Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Carl Haglund

Vuoden ensimmäisessä <a href="http://areena.yle.fi/1-3067759" target="_blank">Ylen yhteisessä puheenjohtajatentissä</a> löytyi kaiken tohinan keskellä hetkellinen sopu paikallisesta sopimisesta, kun jopa Carl Haglund (r.) ja Paavo Arhinmäki (vas.) olivat hetken aikaa samaa mieltä.

&#8211; En kyllä usein ole talouspolitiikasta samaa mieltä Paavo Arhinmäen kanssa, Haglund aloitti.
&#8211; Kyllä minä olen iloinen että tämänkin päivän näin, että Haglund ja Arhinmäki ovat samaa mieltä! Oli se mahtavaa &#8211; tällähän minä pärjään koko loppuviikon, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinikin riemastui.
&#8211; No kun me olemme paikallisesta sopimisesta näin yhtä mieltä niin viedään sitä yhdessä eteenpäin, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ehdotti.
<h4>Sittenkin eri?</h4>
Vaan paratiisiin hiipi sittenkin käärme. SDP:n Antti Rinne, jota Soini oli juuri kiittänyt hyvistäkin ajatuksista, lausui omat ajatuksensa paikallisesta sopimisesta. Heräsi kysymys, voiko hänen mielestään paikallista sopimista käyttää lainkaan yritysten pelastamiseen hätätilanteessa, mitä useimmat puheenjohtajat korostivat.
&#8211; Täytyy muistaa, että työehtosopimus on minimi, jolla pitää pystyä maksamaan vuokra tai asuntolaina, ruoka ja matkustaminen. Jos tätä minimiä vielä pienennetään – niin se ei ole enää paikallista sopimista, Rinne tulkitsi.
<h4>Soini piti sopimista tärkeänä</h4>
&#8211; Totta kai paikallinen sopiminen on tärkeää. Se on osa tätä pakettia. Nyt luotetaan näihin osapuoliin. Katsoin aika tarkkaan oikeus- ja työministeri Jari Lindströmiä (ps.) hallituksessa: siellä on kovaa työtä taustalla ja annan arvoa näille ihmisille. Sitä ei ole helppoa saada aikaan ja haluan uskoa, että kun he ovat lähteneet neuvottelupöytään, he onnistuvat siinä. Tämän lisäksi tarvitaan pienyrityksiä tukevia toimenpiteitä. Ja pienyrityksiä ja riskinottajia.
<blockquote>&#8221;Tässä maassa pitää saada myös onnistua, sillä työpaikkoja ei synny, jos ei ole kannattavaa yritystoimintaa.&#8221;</blockquote>
&#8211; Tässä maassa pitää saada myös onnistua, sillä työpaikkoja ei synny, jos ei ole kannattavaa yritystoimintaa. Niitä ei mistään muualta tule kuin sieltä, Soini alleviivasi.
<h4>Nokian renkaat hyvä esimerkki</h4>
Toiset, kuten KD:n Sari Essayah, olivat korostaneet juuri hädän yli pääsemistä. Hän korosti Saksan mallia. Jopa Arhinmäki kehui hyvänä esimerkkinä Nokian renkaita, jossa työntekijät paiskivat ilomielin esimerkiksi kuuden päivän viikkoa ruuhka-aikoina paikallisen sopimisen ansiosta.
<h4>Verotusoikeutta ei saa antaa EU:lle</h4>
Aluksi puhuttiin Panaman paratiisipankkivuodosta. Perussuomalaisia moitittiin siitä, että puolue olisi vastustanut rahanpesun selvittämistä EU:ssa. Arhinmäki moitti perussuomalaisia syrjään käpertymisestä, kun tarvitaan kansainvälistä yhteistoimintaa.
Soini selitti, että kyse on laajemmasta asiasta: kyse on siitä, annammeko EU:lle verotusoikeuden. Tällaiset asiat pitää pitää kansallisissa käsissä, Soini sanoi.
&#8211; Ja eivätkö vasemmistoliiton tilit olleet Nordeassa, Soini kysyi.
Sipilä linjasi, että hallitus tekee kaikkensa, että tällainen paratiisisaarien käyttö loppuisi: se on kaikkien etu.
&#8211; Käsittelemme harmaan talouden strategiaa ensi tiistaina, Sipilä sanoi.
Myös Rinne piti harmaata taloutta vakavana ongelmana: se käsittää 1000 miljardia euroa EU:ssa ja Suomessakin miljarditolkulla. Hän epäili, onko hallitus tehnyt kaikkensa asian eteen. Haglund valitteli harmaan talouden vastaisten keinojen olevan liian pieniä.
<h4>Harmaata taloutta vastaan</h4>
Essayah tiesi jo, kuinka paljon verohallinto käyttää henkilötyövuosia harmaata taloutta vastaan: se on 95 henkilöä eikä parikymmentä, kuten alkuviikosta sanottiin. Ruotsissa heitä on 200.
&#8211; Ruotsi on myös kaksi kertaa suurempi maa, Alexander Stubb (kok.) tulkitsi.
&#8211; Tästä tulee projekti jota tulemme vaalimaan. Olemme lisänneet panoksia harmaaseen talouteen ja lisänneet sisäiseen turvallisuuteen 50 miljoonaa euroa. Päätöksiä tulee ensi tiistaina, Stubb lupasi.
