkilökunnan rokottaminen voi venyä maalis-huhtikuulle.
&#8211; Tässä tilanteessa, kun rokotteita ei saada tarpeeksi edes EU-maiden omiin tarpeisiin, Suomen edustajien ei todellakaan pitäisi olla EU-tasolla puhumassa rokotesolidaarisuudesta ja jakamassa yhteishankintakiintiön rokotteita EU:n ulkopuolisille maille, Antikainen moittii.
Haavisto jälleen sabotoimassa Suomen kansallista etua
Suomen EU-politiikkaa on usein leimannut hyvesignalointi ja oman maamme edunvalvonnan sijasta ”poliittisen pääoman” kerääminen tuntemattomaksi jäävään tarkoitukseen.
&#8211; On käsittämätöntä, että samaan aikaan kun ministeri Kiuru on herännyt rokotetoimitusten hitauteen ja aivan oikein vaatinut toimenpiteitä asian korjaamiseksi, ulkoministeri Haavisto on tässäkin asiassa sabotoimassa Suomen kansallista etua. Kysymys kuuluu, hyväksyvätkö muut puolueet hallituksessa tällaisen toiminnan? Saavatko vihreät ja Haavisto kaivaa kuoppaa hallitukselle ja vetää maton tällä kertaa keskustan sijasta ministeri Kiurun jalkojen alta? Antikainen ihmettelee.
&nbsp;

Antikainen: Onko Suomen rokotelinja EU:ssa rokotesolidaarisuus vai kansallinen etu?

Kolmentoista EU-maan ulkoministerit ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa EU-komissiota vaaditaan järjestämään koronarokotteita myös EU:n itäisille naapurimaille niistä rokotekiintiöistä, jotka EU on omaan käyttöönsä tilannut. Vetoomuksen mukaan EU:n tulisi itselleen tilaamistaan rokotemääristä hoitaa rokotteita myös Länsi-Balkanin maille sekä EU:n itäisille kumppanimaille, jotka ovat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Lisäksi vetoomuksessa viitataan siihen, että EU:n tulisi järjestää rokotteita myös eteläisille naapurimailleen Välimeren Afrikan puoleisella rannalla, mikäli nämä sitä pyytävät. 

