Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Charles Michel

EU-maat ovat päässeet alustavaan sopuun toimenpiteistä energian hinnan rajoittamiseksi. Kyse on Euroopan selviytymisestä Venäjän aggressiivisen painostuksen alla. Jotain onkin tehtävä, muuten edessä voi olla hajaannus ja maanosan poliittinen sekasorto.

EU-maat pääsivät perjantaina aamuyöllä huippukokouksessaan Brysselissä jonkinlaiseen sopuun energian hintasäännöstelystä. Erityisesti kyse on maakaasusta, jonka saatavuusongelmat ovat vieneet koko EU:n energiajärjestelmän kaaoksen partaalle.
Eurooppa-neuvostossa ei tosin saatu aikaan päätöstä maakaasun hintakatosta. EU-komission ehdotus kaasun <a href="https://twitter.com/BarendLeyts/status/1583257892316409856">viitehinnoittelun</a> valmistelusta sen sijaan hyväksyttiin ja yhteisostojakin tavoitellaan.
Konkretia on tosin vielä hämärän peitossa ja paljon kuluu neuvonpidossa vielä vuohenjuusto crème brûléeta, ennen kuin päätökset on taottu lainsäädännöksi.
&#8211; Luettelo toimenpiteistä, joita työstetään edelleen, <a href="https://www.politico.eu/article/eu-leaders-progress-energy-price-cap-euco-summit-conclusions-olaf-scholz/">kommentoi</a> lopputulosta Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.
Paljon asioita vielä pöydällä
EU-maiden johtajat ovat kokoontuneet Brysseliin huippukokoukseen, jonka läpikäyvä <a href="https://www.euronews.com/my-europe/2022/10/20/eu-summit-leaders-meet-to-hash-out-new-emergency-measures-to-curb-soaring-gas-prices">teema</a> on energian mahdoton hintaralli ja mitä asialle voisi tehdä. Keskeinen kiistakysymys on kaasun hintakatto, josta – kuten sanottu – ei saatu ratkaisua aikaan ensimmäisen yön neuvotteluissa.
<a href="https://www.politico.eu/article/live-blog-european-council-summit/">Pöydällä</a> on samaten – edelliseen liittyen &#8211; Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Euroopan infrastruktuurin mahdollisesti kohdistuvat uhat. Keskusteluissa on tarkoitus päivittää – jos aika antaa myöten – myös ruokakriisi sekä unionin suhteet Kiinaan.
Hintakatto hämärän peitossa
Kaasun hintakatosta sellaisenaan tuskin tulee mitään, sillä sitä vastustavat ainakin Saksa, Unkari ja Hollanti. Vastahankaiset valtiot ovat huolissaan siitä, että hintakatto johtaisi kaasun virtaamisen paremman hinnan perässä muualle kuin Eurooppaan.
&#8211; Komission ehdotus kaasun hintakatosta on hiukan sama kuin menisit kapakkaan ja kertoisit baarimikolle, että haluat tuopin puoleen hintaan. Ei tule tapahtumaan, <a href="https://twitter.com/PM_ViktorOrban/status/1583163116149694464">kuvaili</a> Unkarin pääministeri Viktor Orbán.
Sopu on kuitenkin syntymässä siitä, että kaasua pyritään hankkimaan EU:n yhteisostoilla ja samalla selvitetään uusien kaasukenttien avaamismahdollisuuksia.
Unionin mahdolliset yhteishankkeet kaasun hankkimiseksi ovat ehtineet herättää levottomuutta ainakin Iranin kurdien piirissä. Kurdit pelkäävät jäävänsä yksin kansannousunsa kanssa, jos EU sulkee silmänsä papiston hirmuhallinnolta halvan energian haaveissa.
Yhteisvelka kummittelee taas
Kaasunhinnan kattoa ovat voimakkaimmin ajaneet Italia ja Ranska. Molemmat suhtautuvat periaatteessa myönteisesti myös EU:n yhteiseen velanottoon energiakriisin helpottamiseksi. Yhteisvelkaa ovat ehdottaneet talouskomissaari Paolo Gentiloni sekä sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton.
Yhteisvelan kasvattaminen ei käy Saksalle, sillä liittokansleri Olaf Scholzin mukaan pandemiasta toipumiseksi pystytetystä 750 miljardin euron elvytyspaketistakin on rahaa yhä käyttämättä. Rahoitusvälineitä on käytössä muitakin.
Scholz torjuu samaan hengenvetoon Ranskan ja Italian kuittailut Saksan ikiomasta, 200 miljardin euron energiatukipaketista. Tasoltaan se ei hänen mukaansa juuri poikkea muiden maiden vastaavista virityksistä. Huomautus oli luultavasti suunnattu erityisesti Ranskalle.
Yhteisvelka ei käy perussuomalaisille
Perussuomalaiset torjuu kaikki uudet EU-tason yhteisvelkajärjestelyt. Puheenjohtaja Riikka Purralla ei kuitenkaan ole luottoa siihen, että EU ei olisi jälleen menossa kohti uutta yhteisvelkaa.
&#8211; Aiemminkin EU:ssa tietyt jäsenmaat ovat osanneet hyödyntää kriisejä. Äskettäin on esitetty ilmastososiaalirahastoa sekä energiakriisin ja puolustusmenojen kattamista yhteisvelalla.
Purran <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-torjuu-uuden-eu-yhteisvelan-purra-suomen-tulee-loytaa-liittolaisia-tulonsiirtounionia-vastustavista-eu-maista/">mukaan</a> Suomen tulisi nyt hakea liittolaisia niistä EU-maista, jotka vastustavat liittovaltiokehitystä ja tulonsiirtounionia.