Arhinmäki vaati Niinistön tavoin panoksia myös laillisen verosuunnittelun torjumiseen.
Paljon puhuttiin velkaantumisesta. Hallitus korosti, kuinka velkaantuminen aiotaan pysäyttää vuoteen 2021 mennessä ja jos työllisyysaste nousee 72 prosenttiin nykyisestä 68:sta, velkaantuminen loppuu jo paria vuotta aiemmin.
Samalla korostettiin, ettei valtion taloutta ole rakennettu 72 prosentin työllisyysasteen varaan. Ja jos joitakin keinoja puuttuu, kuten jopa kilpailukykysopimus, niin uusia keinoja keksitään tilalle.
<h4>Päätöksiä on tehty etuajassa</h4>
&#8211; Olemme tehneet jo suurimman osan tarvittavista päätöksistä. Jos kilpailukykysopimus syntyy toukokuun lopussa, se syntyy seitsemän kuukautta ennen määräaikaa, Sipilä huomautti.
Hän laski, että tehdyillä päätöksillä meillä on jo nyt noin 40 000 uutta työpaikkaa kun tavoite on 110 000. Yhteiskuntasopimus toisi noin 39 000 työpaikkaa. Tavoite on kova, joten vielä budjettiriiheen tarvitaan uusia keinoja, Sipilä puntaroi.
Stubb mainitsi muina keinoina työpaikkojen saamiseen Suomen mallin ja paikallisen sopimisen. Suomen malli tarkoittaa, että palkankorotukset säädetään vientiteollisuuden kestokyvyn mukaan. Paikallinen sopiminen suojaisi työpaikkoja tilanteen mukaisilla joustoilla.
<h4>Vasemmisto nostaisi Suomen ylös tukasta</h4>
Vihreät ja arhinmäkeläiset moittivat hallitusta, ettei se uskalla velkaantua, vaan ruokkii kurjistumisen kierrettä. Niinistönkin mielestä hallituksen pitäisi uskaltaa ruokkia kysyntää.
Arhinmäeltä kysyttiin, onko hallituksella varaa elvyttää velaksi, kun maa on velkaantunut yhdeksän miljardia vuodessa vuoden 2009 jälkeen ja nykytahdilla velkaantumisaste nousee 90 prosenttiin alle 10 vuodessa.
&#8211; Mutta sitähän he tekevät, Arhinmäki moitti yllättäen tässä tilanteessa.
Hän mainitsi hallituksen ottavan pakolaisia velkarahalla. Soini vastasi, että on heitä otettu lainarahalla tähänkin asti. Rahoja ei ole otettu suomalaisten taskuista. Pakolaisrahat riittävät nyt, kun tulijoiden virta on saatu tyrehtymään.
Sipilä vastasi opposition moitteisiin, ettei mistään olisi tarvinnut leikata, jos ei olisi tullut 100 000 uutta työtöntä.
&#8211; Jos emme mitään tee, olemme seuraavalla vaalikaudella saman tilanteen edessä, Sipilä varoitti.
&#8211; Tämä oli oikein hyvä luento, kun katsotaan mitä teidän aikananne tehtiin. Yhteisöveroa alennettiin 24:stä 20 prosenttiin, Kela-maksu poistettiin, ne on olleet parin miljardin asioita, Soini muistutti.
<h4>Pelkkiin korkoihin menee 1,6 miljardia</h4>
&#8211; Maksamme korkoja 1,6 miljardia euroa vuodessa. Sillä olisi parempaakin käyttöä. Ilman muuta velkaantuminen pitää taittaa. Emme voi, Ville Niinistö, elää lastemme kustannuksella ja siitä te olette pauhanneet vuosikymmeniä ja siitä olen samaa mieltä. Mutta sanon Antti Rinteelle ilosanomana, että palkkatukea ja työttömän starttirahaa uudistetaan juuri sillä tavalla: tämä hallitus tekee, edellinen ei tehnyt, Soini ojensi Rinnettä, joka oli penännyt roimempaa työllisyyden hoitoa.
<blockquote>&#8221;Meillä pitää myös yritystoiminnan kannattaa. Kansalaiset eivät ole tyhmiä. He ymmärtävät, että vain kannattava yritys työllistää.&#8221;</blockquote>
Soini tiivisti hallituksen suurimman sanoman työn tekemiseen ja teettämiseen:
&#8211; Meillä pitää myös yritystoiminnan kannattaa. Kansalaiset eivät ole tyhmiä. He ymmärtävät, että vain kannattava yritys työllistää. Ilman työnantajia ei olisi työpaikkoja. Suomessa on työnantajapula. Myös yrittäjät ymmärtävät, että työntekijät tienaavat heille heidän rahansa. Siksi tarvitaan myös luottamusmiehiä, joiden asemaansa kehitetään, Soini aprikoi.
Miten Suomi nousee? Hintakilpailukyky pitää saada kuntoon, se luo vientiä. Kilpailukykysopimus kasvattaa luottamusta. Yhteiskunnassa on rahaa: se pitää saada sijoitettua investointeihin Suomeen. Suomessa pitää kannattaa ottaa riskiä. Täällä pitää saada myös onnistua &#8211; niin, että yritys palkkaa lisää työntekijöitä eikä niin, että se myydään Japaniin ja golf-radalle, Soini linjasi.

