Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

diversiteetti

Ennen woke oli cool – nyt pelkkä haalistuva kirosana

Wall Street Journal -lehti raportoi suurten amerikkalaisfirmojen siivonneen monimuotoisuusagendoja vuosikertomuksistaan. Identiteettipoliittinen intoilu levisi 2020-luvun alussa räjähdysmäisesti länsimaisessa korporaatiomaailmassa. Siinä, missä vuoden 2022 vuosikertomukset komeilivat yleviä monimuotoisuustavoitteita, vuoden 2023 tuoreita raportteja on siistitty varovaisemmiksi ja käsitteiltään vähemmän woke-henkisiksi. Esimerkiksi suoria viittauksia rotuihin on poistettu kokonaan. Asiantuntijoiden mukaan yhtiöt huomioivat nyt kiisteltyjen agendojen saamaa kritiikkiä ja juridisia riskejä.

&#8221;1,2 miljardin dollarin budjetti varattuna &#8221;monimuotoiseen&#8221; yritystoimintaan. Tavoitteena tuplata mustien ja latinoiden johtajuus. Enemmän rekrytointeja mustan väestön suosimista korkeakouluista.&#8221;
Nämä ovat esimerkkejä yritysten vuosikertomuksissa julistetuista monimuotoisuustavoitteista parin vuoden takaa. Nyt ne ovat kadonneet.
Arvovaltainen amerikkalainen talouslehti Wall Street Journal <a href="https://www.wsj.com/business/diversity-goals-are-disappearing-from-companies-annual-reports-459d1ef3">kirjoittaa</a>, että yhä useampi yritys on muuttanut suhtautumistaan monimuotoisuutta ja inkluusiota ajavaan DEI-liikkeeseen (diversity, equity, inclusion).
DEI-liike levisi länsimaisessa yritysmaailmassa räjähdysmäisesti 2020-luvun alussa. Viattomalta kuulostavien ihanteiden takana oli kiistanalaisempi identiteettipoliittinen agenda. Se julisti intersektionaalista feminismiä ja &#8221;antirasismia&#8221;. Vasemmistohenkistä aatemaailmaa ujutettiin yritysmaailmaan yhtäällä yhteiskuntavastuun nimissä, toisaalta tuottavuuden nimissä.
Idean nimissä yritykset ajoivat kiintiöitä erilaisille vähemmistöille, ohjasivat tukea kansalaisliikkeisiin ja avasivat ovensa aktivismille sekä yhtiöiden sisäiselle cancel-kulttuurille. Yhtiöt palkkasivat monimuotoisuusasiantuntijoita, järjestivät aiheeseen liittyviä uudelleenkoulutuksia ja alkoivat kontrolloimaan puhetta. Yritysten panostukset olivat mittavia, ja wokesta tuli suurta bisnestä. Maailmalla ilmiöstä <a href="https://stage.sudev.fi/kansainvalinen-bisneskasikirja-varoittaa-wokesta-yritysten-on-paatettava-irtisanotaanko-taitava-tyontekija-jos-han-ajattelee-vaarin/">alettiin puhumaan</a> &#8221;woke-kapitalismina&#8221;.
Viime kuukausina liike on kohdannut entistä ankarampia takaiskuja. Talven aikana nähdyt skandaalit kuten <a href="https://stage.sudev.fi/harvard-valitsi-rehtorikseen-identiteettipoliittisen-aktivistin-joka-vahat-valitti-koulun-oppilaisiin-kohdistuvasta-antisemitismista-huonostihan-siina-sitten-kavi/">Harvard-kohu</a> ja <a href="https://stage.sudev.fi/absurdin-mittakaavan-wokettamista-ja-pieleenhan-se-meni-google-keskeytti-tekoalysovelluksensa-joka-tyrkytti-historiaa-vaaristelevia-kuvia/">Googlen woke-tekoäly</a> kiristivät suuren yleisön suhtautumista identiteettipolitiikkaan. DEI-liikkeen ajama ihmisten lokerointi ja erityiskohtelu <a href="https://stage.sudev.fi/intomieliset-woke-hyvikset-rakensivat-rotuihin-perustuvan-etuoikeusjarjestelman-lopputulos-on-kasittamaton-sekasotku-jota-tormaa-nyt-kiviseinaan/">ovat törmänneet</a> myös lainsäädännöllisiin esteisiin. Tämän lisäksi DEI-liikettä on <a href="https://www.ft.com/content/7572fdf1-944a-4cf9-b1a8-ed74bd0f8ff0">kritisoitu</a> myös organisaatioiden politisoimisesta, ja sen taloudelliset hyödyt on kyseenalaistettu.
