Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Caruna-kaupat

Moni puolue puhuu nykyään kansallisten sähköverkkojen puolesta ja vastustaa niiden myymistä ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Asiasta on puhunut muiden muassa ainakin keskustan yksi kansanedustaja, ja myös vasemmistoliitto on ottanut sen eduskunnassa monta kertaa esille. Samat puolueet tuntuvat kuitenkin toimivan kuntatasolla täysin päinvastaisella tavalla.

Kansanedustaja ja Outokummun kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Sanna Antikainen muistuttaa pari vuotta sitten tapahtuneesta Outokummun Energia Oy:n myynnistä kansainväliselle sijoitusyhtiölle Aberdeen Standard Investmentille, jota kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta voimakkaasti ajoivat. Outokummun Energiaa yritettiin myydä ensimmäisen kerran silloisten sinisten valtuustoaloitteen pohjalta jo vuonna 2017, mutta sillä kerralla esitys äänestettiin valtuustossa nurin.
&#8211; Myyntiä ajoi voimakkaasti myös Outokummun kaupunginvaltuuston keskustalainen puheenjohtaja Hanna Huttunen. Ainakin minusta itsestäni valtuutettuna tuntui, että meitäkin painostettiin muiden puolueiden taholta siitä, että asiaa ei saisi kritisoida. Kuntavaaleissa me nostimme kannatusta ja kaikki muut menettivät. Paikkaneuvotteluissa kaikki muut puolueet sitten liittoutuivat meitä vastaan ja meiltä vietiin sellaisia paikkoja, jotka olisivat meille vaalituloksen perusteella kuuluneet, Antikainen kertoo.
Teot ja puheet eivät kohtaa
Nyt ovat viime aikoina muut puolueet kiillottaneet kilpeään tuomitsemalla jyrkästi sähköverkkojen yksityistämisen ja myymisen ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Esimerkiksi keskustan Mikko Kärnä piti lokakuisessa <a href="https://twitter.com/KarnaMikko/status/1584103085177475072?s=20&amp;t=rUkNOZcCng62PcKvoY-qZw">twiitissään</a> monopolissa toimivia sähkönsiirtoyhtiöitä suomalaisen yhteiskunnan syöpänä ja peräsi sähköverkkojen täyskansallistamisen nostamista keskusteluun.
&#8211; <a href="https://twitter.com/SannaAntikainen/status/1584162667693936641?s=20&amp;t=rUkNOZcCng62PcKvoY-qZw">Haastoin</a> Kärnän keskustelemaan Outokummun sähkönsiirrosta hallintovaliokunnassa kollegansa Huttusen kanssa. Teot ja puheet eivät kohtaa, ja mikäli nämä puolueet ovat oikeasti huolissaan huoltovarmuudesta ja tosissaan haluavat pitää sähköverkot suomalaisten käsissä, niin miksi ne sitten toimivat eri tavalla? Ihmettelen sitä, että tehdään yhtä ja puhutaan toista, Antikainen moittii.
Outokummussa peiliin katsomisen paikka
Moni kuntalainen oli julkisuudessakin sitä mieltä, että Outokummun Energian myynnistä ei tiedotettu tarpeeksi. Perussuomalaisten valtuustoryhmä varoitti, että Outokummussa sähkönsiirtohinnat tulevat kaupan jälkeen nousemaan, koska sijoitusyhtiöt tietysti pyrkivät kasvattamaan voittojaan. Seuraavana vuonna myynnin jälkeen siirtohinta nousikin jo 6,5 prosentilla.
&#8211; Otin asian pari vuotta sitten esille myös <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2021+2.2.aspx">eduskunnassa</a>, jossa kysyin siitä elinkeinoministeri Mika Lintilältä. Lintilä vastasi, että jos te olette Outokummussa tehneet tällaisen päätöksen, niin se on kunnallista päätöksentekoa eikä se ole tämän hallituksen vika. Lisäksi hän sanoi, että ”kyllä te joudutte Outokummussa sitten katsomaan peiliin”, Antikainen kertoo.
Painostusta ja takinkääntöjä
Toisin kuin muut puolueet, perussuomalaiset ajaa kansallisen turvallisuuden asiaa kaikilla tasoilla, niin eduskunnassa, kuntatasolla kuin hyvinvointialueillakin, oli kyse sitten maahanmuutosta tai muista kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeistä asioista.
Antikainen on hyvin pettynyt muiden puolueiden toimintaan Outokummussa, jossa perussuomalaisia yritettiin painostaa hyväksymään sähköverkon myynti muiden puolueiden mukana.
&#8211; Minulle jäi siitä huono maku suuhun, kun oli niin tärkeästä asiasta kyse erityisesti tässä maailmantilanteessa, jossa virheet näkyvät vielä selvemmin. Haluaisin tietää myös, onko vasemmistoliiton edustajille tullut siitä jotain seuraamuksia, kun myös vasemmistoliitto on ollut hyvin vahvasti sen puolella, että sähköverkkojen on pysyttävä kansallisissa käsissä eikä niitä saa myydä varsinkaan ulkomaisille sijoitusyhtiöille, Antikainen sanoo.
Kärnä ei ota kantaa
Keskustan kansanedustaja Kärnä ei halunnut ottaa kantaa Outokummun Energian myyntiin tuntematta tapausta ja sen taustoja tarkemmin. Kärnän henkilökohtainen mielipide on, että ennen kaikkea sähkönsiirtoverkot on pidettävä kansallisessa omistuksessa silloin kun toimitaan luonnollisessa monopolissa. Esimerkiksi Caruna-kauppa oli hänen mielestään valtava virhe.
&#8211; Energiayhtiöt eivät samalla tavalla monopolissa toimi. Katson kuitenkin, että valtiolla on hyvä omistuksia olla, ja esimerkiksi Fortum-seikkailu pörssissä oli aivan hullua. Mutta Outokummun Energian tapausta en tunne sen tarkemmin, Kärnä sanoo.
Valtuuston puheenjohtaja Hanna Huttusta ei tavoitettu kommentoimaan asiaa.
&nbsp;