Puheenjohtajatentissä löytyi hetkellinen sopu paikallisesta sopimisesta

Carl Haglund (rkp.) olisi hyväksynyt perussuomalaisten maahanmuutto-, EU- ja kielilinjaukset, jos olisi päässyt mukaan hallitukseen, Timo Soini (ps.) paljasti tänään puolueväelle.

Haglund on viime päivinä sättinyt useassa eri haastattelussa hallitusneuvottelijoiden ja erityisesti perussuomalaisten maahanmuutto-, EU- ja kielikantoja. Soini mitta täyttyi hänen lukiessaan Haglundin <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1432271244597" target="_blank">kantoja</a> päivän Helsingin Sanomista. Haglund tyrmäsi alueelliset kielikokeilut, vastusti maahanmuuton kustannusten selvittämistä ja maahanmuuton rajoittamista sekä moitti perussuomalaisia takinkääntäjiksi tukipakettiasioissa. EU-linjakin sai keppiä.
&#8211; Ottaa hieman pattiin, ettei virkaatekevä puolustusministeri puhuu tälläisia tämän päivän lehdessä, Soini sanoi.
Perussuomalaisia toistuvasti takinkääntäjiksi syyttänyt Haglund olisi ollut kuitenkin valmis nielemään itse kaikki nyt moittimansa asiat, jos vain hallituspaikkaa olisi tarjottu.
&#8211; He olisivat hyväksyneet kaikki nämä perussuomalaisten kirjaukset. Haglund siis mateli täysin, muttei silti päässyt, Soini kertoi.

