Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

David Cameron

Parlamenttivaalit lähestyvät uhkaavasti ja monikulttuurista Britanniaa johtavan konservatiivipuolueen kannatus mataa. Pääministeri Rushi Sunak päätti tehdä asialle jotakin ja laittoi hallituksensa uuteen uskoon. Sisäministeri sai lähteä, monen muun tehtävät vaihtuvat ja ulkoministeriksi nousee todellinen yllätysnimi. 

Britannian konservatiivinen pääministeri Rishi Sunak taipui julkisen paineen alla ja <a href="https://www.youtube.com/watch?v=90OcdXGzSiM">erotti</a> sisäministeri Suella Bravermanin maanantaina. Braverman herätti närää syyttämällä poliisia liian lepsusta otteesta mielenosoittajia kohtaan, kun kymmenet tuhannet protestoivat kaduilla palestiinalaisten puolesta.
Bravermanin erottaminen on osa hallituksen uudelleenjärjestelyjä ja se liittynee parlamenttivaaleihin, jotka on lain mukaan pidettävä viimeistään tammikuussa 2025. Useiden ministereiden asema hallituksessa tulee johtavien brittimedioiden tietojen mukaan muuttumaan.
Valta uhkaa vaihtua Britanniassa
Työväenpuolue on toistaiseksi gallupjohdossa ja Sunak reagoi nyt kaikin mahdollisin keinoin estääkseen mahdollisen vallanvaihdon. Braverman on ollut ollut median veikkauksissa haastamassa Sunakin johtoasemaa puolueessa, joten erottamisen voi halutessaan nähdä tätäkin taustaa vasten.
&#8211; On ollut elämäni suurin etuoikeus palvella sisäministerinä, maahanmuuttovastaisuudestaan tunnetuksi tullut Braverman <a href="https://www.aljazeera.com/news/2023/11/13/uk-minister-braverman-sacked-after-remarks-on-pro-palestinian-protests">totesi</a> heti potkujensa jälkeen.
&#8211; Minulla on enemmän sanottavaa myöhemmin, hän lisäsi arvoituksellisesti.
David Cameronin comeback
Ulkoministeri James Cleverly siirtyy sisäministeriksi ja uudeksi ulkoministeriksi nousee todellinen yllätysnimi, entinen pääministeri David Cameron.
Cameron joutui sivuun pääministerin paikalta Britannian EU-kansanäänestyksen seurauksena vuonna 2016. Politico-sivuston mukaan Cameron on eräs Britannian kokeneimmista ja kansainvälisesti tunnetuimmista poliitikoista.
Pääministeri Sunak <a href="https://www.politico.eu/article/7-ways-david-cameron-comeback-get-awkward-rishi-sunak/">saattaakin</a> uskoa lordi Cameronin pystyvän osaltaan kääntämään konservatiivipuolueen häilyvän kohtalon vaalivoitoksi asti.

Kierrätystä brittiläiseen tapaan: Sisäministeri sai potkut, hänet korvaa ulkoministeri ja ulkoministeriksi entinen pääministeri

