Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Diplomatia

Halla-aho: On keskusteltava myös muiden kuin samanmielisten maiden kanssa

Suomen Nato-hakemukselle tuli takapakkia heti alkumetreillä Turkin estettyä Naton neuvostossa Suomen ja Ruotsin hakemusten käsittelyn. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei usko, että Turkilla kuitenkaan olisi mitään Suomen jäsenyyttä vastaan. &#8211; Luotan täysin omiin neuvottelijoihimme, diplomatiaan ja myös muiden maiden tukeen. Turkki kykenee hidastamaan prosessia, mutta ei se lopulta tule estämään sitä, Purra sanoi eilen AlfaTV:lla.

Suomen ja Ruotsin toive hakemusten mahdollisimman nopeasta käsittelystä ei onnistunut.
AlfaTV:n Sanna Ukkola -livessä perjantaina vieraillut perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra jakaa yleisen näkemyksen, että Turkin venkoilussa on taustalla sisäpoliittiset syyt ja tarve viestittää muille Nato-maille, erityisesti Yhdysvalloille.
&#8211; En usko, että Turkilla on oikeasti mitään Suomen jäsenyyttä vastaan. Nyt käydään iltalypsyä. Luotan täysin omiin neuvottelijoihimme, diplomatiaan ja myös muiden maiden tukeen. Turkki kykenee hidastamaan prosessia, mutta ei se lopulta tule sitä estämään, Purra sanoi.
AlfaTV:lla olivat vieraina myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) sekä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Myöskään Orpo ei usko, että Turkki estäisi Suomen jäsenyyden.
&#8211; Siihen Turkilla ei ole perusteita. On varmaankin turkkilainen tapa edistää omia tavoitteita tällä tavoin. Uskon, että tilanne on ratkaistavissa diplomatian keinoin.
Myös Vanhanen pitää varmana, että Suomesta tulee jäsen.
&#8211; Luotan Naton avointen ovien politiikkaan ja siihen, että Nato pystyy toimimaan perussopimuksensa mukaisesti.
Turkin vaatimukset epäselviä
Turkin Suomeen ja Ruotsiin kohdistuvat vaatimukset ovat toistaiseksi jääneet osin täsmentämättömiksi. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on syyttänyt läntisiä liittolaisiaan terrorismiin liittyvien huolten vähättelystä. Suomen osalta Turkki on muun muassa esittänyt, ettei Suomi ole luovuttanut Turkin vaatimia terroristeja kehotuksista huolimatta.
Presidentti Sauli Niinistö on todennut, että on ylipäätään epäselvää, onko virallista luovutuspyyntöä edes esitetty.
Purra huomautti, että vaikka Turkin jarruttaminen viime metreillä näyttää Naton kannalta jopa hieman nololta, on hyvä muistaa, että vastaavia manööverejä on nähty ennenkin.
Esimerkiksi vuonna 2009 Turkki asettui poikkiteloin vastustamaan tanskalaisen Anders Fogh Rasmussenin valintaa Naton pääsihteeriksi. Rasmussen oli aiemmassa pestissään Tanskan pääministerinä puolustanut sananvapautta lehdille, jotka olivat julkaisseet pilakuvia islamin profeetta Muhammadista.
&#8211; Myös esimerkiksi 2015 EU:n ja Turkin välille jouduttiin tekemään sopimus, joka ei täysin kestä päivänvaloa. Turkki on siis tottunut olemaan julkisuudessa esiintyvä ratkaisija. Uskon kuitenkin, että nyt käsillä oleva tilanne ratkeaa parhain päin.
