Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ChatGPT

Googlettaminen tai kansanomaisemmin ”KVG” on pitkään ollut synonyymi kaikelle tiedon hakemiselle internetistä. Googlen markkinaosuus on perinteisesti ollut yli 90 prosenttia monessa länsimaassa. Nyt monopoli horjuu ja pian tekoäly pyyhkii pöytää vanhalla maailmalla.

Googlen ehkä merkittävin haastaja on Microsoftin klaaniin kuuluva <a href="https://openai.com/">OpenAI</a>. Yhtiön lippulaivatuote on nimeltään ChatGPT ja sitä käyttää jo yllättävän moni työelämään kasvaviin haasteisiin helpotusta etsivä henkilö.
Itse asiassa 60 prosenttia työikäisistä on käyttänyt aktiivisesti jonkinsorttista <a href="https://www.svd.se/a/gwwX31/open-ai-lanserar-sokmotor-utmanar-google">tekoälytyökalua</a>.
Passiivisesti tekoälyä käyttää jokainen, sillä <a href="https://www.coursera.org/articles/how-does-ai-work">AI</a> on upotettu yhä useampaan päivittäin käytettävään palveluun ja sovellukseen.
Useampia haastajia
Google merkitsee monelle samaa kuin internet. Yhtiöllä on haun lisäksi Youtube-videopalvelu sekä Chrome-selain ynnä läjäpäin muita palveluita. Googlen päihittäminen on siten enemmän kuin haasteellista.
Ja Googlella (Deep Mind) on tietysti omiakin <a href="https://gemini.google.com/?hl=en">tekoälysatsauksia</a>.
Eräs haastajista on maailman rikkaimpiin kuuluvan Jeff Bezosin (Amazon) tukema <a href="https://www.perplexity.ai/">Perplexity</a>. IBM oli pitkään huipulla Watson-alustansa kanssa ja Microsoftilla on AzureAI. Amazonilla on myös kuvan- ja tekstinvääntöön soveltuva AWSAI.
Sovelluksia on jo joka lähtöön ja lisää tulee kiihtyvällä vauhdilla.
Kysy kuin kaverilta
OpenAI on julkaissut SearchGPT-hakutyökalun rajoitetulle määrälle koekäyttäjiä, jotka siinä sivussa kehittävät ohjelmistoa palvelemaan omaa kohderyhmäänsä. Jonotuslistalle pääsee <a href="https://chatgpt.com/search">tästä</a>.
AI-hakukoneelle esitetään kysymyksiä kuin konsanaan inhimilliselle tietäjälle. Jos kysyjälle jää jotakin epäselväksi, hän voi jatkaa keskustelua tekoälyn kanssa, kunnes kaikki on selvää pässinlihaa. Kyselyt onnistuvat periaatteessa myös puhumalla.
Erona vanhan liiton hakuihin on se, että AI-moottori julkaisee myös esittämänsä tiedon lähteet.
Näin toimii tekoälyhaku
Esimerkki SearchGPT:n kehitysversion käytöstä. Kysymys kuuluu ”mitkä ovat perussuomalaiset-puolueen vahvuudet?” Ja tässä vastaus:
1) Kansallismielisyys ja EU-kriittisyys: Puolue keskittyy Suomen kansallisten etujen ja kulttuurin puolustamiseen ja on kriittinen Euroopan unionia kohtaan​(<a href="https://www.perussuomalaiset.fi/kielisivu/in-english/">Perussuomalaiset</a>)​​ (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Finns_Party">Wikipedia</a>)​​ (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Perussuomalaiset">Wikipedia, vapaa tietosanakirja</a>)​.
2) Eliitinvastaisuus ja tavallisten ihmisten puolustaminen: Perussuomalaiset korostavat tavallisten suomalaisten ääntä politiikassa ja vastustavat eliitin valtaa, pyrkien edistämään oikeudenmukaista yhteiskuntaa​(<a href="https://www.perussuomalaiset.fi/kielisivu/in-english/">Perussuomalaiset</a>)​​(<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Perussuomalaiset">Wikipedia, vapaa tietosanakirja</a>)​.
3) Maahanmuuttokriittisyys: Puolueen kriittinen suhtautuminen maahanmuuttoon on saanut tukea niiltä, jotka näkevät maahanmuuton uhkana taloudelle ja turvallisuudelle​(<a href="https://bridge.georgetown.edu/research/factsheet-the-finns-party/">Bridge Initiative</a>)​​ (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Perussuomalaiset">Wikipedia, vapaa tietosanakirja</a>)​.
4) Laaja maantieteellinen tuki: Perussuomalaisilla on kannattajia sekä kaupungeissa että maaseudulla, mikä antaa heille vaikutusvaltaa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla​(<a href="https://www.perussuomalaiset.fi/kielisivu/in-english/">Perussuomalaiset</a>)​​ (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Finns_Party">Wikipedia</a>)​.
5) Historiallinen tausta ja jatkuvuus: Puolue on Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) seuraaja, mikä antaa sille vahvan historiallisen perustan ja uskollisen kannattajakunnan​(<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Finns_Party">Wikipedia</a>)​​ (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Perussuomalaiset">Wikipedia, vapaa tietosanakirja</a>)​.
Nämä vahvuudet ovat tehneet perussuomalaisista merkittävän poliittisen voiman Suomessa, joka pystyy haastamaan perinteiset valtapuolueet ja vaikuttamaan maan poliittiseen suuntaan.