EU-maat laihaan sopuun energiasta Brysselissä – yhteisvelka kurkkii kumpujen yöstä

EU:n sisäministerit eivät edenneet Euroopan komission esittämästä turvapaikkajärjestelmän uudistuksesta. Diplomaattilähteiden mukaan tämä johtui pandemian vuoksi pidetystä videokokouksesta.

Sen sijaan ministerit muovasivat <a href="https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2020/11/13/joint-statement-by-the-eu-home-affairs-ministers-on-the-recent-terrorist-attacks-in-europe/">julkilausuman</a>, jossa korostettiin terrorismin vastaista taistelua, tiukempaa unionin ulkorajavalvontaa ja radikaalien tekstien poisvetoa sosiaalisesta mediasta.
<a href="https://www.politico.eu/newsletter/brussels-playbook/politico-brussels-playbook-how-not-to-fight-terrorism-pandemic-treaty-barniers-playing-field-or-own-goal/">Politico</a> havaitsi, että ministerit olivat karsineet rajulla kädellä viittaukset islamin uskoon ja muslimeihin. Monet sisäministerit pitivät Ranskan ja Itävallan luonnosta liian tuomitsevana. Esimerkiksi luonnoksen kappale &#8221;uskonvapaus, islam ja islamismin vastainen taistelu&#8221; typistyi vain &#8221;uskovapaudeksi&#8221;.
Toiveajatteluna eurooppalaiset imaamit
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel haluaisi EU:n rahoittavan eurooppalaisten imaamien koulutuksen. Ongelmana pidetään sitä, että Euroopan ulkopuolelta tulevat imaamit tukeutuvat saarnoissaan oman kotimaansa kulttuuriin. Eurooppalaisuus jää helposti jopa kokonaan identiteetin luonnin ulkopuolelle.
Eurooppalaisia imaamikouluja on yritetty pystyttää. Ne ovat kaatuneet hakijamäärien vähyyteen. Pariisin suuren moskeijan rehtori kertoo Michelin ajatuksen olevan jalo, mutta <a href="https://www.politico.eu/article/european-school-for-imams-not-realizable-says-paris-mosque-rector/">toteuttamiskelvoton</a>.
Tiukempaa rajavalvontaa
Ministerit haluavat tehokkaampaa ulkorajavalvontaa. Ministerien mukaan viranomaisten tulee tietää, ketkä Schengen-alueelle saapuvat ja ketkä sieltä lähtevät.
Ministerit vähentäisivät terroriuhkaa luomalla parempia suhteita erityisesti niihin kolmansiin maihin, joihin rikolliset ja terroriuhan muodostavat voisi palauttaa.
Siirtolaissopimusta tuskin tänä vuonna
Euroopan komissio on esittänyt, että jäsenmaat voisivat osallistua turvapaikanhakijoiden jyvityksen sijaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautukseen.
Palautusten toteuttaminen voi tosin onnistua heikosti pieneltä jäsenmaalta. Onnistuminen vaatisi rutkasti diplomaattisuhteita – ja pienillä jäsenmailla harvoin on tällaisia paukkuja käytettävänään.
Sisäministerit eivät saaneet siirtolaissopimukseen edistystä ja tätä tuskin tapahtuu tämän vuoden aikana. Saksan puheenjohtajuuskausi päättyy vuoden lopussa ja diplomaattilähteet ovat arvelleet Saksan puheenjohtajuuden olevan kriittisen tärkeää kiistanalaisen siirtolaispaketin läpimenossa.