Amerikkalainen taloushistorioitsija on sitä mieltä, että Britannian EU-ero tarkoittaa erään aikakauden loppua. Globalistinen kehitys kohti yhtä maailmanvaltiota on saavuttanut huippunsa. Nyt suunta kääntyy takaisin kohti vallan hajauttamista ja yhä useammat jäsenmaat tulevat eroamaan EU:sta. 
Konservatiivinen taloushistorioitsija Gary North <a href="https://www.garynorth.com/public/20481.cfm">ennustaa</a>, että Britannian ero EU:sta tulee jäämään historiaan yhtenä tämän vuosisadan merkittävimmistä tapahtumista. Hänen mukaansa brexit symboloi sitä, että globalismin huippuhetket on nähty.
&#8211; Globalismin nousua kesti 101 vuotta, North kirjoittaa. Sen nousu alkoi vuonna 1919 ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa.
Versaillesin rauhansopimuksessa nähtiin ensimmäiset pyrkimykset siihen, mitä myöhemmin alettaisiin kutsua nimellä uusi maailmanjärjestys (New World Order). Silloin syntyi Yhdistyneiden kansakuntien edeltäjä Kansainliitto, jonka YK korvasi toisen maailmansodan jälkeen.
YK oli Northin mukaan kuitenkin enemmänkin globalismin symboli kuin aito maailmanhallitus, koska siltä puuttui verotusoikeus, oma keskuspankki ja omat asevoimat. Neuvostoliiton kaaduttua vuonna 1991 EU jäi ainoaksi valtioiden yläpuolella olevaksi, toimivaksi hallintokoneistoksi maailmassa. Mutta nyt brexitin myötä EU:n alasajo on alkanut.
Monnet pystytti, Farage hajotti
Historioitsijat kertovat usein tapahtumista tiettyjen merkkihenkilöiden kautta. Gary Northille globalismin historia kiteytyy kahteen mieheen: Jean Monnet ja Nigel Farage. EU:n isänä pidetty Jean Monnet oli mukana jo Versaillesin rauhanneuvotteluissa ja Kansainliiton perustamisessa. Hän piti esillä ajatusta yhteisestä maailmanhallituksesta.
Toisen maailmansodan jälkeen Monnet oli keskeisessä asemassa, kun Euroopassa poistettiin kaupan esteitä mutta samalla lisättiin kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä ja säätelyä. Tämä kehityskulku johti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön kautta Euroopan unionin perustamissopimuksen allekirjoittamiseen vuonna 1992 Maastrichtissa.
Vuonna 1979 kuollut Monnet ei itse enää ehtinyt nähdä EU:n syntyä, mutta hänen nimensä elää yhä Euroopan komission hallintorakennusten nimissä ja monien yliopistojen laitoksissa. Monissa <a href="https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/jean-monnet-toiminnot">suomalaisissakin yliopistoissa</a> on Jean Monnet -osaamiskeskus tai -professuuri.
&#8211; Globalistit haluavat pitää hänen perintönsä elossa, North kirjoittaa. He haluavat kouluttaa globalistien seuraavan sukupolven laajentamaan hänen saavutuksiaan.
Faragen puhetaidot repivät EU:n hajalle
Jean Monnet toimi enimmäkseen huomaamattomana taustavaikuttajana poliittisen päätöksenteon kabineteissa, kun taas Nigel Farage on aina ollut äänekkäästi ja näkyvästi etulinjassa. Farage antoi äänen miljoonille heikompiosaisille briteille. North kuvailee, että Monnet&#8217;n roolin olisi voinut vetää joku toinenkin, mutta Farage oli omassa roolissaan korvaamaton.
Faragen tärkeimmät työkalut ovat hänen ainutlaatuiset puhujanlahjansa ja kyky puhua spontaanisti. Winston Churchill vietti tuntikausia valmistellen puheitaan ja harjoitellen niitä etukäteen. Farage sen sijaan kykenee pitämään vaikuttavan puheen lähes kylmiltään. Faragen provosoiva puhetyyli pohjautuu brittiparlamentin retoriseen perinteeseen, mutta sopii erinomaisesti myös YouTuben aikakauteen. Faragen europarlamentissa pitämä jäähyväispuhe on malliesimerkki hänen tyylistään. Puhe löytyy <a href="https://stage.sudev.fi/brexit-farage-tykittaa-sydamensa-kyllyydesta-katso-hirmuiset-katsojaluvut-kerannyt-riemukas-puhe-suomenkielisin-tekstein/">tästä linkistä</a> suomeksi tekstitettynä.
Pörssistä politiikkaan
Nigel Faragen tausta on poliitikolle poikkeuksellinen, sillä hän on varsinaiselta ammatiltaan pörssimeklari. North pitää pörssivälittäjän työtä loistavana koulutuksena politiikan mittelöihin, sillä pörssikeinottelulla elantonsa tienaavalla on oltava valtavasti itseluottamusta, riskinottokykyä ja kykyä selviytyä vastoinkäymisistä lannistumatta.
Faragen poliittisen uran varsinainen alku koitti vuonna 1992, kun Britannia liittyi Euroopan unioniin konservatiivien John Mayorin pääministerikaudella. Farage erosi konservatiivipuolueesta protestiksi ja lähti mukaan perustamaan Britannian itsenäisyyspuoluetta (UKIP) vuonna 1993. Alussa vaalimenestystä ei tullut, mutta vuonna 1999 Farage pääsi europarlamenttiin. Sen jälkeen hänet valittiin uudelleen kaikissa eurovaaleissa. UKIP-puolueen puheenjohtajaksi Farage nousi vuonna 2006.
&#8211; Ilman Faragea Britanniassa ei olisi ikinä tullut EU-kansanäänestystä, North kirjoittaa. Kansanäänestys saatiin vain siksi, että Farage oli jaksanut taistella politiikan juoksuhaudoissa jo neljännesvuosisadan ajan.
YouTube teki Nigel Faragesta ylivoimaisesti tärkeimmän brittimepin, North kirjoittaa. Jos Faragea ei olisi ollut, pääministeri David Cameron ei olisi ikinä erehtynyt lupaamaan, että hän järjestää EU-kansanäänestyksen, jos hänet valitaan uudelleen. Cameron teki lupauksensa vain siksi, että hän oli aivan varma, että brittien enemmistö ei äänestäisi eroamisen puolesta. Northin mielestä David Cameron on tyypillinen nykyisen brittieliitin edustaja, eli vannoutunut globalisti, kuten länsimaiden eliitti ylipäätään.
Kansan tahto oli eliitille sokki
Britannian EU-kansanäänestyksen tulos tuli eliitille sokkina: 52 prosenttia äänestäneistä oli EU-eron kannalla. Donald Trumpin valinta vuonna 2016 oli samanlainen isku vasten USA:n eliitin kasvoja. Pääministeri Cameron erosi EU-kansanäänestyksen tuloksen kuultuaan ja hänen tilalleen tuli Theresa May, joka ei ollut eron kannalla. May teki parhaansa välttääkseen selkeän EU-eron toteutumisen.
Farage erosi UKIP-puolueen johdosta heti kansanäänestyksen jälkeen <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2016-07-04/farage-resigns-as-ukip-leader-adding-to-brexit-political-turmoil">sanoen</a>, että ei ole koskaan halunnut poliittista uraa.
&#8211; Sanoin kansanäänestyskampanjan aikana, että haluan maani takaisin. Nyt sanon, että haluan oman elämäni takaisin, Farage kertoi kannattajilleen.
Kolmisen vuotta myöhemmin Farage kuitenkin kyllästyi Mayn vitkutteluun ja perusti tammikuussa 2019 aivan uuden puolueen, jolla oli vain yksi teema: EU-eron toteuttaminen. Brexit-puolue sai toukokuun 2019 eurovaaleissa 29 paikkaa, eli ylivoimaisesti enemmän kuin mikään muu puolue. Kansan viesti oli selvä. Vaalien jälkeen Theresa May erosi ja hänen tilalleen pääministeriksi nousi Boris Johnson, joka runnoi brexitin lopullisesti läpi. Britannian EU-eron lopulliset ehdot neuvotellaan tämän vuoden loppuun mennessä, mutta siirtymäajasta huolimatta Britannian lähtö EU:sta on nyt varma.
Globalismin huippu on ohi
North kirjoittaa, että tutkijat ennustivat jo vuosituhannen vaihteessa, että maailman poliittinen kehitys alkaa pian kulkea poispäin sellaisesta vallan keskittämisestä, jota muun muassa EU edustaa.
&#8211; Britannian onnistunut EU-ero ei ole vain symbolinen asia, vaan se tarkoittaa rikkaan valtion juridisen itsemääräämisoikeuden konkreettista palauttamista.
&#8211; Jean Monnet&#8217;n rakentama sumppu on rikki ja britit uiskentelevat vapauteen. Tästä tulee voitonmerkki EU-eroa ajaville puolueille kaikissa jäsenmaissa. Yhä useampi maa tulee eroamaan. Ja se on yhden miehen ansiota.
&#8211; Tätä ei olisi ikinä tapahtunut ilman Faragea. Ja tätä ei olisi ikinä tapahtunut ilman YouTubea, North kirjoittaa.