Aiempina vuosina DEI-agendaa rummutettiin vetoamalla raportteihin, joiden mukaan monimuotoisuus lisäisi yritysten kannattavuutta. Aikaisemmin huhtikuussa Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/maailmankuulu-konsulttijatti-vaitti-pitkaan-monimuotoisuuden-lisaavan-yritysten-kannattavuutta-uusi-tutkimus-tyrmaa-vaitteen-joka-oli-woken-kovinta-ydinta/">kirjoitti</a> amerikkalaisprofessorien tuoreesta tutkimuksesta, joka tyrmäsi edellä mainitut raportit.
Wall Street Journalin mukaan tällä hetkellä yrityksistä on tullut entistä varovaisempia DEI-liikkeen agendaa kohtaan. Vuosien 2022 ja 2023 vuosikertomusten vertailu paljastaa, että yritysten viesti monimuotoisuudesta on muuttunut äkillisesti. Jotkut yhtiöt lyhensivät tai poistivat kokonaan monimuotoisuuteen liittyviä kuvauksiaan. Toiset taas siivosivat yksittäisiä ilmaisuja, joissa viitattiin rotuihin tai vähemmistökiintiöihin.
Esimerkiksi yli 100 000 henkilöä työllistävä tavarataloketju Kohl poisti monimuotoisuusviittauksensa kokonaan. Aiemmin Kohl ilmoitti tavoitteekseen kehittää &#8221;monimuotoisia johtajia&#8221;. Nyt yhtiö kertoo pyrkivänsä kehittämään ihan vain &#8221;johtajia&#8221;. Kansainvälinen pelikauppa GameStop puolestaan poisti maininnan &#8221;diversiteetistä ja inkluusiosta&#8221; osana henkilöstöhallinnon filosofiaansa.
Ohjelmistoyhtiö UiPath kutsui aikaisemmin DEI-periaatteita &#8221;yhtiön bisnesprioriteetiksi ja moraaliseksi velvollisuudeksi&#8221;. Nyt yhtiö on korvannut lähestymistapansa DEI:hin &#8221;keinoksi luoda ympäristö, jossa jokainen voi olla huoletta oma itsensä, kehittyä urallaan, ansaita kilpailukykyisesti sekä saada mahdollisuuksia haastaa itseään ja tehdä parhaansa&#8221;.
Suuryhtiöiden virallisista asiakirjoista välittyy viesti, että yritykset joutuvat tasapainoilemaan kriittisen maalaisjärjen ja laajalle levinneen vasemmistohenkisen woke-intoilun välillä.
Viime vuonna Yhdysvaltain korkein oikeus kielsi yliopistoja suosimasta tiettyjä hakijoita etnisyytensä perusteella. Päätös kirvoitti jyrkkiä julistuksia yritysmaailman suuntaan sekä oikealta että vasemmalta. Republikaaneja edustavat lakimiehet kirjoittivat liikevaihdon perusteella sadalle maan suurimmalle yhtiölle vetoomuksen. He varoittivat käyttämästä rodullisia perusteita rekrytoinneissa ja ylentämispolitiikassa. Vastaavasti demokraattitaustaiset lakimiehet lähestyivät samoja yhtiöitä ja peräänkuuluttivat rodullisen erityiskohtelun tarpeellisuutta ”syrjinnän vastustamiseksi”.
Kansainvälisen finanssitalo Morningstarin analyytikko Lindsay Stewart kertoo, että yhtiöt ovat päivittäneet arvioitaan DEI-käytäntöihin liittyvistä poliittisista riskeistä. Yliopistomaailmaa koskeva erityiskohtelun kielto ei kosketa yritysmaailmaa suoraan. Se toimi kuitenkin herätyksenä, joka auttoi hahmottamaan DEI-agendan luonteen useammalta kantilta ja kriittisemmin.
Asenneilmapiirin muutosta ajaa olennaisesti pelko juridisista ongelmista. Wisconsinissa toimivan Laki ja vapaus -instituutin asiantuntija Dan Lennington huomauttaa, että yritykset ovat nyt haluttomampia tekemään suoria viittauksia rotuihin.
Vaikka yhtiöt ovat vähentäneet keulimistaan monimuotoisuusjulistuksilla, se ei kuitenkaan ole johtanut koko DEI-toiminnasta luopumiseen. Tuoreimpien julkisten tietojen valossa yhtiöt ovat pikemminkin luopuneet tarkoista monimuotoisuustavoitteistaan. Wisconsinin yliopiston laskentatoimen professori Ivy Feng arvioi, että tämä vähentää yhtiöiden riskiä joutua ulkopuolisen syynäyksen kohteeksi ja tikun nokkaan julkisuudessa.
Yhtiöiden kasvava varovaisuus turhaa riskinottoa kohtaan näkyy yleisemmin ideologisten agendojen siivoamisena ja paluuna perinteisempään tasa-arvokäsitykseen.