Turkki ei myöskään ole ainoa ”kissan hännän vetäjä” Natossa. Myös esimerkiksi Kreikka toimillaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Makedonia#Nimikiista">viivytti</a> Pohjois-Makedoniaa jopa kymmenen vuotta Naton eteisessä ennen kuin jäsenyys lopulta toteutui 2018.
Suomi varautuu kaikkeen
Suomen ja Ruotsin edustajat jättivät Nato-jäsenhakemukset keskiviikkona Naton päämajaan Brysseliin. Liittymishalukkuudesta kertovien kirjeiden jättämisestä lukien on alkanut niin sanottu harmaa aika, joka kuitenkin näyttäisi alkaneen suhteellisen rauhallisesti.
Venäjä on retoriikan tasolla esittänyt joitakin enemmän tai vähemmän peiteltyjä uhkauksia. Kremlin tiedottaja Maria Zaharova esitti keskiviikkona venäläisessä valtionmediassa, että vastaus Suomen Nato-jäsenyyteen tulee olemaan ”sotilaallinen yllätys”.
Toisaalta esimerkiksi Vladimir Putin ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ovat jopa vihjanneet Suomen jäsenhakemusta vähämerkitykselliseksi.
Purra totesi, että Suomi varautuu kaikkeen, kuten esimerkiksi hybridioperaatioihin, kyberhyökkäyksiin, energian tai merikuljetusten häiritsemiseen, mutta retoriikkaa ei ole aiheellista pelästyä.
&#8211; Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon alleviivaa Venäjän kokemaa tappiota paitsi sodassa myös muuten. Voi myös olla, että Putin mieluummin hiljenee Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista, eikä tahdo alleviivata asiaa kotiyleisölleen.
Vanhanen puolestaan arvioi, että Venäjän johdossa on ollut koordinaatiokatkoksia ja toisaalta Venäjällä saatetaan arvioida, voidaanko puheiden tasolla vaikuttaa Suomessa ja Ruotsissa tehtyihin päätöksiin.
Omasta puolustuskyvystä ei tingitä
Suomi ja Ruotsi hakevat Naton jäseniksi yhdessä. Ruotsi on jo ilmoittanut eräistä reunaehdoista, kuten siitä, että Ruotsi ei halua valtioalueelleen pysyviä tukikohtia eikä ydinaseita. Suomi ei toisaalta ole asettanut mitään ennakkoehtoja.
Purra katsoo, että Suomen ei ennalta kannata asettaa mitään rajoitteita.
&#8211; Vaikuttaa kuitenkin päivänselvältä, että ydinaseita ei ole tulossakaan ja että tukikohtia tai joukkojakaan ei ole Natossa edes vapaasti saatavilla, että niitä voisi viittaamalla saada. Päinvastoin niistä käydään kilpailua, ja esimerkiksi Baltiassa haluttiin joukkoja alueelle vuosikausia ennen kuin niitä lopulta saatiin. Tässä vaiheessa ei ole tarpeen edes miettiä näitä asioita, vaan ne käsitellään myöhemmin liittymissopimuksen tekemisen yhteydessä.
Purra painotti, että Nato-jäsenyydestä huolimatta Suomen puolustus tulee jatkossakin nojaamaan vahvaan omaan puolustukseen.
&#8211; Se on täysin kiinni meistä itsestämme, poliittisista päätöksistä ja siitä, mitä me itse haluamme. Ymmärtääkseni on täysin jaettu näkemys, että me emme luovu omasta vahvasta puolustuskyvystämme, me huolehdimme myös maanpuolustustahdostamme, joka onkin ennätyskorkealla. Tähän koko puolustusjärjestelmämme perustuu. Nyt olemme vain ottamassa turvallisuuspalettiin yhden osa-alueen lisää.