Globalismin huippu on jo nähty – Farage päihitti federalistit

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kertoo Suomen Uutisille, että britit ovat oikeastaan pitäneet tuntuvaa etäisyyttä Euroopan unioniin jo kauan ennen virallista brexitiä. EU puolestaan murenee jatkossakin, eikä vuosikymmenen kuluttua EU ole välttämättä lainkaan nykymuotoinen.

Brexit-päivä koitti tammikuun lopussa. Sen aktualisoitumista EU-eroa puoltavan kansanäänestyksen jälkeen piti vatvoa kolme vuotta ja 221 vuorokautta. Huhtasaaren mukaan brexit pedattiin jo kauan ennen kansanäänestystä.
– Britannia on historiallisista ja maantieteellisistä syistä ottanut Euroopan integraatioon koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan tiettyä etäisyyttä. Britannia liittyi sisämarkkinoille vasta 1973 Edward Heathin konservatiivihallituksen johdolla, mutta jo 1975 maassa järjestettiin kansanäänestys siitä, pitäisikö Britannian jäädä sisämarkkinoille vai ei. Tuolloin vielä iso enemmistö briteistä halusi jäädä osaksi sisämarkkinoita, Huhtasaari kertoo.
Manner-Euroopan ja brittien tiet erkanevat
Brittikonservatiivien mieli alkoi kuitenkin muuttua. Euroopan johtajat työstivät esimerkiksi yhteisvaluuttaa, vaikka 90-luvun alussa moni eurooppalainen maa rysähti euroa kevyemmässä yhteisvaluuttakokeilussaan.
– Britannian pääministerinä 1979-1990 toiminut Margaret Thatcher ei nähnyt hyvänä asiana sisämarkkinoiden kehittymistä Euroopan unioniksi Maastrichtin sopimuksen muodossa, ja tämä vakiinnutti konservatiivipuolueen sisälle ison euroskeptisen siiven. Britannia otti 1990-luvun perussopimusmuutosprosesseissa lukuisia erivapauksia: mm. oikeuden olla osallistumatta EU:n oikeus- ja sisäasioiden yhteistyöhön, Schengeniin ja yhteisvaluutta euroon, Huhtasaari kertoo etäisyyden synnystä.
Britit yrittivät ajaa unionia väljemmäksi. Muualla Euroopassa puolestaan vastaus kaikkeen tuntui olevan &#8221;enemmän Eurooppaa&#8221;.
– Britannian entisen pääministerin David Cameronin yritys neuvotella Britannian EU-suhde vielä väljemmäksi ennen vuoden 2016 kansanäänestystä epäonnistui. Tämän vuoksi Britannian eroa EU:sta voidaan pitää loogisena loppuna sille kehityskululle, että Britannia ei koskaan ollut täysin sitoutunut Euroopan integraatioon, Huhtasaari toteaa brittien loppumatkasta unionissa.
Brittien vienti EU:hun vähentynyt
Kansanäänestystä edeltävän 10 vuoden jakson aikana brittien vienti EU:hun oli <a href="https://researchbriefings.parliament.uk/ResearchBriefing/Summary/CBP-7851">pudonnut merkittävästi</a>. Vuonna 2006 vielä 55 prosenttia brittien viennistä suuntautui unionin alueelle. Vuonna 2016 kyseisen viennin osuus oli enää 44 prosenttia.
– Britannian erottua EU:sta tarjoutuu sille mahdollisuus sopia kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia maailman suurimpien kansantalouksien kanssa. Maalla on siirtomaahistoriansa takia tiiviit kontaktit mm. Australiaan, Kanadaan, Uuteen Seelantiin, Intiaan ja moniin Afrikan maihin. Lisäksi Britannialle tarjoutuu mahdollisuus tehdä kunnianhimoiset kauppasopimukset esimerkiksi USA:n, Kiinan ja Japanin kanssa, Huhtasaari luettelee.
Miten tämä kehitys näkyy EU-kauppaneuvotteluissa? Huhtasaaren mukaan EU:lla ja Britannialla on suuret kannustimet laatia kauppasopimus, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
– Britannian ja EU:n väliset kauppasuhteet tulevat säilymään EU-eronkin jälkeen tiiviinä. EU tekee virheen siinä, jos se kuvittelee, että se pystyy kyykyttämään Britanniaan noudattamaan tarkasti EU-säätelyä. Unionin sisällä etenkin Saksalla on iso intressi siinä, että Euroopan sisäisiin arvoketjuihin ei tule häiriöitä Britannian EU-eron myötä. Ei ole EU:n etu, että Britanniassa aletaan ajamaan japanilaisilla autoilla saksalaisten autojen sijaan, Huhtasaari perustelee.
Maan pääministeri Boris Johnson <a href="https://www.bbc.com/news/uk-51351914">ilmoitti</a>, ettei saarivaltakunta aio pokkuroida EU:n säädöksien edessä. Kauppaneuvottelupoterot ovat siten jo kaivettu valmiiksi. EU:n kannalta voi osoittautua hyvin ongelmalliseksi päästää britit helpolla kauppaneuvotteluissa, jotta muut jäsenmaat eivät eroaisi unionista perässä.