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho kirjoittaa <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1489535716199702529">Facebookissa</a> korkean verotusasteen ja vasemmistolaisten ideologisten kokeilujen olevan johtamassa Suomea kohti yhteiskuntajärjestelmää, jonka suurimpia häviäjiä ovat vasemmiston äänestäjät. Julkisten palvelujen koko ajan rapautuessa hankkii yhä suurempi osa paremmin toimeentulevista palvelunsa yksityiseltä sektorilta.

Jussi Halla-aho kiinnitti huomionsa Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008561689.html">uutiseen</a>, jonka mukaan suomalainen yhteiskunta on jakaantumassa hätkähdyttävällä tavalla. Hän kirjoittaa, että Suomen korkea verotusaste perustellaan ja oikeutetaan julkisesti rahoitettavilla, universaaleilla palveluilla, joista tärkeimpiä ovat sotepalvelut ja koulut.
&#8211; Todellisuudessa suuri osa väestöstä ei käytä julkisia terveyspalveluja, vaan he ovat työterveyshuollon piirissä, tai heillä on yksityinen terveysvakuutus, tai he käyttävät muuten yksityisiä palveluja, Halla-aho kertoo.
Keskiluokka maksumiehenä
Kasvava osa suomalaisista siis maksaa ensin veroillaan julkiset terveyspalvelut, joita he eivät käytä, ja sen jälkeen käteen jäävistä tuloistaan omat, yksityiset terveyspalvelunsa.
&#8211; Olemme hyvää vauhtia menossa kohti sitä amerikkalaista järjestelmää, jota mielellämme kauhistelemme ja paheksumme. Amerikkalaiset rahoittavat veroillaan esim. Medicaid-järjestelmää, joka palvelee lähinnä vähävaraisia eli pääosin vähemmistöjä (Medicaidin edunsaajista n. 60 % kuuluu vähemmistöihin). Omat palvelunsa työssä käyvä keskiluokka järjestää itse, jos kykenee.
&#8211; Sama kehitys tullaan näkemään myös koulutuksessa. Mitä enemmän julkinen koululaitos rapistuu maahanmuuton, ideologisten kokeilujen ja jatkuvan rahoituskriisin vuoksi, sitä enemmän ne, joilla lompakko antaa myöten, hankkivat lapsilleen yksityisiä tutorointipalveluja, Halla-aho kirjoittaa.
Porvari pärjää kyllä
Halla-aho uskoo, että vähitellen kasvaa kysyntä myös varsinaisille yksityisille, maksullisille ja ekslusiivisille peruskouluille. Kun kysyntä on riittävän suurta, kasvaa myös poliittinen paine luoda niille lainsäädännöllinen pohja.
&#8211; Julkisiin kouluihin jäävät maahanmuuttajat ja kantaväestön alin sosiaaliluokka, jolla ei ole varaa ostaa itseään vapaaksi diversiteetin riemuista.
&#8211; Juuri näin se tulee tapahtumaan eikä millään muulla tavalla. Vasemmistolainen politiikka johtaa kahden kerroksen yhteiskuntaan, ja sen suurimpia häviäjiä ovat vasemmiston äänestäjät. Porvari pärjää kyllä, Halla-aho ennustaa.
&nbsp;

Vasemmistolainen politiikka tekee tuhoaan – Halla-aho: ”Olemme hyvää vauhtia menossa kohti sitä amerikkalaista järjestelmää, jota mielellämme kauhistelemme ja paheksumme”