Keskustalla ja vasemmistoliitolla teot ja puheet ristiriidassa: Perussuomalaisia yritettiin painostaa hyväksymään Outokummun sähköverkon myynti ulkomaisille sijoittajille

Perussuomalaiset Naiset ry vaatii tuntuvaa kohtuullistamista sähkönsiirtomaksuihin. Siirtomaksut ovat etenkin haja-asutusalueilla asuville ikäihmisille kohtuuton pala maksettavaksi.

&#8211; Vastuullisia sähköverkkojen päätymiseen ylikansallisille sijoittajille löytyy hallituksesta, sillä esimerkiksi SDP ja vihreät olivat tukemassa Caruna-kauppoja, Perussuomalaisista Naisista todetaan.
Siirtohinnat paisuneet valtavasti
Perussuomalaiset vastustivat aikanaan sähköverkon myyntiä ja varoittivat seurauksista. Siitä lähtien perussuomalaiset ovat vaatineet, että niin sanottua tuottoastetta madalletaan.
Siirtohinnat ovat paisuneet valtavasti viime vuosina. Esimerkiksi Caruna on nostanut hintojaan jopa yli 50 prosenttia vuodesta 2016.
&#8211; Siirtoja perustellaan vuoden 2011 Tapani-myrskyn jälkeisillä kaapelointivaatimuksilla, mutta esimerkiksi Carunan talousluvut kertovat, että voittoja on kerätty häikäilemättömästi enemmän kuin lain vaatimat kaapeloinnit vaatisivat.
Hallitus hämää äänestäjiä nippelimuutoksella
Hallitus on esittämässä, että sähkönsiirron ja -jakelun vuosikorotuksen enimmäismäärää laskettaisiin nykyisestä 15 prosentista 12,5 prosenttiin. Tämän pitäisi hallituksen mukaan hillitä siirtohintojen korotusten vauhtia.
&#8211; Käytännössä muutos ei aiheuta muutoksia, vaan esimerkiksi 10 prosentin korotus vuosittain olisi edelleen mahdollinen. Hallitus hämää äänestäjiä pienellä nippelimuutoksella, joka ei käytännössä vaikuta korotuksiin mitenkään.
Korotuskatto alennettava viiteen prosenttiin
Perussuomalaiset Naiset vaatii, että vuosittainen korotuskatto tulisi alentaa korkeintaan viiteen prosenttiin.
&#8211; Ellemme tee näin, annamme ylikansallisen yhtiön rahastaa kansalaisia monopoliasemalla. Syyttävän sormen tulee osoittaa niin demareihin, keskustaan, kokoomukseen kuin vihreisiinkin. Tehtyä virhettä voi paikkailla hieman, mutta nykyinen hallitus ei tunnu edes yrittävän.
&nbsp;