EU:n sisäministerit eivät saaneet kasaan sopua siirtolaispaketista

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on kirjoittanut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelille kirjeen, jossa Unkari kertoo torppaavansa elvytyspaketin. 
 

Victor Orbán kertoo, ettei viime viikolla neuvoston ja Euroopan parlamentin saavuttama sopu rahojen ja oikeusvaltioperiaatteen kytköksestä sovi Unkarille. Aiheesta uutisoi <a href="https://www.politico.eu/article/viktor-orban-eu-budget-veto-rule-of-law/">Politico</a>.
Vesitetty kompromissi
Europarlamentin EPP-ryhmän johtaja Manfred Weber suitsutti alustavaa sopua oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä rahoitukseen historiallisena. Euroopan parlamentti tosin halusi vielä tiukemman kytkennän.
Neuvoston ja meppien sorvaama kompromissi on vesitetty sopu, jonka tehokkuus jättää paljon arvailujen varaan. Rahahanojen katkaisu vaatii neuvoston enemmistöpäätöksen. Rima voi olla siten <a href="https://www.politico.eu/article/historic-rule-of-law-deal-faces-challenges/">turhan korkealla</a>.
Saksalainen vihreiden meppi Daniel Freund ei ole varma, tuleeko jarrumekanismia ylipäätään käytettyä.
Elpymispaketti tarvitsee yksimielisyyden
Unkarin ukaasi perustuu siihen, että Eurooppa-neuvoston pitää yksimielisesti saada hyväksyntä EU:n &#8221;omien varojen&#8221; eli käytännössä verotusoikeuden saantiin. EU olisi velkaantumassa 750 miljardin elvytyspaketin vuoksi ja unioni aikoisi hoitaa velkaansa kehittämillään veroilla.
EU-johtajat sitoivat elpymisvälineen ja EU:n monivuotisen budjetin toisiinsa viime heinäkuussa. Ilman kyseistä sidosta elpymisväline olisi kaatunut herkemmin vastustukseen.
Unkari ei hyväksy verotusoikeutta
Orbánin kirje painottaa, että Unkari on valmis torppaamaan EU:n verotusoikeuden. Elpymisväline kaatuisi siihen. Linkityksen myötä kaatuisi siten myös EU:n budjetti.
– Yleisesti hyväksytyn &#8221;mistään ei olla sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu&#8221; -periaatteen mukaisesti joudun tiedottamaan teille, ettei Unkarille jää muuta vaihtoehtoa kuin olla hyväksymättä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisvälineen muita elementtejä, mukaan lukien yksimielisyyttä vaativat kohdat, Orbán kirjoitti.
Weber arvelee käyvän toisin.
– Mielestäni meidän tulee puskea eteenpäin, eikä Viktor Orbán muuta viime torstaina saavutettua sopua, Weber sanoi viitaten meppien ja neuvoston alustavaan sopuun oikeusvaltioperiaatteen kytkennästä.