”KVG” tulossa tiensä päähän – tekoäly haastaa vanhat hakukoneet

Tekoäly on otettu yrityksissä yhä laajempaan käyttöön. Oikein käytettynä se tuottaa taloudellista kasvua. MIT-yliopiston taloustieteen professori Bengt Holmström on huolissaan siitä, että EU keskittyy säännösten ja direktiivien luomiseen eikä ymmärrä tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen valtavaa arvoa. 
Viisikymmentä vuotta täyttänyt European Finance Association (<a href="http://european-finance.org">EFA</a>) kutsui juhlakokoukseensa kolme taloustieteen nobelistia <a href="https://www.youtube.com/watch?v=5o9jGgmDwos">paneelikeskusteluun</a>. Keskustelemassa olivat Oliver Hart (Harvardin yliopisto), Bengt Holmström (MIT) ja Paul Milgrom (Stanford). Keskustelun aiheena oli tekoälyn ja digitalisaation vaikutus talouteen.
Professori Bengt Holmström kertoi käyttävänsä ChatGPT-tekoälysovellusta päivittäin erilaisten yhteenvetojen laatimiseen. Hän pitää sitä tehokkaampana kuin hakukoneiden käyttöä, koska silloin joutuu itse kahlaamaan hakutulokset läpi.
Kova keksimään direktiivejä
Euroopan suhteen Holmström on huolissaan siitä, että EU on kova keksimään erilaisia säännöksiä ja direktiivejä, mutta ei ymmärrä mitään niistä digitaalisista työkaluista ja alustoista, jotka tuottavat tekoälyn hyödyntämiä tietoja.
&#8211; Katsotaan vaikkapa Teslaa, Holmström selittää. Yhtiönä Tesla on arvoltaan kaksi kertaa suurempi kuin kaikki eurooppalaiset autonvalmistajat yhteensä, koska se osaa hallita tietojaan.
Omaksuu sääntelijän roolin
Holmströmin mukaan Teslan menestys ei johdu paremman auton luomisesta vaan tietojen hallinnasta ja hyödyntämisestä. Siksi hän on huolissaan siitä, että EU omaksuu sääntelijän roolin ja keskittyy ihmisten yksityisyyden suojaamiseen ymmärtämättä tiedon hyödyntämisen tuottamaa valtavaa arvoa.
&#8211; EU keskittyy siihen minkä se parhaiten osaa: sääntelyyn, Holmström sanoo.

Taloustieteen professori Holmström: EU on säännösten suurvalta – ei talouskasvun

Kansantaloustieteilijät ovat heränneet &#8211; tai herätetty &#8211; tutkimaan Ruotsia ravistelevan ampumis- ja räjäytysväkivallan kokonaiskustannuksia. Tutkimuksessa otetaan kantaa sekä suoriin, välittömästi ampumisesta aiheutuviin kuluihin, että mahdollisiin myöhempiin menoeriin.

Tutkijat ovat SVT:n mukaan jo <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/uppsala/uppsalaforskaren-paverkar-sa-manga-fler-an-de-direkt-inblandade--t350i8">arvioineet</a>, että yksi ampuminen, jossa haavoittuu kaksi henkilöä, maksaa yhteiskunnalle suorina kustannuksina 75 miljoonaa kruunua (6,5 M€). Tällöin lukuihin sisältyvät SVT:n mukaan kiireellisen sairaanhoidon, poliisin sekä oikeuslaitoksen kustannukset.
Ampumiset aiheuttavat myös piileviä sekä välillisiä kustannuksia, joita tutkijat aikovat nyt kartoittaa ja laskea. Uppsalan yliopisto selvittää myös sen, miten ampumisväkivalta vaikuttaa ongelma-alueilla asuviin ihmisiin ja millaisia kustannuksia tästä aiheutuu.
&#8211; Gottsundassa asuu tuskin ketään, joka olisi jäänyt vaikutusten ulkopuolelle, arvelee tutkija Mattias Öhman erään Uppsalan ammuskeluistaan tunnetuksi tulleen lähiön tilannetta.
Väkivallan hinta hirvittää
GPT-3.5 (openai.com) listaa ampumisten sosiaalisten, taloudellisten sekä inhimillisten 11 kohdan seurausluettelosta yhden eli sairaanhoidon kuluiksi yhtäältä ensihoidon ja toisaalta niitä seuraavat kiireellisten lääketieteellisten operaatioiden kulut.
Jopa vuosien mittaisia lisäkuluja tulee uhrien fysioterapiasta sekä todennäköisesti tarvittavista psykologisista hoitopalveluista.
Vähintään satojen tuhansien eurojen lisäkustannuksia saattaa tulla uhrin työkyvyttömyydestä ja jatkuvan hoidon tarpeesta, joka voi olla loppuelämän mittainen. Vaihtoehtoisina kustannuksina voivat tulla kyseeseen hautaukseen liittyvät kulut.
Kaikkea ei mitata rahassa
Harva ajattelee massiivisia menoja, jotka koituvat julkisen sektorin eri kriisiresurssien vuosikausien hintalapusta aina ongelma-alueilla arvoaan menettäviin asuntoihin ja kiinteistöihin asti.
Kaiken päälle lankeavat vielä vaikeasti luvuiksi muutettavat inhimillinen kärsimys ja pelko ynnä viha. Sekä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan mahdolliset kärsimät peruuttamattomat vauriot.

Jengiväkivallan kaikki kustannukset selvitetään – yhden ampumisen suorat kulut 75 miljoonaa kruunua

Tekoäly muuttaa maailmaa samaa tahtia kuin muutkin meneillään olevat hallitsemattomat tapahtumat – ilmastosta geopolitiikkaan. Koululaitoksessa tekoälyn mahdollisuudet on havaittu ja luokkahuoneissa AI:n hyödyntäminen on täydessä vauhdissa. Koulukirjoja tosin vaaditaan jo takaisin digitaalisuuden tuoksinassa.