Perussuomalaiset Naiset: Hallitus ei puutu tosissaan sähkönsiirron kiskurihintoihin – ”Voittoja on kerätty häikäilemättömästi”

Vaikka Jyväskylä keskeyttikin vesihuollon myyntihankkeensa, on asia edelleen ajankohtainen. Suunnitelmia vesihuollon kokonaan tai osittain yksityistämisestä on meneillään tälläkin hetkellä useissa kunnissa, varoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jouni Kotiaho.
Jyväskylän kaupungin suunnitelmat myydä osa vesihuollostaan yksityisille käynnisti maan laajuisen keskustelun vesivarojemme eli yhden kansallisomaisuutemme säilyttämisestä julkisen vallan käsissä ja hallinnassa. Sittemmin Jyväskylän kaupunki keskeytti yksityistämishankkeensa.
&#8211; Hyvä niin, päätös on täysin oikea. Keskeyttämispäätökseen varmastikin vaikutti merkittävästi asiasta syntynyt laaja kansalaispaine päättäjiä kohtaan ja keskeisesti myös Jyväskylän perussuomalaisten valtuustoryhmän yksityistämisasiaan ottama jyrkän kielteinen kanta ja ennen kaikkea Jyväskylän paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Nahkamäen käynnistämä nimien keruu kuntalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan ALVA:n säilyttämistä vain Jyväskylän omistuksessa, uskoo perussuomalaisten kansanedustaja Jouni Kotiaho Keskisuomalaisen kolumnissaan.
Yksityisen tahon tarkoitus tehdä tuottoa
Vaikka Jyväskylä keskeyttikin hankkeensa, asia on edelleen ajankohtainen. Suunnitelmia vesihuollon kokonaan tai osittain yksityistämisestä on meneillään tälläkin hetkellä useissa kunnissa. Perussuomalaiset ovat vaatineet sen selvittämistä, voitaisiinko säätää laki, jolla tällaiset vesivarojemme yksityistämiset kiellettäisiin.
&#8211; Tässä jos jossakin löytyisi nykyiselle punavihreälle hallitukselle oikea ja tärkeä asia eteenpäin vietäväksi ilmastovöyhkäyksen sijaan, Kotiaho sanoo.
&#8211; Vesilaitokset ovat luonnollisia monopoleja. Yksityistäminen ei toisi mitään lisäarvoa toimintaan. Jos jokin kaupallinen yksityinen taho päästettäisiin edes vähemmistöosakkaaksi vesilaitosten monopoliliiketoimintaan, se tietysti vaatisi sijoitukselleen korkean tuoton. Tämä johtaisi roimiin hinnankorotuksiin ja kärsijänä olisi tietysti juuri sinä ja minä eli tavallinen suomalainen kuluttaja. Jokainen meistä tarvitsee päivittäin vettä. Ei yksityinen taho koskaan tarjoa rahojaan mihinkään pelkkää hyväntekeväisyyttään.
Haaviston Caruna-kaupat tuoreessa muistissa
Suomessa on lukuisia vesiosuuskuntia kuntien sivukylillä, jotka eivät kuitenkaan toimi bisnesperiaatteella.
&#8211; Yhteiskunta on tukenut niiden perustamista verovaroin ja tämä onkin oikein. Sillä on pyritty parantamaan sivukylien vesihuoltoa. Vesiosuuskunnan ovat kylläkin yksityisiä, mutta ne eivät tavoittele osakkailleen voittoa, vaan niiden ainoa tarkoitus on turvallinen ja edullinen vedensaanti osakkailleen.
&#8211; Vesihuollon yksityistäminen johtaisi samanlaiseen tilanteeseen, kun Fortumin sähköverkkotoiminta myytiin pääosin ulkomaisten sijoittajien omistamalle Caruna-yhtiöille. Myyntipäätökseen antoi aikanaan luvan silloinen vihreä omistajaohjausministeri Pekka Haavisto. Heti tämän jälkeen hinnat nousivat huimasti, Kotiaho muistuttaa.
Vaikka Haaviston aiheuttamaa vahinkoa on yritetty myöhemmin oikaista, niin mitään ei ole ollut enää tehtävissä.
&#8211; Kun ongelma ja vahinko on jo aiheutettu, on sitä käytännössä mahdoton korjata enää jälkikäteen. Kun valtio yksityisti Kemiran, seurauksena oli roima lannoitteiden hintojen nousu Pohjoismaiden kalleimmiksi. Tästä maataloutemme kärsii edelleen. Vesihuollon kanssa ei pidä toistaa Kemira- ja Caruna-kauppojen karmaisevaa virhettä, Kotiaho painottaa.
Kaivoslainsäädäntö ajastaan jäljessä
Kotiaho huomauttaa, että kansallisomaisuuttamme ovat myös maaperämme malmimineraalit.
&#8211; Nykyinen kaivoslainsäädäntömme on auttamattomasti ajastaan jäljessä. Kansainväliset kaivosyhtiöt voivat vallata Suomesta alueita mahdollista kaivostoimintaa varten käytännössä ilman mitään korvausta vastaan. Ne voivat käynnistää valtauksillaan maaperätutkimuksia ilman, että viranomaisilla on juurikaan valtuuksia puuttua asiaan tai että maanomistaja voisi asiaan puuttua tai saada kunnollisia korvauksia jo tässä vaiheessa.
&#8211; Jos kaivostoiminta eli louhinta lopulta käynnistetään, niin kaivosyhtiöiden maksamat korvaukset esimerkiksi maanomistajille ovat mitättömiä verrattuna yritysten kaivostoiminnasta saamaan taloudelliseen hyötyyn, Kotiaho toteaa.
Lähes vastikkeetonta ryöstöä
Kotiahoa ei miellytä myöskään se, että kansainväliset yhtiöt pystyvät kotiuttamaan voittonsa pois Suomesta hyvin pienin veroseuraamuksin, eivätkä ne joudu korvaamaan esimerkiksi paikalliselle matkailuelinkeinolle aiheuttamaansa tulonmenetysvahinkoa.
&#8211; Kaikkiin muihin maihin verrattuna Suomi on kaivosyhtiöille todellinen Eldorado, josta voi lähes vastikkeetta kaivaa ja viedä pois maaperämme malmimineraalit. Tähän on saatava muutos!