Unkarin pääministeri Orbán elvytyspaketista ja EU-budjetista: ”Unkarilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla hyväksymättä pakettia”

EU:n eteläisten maiden sosialistimepit ovat havainneet, että tiukat vaatimukset lisärahoituksen saamiseksi EU-budjettiin voi kaataa koko budjetin – ja sen myötä EU:n elpymispaketin. Uho budjetin hylkäämisestä on laantunut, <a href="https://www.politico.eu/article/parliament-prepares-to-cave-on-eu-budget-fight/">Politico</a> kirjoittaa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kertoi europarlamentaarikoille, että meppien vaatimat lisäpanostukset esimerkiksi terveydenhuoltoon tulisi hylätä. Michel pyysi kohteliaasti kaikella kunnioituksella mepeiltä suhteellisuudentajua. Elpymispaketin myötä EU:n rahoituskapasiteetti on huomattavasti suurempi kuin vaaditut korotukset itse budjettiin.
Espanjan ja Portugalin sosialistipääministerit ovat valistaneet maidensa vasemmistomepeille, että pohjoisten EU-maiden lahjarahat voivat jäädä saamatta nurinan jatkuessa. Mepit tuntuvat päässeen juonesta kiinni uhmakkuustason laskusta päätellen.
Neljä ukaasia
39 miljardin euron lisärahoituksen lisäksi mepit ovat vaatineet kolmea muuta asiaa. Mepeillä tulisi olla enemmän valtaa 750 miljardin elpymispaketin käytöstä. Lisäksi mepit ovat vaatineet selkeää EU:n uusien verojen aikatauluesityksistä ja rahoituksen sitomista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Moraalintaivutusharjoitukset ovat alkaneet.
– Me tarvitsemme kipeästi nyt elvytyssuunnitelman, sosialistit ja demokraatit -ryhmäpomo Iratxe García julisti.
Sosialistit ovat peruuttamassa kahdesta Euroopan parlamentin vaatimuksesta. Moraali venyy sen verran, ettei veroaikataulua enää tarvita eikä budjetin kokoa tarvitsekaan paisuttaa.
Mepit jarrumiehinä
Euroopan parlamentin tulee hyväksyä EU:n tulevien vuosien budjettiesitys. Meppien toivelistan vuoksi myös elpymispaketti on jäänyt odottamaan. Se pitää puolestaan läpäistä kansalliset parlamentit.
Meppien oikeusvaltiokytköksen vaatimus on ollut EU-maiden johtajien esitystä jyrkempi. Mepit ehdottivat, että elpymisvälineen rahahanojen katkaisuesityksen voisi kumota EU-johtajien määräenemmistöpäätöksellä. Tällä tavoin EU-maan tulisi varta vasten äänestää oikeusvaltiorikkurin puolesta, etteivät rahavirrat katkeaisi.
Puola ja Unkari tuskin tätä nielevät. Maat ovat kertoneet olevansa valmiit kaatamaan koko elpymisvälineen tiukalla oikeusvaltiosidoksella.
Pohjoisten maiden sosialistijohtajat ovat korupuheissaan pitäneet esillä oikeusvaltioperiaatteen sitomista rahoitukseen. Moraali venyi sen verran, ettei meppien esittämä Eurooppa-neuvostoa tiukempi linja saanut johtajien tukea.
Sosialistijohtajien tuleekin luoda tarpeeksi sankka savuverho, jotta oikeusvaltiokirjaus saadaan vain näyttämään äänestäjille toimivalta.

Eteläisten maiden sosialistimepit aloittivat moraalintaivutusharjoituksensa – rahan virtaaminen pohjoisesta etelään etusijalle

<a href="https://www.politico.eu/article/poland-joins-hungary-in-threat-to-block-eus-landmark-budget-and-recovery-package/">Politico</a> uutisoi Puolan liittyneen <a href="https://stage.sudev.fi/pelastaako-unkari-suomalaiset-kalliilta-elvytyspaketilta-maa-uhkaa-kaataa-paketin/">Unkarin vastustukseen</a> EU:n rahanjakoperiaatteista. EU-maiden johtajat sopivat heinäkuun lopulla yhdessä sekä EU:n monivuotisen rahoituskehityksen että 750 miljardin euron elvytysrahaston. Puola uhkaa kaataa nyt koko paketin ja EU:n verotusoikeuden.