Symbolinen ottelu kalastusoikeuksista
Tuskin Johnsonia oli ehditty julistaa vaalien voittajaksi, kun Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kävi vaatimaan <a href="https://www.express.co.uk/news/politics/1216919/brexit-news-denmark-fishing-latest-uk-british-waters-boris-johnson-eu-talks-update">kalastusoikeuksia brittivesillä</a> osana kauppaneuvotteluja. Kalastusoikeuksista kiistely on saanut huomattavasti palstamillimetrejä. Onko kauppasopimus kiinni <a href="https://apnews.com/f8e0c427328949a3b6a603ed4e55737b">kalastusoikeuksista</a>?
– Kalastusoikeus on iso symbolikysymys, koska oikeus päättää siitä, ketkä kalastavat omilla aluevesillä, nähdään keskeiseksi osaksi kansallista suvereniteettia. Kalastajat lisäksi olivat Britannian eri ammattiryhmistä niiden joukossa, jotka olivat eniten Brexitin puolella. Kalastusoikeuksista tullaan käymään tiukat neuvottelut tämän vuoden aikana Britannian ja EU:n välillä, Huhtasaari taustoittaa kiistaa.
Brexit tappio EU:lle
Brittien asennoituminen unioniin ennen brexitiä on ollut perin intohimotonta. Britit on nähty lähinnä vastarannan kiiskeinä nopealle EU-integraatiolle. Muuttaako brexit tätä asetelmaa? Syveneekö unionin yhteistyö ja perustetaanko esimerkiksi EU:lle omat asevoimat?
Huhtasaari pohjustaa, että brittien lähtö EU:sta on kirvelevä tappio unionille.
– Se, että EU menetti jäsenenään Euroopan suurimman sotilasmahdin ja unionin toiseksi suurimman kansantalouden on iso isku EU:lle. Britannian maailmanlaajuiset yhteydet ja diplomaattinen painoarvo toivat myös EU:lle tiettyä ulkopoliittista arvovaltaa, joka on nyt poissa.
Brittejä korvaavaa tahoa ei ole näköpiirissä.
– EU:hun taas pyrkii sisälle rutiköyhiä Länsi-Balkanin maita, jotka eivät millään lailla vahvistaisi jäseninä EU:n sisäistä koheesiota, Huhtasaari pamauttaa.
EU:n koheesiorahoista riitaa
Jakolinjoja on jo nähty. Eurokriisin hulluina vuosina pohjoinen ja etelä olivat napit vastakkain. Kitkaa on myös idän ja lännen välillä esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteista ja maahanmuuttopolitiikasta. Huhtasaari arvioi, että integraatiota varmastikin yritetään erilaisuuksista huolimatta.
– EU yrittää Britannian lähdön jälkeen varmasti tiivistää etenkin euroalueen integraatiota, mutta ongelmaksi tulee se, että Pohjois-Euroopan maissa on yhä vähemmän halua kompensoida omista budjeteista Ranskan ja muiden Etelä-Euroopan maiden holtitonta talouspolitiikkaa. EU &#8221;arvoyhteisönä&#8221; on myös rapistumassa, koska Itä-Euroopassa ei ole halua noudattaa Länsi-Euroopan esimerkkiä tuomalla kolmannesta maailmasta haittamaahanmuuttoa, joka horjuttaa yhteiskuntarauhaa, hän kertoo.
EU:n nettomaksajamaat ja -saajamaat ovat jo valmistautumassa yhteenottoon. Tuntuvia koheesiorahoja saavat jäsenmaat <a href="https://www.politico.eu/article/antonio-costa-portugal-regions-champion-eu-budget-fight/">eivät halua tinkiä</a> EU-rahoista. Maksajamaissa brittien lähtö luo kustannuspaineta, sillä britit olivat merkittäviä nettomaksajia. Suomi on esittänyt viime vuonna leikkauksia koheesiorahoihin.
EU:n tulevaisuus ei näytä ruusuiselta
Euroopan komissio on keskittynyt Euroopan geopoliittiseen asemaan. EU pyrkii luomaan yhtenäistä ulkopolitiikkaa. Huhtasaaren mukaan tässä on mahdollisuuksia edetä jonkin matkaa.
– Helpointa EU:lle Brexitin jälkimainingeissa on tiivistää ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä, mutta varsinaiseen EU-armeijaan monet jäsenmaat suhtautuvat skeptisesti, koska niiden turvallisuuspolitiikka nojaa Natoon, hän kertoo.
Kokonaisuus unionin tulevaisuudesta ei ole järin ruusuinen, vaikka ulkopolitiikassa löytyisikin yhteinen sävel.
– Joka tapauksessa EU:n hidas mureneminen tulee jatkumaan lähivuosina ja kymmenen vuoden päästä EU:ta sen nykyisessä muodossa ei välttämättä enää ole olemassa.