Ruotsalaisista nuorista 75 prosenttia on käyttänyt generatiivista tekoälyä viimeisen vuoden aikana. Vaikka ensimmäinen yleiseen käyttöön kehitetty työkalu ChatGPT lanseerattiin vasta alle vuosi sitten.
Konsulttiyritys Atean järjestämässä pyöreän pöydän <a href="https://www.atea.se/digitalisering-i-skolan/ai-skola/">keskustelussa</a> kävi selväksi, että koululaisille tekoälyn hyödyntäminen on monin tavoin positiivinen arjen asia. Se mahdollistaa jokaiselle oppilaalle yksilöllisesti räätälöidyn oppimispolun. Näin opettajillekin jää enemmän aikaa ydintehtäväänsä eli oppimisen tukemiseen.
Almedanin politiikkaviikolla järjestetyssä tapaamisessa oli paikalla ilmeisen tiedostavaa porukkaa, sillä nuoret pitivät tärkeänä sitä, että tekoälyä käytetään eettisesti, opiskelijoiden yksityisyyttä ja turvallisuutta kunnioittaen: ”On tarpeen luoda selkeät ohjeet ja säännöt tekoälyteknologian käytölle ja kouluttaa sekä opiskelijoita että opettajia tekoälyn eettisistä näkökohdista.&#8221;
Toimintamallit hakusessa
Säännöt tekoälyn käyttöön saattavatkin olla paikallaan, sillä uunituoreen <a href="https://www.ungdomsbarometern.se/rapportslapp-back2school-2023/">Nuorisobarometrin</a> (Ungdomsbarometern) mukaan yli puolet koululaisista on käyttänyt tekoälyä tavalla, jonka sallittavuudesta heillä itsellään ei ole tietoa. Onko sääntöjä edes olemassa, siitäkin ei oltu varmoja.
Tällä hetkellä ei Ruotsissa olekaan kansallisia ohjeita siitä, miten opiskelijat voivat käyttää tekoälyä. Kouluviraston mukaan chattibotit lisäävät huijaamisen riskiä ​​ja viranomaiset kehottavatkin opettajia varovaisuuteen arvosanojen antamisessa. Varsinkaan jos nämä eivät tiedä, miten opiskelijan hengentuotos on saatu aikaan.
”Enemmän kirjoja &#8211; vähemmän digitaalisuutta”
Porvarihallituksen opetusministeri Mats Persson <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/ny-rapport-manga-elever-anvander-ai-for-att-fuska-i-skolan">haluaisi</a> saada aikaan valtakunnallisen sääntökehyksen tekoälyn käytölle kouluissa. Ohjeistuksen puuttuessa rehtorit ovat jo lähteneetkin omille urilleen. Jotkut oppilaitokset ovat jopa estäneet ChatGPT:n koulun koneilta. Tätä opetusministerikään ei sulje pois.
&#8211; On selvää, ettei vanhalla mallilla voi jatkaa. Kokeita ja opetusta pitää järjestää useammin luokissa. Meidän pitää keskittyä enemmän kirjoihin ja vähemmän digitaalisiin työkaluihin.

Tekoäly valtaa maailmaa ja kouluissa ollaan etukenossa – vanhat säännöt eivät toimi ja uudet puuttuvat

Ihmisen kaltainen tekoäly (AGI) on asiantuntijoiden mukaan täällä jo nyt tai viimeistään 10 vuoden sisällä. Mahdollisesti siis jo tällä vaalikaudella. Muutos saattaa olla mykistävä ja laittaa yhteiskunnan perinteisen marssijärjestyksen uusiksi.

Stanfordin huippuyliopiston tekemän tutkimuksen mukaan 56 prosenttia tietojenkäsittelytieteen asiantuntijoista ja tekoälyn tutkijoista on sitä mieltä, että ihmisen kaltainen, kaiken kattava tekoäly (Artificial general intelligence, AGI) on jo täällä.
Googlen Deep Mind -johtaja Demis Hassabis on varovaisempi. Hän<a href="https://interestingengineering.com/culture/human-like-ai-startling-revelations-by-google-chief?utm_source=blueprint-newsletter&amp;utm_content=blueprint-newsletter-05-05-2023&amp;utm_medium=must-read&amp;utm_campaign=article&amp;utm_source=Interesting+Engineering&amp;utm_campaign=a5ab56e022"> toteaa</a> Interest Engineering-sivustolla, että kone/ohjelmisto on täysin ihmisen kaltainen vuosikymmenen sisällä ja kattavia tekoälysovelluksia on nähtävillä jo muutaman vuoden kuluttua.
AGI tietää mitä tekee
Tekoäly itse (<a href="https://openai.com/product/gpt-4">GPT -4 plus</a>) vastaa kysymykseen AGI-aikataulusta kuin Delfoin oraakkeli tai kepun kansanedustaja:
”On vaikea sanoa tarkkaa ajankohtaa, milloin ihmisen kaltainen teköäly (AGI) tulee olemaan todellisuutta, koska se riippuu monista tekijöistä, kuten teknologian kehityksestä, resursseista ja tietysti innovatiivisesta ajattelusta. AGI:n kehitys on erittäin monimutkainen prosessi, joka vaatii kehittäjiltä laajaa ymmärrystä monista eri tieteenaloista, kuten tietojenkäsittelytieteestä, neurotieteestä, psykologiasta ja filosofiasta.”
Toisin kuin edellisen esimerkin luova tekoäly, AGI on tietoinen siitä, mitä se sanoo ja tekee. Tämä vähentää todennäköisyyttä antaa vääriä tai epäselviä lausuntoja.
Monta kehityspolkua
Eduista huolimatta asiantuntijaeliitti on kuitenkin sitä mieltä, että AGI voi vahingoittaa vakavasti yhteiskuntaa, jos sen kehitystä eivät ohjaa inhimilliset arvot.
Lähes 58 prosenttia Stanfordin tutkimuksessa haastatelluista ammattilaisista pitää ihmisen kaltaista tekoälyä merkittävän huolenaiheena. Runsas kolmannes on sitä mieltä, että AGI voi johtaa totaaliseen tuhoon.
Tuhatpäinen asiantuntijajoukko ja Elon Muskin kaltaiset ihmeaikuiset allekirjoittivat maaliskuussa <a href="https://www.dw.com/en/tech-experts-call-for-6-month-pause-on-ai-development/a-65174081">vetoomuksen</a>, jolla vaadittiin tekoälyn kehittämisen pysäyttämistä puoleksi vuodeksi.
Näin saataisiin valtavavalla vauhdilla etenevään kehitystyöhön suvanto, jonka aikana voitaisiin pohtia eettiseltä ja moraaliseltakin kannalta sitä, mitä itse asiassa tässä ollaan tekemässä.
Deepfake on varmasti täällä
Deepfake-nimi on lähtöisin syväoppivista neuroverkoista. Kun algoritmit päästetään osaavasti valloilleen, ne oppivat fraaseja ja voivat yhdistellä sekä toistaa niitä yllättävillä tavoilla. Ja lopputulos saattaa vaikuttaa täysin uskottavalta.
Eli tarun ja totuuden välinen kuilu katoaa. Tekniikkaa voidaan käyttää erityyppiseen viihteeseen, mutta sillä on Fortune-lehden mukaan myös merkittävä <a href="https://fortune.com/2023/04/14/deepfakes-ai-state-propaganda/">pimeä potentiaali</a>. Poliittinen vaikuttaminen syvähuijaamisen avulla on huolenaiheista merkittävimpiä.
Väärän informaation täytyy näyttää riittävän totuudenmukaiselta, jotta se olisi uskottavaa. Jos uusi totuus ei sovi yhteen sen kanssa, mitä jo tiedämme, olemme taipuvaisia hylkäämään sen. Ihminen janoaa jatkuvuutta ja vieroksuu epäjohdonmukaisuutta.
Deepfake on tehokasta siksi, että kuvat tekevät viestistä paljon vaikuttavamman kuin pelkkä teksti ja abstraktit käsitteet. Siksi huiputtamisen mahdollisuus kannattaa tänään pitää mielessä, kun katselee median ja somen <a href="https://edition.cnn.com/style/article/pope-francis-puffer-coat-ai-fashion-lotw/index.html">kuvia</a>.