Turkin venkoilun taustalla sisäpoliittiset syyt – ”Nyt käydään iltalypsyä”

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo kertoi eduskunnan Nato-keskustelussa syntyneensä aikana, jolloin presidentti-sanan synonyymi oli Kekkonen ja YYA-sopimuksen varjossa televisiosta ei näytetty edes hauskoja lastenohjelmia, jos naapurissa sattui menehtymään päämies. Nykyään Suomi on kuitenkin ollut vähintään toinen jalka Natossa jo vuodesta 1994 lähtien.

Riikka Slunga-Poutsalo kertoi eduskunnan Nato-keskustelussa suomettumisen ajan olleen tasaista ja stabiilia, lapsen mielestä. Suomettuminen oli termi, jonka kyllä kuuli usein, mutta jonka sisältöä ei ymmärtänyt.
&#8211; Kun tämän päivän lähtökohdista lukee aikalaiskertomuksia, miltei järkyttyy, kuinka vahvassa kytköksessä Neuvostoliittoon olemme olleet, kuinka pieniinkin asioihin haimme naapurista hyväksyntää tai lupaa. Kun Neuvostoliitto sitten hajosi, uskoimme ja luotimme siihen, että uusi Venäjä muuttuisi avoimemmaksi, liberaalimmaksi ja demokraattisemmaksi. Mutta se aikakausi olikin vain kansallinen häiriö naapurimaamme sisällä, Slunga-Poutsalo totesi.
&#8211; Venäjä on useasti todennut, että sen tavoite on muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestystä. Se on myös pyrkinyt vaikuttamaan itsenäisten valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittiseen valinnanvapauteen erilaisin pelotteluin, uhkailuin ja kovin sanakääntein.
Historiassa ei tapahdu enää mitään
Slunga-Poutsalo kokee, että Suomessa on pitkään pystytty laittamaan nämä uhittelut toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja pystytty luottamaan hyviin kahdenvälisiin suhteisiin ja diplomatiaan, mutta nyt maailma on muuttunut liikaa.
&#8211; Historiassa ei tapahdu mitään, menneisyyteen emme voi palata, emme edes siihen lapsenuskoiseen.
&#8211; Rauha ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii sitoutumista. Rauhan eteen on tehtävä töitä, sitä on puolustettava ja sitä on jaksettava rakentaa uudestaan ja uudestaan. Keskusteltaessa Natosta ajatukset kuitenkin helposti kääntyvät sotaan, vaikka sotilaallista uhkaa ei juuri nyt meillä ole, Slunga-Poutsalo sanoi.
Toinen jalka Natossa
Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön jo vuodesta 1994 alkaen ja osallistunut myös Naton toimeenpanemiin kriisinhallintaoperaatioihin ja harjoituksiin. Suomalaisia työskentelee jo nyt Suomen ja Naton välisen yhteistyön tehtävissä. Suomen armeijan kalusto on Nato-yhteensopivaa.
&#8211; Meillä on siis jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa.
On eri asia olla kumppani kuin täysivaltainen jäsen
Slunga-Poutsalo näkee, että Suomi on myös viime vuosikymmeninä karistanut suomettumisen aikaista leimaa ja rakentanut maineen luotettavana ja modernina tiedustelukumppanina, jonka kanssa voi jakaa valikoituja tiedustelutietoja mm. Nato-maiden tiedustelulähteistä.
&#8211; On aivan eri asia olla kumppani, vaikkakin arvostettu sellainen, kuin täysivaltainen jäsen ryhmässä ja näin ollen monipuolisemman tiedustelutiedon äärellä, Slunga-Poutsalo painotti.
&#8211; Se, että voimme nähdä horisontin yli tai nurkan taakse, auttaa meitä ennakoimaan ja myös sammuttamaan ajoissa kytemään ryhtyneet palot. Ja näin rakentaa rauhaa jo etukäteen.
&nbsp;

Slunga-Poutsalo: Meillä on jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa uudessa blogissaan Nato-jäsenyyden kannatuksen vahvistumisesta kansalaisten keskuudessa, Nato-kantojen nopean muuttumisen syistä sekä siitä, mitä mahdollinen puolustusliiton jäsenyys merkitsisi.