Laura Huhtasaari brexitistä ja EU:sta: ”EU:n hidas mureneminen tulee jatkumaan lähivuosina”

Timo Soini <a href="http://timosoini.fi/2017/04/theresa-may-paattavainen-paaministeri/">kutsuu</a> Britannian pääministeri Theresa Mayn ilmoitusta ennenaikaisten parlamenttivaalien järjestämisestä päättäväisen pääministerin päätökseksi.

Ulkoministeri Soinin mukaan May haluaa vahvan mandaatin Brexit-neuvotteluihin, eikä halua, että Brexit enää varjostaa 2020 parlamenttivaaleja.
&#8211; May haluaa voittaa vaalit ja saada asemansa vaalivoittajana, ei eroamaan joutuneen David Cameronin seuraajana.
Soini muistuttaa tuoreista gallupluvuista: Theresa Mayn Konservatiivit: 44%, Työväenpuolue 23 %.
&#8211; Tämä selitys kelpaa jos on taipumusta taktikointiin. Tarkoitus on taata toimiva enemmistö toimeenpanemaan Brexit. Nyt enemmistö parlamentissa on sangen pieni.
&#8211; Onko Theresa May uusi Margaret Thatcher? Päättäväinen nainen.

Soini Britannian ennenaikaisista vaaleista: ”Päättäväisen pääministerin päätös”

Ison-Britannian konservatiivipuolue on pahoin jakautunut EU-kansanäänestyksen vuoksi. Britit äänestävät 23.6. siitä, jatkaako maa EU-jäsenenä vai ei. Retoriikka on koventunut asteelle, jota kansainvälinen lehdistö kuvaa jo &#8221;sisällissodaksi&#8221;.