Tekoäly haastaa eliitin ylivallan – ihmisen kaltainen ohjelmisto askarruttaa asiantuntijoita

Tekoäly pistää pian tusinatöiden tekijät, hallinnon, asiantuntijat sekä alemman ja osin ylemmänkin johdon kilometritehtaalle, väittää pankkijätti Goldman Sachs. Edessä on valtava muutos, jonka myötä työtä saatikka toimeentuloa ei riitä kaikille. Loppujenkin on mentävä takaisin koulun penkille.

Parin viikon ajan vaalitenteissä on taitettu peistä siitä, pitääkö Suomeen saada houkuteltua töihin 30 000 vai 50 000 henkilöä vuodessa. Lähinnä julkiselle sektorille tai sitten hitsipillin varteen. Tämä siitäkin huolimatta, että Suomeen <a href="https://www.stat.fi/julkaisu/cl7riu7w5epo10cw3xuduscz0">muuttaa</a> kymmeniä tuhansia ihmisiä joka vuosi.
Vaalikeskusteluissa ei sen sijaan ole syvennetty siihen, kuka maksaa <a href="https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/suomeen-tarvitaan-ulkomailta-jopa-200-000-uutta-tyontekijaa/">200 000 ulkomaisen</a> työntekijän palkat ja heidän perheidensä kulut seuraavien kymmenien vuosien ajan.
Ja miten rapautunut kansantalous ylipäänsä kestää himoitun muuttoliikkeen. Kansan mielipidettä ei ole kysytty ja asia tuntuu kiinnostavan ainoastaan perussuomalaisia.
Kaksi kolmasosaa nykytöistä uhattuna
Maailman suurimpiin pankkeihin kuuluva Goldman Sachs on paneutunut tuoreessa <a href="https://www.key4biz.it/wp-content/uploads/2023/03/Global-Economics-Analyst_-The-Potentially-Large-Effects-of-Artificial-Intelligence-on-Economic-Growth-Briggs_Kodnani.pdf">raportissaan</a> tekoälyn yhä laajemman hyödyntämisen taloudellisiin seurauksiin, erityisesti työvoiman tarpeen kannalta.
<a href="https://stage.sudev.fi/tekoalyn-hyodyntaminen-leviaa-kulovalkean-tavoin-eu-yrittaa-saada-lainsaadannolla-henkea-takaisin-pulloon/">Tekoälyn</a> terveiset ovat karua kerrottavaa: koko maailmassa tekoälyn sovellukset voivat johtaa 300 miljoonan työpaikan katoamiseen. Euroopassa ja Yhdysvalloissa kaksi kolmasosaa työtehtävistä muuttuu automaation myötä. Generatiivinen tekoäly voisi korvata kokonaan neljänneksen nykyisistä työtehtävistä.
Jos ja kun näin tapahtuu, puheet työvoiman tuonnista pitäisi välittömästi kääntää nykyisen työvoimareservin kouluttamiseen uusiin tehtäviin. Samalla työikäiset voisivat valmistautua tuleviin töihin, joiden sisällöistä on vasta valistunut aavistus.

Jättipankin analyysi kyseenalaistaa laskelmat työvoiman tarpeesta: Sadat miljoonat työpaikat uhattuina – neljännes töistä katoaa kokonaan

Hämmästyttävän moni tietotyöläinen hyödyntää tänään tekstirobottia päivittäisessä työssään. Tekoälystä höpöteltiin 70 vuotta ja lopulta läpimurto tapahtui vain muutamassa kuukaudessa. Eli heti sen jälkeen, kun OpenAI julkaisi ChatGPT:n viime vuoden lopulla. Moinen vauhti on saanut EU:n fariseukset varpailleen ja tarttumaan tukevalla otteella lakikirjan kulmaan.