Kotiaho: Kansallisomaisuus säilytettävä omissa käsissä – ”Tässä olisi punavihreälle hallitukselle oikea ja tärkeä asia eteenpäin vietäväksi ilmastovöyhkäyksen sijaan”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio on huolissaan siitä, että pääministeri Sanna Marinin hallitus näyttää sallivan vesilaitoksien siirtämisen yksityisomistukseen.

Tavio katsoo, että hallituksen tulee puuttua suunnitelmiin vesiyhtiöiden myynnistä. Tavio korostaa, että vedenjakelu on luonnollinen monopoli, joka kannattaa pitää julkisessa omistuksessa.
– Suomalaiset kotitaloudet ovat tottuneet saamaan edullista juomavettä kraanasta. Onko suihkussa käyminen tulevaisuudessa luksusta, josta kansainväliset yritykset käärivät voittoa? Tavio kysyy.
Tavion mielestä yhteiskunnan omistamista vesilaitoksista luopuminen on vaarallinen suunta.
Muistuttaa pelottavasti Caruna-kauppaa
Jyväskylässä on tekeillä Suomen suurin vesihuollon yksityistäminen, sillä kaupunki on myymässä yhtiöstään 30–40 prosentin osuutta. Kauppa olisi toteutuessaan ensimmäinen laatuaan. Tähän asti yksityinen omistus muutamissa pienemmissä vesilaitoksissa on ollut merkitykseltään vähäistä ja rajoittunut pieniin kuntiin.
– Vaarana on kuluttajahintojen jyrkkä nouseminen samaan tapaan kuin sähköverkkoliiketoiminnassa on Caruna-kaupanteon jälkeen nähty, Tavio moittii.
Tavio on tänään jättänyt eduskunnassa asiasta kirjallisen kysymyksen. Perussuomalaisten mielestä Suomessa on tärkeää pitää mielessä, että puhtaat vesivaramme ovat maailmanlaajuisesti harvinaislaatuinen aarre.