EU-maiden johtajista kootun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ilmoitti heinäkuussa varsin tyytyväisenä tukirahojen kulkevan käsi kädessä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa. Myös Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) kirjoitti kyseisen linkin olevan Suomelle ehdottoman tärkeää.
Samaan aikaan Unkarin pääministeri Viktor Orbán ilmaisi Unkarissa tyytyväisyytensä siitä, että kyseinen oikeusvaltioperiaatteen kirjaus tuli vesitettyä. Molemmat osapuolet eivät voi olla yhtä aikaa oikeassa.
Alkaako mustamaalaaminen?
Politico kirjoittaa, että Puola ja Unkari altistuvat mustamaalaamisen riskille. Maat voidaan ikään kuin niputtaa nihkeilijöiksi, jotka kaatavat isot tukirahat pandemian keskellä.
Lehden mukaan Saksan EU-puheenjohtajakaudella kompromissin etsintä siirtyy Saksan liittokansleri Angela Merkelille.
Euroopan komission puheenjohtaja – hänkin saksalainen – Ursula von der Leyen väisti tehokkaasti kysymykset oikeusvaltioperiaatteen ja rahanjaon yhteydestä.
Puola ja Unkari tyynnyttelevät
Arvatenkin tällaisen mustamaalaamisen riskissä sekä Unkari että Puola ovat kertoneet, ettei 1 800 miljardin euron yhteispaketti ole automaattisesti kaatumassa.
Unkari halusi selvittää ensin, mitä laveasti muotoiltu kirjaus oikeusvaltioperiaatteen ja rahanjaon välillä merkitsee. Puola toistaa tarkennuksen tarpeen.
– Emme voi torjua ehdotusta, mitä emme ole vielä edes nähneet, kokenut puolalaisdiplomaatti kertoi.
Euroopan parlamentissa on suuri halu kytkeä rahat ja periaatteet toisiinsa, joten pakettien – EU:n budjetti ja tulonsiirtopaketti – on syytä ottaa kuitenkin vakavasti.
Paketin molemmat puoliskot vaativat jäsenmaiden yksimielisen hyväksynnän.

Puola liittyy Unkarin rintamaan – EU:n tulonsiirrot pohjoisesta etelään kaatumassa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen?

Euroopan vanha kiista nostaa jälleen päätään. Yhdeksän euromaata tavoittelee <a href="https://stage.sudev.fi/lahes-puolet-euromaista-haikailee-yhteista-koronavelkaa-evmn-kaytosta-laajempi-tuki/">yhteisiä velkakirjoja</a> koronaviruksen vastaiseen taisteluun. Neljä maata taas vastustaa tiukasti yhteisvelkaa. Suomi on yksi näistä yhteisvelan torppaavista maista. Eteläiset maat väläyttelevät jopa EU:n hajoamista ilman yhteisvelkaa.

– Jos Eurooppa ei todista pystyvänsä vastaamaan tähän historialliseen haasteeseen, koko eurooppalainen rakennelma menettää kansalaistensa silmissä syyn olemassaoloonsa, Italian pääministeri Giuseppe Conte <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-italy-pm/italy-pm-calls-for-european-recovery-bonds-report-idUKKBN21F0GS">sanoi</a>.
Yhteisvelkaa vai ei?
Italian yleisradioyhtiö <a href="http://www.rainews.it/dl/rainews/articoli/conte-pais-sfida-europa-serve-strumento-debito-comune-ec6ff41b-822d-4a5e-853e-3d5a42f21fe6.html">RAI uutisoi</a>, että jokaisen jäsenmaan velka jäisi kunkin jäsenmaan hoidettavaksi. Yhteinen velka on kuitenkin välttämätöntä.
Euroalueen valtiovarainministereistä koostu euroryhmä ei torstaina päässyt yhteisymmärrykseen siitä, miten talouden pysähdys korjataan. Portugali, joka on yksi yhteisen velan kannalla olevista euromaista, <a href="https://www.politico.eu/article/netherlands-try-to-calm-storm-over-repugnant-finance-ministers-comments/">lyttäsi harvinaisen suorasukaisesti</a> Hollannin vastustuksen yhteiseen velkaan.
Portugalin pääministeri António Costa pysyi läksytyksensä takana.
– Joko EU tekee sen mitä vaaditaan tai se lakkaa olemasta, Costa painotti.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel joutui taiteilemaan saadakseen yhteisen julkilausuman kasaan. <a href="https://www.politico.eu/article/virtual-summit-real-acrimony-eu-leaders-clash-over-corona-bonds/">Politico</a> kertoo, että julkilausumassa euroryhmältä odotetaan ehdotuksia talouskriisiin. Yksikkömuoto piti muuttaa monikkoon, jotta Italia voisi kuvitella yhteisten koronabondien olevan edelleen mahdollisuus.
Ratkaisua haetaan
Koronapandemian vuoksi joutokäynnille laitetun talouden tulee saada tukea. Toistaiseksi Euroopan komissio on kertonut, ettei jäsenmaiden tarvitse huolehtia talouskurisäännöistä. Tämä tarkoittaa, että jäsenmaat voivat velkarahalla korjata talouspysähdyksen aiheuttamia haittoja <a href="https://stage.sudev.fi/eu-laittoi-talouskurin-jaahylle/">niin paljon kuin haluavat</a>.
Euroopan keskuspankki EKP on puolestaan kertonut, että se aikoo kasvattaa arvopaperien osto-ohjelmaansa. Yhteensä ostoihin käytetään tänä vuonna noin biljoona eli tuhat miljardia euroa. EKP:sta kerrotaan, etteivät yhteiset koronavelkakirjat ole välttämättä se <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-ecb-politica-deguindos-coronabond/ecbs-de-guindos-says-coronabonds-are-not-only-instrument-to-fight-coronavirus-idUKKBN21H0VA">tehokkain tapa</a> korjata talouden alamäkeä.
Syntyneeseen talouskriisiin voidaan käyttää myös eurokriisin vuosina käynnistettyä Euroopan vakausmekanismi EVM:ää. Sen koko on tosin varsin pieni verrattuna talouden tarpeisiin. Lisäksi EVM:n hätärahoitusta saatetaan tarvita myöhemmin.