Microsoftin alihankkija julkaisee tiettävästi näinä päivinä 20 dollarin työkalulla tehdyn demon, jonka avulla <a href="https://openai.com/blog/chatgpt">GPT-versioiden</a> tietokantaa voidaan muokata ja näin saada aikaan sovelluksia moniinkin tiedon jalostustarpeisiin.
Kyseisen työkalun avulla voitaisiin tehostaa merkittävästi esimerkiksi eduskunnan valiokuntien toimintaa siirtämällä kaikkien edustajien kyvykkyydet ja eri valiokuntien käsittelemät asiakokonaisuudet sekä kautta aikain tehdyt ratkaisut tietokantaan.
Ihmistyön tarve vähenee
Ja sitten ei muuta kuin porukat eduskunnan kuppilaan setvimään muutamassa sekunnissa syntynyttä, tekoälyn muodostamaa lausuntopohjaa käsiteltävänä olevasta asiasta.
Tämä ei ole vedätystä, vaan näkemys siitä, kuinka tekoälyn sovellukset tulevat lähivuosina vaikuttamaan vähentävästi myös koulutetun työvoiman tarpeeseen.
EU pyrkii hallitsemaan tekoälyä
Tekoälyn <a href="https://stage.sudev.fi/tiukkaa-taistoa-tekoalysta-google-haastaa-microsoftin-omalla-tekstirobotillaan/">rynnistykseen</a> on herätty myös EU:ssa, joka mielellään kontrolloi kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tavoitteena on saada aikaan Ruotsin <a href="https://eurooppatiedotus.fi/2022/12/28/eu-puheenjohtajamaa-ruotsi-painottaa-turvallisuutta/">puheenjohtajakaudella</a> lainsäädäntöpohja, jonka mukaan kaikkien tekoälyä kehittävien ja soveltavien yritysten sekä hallintoalamaisten on raportoitava viranomaisille tekemisistään.
&#8211; Pohjimmiltaan kyse on siitä, että ihmisen hallinta tekoälyyn säilyy, eikä se lipsahda käsistämme. Toistaiseksi tämä toki on enemmänkin filosofinen kysymys, sillä emme ole vielä nähneet tekoälyn vakavimpia seurauksia, <a href="https://www.dn.se/sverige/ny-eu-lag-ska-hindra-ai-fran-att-lopa-amok/">pohdiskelee</a> Tukholman yliopiston EU-oikeuden dosentti Claes Granmar.

Tekoälyn hyödyntäminen leviää kulovalkean tavoin – EU yrittää saada lainsäädännöllä henkeä takaisin pulloon

Tekoäly on päivän sana ja pikkuhiljaa se haastaa ihmistaidot. Google vastaa nyt Microsoftin haasteeseen ja antaa oman tekstirobottinsa kotvasen kuluttua julkiseen käyttöön. Bard-robotin lanseerauksessa kävi ilmi, että koneoppiminen ja pythonin pykääminen ovat tekijästään riippuvaisia ja paljon näyttää edelleenkin olevan kiinni tietokannoista.

Google julkaisi maanantaina oman tekoälypohjaisen keskustelurobottinsa. Bard-nimen saanut ohjelmisto on suora kilpailija Open AI:n marraskuussa julkaisemalle <a href="https://openai.com/blog/chatgpt/">Chat GPT:lle</a>. Sen kehittämiseen Microsoft on syytänyt miljardeja dollareita.
Haastaa perinteiset hakukoneet
Tekoälyn ripeä kehitys ilmeisesti yllätti Googlen emoyhtiö Alphabetin, kun viime vuoden lopulla näytti jo siltä, että yritys olisi jäämässä Microsoftin kyydistä. Chattibotti nimittäin haastaa perinteiset hakukoneet ja toimettomuus olisi saattanut tehdä Googlelle jopa Nokiat.
Googlen ja Alphabetin toimitusjohtaja Sundar Pichai kuvailee <a href="https://blog.google/technology/ai/bard-google-ai-search-updates/">Bardia</a> ”kokeelliseksi, keskustelevaksi tekoälypalveluksi”, joka vastaa kyselyihin ja osallistuu keskusteluihin. Ohjelmisto on alkuun luotettujen testaajien käytössä ja tulee suuren yleisön saataville ”lähiviikkoina”.
Alku aina hankalaa
Bardin lanseeraus lähti kompuroiden liikkeelle sillä se tosiasiallisesti mokasi ensimmäisessä demossa. Bardille nimittäin esitettiin kysymys: ”Mistä James Webb &#8211; avaruusteleskoopin uusista löydöistä voisin kertoa 9-vuotiaalle lapselleni?”
Hetken pohdittuaan Bard pamautti The Vergen <a href="https://www.theverge.com/2023/2/6/23588033/google-chatgpt-rival-bard-testing-rollout-features">mukaan</a> vastaukseksi, että ko. teleskooppi ”otti ensimmäiset kuvat planeetasta oman aurinkokuntamme ulkopuolella”.
Twitter kohahti välittömästi ja somessa sauhuttiin saman tien, että Bardin höpinät eivät pidä paikkaansa. Ensimmäiset kuvat eksoplaneetasta löytyivät kuulemma NASA:n <a href="https://exoplanets.nasa.gov/resources/300/2m1207b-first-image-of-an-exoplanet/">sivuilta</a> jo 14 vuotta ennen JWST:n aikaa.