Haglund sättii muita takinkääntäjiksi, olisi itse niellyt kaiken mahdollisen – Soini: ”mateli täysin”

Ylen puheenjohtajatentti paljasti keskiviikkona koruttomasti, kuinka tuore sote-sovinto ei kelpaa kahdelle oikeistopuolueelle vieläkään. Kun puheenjohtajilta kysyttiin, lupaavatko he soten toimivan meneillään olevien viilausten jälkeen, ei kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin tai RKP:n puheenjohtajan Carl Haglundin lapa hievahtanut.
&#8211; En usko ennen kuin näen rahoitusmallin, Stubb arvioi. Myös Haglund odotti varmuutta rahoituksesta ja perustuslaillisen ongelman ratkaisusta.
Tämä hämmästytti muita puoluejohtajia laidasta laitaan: keskustan Juha Sipilä tulistui, että jos tämä porukka ei usko, että siitä tulee hyvä, niin siitä ei varmasti tule hyvä. Vasemmiston Paavo Arhinmäki totesi Stubbin ja Haglundin paljastaneen karvansa: hehän ovat hanketta jarruttaneetkin.
Keskustelu kääntyi rahoitukseen. Sipilän mukaan rahoitusmalli ei ole valmis, paljon muutakin on tekemättä, mutta kaikki ovat sitoutuneet ja siitä täytyy pitää kiinni.
Timo Soini (ps.) kysyi, voiko rahoja kantaa sote-alueelta? Jos on, se ratkaisisi myös demokraattiset ongelmat.
Ylen kommentaattori Pekka Ervasti kehottikin lyömään kättä päälle: tässähän keksittiin sote-vero. Kättä ei kuitenkaan vielä lyöty.
Haglund puolustautui, että kyse ei ole uskosta. Kysyttiin, &#8221;luvataanko&#8221;, eikä nyt voi.
&#8211; Kun tämä käy eduskunnan läpi, sitten varmaan luvataan, Haglund selvitti.
<blockquote>&#8221;Suomi tarvitsee kymmeniä tuhansia avoimen sektorin työpaikkoja. Ongelma on, että meillä on lähtenyt 70 000 tuottavaa työpaikkaa. Meillä on työnantajapula.&#8221;</blockquote>
Stubb totesi, että nykyisen järjestelmän ongelma on epätasa-arvoisuus. On vakuutusrahoitus, työpaikkojen terveydenhuolto ja julkinen terveydenhuolto, jossa tehdään hyvää työtä, mutta hoitoa ei saada heti. Rahoituksen uudistus jatkuu seuraavalla kaudella. Ihmiset lupaavat liikaa, toivon parasta, Stubb totesi.
<h4>Soini: Meillä on työnantajapula</h4>
Keskustelua hallitsi huoli heikosta taloustilanteesta. Kuinka se ja sitä myöten työllisyys saadaan nousuun? Soini totesi, että Suomi tarvitsee kymmeniä tuhansia avoimen sektorin työpaikkoja. Mistä ne saadaan?
&#8211; Ongelma on, että meillä on lähtenyt 70 000 tuottavaa työpaikkaa. Meillä on työnantajapula. Pitää rohkaista ottamaan riskiä, hän sanoi.
Soinin mukaan Saksa on ainoa maa, jonka talous pyörii euroalueella.
&#8211; Työttömyys ei ole luonnonlaki: se on seurausta huonosta talouspolitiikasta. Tämä on väärää politiikkaa, hän sanoi.
<h4>Väärää talouspolitiikkaa</h4>
Soini muistutti myös, millaista väärää politiikkaa hallitus on harjoittanut niin, että talous ja työllisyys sortuvat: rikkidirektiivi on miljardin euron rasite metsäteollisuudelle, kemialle, Rautaruukille ja Outokummulle. Tuulivoimatariffikin nielee rahaa.
&#8211; Kaikki tämä on pois teollisuudelta, Soini sanoi.
&#8211; Onneksi windfall-vero sentään peruttiin ja onneksi uusia ydinvoimaloita vielä tehdään ja halpaa energiaa, Soini linjasi.
Muut puoluejohtajat hieman ihmettelivät juontajaa myöten, kuinka tämä liittyy työllisyyteen, mutta Haglund myönsi lopulta Soinin olevan oikeassa.