Italian pääministeri Conte: Ilman yhteisiä koronavelkakirjoja Eurooppa menettää syyn olemassaoloonsa

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kertoi tukevansa Kreikan rajavalvonnan tehostamistoimia. Kreikka ei aio vastaanottaa uusia turvapaikkahakemuksia ainakaan kuukauteen. Kreikan ja Turkin rajalla on YK:n arvion mukaan noin 13 000 Eurooppaan haluavaa ihmistä.

Charles Michel ilmoitti tuestaan yhteisöpalvelu Twitterissä. Hän aikoo vierailla Kreikassa yhdessä Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakisin kanssa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Support for Greek efforts to protect the European borders. Closely monitoring the situation on the ground. 
I will be visiting the Greek-Turkish border on Tuesday with <a href="https://twitter.com/PrimeministerGR?ref_src=twsrc%5Etfw">@PrimeministerGR</a> Mitsotakis.
&mdash; Charles Michel (@eucopresident) <a href="https://twitter.com/eucopresident/status/1234188948735430656?ref_src=twsrc%5Etfw">March 1, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kreikan viranomaiset kertovat estäneensä lauantai- ja sunnuntaiaamun välisenä aikana 10 000 laitonta rajanylitysyritystä. Sunnuntai-iltapäivään mennessä 5 500 yritystä. Kreikan hallinto on lähettänyt raja-alueella oleviin ulkomaisiin puhelimiin tekstiviestejä, joissa kerrotaan rajan olevan kiinni.
Ylen toimittajat kertovat nähneensä tiukasti vartioidun Kreikan ja Turkin välisen maarajan vuotaneen satunnaisesti. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11235549">Ylen mukaan</a> yksittäisiä siirtolaisia on ylittänyt rajan Kreikan puolelle.
Turkki auttaa laittomia rajanylityksiä
Turkki on lähettänyt <a href="https://apnews.com/3d94d1e6de9d383bd310b94aa8bfc90a">uutistoimisto AP:n</a> mukaan Eurooppaan tähyäviä ihmisiä linja-autoilla, takseilla ja henkilöautoilla. Valtaosa siirretyistä ihmisistä on afgaaneja. He kertovat toivovansa päästä rajan yli unioniin ja viime kädessä Saksaan.
Kreikkalaisviranomaiset kertovat, että Turkin sotilaat ovat käyttäneet leikkureita piikkilanka-aitaan.
Turkin ja Kreikan tiedot rajalta ovat ristiriitaisia. Turkin mukaan yli 76 000 ihmistä olisi päässyt rajaseudulta Kreikan puolelle. Kreikka <a href="http://www.ekathimerini.com/250095/article/ekathimerini/news/greece-calls-out-turkish-disinformation-on-migrants">syyttää Turkkia</a> väärän tiedon levittämisestä.
Turkin toimet tähtäävät ilmeisen selkeästi uuden siirtolaiskriisin synnyttämiseen. Turkki voisi tällöin painostaa EU:ta lisämyönnytyksiin. EU:n ja Turkin vuonna 2016 solmitun sopimuksen mukaan EU avustaa Turkkia pakolaiskriisin vuoksi kuudella miljardilla eurolla. Turkki pyrkii sopimuksen mukaan estämään luvattomat rajanylitykset.
Sopimus on viranomaistietojen valossa rauennut.
Frontex auttaa Kreikkaa
EU:n rajavalvontavirasto Frontex kertoo lähettävänsä kalustoa ja miehistöä avustaakseen Kreikkaa rajavalvonnassa. Frontexin tiedottaja ei osannut vielä kertoa henkilöstön määrää. Frontex tarkkailee tilannetta myös Turkin ja Bulgarian rajalla.
Kreikan rajavalvonnan haasteena on merivalvonta. Sunnuntaiaamuna neljän tunnin sisällä kreikkalaissaarille rantautui 400 siirtolaista, kreikkalaislehti <a href="http://www.ekathimerini.com/250093/article/ekathimerini/news/over-400-migrants-reach-greek-islands-in-4-hours">Kathimerini</a> uutisoi. Lehden mukaan Turkin rannikkovartiosto ei pysäyttänyt veneitä.
Kreikka on kertonut laittomien rajanylitysten johtavan syytteisiin.
&nbsp;