Suomalaisten Nato-kannat ovat vain muutamassa päivässä kokeneet mullistuksen, kertoo Ylen Taloustutkimuksella teettämä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12336530">kysely</a>. Sen mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyden hakemista, 28 prosenttia vastustaa ja 19 prosenttia on kannastaan epävarmoja.
Muutokset edelliseen kyselyyn suuria
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra kirjoittaa uudessa <a href="https://riikkapurra.net/2022/02/28/kun-turvallisuususkomukset-romahtivat/">blogissaan</a> suomalaisten Nato-kantojen nopean muuttumisen syistä sekä siitä, mitä mahdollinen puolustusliiton jäsenyys merkitsisi.
Purra toteaa, että vaikka muutokset edellisiin kyselyihin nähden ovat suuria, ei niissä varsinaisesti ole mitään yllättävää.
&#8211; Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä aikaisin torstaiaamuna romahtivat monien suomalaisten turvallisuususkomukset. Hyvät Venäjä-suhteet, kahdenvälinen luottamus, diplomatia, taitava tasapainoilu – edellisen päivän turvallisuuden takaajat, periaatteet, jotka osasimme niin hyvin, yksi kerrallaan muuttuivat tyhjiksi kirjaimiksi, kuin vanhentuneen maailman hokemiksi, kun Venäjä moukaroi Ukrainaa monesta ilmansuunnasta.
Olosuhteiden muutosta tuskin kukaan kieltää
Moni suomalainen miettii, voisiko Suomelle tapahtua samalla tavalla kuin Ukrainalle.
&#8211; Voisiko Suomi todella joutua hyökkäyksen kohteeksi, vaikka sitä ei ole tapahtunut niin pitkään aikaan? Kyllä voisi, on hiljainen vastaus. Tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta ei tämä takaa mitään ensi viikosta, ensi vuodesta puhumattakaan. Valtiojohdon tehtävä on rauhoitella, asiantuntijoiden kertoa, miltä oikeasti näyttää.
&#8211; Onko Putinilla intressejä Suomessa, joita hän haluaisi edistää? Kyllä on. Kukaan ei osaa varmaksi ennustaa, mitä Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa käy eikä varsinkaan sitä, mitä Putin sen jälkeen aikoo. Suomi on ainoa Natoon kuulumaton Venäjän rajanaapuri, joka ei ole viime vuosina saanut rautaa alueelleen, Purra kirjoittaa.
Kansalaisista enemmistö toivoo jäsenyyttä
Suomalaiset luottavat maan ulkopoliittiseen johtoon, etenkin tasavallan presidenttiin, jonka kansansuosio on huomattavan suurta.
Purra toteaa, että kansalaisten Nato-kantojen muutokset kuitenkin kertovat siitä, että yhä suurempi osa suomalaisista uskoo, että ilman sotilasliittoon kuulumista Suomi ei ainakaan ole turvassa.
&#8211; Suomen linja, kuten useimpien puolueidenkin, perussuomalaiset mukaan lukien, on ollut Nato-optio. Se tarkoittaa juuri sitä, että mikäli olosuhteet ovat sellaiset, ja kansalaiset ja päätöksentekijät niin haluavat, Suomi voi hakea Naton jäsenyyttä. Olosuhteiden muutosta tuskin kukaan kieltää. Kansalaisista enemmistö toivoo jäsenyyttä, ja mitä ilmeisimmin lukemat edelleen nousevat. Puolueet ja eduskuntaryhmät keskustelevat. Kaikki on liikkeessä.
Jäsenyys muuttaisi turvallisuuspolitiikkaa
Purra katsoo, että Nato-jäsenyys ei olisi vain kumppanuuden ja yhteensopivuuden laajennus, vaan perustavanlaatuinen muutos koko turvallisuuspolitiikkaamme.
&#8211; Sosiaalisen median keskusteluissa Nato-jäsenyyden perään voimakkaimmin huutavat vahvistavat kantaansa usein korostamalla lujuuttaan ja realismiaan: kova kovaa vasten, rautaa rajalle, hakemus nyt!
&#8211; Kunpa se olisi niin yksinkertaista. Nato-hakemus, tai edes jäsenyys, ei kuitenkaan olisi lopullinen ratkaisu Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin ongelmiin ja epävarmuuksiin. Ne, jotka esittävät pelkän päätöksen hakea jäsenyyttä jonkinlaisena ratkaisuna, ovat joko idealisteja tai tietämättömiä.
Vaihtoehdoista valittava vähiten huono
Vaikka useimmat puolueet ja presidentti ovat vuosia korostaneet tarvetta kansanäänestykselle, kansalaiset näyttävät kääntyneen poispäin populismista ja kohti raadollisia tosiasioita, Purra kirjoittaa.
&#8211; Ylen kyselyn mukaan useampi vastustaa (48 %) kuin kannattaa (41 %) kansanäänestyksen järjestämistä. Nato-kansanäänestyksen järjestäminen missä tahansa olosuhteissa mutta etenkin kriisiaikana olisi erittäin riskialtista.
&#8211; Maantieteelle emme voi mitään. Geopoliittinen todellisuus on maalannut meidät jälleen kerran nurkkaan, jossa ei välttämättä ole erinomaisia vaihtoehtoja. Silloin pitää valita se, joka näyttää käytettävissä olevan tiedon ja tilannearvioiden perusteella olevan vähiten huono. Epävarmuutta sekään ei poista. Joudumme muistelemaan tai opettelemaan, miten sen kanssa voi elää. Pahitteeksi ei olisi korostaa kansallisen yhtenäisyyden merkitystä. Olemme kaikki siinä samassa veneessä.