Talouslehti Financial Times <a href="https://next.ft.com/content/acdfb752-2d90-11e6-bf8d-26294ad519fc" target="_blank">poimi</a> konservatiivien molempien leirien kuvainnolliset lausunnot, joita harvoin tapaa kuulla kansanedustajilta.
– En halua puukottaa pääministeriä selkään. Haluan tehdä sen kasvokkain, jotta voin nähdä hänen kasvonsa ilmeen, euroskeptinen konservatiivien kansanedustaja totesi.
– Pääministerin tulisi napata muutama kapinallinen ja ampua heidät tien reunaan, latasi puolestaan pääministeri David Cameronia tukeva kansanedustaja.
<h4>Cameronin tulevaisuus usvan peitossa</h4>
Harva uskoo pääministeri Cameronin voivan jatkaa, mikäli britit äänestävät itsensä ulos EU:sta. Konservatiivien kansanedustajat ovat kuitenkin melko tasan jakautuneet mustavalkoisessa kansanäänestyksessä.
Brexitiä – eli Ison-Britannian EU-eroa – tukeva kansanedustaja Nadine Torres <a href="http://www.politico.eu/article/tories-warn-david-cameron-hes-toast-after-brexit-vote/" target="_blank">ilmoitti</a>, että Cameron on joka tapauksessa &#8221;mennyttä&#8221;, vaikka britit äänestäisivät niukalti EU-jäsenyyden jatkosta. Hänen mukaansa konservatiivileirissä järjestyisi nopeasti riittävästi allekirjoituksia Cameronin haastamiseen puolueen johdossa.
Cameronin arvellaan kuitenkin voittavan tuolloin puheenjohtajaäänestyksen.
Cameron voisi turvautua myös rohkeasti <a href="http://www.bbc.com/news/explainers-36467169" target="_blank">ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin</a>, jos britit jäävät niukalti EU-jäseniksi. Konservatiivien kilpakumppani Työväenpuolue ei ole parhaassa terässään.
Konservatiivit voisivat jopa kasvattaa parlamentaarista enemmistöään. Tukevampi enemmistö voisi olla puolueen yhteenliimaava tekijä.

Brittikonservatiivit ajautuneet ”sisällissotaan” kansanäänestyksen alla

Ison-Britannian vaalitulos tietää konservatiivipuolueelle <a href="http://www.bbc.com/news/election-2015-32633099" target="_blank">selkeää voittoa</a>. Konservatiivit olisi saamassa peräti 329 edustajaa 650-henkiseen parlamenttiin, kun vain kaksi parlamenttipaikkaa on ratkaisematta. Konservatiiveille tulisi tällöin 25 paikkaa lisää edellisistä vaaleista 2010.
Toinen selkeä <a href="http://www.bbc.com/news/election-2015-scotland-32635871" target="_blank">vaalivoittaja</a> on Skotlannin itsenäisyyttä hamuava SNP. Puolue on saamassa lähes kaikki Skotlannille jyvitetyt edustajapaikat. SNP teki historiallisen tuloksen myös toisella saralla, sillä SNP:n 20-vuotias kansanedustaja on <a href="http://www.economist.com/news/britain/21650724-scottish-politics-has-changed-irrevocablyand-it-future-union-ajockalypse-now" target="_blank">nuorin</a> koko Isossa-Britanniassa yli kahteen vuosisataan.
Kansanäänestys vuonna 2017
Konservatiivien murskatulos tietää samalla sitä, että britit saavat kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä vuonna 2017. Konservatiivien puheenjohtaja David Cameron on luvannut kansanäänestyksen, mikäli hän ei onnistu neuvottelemaan briteille mielekkäämpiä jäsenehtoja. Neuvotteluiden ei kuitenkaan odoteta tuovan merkittäviä muutoksia.
Ison-Britannian EU-jäsenyyden alistamista kansanäänestykselle on etukäteisarvioissa pidetty uhkana markkinoilla. Konservatiivien vaalivoiton myötä punta on kuitenkin <a href="http://www.telegraph.co.uk/finance/economics/11591272/General-elections-markets-live.html" target="_blank">vahvistunut</a> ja Ison-Britannian osakkeiden yleisindeksi on noussut huimaa vauhtia.
Murskavoitot tietävät 
 myös murskatappioita
Konservatiivien ja SNP:n huimat voitot tietävät tappioita muille puolueille. Liberaalidemokraatit ja työväenpuolue kirjasivatkin rumat vaalitappiot. Työväenpuolueen ahdinko aiheutui nimenomaan SNP:n vaalivoitosta.
Moni puheenjohtaja on ilmoittanut vaalien jälkeen erostaan. Näihin lukeutuu liberaalidemokraattien Nick Clegg, työväenpuolueen Ed Miliband sekä itsenäisyyspuolueen Nigel Farage.
Artikkelia on muokattu 11.5.2015 klo 9.02.

Konservatiivit voitti vaalit – briteille kansanäänestys EU-jäsenyydestä

Ison-Britannian torstain vaalien viimeisimmät kannatusmittaukset ennakoivat konservatiivipuolueen vaalivoittoa, mutta maan pääministeriksi saattaakin nousta työväenpuolueen puheenjohtaja Ed Miliband. Tämä johtuisi siitä, että konservatiivien ja liberaalidemokraattien saama paikkamäärä putoaisi alle puoleen uudessa parlamentissa.
Miliband voisi saada enemmistön aikaan Skotlannin itsenäisyyttä ajavan SNP:n turvin. Työväenpuolueen ja SNP:n muodostamaan runkoon liitettäisiin walesilainen Plaid Cymru sekä vihreät.
Konservatiivihallituksen 
 EU-äänestyksen hinta
Vaalien yhtenä kestopuheenaiheena on ollut konservatiivipuolueen puheenjohtaja David Cameronin (kuvassa) lupaama kansanäänestys EU-jäsenyydestä. Äänestys järjestettäisiin vuonna 2017, mikäli Cameron äänestetään uudelleen maan pääministeriksi tulevalle viisivuotiskaudelle. Konservatiivien hallituskumppanina toiminut liberaalidemokraatit on kritisoinut Cameronin antamaa lupausta. Kritiikkiä on satanut myös työväenpuolueelta.
Cameron ei aio kuitenkaan syödä sanojaan. Konservatiivit aloittavat hallitustunnustelut, mikäli vaalitulos noudattaa kannatusmittauksia.
Cameron ja liberaalidemokraattien puheenjohtaja Nick Clegg ovat alustavasti päässeet <a href="http://www.economist.com/news/britain/21650379-our-round-up-todays-british-election-campaigning-including-comments-nick-clegg-and-david-cameron" target="_blank">yhteisymmärrykseen</a> Cameronin kansanäänestyslupauksesta huolimatta. Clegg on muistuttanut Cameronia siitä, että liberaalidemokraatit maksaa &#8221;<a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/91307514-f335-11e4-a979-00144feab7de.html" target="_blank">kovan hinnan</a>&#8221; suostuessaan EU-kansanäänestykseen.
Vastavuoroisesti liberaalidemokraatit on suostumuksellaan lypsämässä konservatiiveilta myönnytyksiä. Näihin lukeutuu muun muassa terveydenhoidon ja opetuksen määrärahojen kasvattaminen, vyönkiristämisen hellittäminen sekä vihreän teknologian suosiminen.
Konservatiivihallituksen toteutumiseen tarvittaisiin lisäksi ainakin Pohjois-Irlannin unionistipuolue DUP. Puolueen mukanaoloa konservatiivihallituksessa ei tosin edes epäillä.
Kakkossijalta pääministeriksi?
Vaalituloksen selvittyä tiedetään melko nopeasti Ison-Britannian seuraavan hallituksen koostumus. Mikäli konservatiivit ei saa omalla blokillaan aikaiseksi enemmistöä, joutuu Cameron perääntymään hallituksen muodostajan paikalta. Vähemmistöhallitus kaatuisi todennäköisesti ensimetreillä.
Työväenpuolueen ja SNP:n hallitusyhteistyö olisi tällöin todennäköisintä, vaikka puolueet eivät vielä muodollisesti olekaan lyöttäytyneet yhteen. Työväenpuolue on jäämässä kannatusmittausten mukaan Skotlannissa SNP:n jyrän alle. Eräänlaista &#8221;hajurakoa&#8221; pidettäneen yllä puhtaasti vaalitaktillisista syistä.
Milibandilla saattaa olla pääministerinä kuitenkin omat haasteensa saada ajettua ohjelmansa läpi. Britit voivat kuitenkin ajatella konservatiivien &#8221;voittaneen vaalit&#8221; ja työväenpuolueen vetämän hallituksen toimia voitaisiin siksi tarkastella suurennuslasin läpi.