Tavio: Salliiko Marinin hallitus vesilaitoksien myymisen? – ”Vaarana on kuluttajahintojen jyrkkä nouseminen”

KOLUMNI Vuonna 2013 sixpack-hallituksen aikana rukattiin voimaan uusi sähkömarkkinalaki, joka mahdollisti sähkönsiirtoyhtiöiden myymisen ulkomaiseen omistukseen. Taustalla sähköyhtiö Fortumin myyntiaikeet. Laki allekirjoitettiin tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja silloisen elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren toimesta 9.8.2013. Hallituskoalitioon kuuluivat kokoomus, sdp, vihreät, rkp, kd ja vasemmistoliitto.

Itse Caruna-kauppaa olivat valmistelemassa omistajaohjauksesta vastanneet vihreiden Heidi Hautala ja Pekka Haavisto. Hautala ei tiettävästi ollut myötämielinen Fortumin myymiseen ja olisi halutessaan voinut vaihtaa koko Fortumin hallituksen estääkseen kaupan. Näin ei kuitenkaan käynyt, koska Hautala ”joutui” eroamaan ministerin tehtävistään ja vastaavaksi ministeriksi valittiin Haavisto, joka sitten nopealla aikataululla toteutti kaupan. Kauppahinta oli 2,55 miljardia euroa.
Kauppa itsessään päätettiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa eikä siitä äänestetty valtiopäivillä. Kauppaa käsiteltiin ainoastaan eduskunnan kyselytunnilla 12.12.2013 ja jossa silloinen kokoomuksen pääministeri Jyrki Katainen puolusti kauppaa mm. sillä, että perustettava uusi sähköverkkoyhtiö maksaa veronsa Suomeen. Myös kokoomuksen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori vakuutti, ettei hintapiikkiä lain mukaan sähkön siirtoyhtiöt kykene edes rakentamaan.
Itse kaupan maaliin vienyt omistajaohjausministeri Haavisto ei vaivautunut olemaan keskustelussa edes paikalla, vaan lenteli muissa asioissa Brysseliin.
Kuinkas sitten kävikään siirtohinnoittelun? 80 prosenttisesti ulkomaalaisomistuksessa olevan Carunan vuoden 2014 liikevoitto oli yli 50 miljoonaa euroa, josta veroja yhtiö maksoi Suomeen noin 800 000 euroa eli 1,6 % ja loput rahat hävisivät kuin tuhka tuuleen veroparatiisimaihin. Se siis siitä ”verojen maksusta” Suomeen.
Vertailun vuoksi otan esiin vuoden 2018 liikevoiton, joka oli hulppeat 154,4 miljoonaa euroa. Kolminkertainen liikevoitto neljässä vuodessa eikä Vapaavuoren kieltämästä hintapiikistä ole muka tietoakaan. Ei lisääntyvä voitto sinne yrityksen kassaan tule muutoin kuin jatkuvalla siirtohintojen nostamisella ja verokikkailuilla, eikä tähän trendiin ole näillä näkymin tulosta muutosta. Trendi on vuosi vuodelta nouseva ja kuluttajaa riistävä. Niin sanottuun aggressiiviseen verosuunnitteluun ei suomen hallituksilla ole ollut muutenkaan halua puuttua, vaikka teknisesti se olisi mahdollista verolakeja muuttamalla.
Lain mukaan sähkönsiirtoyhtiöt voivat nostaa siirtohintojaan peräti 15 % joka vuosi eikä mitään määräaikaa ole. Laki on voimassa toistaiseksi. Yksikään yhtiö ei sitä kuitenkaan ole vielä tehnyt vaan nostot ovat pysyneet n. 3-4 prosentin vuosiluokassa. Jo tuo 15 %/vuosi on syy, miksi tähän riistohinnoitteluun tulee valtion taholta puuttua, eikä selitys korkeaan hinnoitteluun sähköverkon parantamisen investoinneista ja uusimisesta oikein mene läpi, sillä lain mukaan yhtiöillä ei voi näiden toimien jälkeen olla ylijäämää ja jos on, pitää se ylijäämä kompensoida kuluttajille takaisin.