Ruotsalainen veteraanipoliitikko ja European Council on Foreign Relations (ECFR) -ajatuspajan puheenjohtaja Carl Bildt on jakanut ulkoministereiden vetoomusta Twitterissä. Bildt kirjoittaa pitävänsä todella tärkeänä, että EU yrittää auttaa myös itäisiä kumppanimaita saamaan COVID-19-rokotetta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
It is indeed important that 🇪🇺 tries to help 🇦🇲🇦🇿🇬🇪🇲🇩🇺🇦 with getting access to the COVID-19 vaccine. <a href="https://t.co/lT0ezeMFSe">pic.twitter.com/lT0ezeMFSe</a>
&mdash; Carl Bildt (@carlbildt) <a href="https://twitter.com/carlbildt/status/1346764040153026560?ref_src=twsrc%5Etfw">January 6, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kirjeen teksti kuuluu suomennettuna seuraavasti:
Äskettäisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa EU:n johtajat ovat keskustelleet ja sopineet jatkavansa yhdessä globaalin pandemian vastaisten kansainvälisten toimien johtamista ja auttavansa muita, EU:n ulkopuolisia maita tarjoamalla kohtuuhintaisen ja reilun COVID-19-rokotteen saatavuuden kaikille.
Me tuemme vahvasti jäsenvaltioiden ja Euroopan komission pyrkimyksiä ja aloitteita jakaa rokotteita EU:lle kohdistetuista sopimuksista EU:n lähimpien naapurimaiden, kuten Länsi-Balkanin maiden kanssa.
Samaan aikaan uskomme, että EU:n on laajennettava nykyisiä aloitteita ja annettava vastaava mahdollisuus ja tuki muillekin EU:n naapurimaille &#8211; eli EU:n itäisille EaP-kumppanimaille &#8211; jos nämä niin haluavat. Me uskomme, että rajamme eivät ole turvalliset, jos emme laajenna tukeamme rajanaapureillemme. EU:n itäiset kumppanimaat ovat useaan otteeseen ilmaisseet arvostuksensa EU:n COVID-apua kohtaan ja pyytäneet auttamaan rokotteen saamisessa.
Yhteinen Team Europe -aloite vaikuttaa tehokkaimmalta ja lupaavimmalta mekanismilta tähän tarkoitukseen. Rokotelahjoituksia käsittelevässä alaryhmässä meneillään olevat neuvottelut ovat tuottaneet lupaavia edistysaskelia Länsi-Balkanin kumppanimaiden suhteen, mukaan lukien tuki käytettävissä olevilta EU-välineiltä.
Me pyydämme komissiota pikaisesti kehittämään samanlaisen tukimekanismin, jonka komissio on jo käynnistänyt Länsi-Balkanin maiden osalta. Tulossa olevan EaP-kokouksen (joka järjestettäneen vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla) yhteydessä meidän tulee lähettää vahva ja koordinoitu viesti EaP:n strategisesta tärkeydestä. Rokotteiden jakaminen itäisten kumppanimaiden kanssa olisi yksi tärkeä osa tätä viestiä.
Olemme varmoja, että itäisten kumppanimaiden hallitukset ja kansalaisyhteiskunnat tulevat arvostamaan ponnistelujamme ja tämä tulee lisäämään komission ja koko EU:n geopoliittisten pyrkimysten näkyvyyttä.
Tietäen pandemiatilanteen eteläisissä naapurimaissa, meidän tulisi olla valmiita tukemaan myös näitä maita, jos he ilmaisevat kiinnostuksensa.
Kirjeen vastaanottajat ovat Josep Borrell (Euroopan komission varapresidentti ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja), Stella Kyriakides (terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari) ja Olivér Várhelyi (naapuruusasioista ja EU:n laajentumisesta vastaava komissaari).
Kirjeen ovat allekirjoittaneet kaikkiaan kolmentoista EU-maan ulkoministerit. Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston lisäksi allekirjoittajina ovat Ruotsin ja Tanskan ulkoministerit ja kymmenen Itä-Euroopan ja Balkanin maan ulkoministerit.
<h4>Haavisto selvitti asiaa Iltalehdelle</h4>
Useat keskustelijat ovat päivän aikana kummastelleet, onko EU todellakin jakamassa pois rokotteita, joita ei ole riittävästi edes EU-alueelle. Iltalehti <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/612398fa-5652-463e-a122-a1c0b6ceea05">tavoitti</a> Pekka Haaviston kommentoimaan sosiaalisessa mediassa laajaa kummastusta herättänyttä vetoomusta.
Haaviston mukaan vetoomus &#8221;koskee siis tilannetta, jossa EU:n oma tarve on tyydytetty. Sehän ei ole kovin nopeasti nyt näköpiirissä, kun rokotevalmistajat tuottavat näitä näin hitaasti.&#8221;
&#8221;Jos nyt oikein muistan, EU:lla on kuuden eri valmistajan kanssa sopimuksia noin 1,3 miljardista rokotteesta. Se olisi yli EU:n oman tarpeen. Tämä koskee sitä vaihetta, kun rokotetuotanto on täydessä vauhdissa ja EU:n tarve tyydytetty&#8221;, hän täydentää IL:lle.
<h4>Covax-mekanismi on jo ennestään olemassa</h4>
Syystä tai toisesta suurimmat EU-maat Saksa ja Ranska eivät ole allekirjoittaneet vetoomusta.
Kansanedustaja Mari Rantanen (ps.) <a href="https://twitter.com/MariPSRantanen/status/1346777171604467712">nostaa asian yhteydessä esille</a> Suomen Covax-jäsenyyden. Suomi, kuten lähes kaikki muutkin maailman maat kuuluvat kansainväliseen rokoteyhteistyömekanismiin, jonka <a href="https://stm.fi/koronavirusrokotteet">tarkoitus</a> &#8221;on edistää COVID-19 -rokotteiden yhdenvertaista saatavuutta kaikille maille nopeasti ja tukea ja vahvistaa rokotetuotantoa ja -jakelua maailmassa.&#8221;
Haaviston allekirjoittamassa vetoomuksessa ei kuitenkaan viitata Covaxiin. Kysymysmerkiksi jääkin, mitä Haaviston vetoomuksella oikein tavoitellaan. Tämänhetkisen tiedon valossa näyttää siltä, että EU yrittää luoda uutta mekanismia olemassaolevan Covax-mekanismin lisäksi, jolla rokotteita saadaan jaettua muihin maihin.

Pekka Haavisto mukana vetoomuksessa, jossa esitetään EU:n tilaamien koronarokotteiden jakamista itänaapureiden kanssa

Carl Bildt

Suomen Uniper-sekoilu on usean peräkkäisen virheen, varomattomuuden ja kovakorvaisuuden summa – Heikki Koskenkylä kertoo polusta, joka johti katastrofiin

Antikainen: Onko Suomen rokotelinja EU:ssa rokotesolidaarisuus vai kansallinen etu?

Pekka Haavisto mukana vetoomuksessa, jossa esitetään EU:n tilaamien koronarokotteiden jakamista itänaapureiden kanssa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025