EU tukee Kreikan tiukennuksia rajavalvontaan – Turkki yrittää masinoida uutta pakolaiskriisiä

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel patistaa EU:n jäsenmaita <a href="https://www.ft.com/content/7d0a4ab4-4f3e-11ea-95a0-43d18ec715f5">höllentämään kukkaroidensa nyörejä</a> tulevissa EU:n budjettineuvotteluissa. EU:n budjetti paisuisi aiemmasta vuosien 2014-2020 budjetista. Pohjoiset jäsenmaat ovat tyystin toista mieltä budjetin koosta.

Michelin budjetti olisi 1 090 miljardia euroa seuraaville vuosille. Vuoden lopussa erääntyvän budjetin koko on noin 960 miljardia euroa. Michelin esityksessä budjetti olisi 1,074 prosenttia EU-maiden kansantuotteesta.
Pohjoisten EU-maiden ryhmästä koottu &#8221;<a href="https://www.ft.com/content/7faae690-4e65-11ea-95a0-43d18ec715f5">nuuka nelikko</a>&#8221; ei halua kasvattaa budjettia yli prosenttiin kansantuotteesta. Nelikko koostuu Itävallan, Hollannin, Tanskan ja Ruotsin valtiojohtajista. Suomi on esittänyt viime vuoden loppupuolella EU:n puheenjohtajamaana pienempää budjettia kuin Michel.
Brittien EU-ero jättää mojovan budjettiaukon
Iso-Britannia, yksi suuri nettomaksajamaa, poistui unionista tammikuun lopussa. EU-ero jätti 60 miljardin loven unionin budjettiin. Nuukan nelikon viesti on, että ne joutuvat täyttämään suhteettoman paljon tätä vajetta.
Nettosaajamaiden viesti on yhtä järkähtämätön kuin pohjoisten nettomaksajamaiden. Se on täysin päinvastainen kuin nelikon tahto. Budjettineuvotteluista on siten tulossa tiukka vääntö.
Tilannetta ei helpota se, että itäiset jäsenmaat tuskin ilahtuvat Michelin ajatuksesta sitoa koheesiorahoja oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisasteeseen. Linjaus leikkaisi Puolan ja Unkarin rahoitusta.
Uudesta EU:n budjetista pitäisi päästä sopimukseen tämän vuoden aikana, sillä se astuisi voimaan ensi vuoden alussa. Budjetista neuvotellaan 20. helmikuuta. Useiden lähteiden mukaan sopimukseen tuskin päästään ennen loppuvuotta.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel pohjoisille jäsenmaille: Kukkarot auki

Eurooppa-neuvosto on saanut neljä ehdokasta nimettyä EU:n huippuvirkoihin. Komission puheenjohtajaksi ehdotetaan Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyeniä. Hänet tunnetaan kovan luokan federalistina.

Neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin seuraajaksi on tulossa belgialainen liberaali Charles Michel. Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi on nousemassa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n johtaja, ranskalainen Christine Lagarde. EU:n ulkoasiainjohtajaksi nimetään espanjalainen sosialisti Josep Borrell.
<h4>EPP jyräsi lopulta</h4>
EPP-europarlamenttiryhmä sai kuin saikin nimitysvoiton, sillä von der Leyen ja Lagarde ponnistavat EPP:n riveistä. Vihreät ja kansallismieliset ryhmät jätettiin nuolemaan näppejään.
Euroopan parlamentti valitsee huomenna itselleen puhemiehen. Lisäksi Euroopan parlamentin tulee siunata von der Leyenin nimitys. Se saattaa aiheuttaa närää, sillä sosialistit ovat tyrmistyneitä kaikkien eurovaalien kärkiehdokkaiden jättämistä ilman huippuvirkaa.
Kaikki jaetut huippuvirat menivät läntiseen Eurooppaan. Nimityslistan puolesta äänesti 27 jäsenmaata. Ainoastaan Saksa äänesti tyhjää.
<h4>Saksan demarit tulistuivat</h4>
Saksan sosiaalidemokraattien ex-puheenjohtaja Sigmar Gabriel ei ilahtunut nimityslistasta kärkiehdokkaiden ohittamisen vuoksi. Hänen mielestään kabinettisopiminen oli kuin isku vasten europarlamenttivaaleissa äänestäneiden kasvoja.
Saksan demareiden suosima demariehdokas Frans Timmermans oli vielä eilen vahvoilla tulla nimitetyksi komission puheenjohtajaehdokkaaksi.
EU-johtajat ovat tuskin jättäneet konsultoimatta europarlamenttiryhmien johtajia nimilistaa laatiessaan. Sosialistit ja vihreät joutuvatkin nielemään katkeran kalkin. Mikäli von der Leyenin nimitys torpataan, ajautuu EU <a href="https://uk.reuters.com/article/us-eu-summit/eu-leaders-tentative-deal-on-top-jobs-hits-opposition-in-parliament-idUKKCN1TW3YC">suureen johtajuuskriisiin</a>.
<h4>Kaksi kysymysmerkkiä nimityksissä</h4>
Borrellin ja Lagarden nimityksissä on omat kysymysmerkkinsä. Lagardella ei ole kokemusta rahapolitiikan hoidosta. Espanja ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä,
Espanjalla on tähän omat sisäpoliittiset syynsä. Maa ei halua ruokkia separatismia Katalonian kiistansa vuoksi. Borrell joutuukin tasapainoilemaan Serbian ja Kosovon kiistan keskellä.
Sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden saralla nimityslista on kuitenkin onnistunut. Jos esitys menee läpi europarlamentissa, nousee komission ja EKP:n johtoon ensi kertaa nainen. Kaksi muuta neuvoston käsissä olevaa nimitystä menisi miehille.

Charles Michel

EU-maat laihaan sopuun energiasta Brysselissä – yhteisvelka kurkkii kumpujen yöstä

EU:n sisäministerit eivät saaneet kasaan sopua siirtolaispaketista

Unkarin pääministeri Orbán elvytyspaketista ja EU-budjetista: ”Unkarilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla hyväksymättä pakettia”

Eteläisten maiden sosialistimepit aloittivat moraalintaivutusharjoituksensa – rahan virtaaminen pohjoisesta etelään etusijalle

Puola liittyy Unkarin rintamaan – EU:n tulonsiirrot pohjoisesta etelään kaatumassa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen?

Italian pääministeri Conte: Ilman yhteisiä koronavelkakirjoja Eurooppa menettää syyn olemassaoloonsa

EU tukee Kreikan tiukennuksia rajavalvontaan – Turkki yrittää masinoida uutta pakolaiskriisiä

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel pohjoisille jäsenmaille: Kukkarot auki

Eurooppa-neuvosto sai nimityslistan huippuvirkoihin valmiiksi – federalisti Ursula von der Leyen komission johtoon

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025