Energiavirasto säätelee ja valvoo siirtoyhtiöiden tulosta tältä osin ja määrää hyvityksistä kuluttajille. Mikäli siirtoyhtiö ei näin tee, voidaan se haastaa markkinaoikeuteen. Tiedossani ei ole, onko markkinaoikeuteen saakka ketään vielä haastettu. Se, mikä hiertää monia kuluttajia on, että se on se kuluttaja, joka nämä sähköverkon investoinnit maksaa sähkönsiirtolaskuissaan osamaksuperiaatteella, mutta mitään omistusoikeutta ei verkkoon kuitenkaan synny. Lopulta suurin hyötyjä on osakkeenomistaja.
Caruna on suurin jakeluverkkoyhtiö Suomessa ja kattaa n. 20 % siirtoverkosta. Carunalla on yli 680 000 asiakasta ja näin ollen suuri vaikutusvalta siirtohinnoittelussa. Vaikka yhtiö ei nykyhinnoittelultaan olekaan kallein, antoi se kuitenkin alkuperäisen lähtölaukauksen hintojen villiintymiseen.
Energiaviraston mukaan siirtohinnoissa on suuret alueelliset erot ja itäsuomalainen kerrostalossa asuva kuluttaja maksaa siirrostaan eniten, keskimäärin 16 senttiä kilovattitunnilta. Siirtohinnat halvimman ja kalleimman välillä ovat jopa kaksinkertaiset eikä kuluttaja voi tähän millään vaikuttaa muuten, kuin muuttamalla pois. Siirtoyhtiöillä on monopoliasema alueellaan.
Kuluttajan sähkölasku kasvoi reilut 10 % vuonna 2018, eli noin 85 euroa enemmän kuin vuonna 2017. Sähkölämmittäjän lasku kasvoi noin 260 euroa. Vaikka summat eivät vaikuta kovilta, pitää ottaa huomioon, että hinnat nousevat näillä summilla joka vuosi. Nousevatko palkat, nousevatko eläkkeet ja sosiaaliturva samassa suhteessa? Eivät nouse. Sinä maksat.
Nelivuotinen tarkastelujakso päättyi 2019 ja tätä edellisellä tarkastelujaksolla näitä ahneita siirtoyhtiöitä oli peräti 25, jotka perivät siirrostaan ylihintaa. Yhteensä 175 miljoonaa euroa. Suurimpana perijöinä Elenia ja Caruna. Energiaviraston mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä edellisen jakson liikaveloitettu siirtohinta on maksettava kuluttajalle takaisin, eikä ylijäämää nyt päättyneen tarkastelujakson lopussa saa olla. Mielenkiinnolla odottelen energiaviraston uutta raporttia asiasta.
Oravanpyörä, jossa häviäjinä ovat molemmat: valtio sekä kansa.
Omat hallituksemme eivät ole kautta aikojen ymmärtäneet sitä, että pienet sisämarkkinat ja myös työtä tekevän väestön jatkuva köyhtyminen veronkorotusten ja näin ollen lopulta kuluttajahintojen nousun seurauksena eivät nosta talouskasvua, vaan vähentävät sitä radikaalisti. Kun ostovoima laskee, laskevat myös verotulot. Tämän vuoksi katse olisi suunnattava vientiin ja helpotettava esimerkiksi vientiyritysten verotusta siten, että yritykset olisivat kilpailukelpoisia myös maailmanmarkkinoilla. Sähköenergian hinta ja siirtohintojen alentaminen voisi olla myös yksi keino.
Niin kauan, kun Suomi ei ole omavarainen sähköntuotannossaan, hinnoittelevat muut sähkön markkinahinnan. Huoltovarmuutemme on muutoinkin jo koetuksella, eikä hallitusta näytä sekään huolettavan.
Mauri Peltokangas 
kansanedustaja (ps.)