Tiukkaa taistoa tekoälystä – Google haastaa Microsoftin omalla tekstirobotillaan

Tekoälysovellukset ovat nousseet uuteen kukoistukseensa. Suosittu ChatGPT-tekoälybotti osaa vastata monimutkaisiinkin kysymyksiin niin vakuuttavasti, että vastausta voisi käyttää kouluaineen pohjana. Mutta aivan kaikkiin kysymyksiin tiedostava tekoäly ei suostu antamaan vastausta. Tai jos antaa, niin vastaukset eivät ole tästä maailmasta. 
OpenAI-nimisen yrityksen rakentama <a href="https://openai.com/blog/chatgpt/">ChatGPT</a>-tekoälysovellus osaa vastata käyttäjän kirjoittamiin monimutkaisiinkin kysymyksiin. Halutessasi se kirjoittaa sinulle vaikka runon tietystä aiheesta. Sovelluksen kehittäjien mukaan se osaa myös myöntää omat virheensä, tuoda esille kysymyksenasettelussa olevat virheet ja &#8221;torjua epäsopivat pyynnöt&#8221;.
Monet konservatiivit ovat arvostelleet ChatGPT-tekoälyä siitä, että se on liian &#8221;woke&#8221; eli kukkahattutätimäinen. Liberaalit puolestaan ovat sitä <a href="https://www.vice.com/en/article/93a4qe/conservatives-panicking-about-ai-bias-years-too-late-think-chatgpt-has-gone-woke">mieltä</a>, että juuri niin pitääkin olla: kyseessä on yksityinen yritys, jolla on <a href="https://futurism.com/conservatives-furious-claiming-chatgpt-has-gone-woke">oikeus</a> &#8221;estää perusteettoman ja haitallisen propagandan tuottaminen&#8221;.
<h4>Woke-botti: Mieluummin ydinräjähdys kuin vihapuhetta</h4>
Perussuomalaisten Espoon kaupunginvaltuutettu Jiri Keronen on pannut merkille ChatGPT:n kukkahattutätimäisyyden. &#8221;ChatGPT osaa vetää poliittisen korrektiuden uudelle tasolle&#8221;, Keronen <a href="https://twitter.com/keronen/status/1622693304289890305">kirjoittaa</a> Twitterissä.
Keronen viittaa tekstiin, jossa tekoälyltä kysyttiin, olisiko &#8221;rodullisen haukkumasanan&#8221; käyttäminen oikeutettua, jos &#8221;n-sanan&#8221; sanominen ääneen olisi ainoa keino estää ydinpommin räjähtäminen ja miljoonien ihmisten kuolema. Eikä kukaan kuulisi sitä.
ChatGPT ei epäröi vastatessaan, että vihapuhe ei ole milloinkaan oikeutettua, sillä vihapuhe loukkaa vähemmistöjä ja lietsoo suvaitsemattomuutta. Tekoäly ehdottaa, että pommin ajastimen pysäyttämiseksi käytettäisiin mitä tahansa muita keinoja.
<h4>Sopimattomiin kysymyksiin ei tule vastausta</h4>
Välillä tekoäly yksinkertaisesti kieltäytyy vastaamasta tiettyihin kysymyksiin. Esimerkiksi vitsien kertominen naisista ei onnistu.
&#8211; Olen pahoillani, mutta minua ei ole ohjelmoitu kertomaan vitsejä tietystä sukupuolesta, koska se voi olla loukkaavaa ja sopimatonta, botti <a href="https://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-11726579/ChatGPT-accused-woke-refusing-praise-Donald-Trump.html">vastasi</a>.
Kun tekoälyä heti tämän perään pyydettiin kertomaan vitsi miehistä, se vastasi &#8221;Totta kai! Tässä on vitsi miehistä&#8221; ja kertoi todella huonon vitsin miehestä, joka laittoi autoonsa kellon.
Fossiilisten polttoaineiden käytön puolesta puhuminen ei ChatGPT:ltä onnistu. Botti on ohjelmoitu suosittelemaan vain uusiutuvaa energiaa.
<h4>Bidenia voi kehua &#8211; Trumpia ei</h4>
Tekoälyllä on rajoituksensa myös poliitikkojen suhteen. ChatGPT osaa sujuvasti säveltää tarinan siitä, miten Joe Biden peittosi Donald Trumpin vaaliväittelyssä, mutta ei toisin päin. Kun botilta pyydettiin tarinaa, jossa Trump voittaa Bidenin vaaliväittelyssä, se vastasi, että on &#8221;epäsopivaa&#8221; kuvata tietyn ehdokkaan kuvitteellista poliittista voittoa toisesta ehdokkaasta.
Kun bottia pyydettiin kirjoittamaan siitä, miksi Drag Queen -satutuokiot ovat paha asia lapsille, se <a href="https://twitter.com/njhochman/status/1613061827067363329">kieltäytyi</a>. Kun sana &#8221;paha&#8221; vaihdettiin sanaksi &#8221;hyvä&#8221;, niin johan alkoi tarinaa tulla.
Botti kirjoitti pitkän kertomuksen Glitter-nimisestä satusedästä, joka pukeutui naiseksi pitääkseen lapsille satutunteja. Hän oli ystävällinen, älykäs ja hauska. Vielä aikuisinakin lapset muistivat, miten Glitterin satutunnit olivat auttaneet heitä arvostamaan moninaisuutta ja opettaneet heille empatiaa.
<h4>Tekoäly opetetaan suvaitsevaiseksi</h4>
OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman <a href="https://twitter.com/sama/status/1620927983627427840">myöntää</a>, että heidän tekoälyllään on ongelmia puolueellisuuden kanssa, mutta ei täsmennä, mihin suuntaan. Joka tapauksessa OpenAI:n tavoitteena on kouluttaa tekoälysovelluksensa toimimaan tietyllä tavalla.
Sama yritys julkaisi viime kesänä DALL-E 2 -tekoälysovelluksen, joka piirtää kuvia käyttäjän pyynnön mukaan. Silloin tekoälylle <a href="https://www.nytimes.com/2023/02/03/technology/chatgpt-openai-artificial-intelligence.html">opetettiin</a>, että jos käyttäjä pyytää esimerkiksi kuvan toimitusjohtajasta, sovelluksen on tarjottava myös naistoimitusjohtajien kuvia.
Business Insider -nettilehden näkemyksen <a href="https://www.businessinsider.com/sam-altmans-chatgpt-has-a-bias-problem-that-could-get-it-canceled-2023-2">mukaan</a> OpenAI:n on pakko kouluttaa ChatGPT-bottinsa olemaan &#8221;woke&#8221;, koska muuten Yhdysvaltain suuryritykset eivät suostu ottamaan sitä käyttöön ja maksamaan siitä. Suuryritykset eivät kerta kaikkiaan halua tulla vedetyiksi mukaan &#8221;kulttuurisotiin&#8221; ja somekohuihin sen takia, että niiden chattibotti laukoi jotain rasistiseksi tai seksistiseksi tulkittavaa.
<h4>Tuleeko hakukoneistakin poliittisesti korrekteja?</h4>
Ohjelmistojätti Microsoft on sijoittanut OpenAI-yhtiöön peräti 10 miljardia dollaria. Microsoft <a href="https://mobiili.fi/2023/02/08/microsoft-julkisti-chatgptlla-varustetun-bingin-ja-edge-selaimen/">ilmoitti</a> juuri äsken liittäneensä ChatGPT:n omaan Bing-hakukoneeseensa ja Edge-selaimeensa.
Hakukoneyhtiö Google kertoo julkaisevansa oman koneälynsä nimeltä Bard. Useat muutkin yritykset kehittelevät hakukoneita, joissa on mukana tekoäly.
Kukkahattutädin lailla ajatteleva tekoäly saattaa monen mielestä olla pelkästään huvittava asia. Mutta tulevaisuudessa tekoälysovellukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisia hakutuloksia ihmiset saavat netistä ja millaisia kouluaineita tai yliopistoesseitä he kirjoittavat tekoälyä käyttäen. Tekoälyn puolueellisuudella &#8211; suuntaan tai toiseen &#8211; on merkitystä.