&#8211; Rikkidirektiivistä olet oikeassa: siihen mentiin liian aikaisin, Haglund sanoi.
&#8211; Tulihan se sieltä, Soini napautti.
<h4>Työttömyyskin tuttua</h4>
Työttömyydestä puhuttaessa Stubb väitti, ettei heistä kukaan puheenjohtajista eläytyä työttömän asemaan omakohtaisesti. Soini muistutti olleensa 320 vuorokautta työttömänä vuosina 1995-96.
&#8211; Suomessa 27 prosenttia asukkaista tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Se osuus on liian pieni. Se pitää saada suuremmaksi. Se on ainoa keino saada lisää yksityisiä, kannattavia työpaikkoja. Se edellyttää, että konkurssilakia muutetaan, että lamavelat, jotka ovat olleet ulosotossa pitkään, vapautetaan. Tarvitsemme paljon erilaisia toimenpiteitä päästäksemme ylös. Ikävää on, että valuuttamme ei jousta. Sekin on yksi ongelma, Soini totesi.
SDP:n Antti Rinne muistutti suuryritysten ongelmista: paperikoneeseen investointiin viimeksi vuonna 1998.
Soini kehotti ministeriä helpottamaan samalla perheyritysten sukupolvenvaihdoksia, mikä on ollut ikuisuuskysymys.
<h4>Viron yritysveromallista tehoa</h4>
Kun kysyttiin, mitä rakenteita puheenjohtajat muuttaisivat, monet mainitsivat Saksan, Tanskan ja Ruotsin työelämäremontit. Päivi Räsänen (kd.) ja Soini korostivat myös Viron mallia.
Soini piti hyvänä Viron yritysmallia, jossa yritystä ei veroteta niin kauan, kun se kehittää rahalla yritystä &#8211; veroa peritään vasta sitten, kun raha otetaan yrityksestä ulos.
&#8211; Tämä kannustaa palkkaamaan työntekijöitä. Yhteiskunta saa verotuloja työntekijöiden kautta.
<h4>Soini ei myisi valtion omaisuutta</h4>
Sipilä esitti jälleen investointeja valtion infrarahaston voimin, mihin kaavailtiin jopa kolmea miljardia. Rahoitusta hankittaisiin myymällä valtion omaisuutta, laittamalla &#8221;tase töihin&#8221;. Soini ei tähän lähtisi.
&#8211; En myisi nyt valtion omaisuutta. Siitä ei saa nyt tarpeeksi hyvää tuottoa. Keskusta sanoo olevansa talonpoikaispuolue &#8211; mutta kyllä on tuhon tie, jos ensin myydään metsät, sitten myydään pellot. Kohta on mökkikin myyty, Soini sanoi.
Ongelma on, ettei suomalaista pääomaa sijoiteta tarpeeksi kotimaahan. Rahastoissa löytyy valtavasti pääomaa: sieltä on saatavissa rahaa.
<h4>PS ei ole ääripuolue</h4>
Ylen ohjelmassa näytettiin myös, kuinka ruotsalainen tutkija sijoitti suomalaiset puolueet sikäläiseen kahden puolueryhmän malliin. Perussuomalaiset sijoittuivat samaan ryhmään SDP:n ja vasemmiston kanssa.
Siitä tuntuivat mielistyvän sekä Soini että Arhinmäki, jälkimmäinen niin paljon, että koetti mojauttaa Soinille poskisuukon, mistä Soini kieltäytyi: &#8221;ei nyt eikä perjantaina&#8221;.
&#8211; Tämä todistaa valhepropagandaksi sen väitteen, että perussuomalaiset olisi ääripuolue &#8211; ja varsinkin että äärioikeistopuolue. Minähän olen keskilinjan kulkija ollut jo 17 vuotta, Soini myhäili.

Puheenjohtajat koolla – Soini: ”Työttömyys on seurausta huonosta talouspolitiikasta”

Carl Haglund

Puheenjohtajatentissä löytyi hetkellinen sopu paikallisesta sopimisesta

Haglund sättii muita takinkääntäjiksi, olisi itse niellyt kaiken mahdollisen – Soini: ”mateli täysin”

Puheenjohtajat koolla – Soini: ”Työttömyys on seurausta huonosta talouspolitiikasta”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025