Peltokangas: Caruna-kauppa avasi Pandoran lippaan sähkön siirron riistohinnoitteluun

Perussuomalaisten kansanedustaja Ano Turtiainen kritisoi hallitusohjelmaa voimakkaasti keskiviikon täysistunnossa pitämässään puheessa. Turtiainen pitää hallitusohjelman suurimpina häviäjinä työssäkäyviä, pienituloisia suomalaisia

&#8211; Nyt hallitusohjelman häviäjiä ovat tavalliset pienituloiset suomalaiset. Erityisesti ohjelmasta kärsivät ne suomalaiset, jotka käyvät vielä töissä ja maksavat itse asumisensa. Ja varsinkin ne, jotka käyttävät autoa työmatkoihinsa ja lämmittävät Caruna-huijauksen jälkeen velkaista taloaan puuklapeilla. Hallitusohjelmasta saa sellaisen kuvan, että ilmastotekona edellä mainitut ilmeisesti joutaisivat kuolemaan pois, Ano Turtiainen paheksuu.
Ulkomaalaiset suurperheelliset voittajia
Hallitusohjelman suurimmiksi voittajiksi Turtiainen kuvaili työssä käymättömät ulkomaalaiset suurperheet. Lisäksi hän huomauttaa, että kehitysapuun maksettavat eurot menevät todellisuudessa korruptioon.
&#8211; Hallitusohjelman suurimpia voittajia ovat työssä käymättömät ulkomaalaiset suurperheelliset, joiden vastikkeettomat tulonsiirrot nousevat. Heidän elämäänsä helpotetaan monin tavoin ja raha siihen kaivetaan suomalaisen duunarin taskusta. Ohjelmasta paljastuu siis maailman kieroutunein työväenaate.
&#8211; Samoin satoja miljoonia pumpataan lisää kehitysavun nimellä kulkevaan korruptioon. Mitä enemmän Afrikkaan lapioidaan suomalaisten rahaa, sen surkeammin siellä menee. Avustusjärjestöt ja niiden johtajat vain rikastuvat.
Syrjäseutujen ikäihmisten nöyryytys jatkuu
Turtiainen huomautti myös, että öljyllä lämpenevien talojen asukkaat ovat usein syrjäseuduilla asuvia ikäihmisiä, joiden talojen arvo on pienentynyt.
&#8211; Heitä ollaan nöyryytetty jo muun muassa paskalailla ja heidän kiinteistöveroaan ollaan korotettu jo monta kertaa.
&#8211; Hallituksen suurin intohimo tuntuu olevan haitallisen maahanmuuton kasvattamisessa keinolla millä hyvänsä ja julkisen sektorin ei-suorittavan portaan edesvastuuton paisuttaminen, Turtiainen ihmettelee.

Caruna-kaupat

Keskustalla ja vasemmistoliitolla teot ja puheet ristiriidassa: Perussuomalaisia yritettiin painostaa hyväksymään Outokummun sähköverkon myynti ulkomaisille sijoittajille

Perussuomalaiset Naiset: Hallitus ei puutu tosissaan sähkönsiirron kiskurihintoihin – ”Voittoja on kerätty häikäilemättömästi”

Kotiaho: Kansallisomaisuus säilytettävä omissa käsissä – ”Tässä olisi punavihreälle hallitukselle oikea ja tärkeä asia eteenpäin vietäväksi ilmastovöyhkäyksen sijaan”

Tavio: Salliiko Marinin hallitus vesilaitoksien myymisen? – ”Vaarana on kuluttajahintojen jyrkkä nouseminen”

Peltokangas: Caruna-kauppa avasi Pandoran lippaan sähkön siirron riistohinnoitteluun

Turtiainen: Hallitusohjelma kyykyttää pienituloisia, autoilijoita ja syrjäseutujen suomalaisia

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025