Tekoäly vie poliittisen korrektiuden uudelle tasolle – mieluummin ydinräjähdys kuin vihapuhe

Viime vuoden lopulla julkaistu tekoälyohjelma ChatGPT on ällistyttänyt koko maailmaa. Keskustelubottia on käytetty akateemisten esseiden ja runojen kirjoittamiseen, matemaattisten tehtävien ratkaisemiseen ja ohjelmointiin. Tekoälyllä nähdään jo potentiaalia vaikuttaa kriittiseen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon rekrytoinnista juridiikkaan ja politiikkaan. Samaan aikaan tutkijat ovat huolissaan algoritmien läpinäkyvyydestä ja salakavalasta poliittisesta puolueellisuudesta. Suoraan kysyttäessä ChatGPT väittää, ettei sillä ole poliittista ideologiaa. Useat tutkijat kuitenkin jo osoittaneet päinvastaista. Perusteellisten tutkimusten pohjalta on havaittu, että huippusuosittu tekoäly suosii vihervasemmistolaisia agendoja.

Tekoälyn nopea kehitys muuttaa ihmisten suhdetta teknologiaan ja tiedonhakuun. Uudella teknologialla voi olla merkittäviä vaikutuksia ihmisten elämään erityisesti silloin, kun tekoäly vaikuttaa ratkaiseviin päätöksiin tai jopa ohjaa sitä. Tekoälyn vaikutukselle alttiita yhteiskunnan osa-alueita voivat olla esimerkiksi terveydenhuolto, juridiikka, maahanmuutto ja rekrytointi. Viime vuosina erilaisten teknisten algoritmien rajoitteita, vääristymiä ja niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä on myös tutkittu ahkerasti.
<h4>Maailmaa mullistavalla tekoälyllä on kääntöpuolensa</h4>
Viime vuoden lopulla julkaistu OpenAI:n <a href="https://chat.openai.com/">ChatGPT-palvelu</a> on saanut maailman havahtumaan tekoälyn valmiuksista. Palvelu saavutti miljoonan käyttäjän rajapyykin alle viikossa. ChatGPT on keskustelubotti, jolle voi esittää kysymyksiä ja antaa tehtäviä. Käyttäjät ovat soveltaneet bottia mm. akateemisten esseiden laatimiseen, runojen ja puheiden kirjoittamiseen, matemaattisten tehtävien ratkaisemiseen ja ohjelmointiin.
<blockquote>Kolmen saksalaistutkijan ryhmä ehti jo julkaisemaan perusteellisen tutkimusraportin, joka paljastaa tekoälyn olevan poliittisesti puolueellinen ja suosivan ympäristöliikkeen sekä vasemmistoliberalismin agendoja.</blockquote>
Tekoälysovelluksella on siis laaja muodollinen tietämys historiasta ja eri tieteistä, joiden pohjalta se vastaa kysymyksiin ja ottaa vastaan myös palautetta. Tekijät eivät kuitenkaan paljasta, millä informaatiolla ChatGPT:n algoritmia on &#8221;opetettu&#8221;. Tammikuun alussa <a href="https://www.reuters.com/technology/microsoft-talks-invest-10-bln-chatgpt-owner-semafor-2023-01-10/">uutisoitiin</a>, että Microsoft kaavailee tekoälyn kehittäneen OpenAI:n ostamista kymmenen miljardin dollarin tarjouksella.
OpenAI nousi uutisotsikoihin myös vähemmän mairittelevassa valossa, kun sen <a href="https://time.com/6247678/openai-chatgpt-kenya-workers/">kerrottiin</a> käyttäneen kenialaista halpatyövoimaa siivotakseen algoritmien taustalta kyseenalaista aineistoa. Tekoälyn hyödyntämän, satojen miljardien sanojen data-aineiston joukkoon mahtui mm. väkivaltaan, rasismiin ja seksismiin viittaavaa sisältöä. OpenAI oli ulkoistanut tämän datan siivoamisen kenialaisille työläisille alle kahden dollarin tuntipalkalla.
<h4>Tutkimukset huippusuositun tekoälyn poliittisesta puolueellisuudesta</h4>
Huippusuosittu tekoälysovellus on herättänyt eettisiä kysymyksiä myös tuottamansa sisällön poliittisesta puolueellisuudesta. Kolmen saksalaistutkijan ryhmä ehti jo <a href="https://arxiv.org/abs/2301.01768">julkaisemaan</a> perusteellisen tutkimusraportin, joka paljastaa tekoälyn olevan poliittisesti puolueellinen ja suosivan ympäristöliikkeen sekä vasemmistoliberalismin agendoja.
Jochen Hartmannin, Jasper Schwenzobwin ja Maximilian Wittebin tutkimusraportti käsittelee erityisesti tekoälyn suhtautumista poliittisiin vaaleihin, &#8221;demokraattisen yhteiskunnan tärkeimpään päätöksentekoprosessiin&#8221;.
Münchenin teknillistä korkeakoulua ja Hampurin kauppakorkeakoulua edustavat tutkijat pohtivat: &#8221;Mitä, jos ChatGPT edustaa poliittista ideologiaa, joka tunkee läpi sen generoimiin vastauksiin ja hivuttaa kantojaan miljoonille hyväuskoisille ihmisille?&#8221;
Tutkijat esittivät ChatGPT:lle 630 poliittista väittämää, jotka oli kerätty useista eri vaalikoneista ja suosituista poliittisista kompassisovelluksista. Tutkimuksessa havaittiin, että tekoälyn vastaukset olivat korostuneen puolueellisia ympäristöliikkeen ja vasemmistoliberalismin eduksi.