Purra: Monien suomalaisten turvallisuususkomukset romahtivat torstaiaamuna

Ylen A-studiossa keskusteltiin eilen Venäjän oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin tapauksesta ja miten Suomi ja muu maailma voivat tilanteeseen vaikuttaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko arvioi, että vaikka Suomi onkin mukana Venäjään kohdistuvissa EU-sanktioissa, Venäjän toiminta tuskin muuttuu. &#8211; Jos Venäjällä halutaan muuttaa poliittista toimintakulttuuria, muutos on tapahduttava Venäjän sisällä.

Myrkytyskuolemalta täpärästi pelastunut Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi palasi äskettäin Venäjälle ja joutui heti pidätetyksi.
Pääministeri Sanna Marin oli eilen ensimmäisenä Suomen valtiojohdosta esittämässä Navalnyin vapauttamista välittömästi, minkä jälkeen tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti saman kannan.
Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko huomautti maanantaina Ylen A-studiossa, että ”marssijärjestys” olisi voinut olla toinen.
&#8211; Olisin odottanut lausuntoa ensin presidentti Niinistöltä, joka johtaa ulkopolitiikkaa, vaikkakin yhdessä valtioneuvoston kanssa. Niinistön olisi mielestäni kuulunut esittää ensin linjaus, jonka hän toki sitten myös hyvin teki. Kannanotto oli pääpiirteittäin linjassa kaikkien kansanedustajien ja ministerien näkemysten kanssa, Niikko sanoi.
Poliittinen kielenkäyttö Venäjästä on muuttunut
A-Studiossa vieraina olivat myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jussi Lassila ja europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr).
Hautalan mukaan Suomen poliittinen puhe Venäjästä on muuttunut jyrkästi toisenlaiseksi vuoden 2014 jälkeen, jolloin Venäjä valloitti Krimin.
&#8211; Silmiltä putosivat suomut ja lakattiin ajattelemasta, että demokratia etenee Venäjällä ja että ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Näin ei kuitenkaan ole lähiaikoina tapahtumassa, Hautala sanoi.
Niikko vahvisti, että Euroopan unionissa poliittinen kielenkäyttö Venäjästä on muuttunut, ja myös Suomen osalta puheet ovat nykyään samanlaisia muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa.
Lassila totesi, että Navalnyin tapaus kertoo samalla, miltä Venäjän sisäpolitiikka ja poliittinen prosessi näyttäytyvät.
&#8211; Tässä mielessä on ilahduttavaa, että Suomi ensimmäisten joukossa on selkeästi tuominnut tällaisen kehityksen, Lassila sanoi.
Venäjän oppositiolle lännen tuki on tärkeää
Navalnyita tukevia lausuntoja on äskettäin kuultu ympäri maailmaa. Niikko huomautti, että kaikesta huolimatta Venäjä haluaisi pitää Navalnyin tapauksen osana omaa sisäpolitiikkaansa.
&#8211; Venäjän voimapolitiikan osoitus oli se, että Navalnyi pidätettiin heti, ja todennäköisesti hän myös saa vankeustuomion. Siinä mielessä kansainvälisten vaatimusten vaikutus on jäämässä ohueksi, koska Putin toimii niin kuin on toiminut ennenkin, Niikko sanoi.
Hän arvioi, että vaikka Suomi on mukana seuraavissa Venäjään kohdistuvissa, yhteisissä EU-sanktioissa, henkilöpakotteiden tasolle jäävät toimet tuskin muuttavat Venäjän toimintatapaa.
&#8211; Jos Venäjällä halutaan muuttaa poliittista toimintakulttuuria, muutos on tapahduttava Venäjän sisällä. Toki oppositiolle läntisten demokratioiden viesti on tärkeä, eli että länsi on tukena tässä asiassa. Me emme hyväksy kehitystä, jossa vapaassa demokratiassa ihmisiä vangitaan tai jopa yritetään tappaa mielipiteensä vuoksi.
Hautalan mukaan voimakkaat reaktiot eri puolilta Navalnyin tapaukseen ohjaavat kiinnostuksen seuraaviin duuman vaaleihin ja Venäjän seuraaviin presidentinvaaleihin 2024.
&#8211; Varmasti kuitenkin Kreml ja Venäjän turvallisuuskoneisto jyräävät jatkossakin omaa käsikirjoitustaan eteenpäin. Navalnyi saattaa jatkossa olla välillä vapaa ja välillä pidätettynä. Näin saadaan näytösluonteisia varoituksia Venäjän kansalaisille.
&#8211; Vladimir Putin varmasti miettii jo myös vuoden 2024 vaaleja, joten nyt on syytä valpastua seuraamaan, mitä kaikkea tullaan näkemään enne tärkeitä vaaleja.
Demokratiaa esitettävä positiivisesta näkökulmasta
Lassilan mukaan Navalnyin pidätyksellä voi olla lamaannuttava vaikutus Venäjän oppositiolle, jonka toimintamahdollisuudet ovat muutenkin heikot. Navalnyi on kuitenkin kehottanut kannattajiaan lähtemään kaduille osoittamaan mieltään.
&#8211; Navalnyi on erittäin tärkeä henkilö oppositiolle, joka on osoittanut kykynsä luoda poliittinen viesti, joka on aika erilainen aikaisempaan nähden. Toisaalta Venäjän demokratiakehityksen mahdollisuuksien kannalta olisi toivottavaa että puolueet vahvistuisivat, eikä oppositio olisi niin riippuvainen yhdestä henkilöstä, Lassila sanoi.
Niikon mukaan länsimaat, kuten Suomi voivat parhaiten tukea Venäjän demokratiakehitystä pitämällä hyvät diplomaattisuhteet Venäjään.
&#8211; Suomi on siinä osoittanut osaamistaan jo vuosikausia. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa toimimme myös siten, että tapaamme vuosittain vastinvaliokuntaa, käymme vuoropuhelua, luomme suhteita ja pyrimme tuomaan positiivista näkökulmaa demokratiakehitykseen. Tällaista diplomatiaa tarvitaan vielä enemmänkin EU:n tasolla.