Britannian vaaleissa saattaa muhia yllätys

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini suomi ankarasti EU:n kehitystä torstaina <a href="http://www.perussuomalaiset.fi/news/suomi-ajopuuna-eun-liittovaltiokehityksessa-suora-lahetys-tuumaustunnilta-4-12-klo-10/" target="_blank">työmiehen tuumaustunnilla</a>. Soinin mukaan EU kaventaa Suomen vaikutusmahdollisuuksia entisestään.
&#8211; Suomen jäsenmaksu kaksinkertaistuu, se kasvaa noin 600 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan Suomen ääniosuus heikkenee puoleen. Maksu kasvaa ja valta pienenee. Kehitys on Suomelle vahingollinen, Soini moitti.
Myös maahanmuutto liittyy tähän. Soinin mukaan EU:ssa puhutaan maahanmuuton taakanjaosta niin, että EU voisi määrätä tulevaisuudessa, kuinka paljon kukin maa ottaisi maahanmuuttajia.
&#8211; Tämä ei käy perussuomalaisille: Suomen pitää päättää itse, paljonko otetaan vastaan ja keitä otetaan. Emme ole valmiita ulkoistamaan maahanmuuttopolitiikkaa EU:lle, Soini linjasi.
<h4>Kriisirahasto lisää yhteisvastuuta</h4>
Perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/euroalueen-yhteisvastuullinen-kriisinratkaisurahasto-pslle-liikaa-epaluottamusesitys-hallitukselle/" target="_blank">testaa</a> perjantaina hallituksen kestävyyttä kriisirahastoon liittyvällä epäluottamuslauseella. Kriisirahastoa on propagoitu sijoitusrahastona, vaikka se todellisuudessa lisää yhteisvastuuta.
&#8211; Emme hyväksy sitä, että suomalaisten työn tuloksia jaetaan ranskalaisten ja italialaisten pankkien tukemiseen, Soini painottaa.
&#8211; Tämä kehitys hajauttaa EU:ta ja jakaa sen eri leireihin, euro- ja ei-euromaihin. Se voi johtaa EU:n rapautumiseen ja jopa hajoamiseen, Soini varoittaa.
Soini piti EU:n hyvänä puolena sitä, että se voi vakauttaa taloutta.
&#8211; Mutta nyt näyttää, että tämä hyvä puoli tai tavoite katoaa. Nyt EKP muodostuu roskapankiksi, Soini jyrähti.
<h4>Rakennetaanko uutta kuplaa?</h4>
Soini varoitti, että EU saattaa rakentaa uutta talouskuplaa. Hän kertoi keskustelustaan talouspäättäjien kanssa, jotka kertoivat ostavansa Kreikan rahoituspapereita.
&#8211; Onko se riskitöntä? On, koska EU on takana, Soinille vastattiin.
&#8211; Lehman-Brothersin opetukset on unohdettu, Soini totesi.
Hänen mielestään ainoa keino tervehdyttää heikkojen maiden taloutta on &#8221;right to fail&#8221;, lupa hävitä, jolloin talous ajetaan alas ja aloitetaan puhtaalta pöydältä. Nyt suuret tappiot siirretään kansalaisten maksettaviksi.
<h4>Kriittiset voimat kasvavat vaaleissa</h4>
EU:ssa tapahtuu sentään hyvääkin: EU-kriittiset voimat kasvavat vaali vaalilta. Sitä kautta avatutuu mahdollisuus muuttaa EU:n kehitystä.
&#8211; Eihän ole EU-kansaa, vaan EU on EU-maiden kokonaisuus, Soini muistutti.
EU:ssa toistuu Soinin mukaan jatkuvasti kädenvääntö kansallisten ja keskusvallan voimien välillä. Jäsenmaat käyttävät suurta valtaa Eurooppa-neuvostossa eli hallitusten välisissä kokouksissa. Unionissa on myös federalistisia järjestelmiä ja nämä kilpailevat keskenään.
&#8211; Siksi EU-asioihin pitää vaikuttaa jäsenmaiden sisältä käsin. EU-virkamiehiinhän ei voi vaikuttaa mitenkään, Soini sanoi.
Britannia onkin ruvennut heiluttamaan kapinalippua: pääministeri David Cameron aikoo palauttaa EU:n juurilleen dynaamiseksi vapaakauppaunioniksi.
&#8211; Se on tapa, jolla EU voi selvitä, Soini kehui.
Samalla hän moitti komission puheenjohtajaksi valittua Jean-Claude Junckeria, joka mahdollisti Luxemburgin veronkiertojärjestelmiä 20 vuoden ajan valtiovarain- ja pääministerinä.
&#8211; Tämmöinenkö kaveri johdattaa meidät auvoiseen tulevaisuuteen? Ei todellakaan, Soini naurahti.
<h4>Terho: Federalismi uhkaa kasvaa</h4>
Europarlamentaarikko Sampo Terho kertoi EU-rintamilta kahdenlaisia terveisiä. Ensin hyvät uutiset: perussuomalaiset ovat moninkertaistaneet omat vaikutusmahdollisuutensa liittoutumalla brittien konservatiiviryhmän kanssa. Terho ja Jussi Halla-aho saivat yhdessä ryhmänsä kanssa juuri ne vaikutusvaltaiset paikat, jotka he halusivatkin.
<div id="attachment_18879" style="width: 310px" class="wp-caption alignright"><a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/riikka_soini_sampo27522013.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-18879" class="size-medium wp-image-18879" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/riikka_soini_sampo27522013-300x200.jpg" alt="Puoluesihteeri Riikka SLunga-Poutsalo, Sampo Terho ja Timo Soini" width="300" height="200" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/riikka_soini_sampo27522013-300x200.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/riikka_soini_sampo27522013-100x66.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/riikka_soini_sampo27522013-56x38.jpg 56w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/riikka_soini_sampo27522013.jpg 640w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /></a>Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, Sampo Terho ja Timo Soini</div>
EPP ja Alde saivat nyt vain 288 paikkaa 751:stä. Niiden täytyy saada 100 ääntä lisää muista ryhmistä saadakseen esityksensä läpi.
&#8211; Valitettavasti nämä porvarilliset ryhmät ovat hakeneet yhteistyötä sosialistien kanssa kansallismielisten ryhmien sijasta, eli ne ovat uhranneet mieluummin porvarillisuuden kuin federalismin. Yhteistyö sosialistien kanssa uhkaa lisätä sosialistien ajamaa yhteisvastuuta, kun porvariallianssi ajoi aiemmin jäsenmaiden talouskuria, Terho kertoo.
Sitten tulivat Terhon huonot uutiset: myös tällä vaalikaudella jatkuu EU:n kehitys, jossa federalistinen kehitys uhkaa siirtyä yhä uusille alueille.
&#8211; Kun parlamentti on valittu, järjestäytynyt ja komissio valittu, asiat lukkiutuvat taas viideksi vuodeksi, eikä unionissa tapahdu mitään muutoksia ennen seuraavia vaaleja. Siksi muutoksia täytyy tehdä jäsenmaista käsin. Onneksi koko ajan käydään jossakin vaaleja, Terho sanoi.
<h4>Tulonsiirtounioni voi hyvin</h4>
&#8211; Emme voi myöskään piiloutua EU:n selän taakse: Suomen hallitukset ovat itse tukeneet tätä kehitystä, kun eivät ole sanoutuneet federalismikehityksestä irti.
&#8211; Tulonsiirtounioni voi hyvin: Suomen maksuosuus kasvaa. Kuvaava esimerkki oli maidontuotannon pieni tuki, joka olisi ollut kolme prosenttia yli miljardin euron maksuistamme. Kun sitä pyydettiin, se ei sopinut. Se on tavallisen suomalaisen oikeustajun vastaista, mutta aivan loogista EU:n omien toimintatapojen mukaan, Terho aprikoi.
&#8211; Kannattaako siis kierrättää rahaa EU:n kautta? Ei kannata, Terho päätteli.
Mutta niin kauan kun poliittinen johtomme suhtautuu EU:hun uskonnollisesti, uskoen sen dogmeihin, on EU-politiikkamme pielessä ja pahasti, Terho päätteli.
Ohessa tuumaustunti kokonaisuudessaan:
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/reqaaxb3" width="450" height="254" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Tweetit tagilla #tuumaustunti
<a class="twitter-timeline" href="https://twitter.com/hashtag/tuumaustunti" data-widget-id="540259613657276416">#tuumaustunti twiitit</a> 
<script>// < ![CDATA[
!function(d,s,id){var js,fjs=d.getElementsByTagName(s)[0],p=/^http:/.test(d.location)?'http':'https';if(!d.getElementById(id)){js=d.createElement(s);js.id=id;js.src=p+"://platform.twitter.com/widgets.js";fjs.parentNode.insertBefore(js,fjs);}}(document,"script","twitter-wjs");
// ]]></script>

Jäsenmaksut jakavat EU:ta – ”EU-politiikkamme pielessä ja pahasti”