Chicagon taidemuseo päätti hankkiutua eroon vapaaehtoisista näyttelyoppaistaan. Oppaat olivat käyneet läpi perusteellisen koulutuksen ja tekivät työtään ilman palkkaa, mutta ongelmaksi nousi se, että opasjoukkko ei ollut ihonväriltään riittävän monimuotoinen vastatakseen nykyajan edistyksellisiä vaatimuksia. 
Art Institute of Chicago on yksi Yhdysvaltain vanhimmista ja suurimmista taidemuseoista. Jo 60 vuoden ajan se on hyödyntänyt vapaaehtoisia näyttelyoppaita, jotka käyvät läpi vaativan koulutuksen päästäkseen vetämään opastettuja kierroksia museovieraille. Oppaat ovat työskennelleet palkatta.
Palkattomat työntekijät eivät enää kelvanneet
Äskettäin Chicagon taidemuseo kuitenkin päätti antaa potkut kaikille vapaaehtoisille oppailleen. Heille lähetettiin sähköposti, jossa ilmoitettiin, että heidän palveluksiaan ei enää tarvita. Kiitokseksi palkattomasta työstään oppaat saivat kahden vuoden vapaalipun museoon, kertoo <a href="https://nypost.com/2021/10/18/chicago-museum-fires-all-of-its-mostly-white-female-financially-well-off-docents-for-lack-of-diversity-report/">New York Post</a> -lehti.
Museon palveluksessa on ollut satakunta opasta, jotka ovat käyneet läpi puolentoista vuoden koulutuksen kahtena päivänä viikossa saadakseen pätevyyden oppaan tehtäviin. He ovat tutustuneet museon kokoelmiin perin pohjin. Eräs oppaista kuvaa tätä palkatonta vapaaehtoistyötä &#8221;lähes kokopäivätyöksi&#8221;.
Tarvittiin lisää &#8221;diversiteettiä&#8221;
Joukkoirtisanomisen syynä pidetään sitä, että museon oppaat olivat pääsääntöisesti valkoisia, iäkkäämpiä naisia. Useimmat heistä olivat myös varakkaita, joten heillä oli mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä ilmaiseksi.
Opastustoiminnasta vastaava museojohtaja Veronica Stein perustelee potkuja sillä, että museon on löydettävä uusia tapoja osallistaa kaikkia tulotasoja ja yhteiskuntaluokkia edustavia yhteisön jäseniä heidän taloudellisista mahdollisuuksistaan riippumatta. Museon hallituksen puheenjohtaja on samoilla linjoilla.
&#8211; Me tarvitsemme kriittistä itsereflektiota ja osallistavaa toimintaa, jos haluamme pysyä mielenkiintoisina niille muuttuville yleisöille, jotka etsivät kosketusta taiteeseen, museon hallituksen puheenjohtaja Robert Levy <a href="https://www.chicagotribune.com/opinion/commentary/ct-opinion-art-institute-docent-change-response-20210930-himtjin2xne2jkkkb7hzz5xpra-story.html">kirjoitti</a>.
&#8221;Rotu- ja ikäsyrjintää&#8221;
Näiden kapulakielisten korulauseiden rivien välissä on luettavissa, että ongelmana oli nimenomaan nykyisten oppaiden liiallinen valkoisuus. <a href="https://www.chicagotribune.com/opinion/editorials/ct-edit-art-institute-docents-firing-20210927-dfrho66bjba2bp27phz2yndwzu-story.html">Chicago Tribune</a> -lehden pääkirjoituksessa todetaan, että mikäli potkut saaneet oppaat olisivat olleet museon palkkalistoilla, museo olisi saanut syytteen rotu- ja ikäsyrjinnästä irtisanottuaan enimmäkseen valkoisista, eläkeikäisistä naisista koostuneen opasjoukkonsa.
Chicago Tribune -lehti ihmettelee, miksi kaikille nykyisille oppaille piti antaa potkut. Eikö opaskaartia olisi voitu täydentää uusilla, &#8221;monimuotoisemmilla&#8221; oppailla? Taidemuseon johto puolestaan pitää syytöksiä käänteisestä rasismista täysin perusteettomina.

Woketusta Chicagossa: Museo antoi potkut oppailleen liiallisen valkoisuuden takia

diversiteetti

Ennen woke oli cool – nyt pelkkä haalistuva kirosana

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Vasemmistolainen politiikka tekee tuhoaan – Halla-aho: ”Olemme hyvää vauhtia menossa kohti sitä amerikkalaista järjestelmää, jota mielellämme kauhistelemme ja paheksumme”

Woketusta Chicagossa: Museo antoi potkut oppailleen liiallisen valkoisuuden takia

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025