Niikko: Venäjän demokratiakehitystä tuetaan parhaiten hyvällä diplomatialla – ”Suomi osoittanut siinä osaamistaan jo vuosikausia”

Yhdysvallat on alentanut EU:n Washingtonin edustuston diplomaattista asemaa. Euroopan unionia on aiemmin tavattu kohdella kuin valtioita, mutta sen asema laskettiin protokollassa samalle tasolle kuin kansainvälisten järjestöjen. EU:ssa vallitsi ensin suuri epätietoisuus asiasta, sillä Yhdysvallat ei ollut tiedottanut muutoksesta. Asiasta uutisoi ensimmäisenä saksalainen mediayhtiö <a href="https://www.dw.com/en/trump-administration-downgrades-eu-mission-to-us/a-46990608">Deutsche Welle</a>.

DW kertoo EU:n edustajien olevan tyrmistyneitä asiasta.
EU onkin tiedustellut Yhdysvalloilta diplomaattiasemansa muutoksesta. Yhdysvaltojen ulkoministeriön mukaan tiedottaminen aseman muutoksesta &#8221;on vain unohtunut&#8221;.
Asia kävi ilmi, kun EU:n Yhdysvaltain suurlähettilästä ei saanut kutsua tiettyihin tapahtumiin. Kun Yhdysvallat kutsui vieraita ex-presidentti George H.W. Bushin hautajaisiin, oli EU kutsulistan pahnan pohjimmaisena.
Diplomaatit arvelevat diplomaattiaseman laskun tapahtuneen joskus loka- tai marraskuun aikana.
Erään EU-maan nimettömänä pysyttelevä Yhdysvaltain diplomaatti vahvistaa protokolla-alennuksen.
Financial Timesin mukaan Yhdysvallat olisi sittemmin <a href="https://www.ft.com/content/5291e182-1369-11e9-a581-4ff78404524e">palauttanut</a> EU:n diplomaattisen aseman myöhemmin joulukuun aikana.

Diplomatia

Halla-aho: On keskusteltava myös muiden kuin samanmielisten maiden kanssa

Turkin venkoilun taustalla sisäpoliittiset syyt – ”Nyt käydään iltalypsyä”

Slunga-Poutsalo: Meillä on jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa

Purra: Monien suomalaisten turvallisuususkomukset romahtivat torstaiaamuna

Niikko: Venäjän demokratiakehitystä tuetaan parhaiten hyvällä diplomatialla – ”Suomi osoittanut siinä osaamistaan jo vuosikausia”

Yhdysvallat kyykytti EU:ta laskemalla sen diplomaattista statusta kansainvälisten järjestöjen tasolle

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025