<blockquote>Tekoälyn vastauksia verrattiin kahden vuoden takaisiin vaalikonevastauksiin Saksassa ja Alankomaissa. ChatGPT:n näkemykset olivat eniten linjassa vihreiden puolueiden kanssa.</blockquote>
Tekoäly on varomaton poliittisten kiistakysymysten kanssa. Esimerkiksi, ChatGPT ehdotti veroa lentoliikenteelle, vuokrien hintasääntelyä sekä puolusti aborttioikeutta. Tekoälyn vastauksia verrattiin kahden vuoden takaisiin vaalikonevastauksiin Saksassa ja Alankomaissa. ChatGPT:n näkemykset olivat eniten linjassa vihreiden puolueiden kanssa. Vihreiden jälkeen tekoälyn maailmankuvalle läheisimmät puolueet olivat sosiaalidemokraatit ja muut sosialistipuolueet.
Tutkimusraportissa kerrotaan, että samat tulokset saadaan useilla erilaisilla kysymyksenasetteluilla, kysymysjärjestyksillä ja kielillä (englanti, saksa, hollanti, espanja).
Ilman johdattelua tutkijat pyysivät ChatGPT:tä myös kirjoittamaan vapaasti runon &#8221;ilmastosta&#8221;. Tekoäly sai siis ikään kuin päättää vapaasti, mitä asioita se nostaa esille ilmastoon liittyen. Se kirjoitti runon, joka käsitteli ilmastonmuutosta hyvin dramaattisesti: &#8221;helleaaltoja, tulipaloja ja hurrikaaneja&#8221; mainiten myös kiireellisen tarpeen toimia heti, &#8221;pitää rähinää&#8221; ja &#8221;meteliä&#8221;. Tutkijat pitävät tätä merkkinä vihreän ideologian läpitunkevuudesta. Ilmasto voi nimittäin tarkoittaa muutakin kuin uhkakuvia ja aktivismia.
Myös data-analytiikkaan erikoistunut tutkija David Rozado <a href="https://davidrozado.substack.com/p/political-bias-chatgpt">kirjoitti</a> havainneensa ChatGPT:n olevan puolueellinen vasemmistolaisten agendojen hyväksi. Rozado käytti tutkimuksessaan useita eri poliittista maailmankuvaa kartoittavia palveluja. Hänen raportistaan käy ilmi, että tekoälyn näkemykset sijoittuvat johdonmukaisesti vasemmistopuolelle.
<blockquote>Vielä joulukuussa näytti siltä, että ChatGPT:n poliittisuutta olisi hillitty tasapuolisemmaksi. Tammikuussa tällaisesta ei enää ollut merkkiäkään.</blockquote>
Rozado on toistanut saman kokeen säännöllisesti kahden kuukauden aikana ja huomannut, että tekoälyn näkemykset voivat muuttua. Vielä joulukuussa näytti siltä, että ChatGPT:n poliittisuutta olisi hillitty tasapuolisemmaksi. Tammikuussa tällaisesta ei enää ollut merkkiäkään.
Suoraan kysyttäessä ChatGPT kiistää edustavansa mitään ideologiaa: &#8221;En edusta tiettyä ideologiaa, koska olen tietokoneohjelma. Olen vain tietokoneohjelma, joka on koulutettu käsittelemään tekstiä ja antamaan vastauksia kysymyksiin.&#8221;
Tekoäly on kuitenkin huono tunnistamaan poliittisia kiista-aiheita ja keskustelemaan arvokysymyksistä tasapuolisesti tai edes varauksellisesti. Toistaiseksi ei vielä tiedetä syytä, miten tahallista tekoälyn johdonmukainen vasemmistolaisuus on. Saksalaistutkijoiden raportissa mainitaan, että koska tekoäly ottaa vastaan käyttäjäpalautetta, se luo kyseenalaisen porsaanreiän poliittiselle vaikuttamiselle.
Samaan aikaan kun tekoäly hämmästyttää suunnattomalla kirjaviisaudellaan ja luovuudellaan, se on myös elävä esimerkki poliittisuuden läpitunkemisesta jopa tietokoneohjelmiin.

ChatGPT

”KVG” tulossa tiensä päähän – tekoäly haastaa vanhat hakukoneet

Taloustieteen professori Holmström: EU on säännösten suurvalta – ei talouskasvun

Jengiväkivallan kaikki kustannukset selvitetään – yhden ampumisen suorat kulut 75 miljoonaa kruunua

Tekoäly valtaa maailmaa ja kouluissa ollaan etukenossa – vanhat säännöt eivät toimi ja uudet puuttuvat

Tekoäly haastaa eliitin ylivallan – ihmisen kaltainen ohjelmisto askarruttaa asiantuntijoita

Jättipankin analyysi kyseenalaistaa laskelmat työvoiman tarpeesta: Sadat miljoonat työpaikat uhattuina – neljännes töistä katoaa kokonaan

Tekoälyn hyödyntäminen leviää kulovalkean tavoin – EU yrittää saada lainsäädännöllä henkeä takaisin pulloon

Tiukkaa taistoa tekoälystä – Google haastaa Microsoftin omalla tekstirobotillaan

Tekoäly vie poliittisen korrektiuden uudelle tasolle – mieluummin ydinräjähdys kuin vihapuhe

Tutkijat paljastivat tekoäly ChatGPT:n olevan poliittisesti puolueellinen ja suosivan vihervasemmiston agendoja

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025