Saksan liittokansleri Angela Merkel on saksalaislehti Der Spiegelin <a href="http://www.spiegel.de/politik/ausland/angela-merkel-fuerchtet-erstmals-britischen-eu-austritt-a-1000544.html">mukaan</a> vetämässä tukensa pois Iso-Britannian EU-jäsenyydeltä, mikäli pääministeri David Cameron aikoo rajoittaa maahanmuuttoa yli EU:n sopimusten. Maahanmuutto on noussut brittien suureksi huolenaiheeksi.
Hallitusta johtava konservatiivipuolue onkin koventanut sanomaansa. Uutistoimisto Bloomberg <a href="http://www.bloomberg.com/news/2014-11-02/merkel-fears-u-k-eu-exit-on-free-movement-spiegel-says.html">kertoo</a> puolustusministeri Michael Fallonin todenneen, että &#8221;kokonaiset kaupungit ja kunnat ovat jääneet työtä tekevien maahanmuuttajien jalkoihin&#8221;.
Konservatiivipuolue on luvannut neuvotella EU-jäsenyysehdoista. Lisäksi puolue on luvannut kansalaisille kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä, mikäli puolue vain voittaa seuraavat parlamenttivaalit. Kaiken lisäksi pääministeri Cameron on uhonnut kieltäytyvänsä maksamasta korotettua EU-jäsenmaksua joulukuun alussa. Britit saivat lisämaksettavaa suotuisan talouskehityksen vuoksi.
Konservatiivipuolueen rivit rakoilevat. Viimeisen kolmen kuukauden aikana kaksi alahuoneen kansanedustajaa on loikannut konservatiiveista itsen&#8217;isyyspuolue UKIP:iin, Bloomberg kirjoittaa. UKIP ajaa Iso-Britannian suoraa EU-eroa.
Merkel on lehtitietojen mukaan ilmoittanut, että jos Cameron ajaa Iso-Britanniaan tiukempia maahanmuuttolakeja niin se on &#8221;piste, josta ei ole enää paluuta&#8221;. Tällöin Merkel jättäisi hyvästit Iso-Britannian EU-jäsenyydelle.
UKIP:n puheenjohtaja Nigel Farage kyseli <a href="https://twitter.com/Nigel_Farage/status/528853821297274880">twiitissään</a>, että vieläkö Cameron uskoo voivansa neuvotella EU-jäsenyysehdoista.
<h4>Maahanmuuttokysymys sekoittaa rivejä Saksassakin</h4>
Vuoden 2014 alusta Romanian ja Bulgarian rajoitukset työperäiseen maahanmuuttoon poistuivat. Saksan huoleksi nousi mahdollinen muuttoliike näistä maista Saksaan. BBC <a href="http://www.bbc.com/news/world-europe-25635864">uutisoi tuolloin</a>, että Merkelin CDU-puolueen europarlamentaarikko julisti kaikkien etuuksien perässä muuttavien tulla palautettavaksi lähtömaahansa. Lisäksi heidän sormenjälkensä tulisi taltioida. Tällä varmistettaisiin se, etteivät he voisi yrittää tulla uudelleen Saksaan.
Saksan virallinen kanta on kuitenkin avoin maahanmuutolle. Maan väestön ikärakenteen vuoksi maahan yritetään houkutella nuoria. Saksan nettomääräinen maahanmuutto <a href="http://www.bbc.com/news/world-europe-29686248">kasvoi</a> vuonna 2012 jo 400 tuhanteen. Viime vuonna 16 kaupunkia anoi maan hallitukselta tukea kasvaneisiin sosiaaliturvamaksuihinsa.
Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) on esittänyt ohjelmassaan tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Puolueen kannatus on kasvanut tasaisesti.
&nbsp;

Maahanmuuttopolitiikka kiristää Merkelin ja Cameronin välejä

Ison-Britannian pääministeri David Cameron pitää EPP:n kärkiehdokas Jean-Claude Junckeria &#8221;täysin sopimattomana&#8221; Euroopan komission puheenjohtajaksi tulevalla kaudella, Financial Times <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/28353b66-e1c1-11e3-915b-00144feabdc0.html">kirjoittaa</a>. Cameron pelkää, että federalistina tunnettu Juncker vesittäisi Ison-Britannian mahdollisuudet järjestää kansanäänestys kuulumisesta Euroopan Unioniin. Cameron on joutunut eurokriittisen Ukip:n nousun myötä lupaamaan briteille kyseistä kansanäänestystä, jos hän vain voittaa seuraavat parlamenttivaalit.
Cameron on aloittanut kampanjansa Junckeria vastaan muun muassa kehottamalla EPP-ryhmään kuuluvia puolueita pitämään muitakin vaihtoehtoja avoinna Junckerin ohella. Cameronin mielestä EPP:n kärkiehdokkaaksi soveltuisi henkilö, joka ajaa vapaata kauppaa, sääntelyn purkamista ja vallan hajauttamista pois Brysselistä.
Juncker on aiemmin ripittänyt brittejä siitä, että näiden tulee olla kaikkien päätöksien takana, jos he haluavat olla vallan keskiössä. Cameron haluaisi Euroopan kehittyvän toiseen suuntaan. Iso-Britannia on jäänyt pois yhteisvaluutta eurosta sekä monista eurokriisin aikana läpirunnotuista federalistista hankkeista.
Saksan liittokansleri Angela Merkel on Cameronin liittolainen. Merkel, joka näkee EU:n niin ikään mielummin vapaakauppa-alueena ja talouden unionia on torjunut lukuisat Ranskan haaveet poliittisesta unionista. Merkel tuki vuonna 2009 Junckeria Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi, mutta siirtyi tukemaan nykyistä puheenjohtajaa Herman Van Rompuytä.
Cameronilla on melko työläs valinta löytää briteille hyvää Euroopan komission puheenjohtajaa, sillä hän ei myöskään tue sosialistien kärkiehdokasta Martin Schulzia.

EPP:n kärkiehdokas Juncker ei kelpaa Cameronille

Kansanäänestys järjestetään mikäli konservatiivit voittavat seuraavat parlamenttivaalit. Äänestys pidettäisiin aikaisintaan vuonna 2015 ja viimeistään vuonna 2017 loppuun mennessä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kommentoi Cameronin linjauksia tuoreeltaan. Soini kertoo <a href="http://timosoini.fi/2013/01/cameronin-ja-soinin-linja/" target="_blank">blogissaan</a> kannattavansa kansanäänestystä.
&#8211; Pääministerinä tekisin saman esityksen Suomessa.
PS VERKKOTOIMITUS 
KUVA:  LEHTIKUVA/AFP PHOTO/ANDREAS SOLARO

David Cameron

Kierrätystä brittiläiseen tapaan: Sisäministeri sai potkut, hänet korvaa ulkoministeri ja ulkoministeriksi entinen pääministeri

Globalismin huippu on jo nähty – Farage päihitti federalistit

Laura Huhtasaari brexitistä ja EU:sta: ”EU:n hidas mureneminen tulee jatkumaan lähivuosina”

Soini Britannian ennenaikaisista vaaleista: ”Päättäväisen pääministerin päätös”

Brittikonservatiivit ajautuneet ”sisällissotaan” kansanäänestyksen alla

Konservatiivit voitti vaalit – briteille kansanäänestys EU-jäsenyydestä

Britannian vaaleissa saattaa muhia yllätys

Jäsenmaksut jakavat EU:ta – ”EU-politiikkamme pielessä ja pahasti”

Maahanmuuttopolitiikka kiristää Merkelin ja Cameronin välejä

EPP:n kärkiehdokas Juncker ei kelpaa Cameronille

Cameron antaisi kansan äänestää EU-jäsenyydestä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025