Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Dublin-asetus

Puola otti käyttöön Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain

Euroopan parlamentti äänestää tänään EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädännön kokonaisuudistuksen lopullisesta muodosta. Euroopan parlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen (ps./ECR) katsoo, että vaikka Euroopassa on viimein herätty laittoman siirtolaisuuden moniin sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin, EU ajaa edelleen maahanmuuttolainsäädännön tosiasiallista löysentämistä.

Kymmenen säädöksen kokonaisuus on ollut työn alla syksystä 2020, ja siitä on saavutettu alustava sopu viime vuoden lopussa. Edellisen vaalikauden 2014–2019 yritys uudistaa säädöskehys epäonnistui siirtolaiskriisin ja terrorismin muovattua jäsenmaiden näkemyksiä oikeistolaisemmiksi. Parlamentin puhemies Roberta Metsola on kutsunut säädöskokonaisuutta vaalikauden tärkeimmäksi uudistukseksi.
&#8211; Tämä lainsäädäntö ei torju tehokkaasti ihmissalakuljetusta Välimerellä eikä laittomia rajanylityksiä, se ei ratkaise EU:n sisällä tapahtuvaa edelleen siirtymistä eikä anna kunnollisia työkaluja pakkopalautuksiin, europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen listaa säädösten heikkouksia.
Taakanjako loukkaa suvereniteettia
Valtioiden suvereniteettia eniten loukkaava ”pakollinen solidaarisuus” eli taakanjako on saatu neuvoteltua mukaan antamalla jäsenmaille vaihtoehtoisia tapoja kantaa vastuuta.
&#8211; Jäsenmailta viedään oikeus päättää vastaanottokapasiteettinsa, taloudellisten ja henkilöresurssiensa puitteissa, paljonko siirtolaistaakkaa maa voi ottaa kantaakseen, Hakkarainen kuvailee.
Euroopan komissio astuu kriisitilanteissa puikkoihin ja koordinoi taakanjaon jäsenmaiden kesken, tulijamäärien ollessa vain kolmansien maiden hyvän tahdon ja ulkorajojen kestokyvyn varassa.
Laittoman siirtolaisuuden torjunta tehotonta
Myös toimimaton Dublin-asetus romutetaan Välimeren maiden vaatimuksesta.
&#8211; Ensimmäisen saapumismaan sijaan jatkossa painotetaan tulijoiden aiempia siteitä EU:n alueella, mikä vaatinee loputtomia arviointeja ja hallinnollinen taakka kasvaa jäsenmaissa, Hakkarainen jatkaa.
Euroopan parlamentti on tehnyt parhaansa turvapaikkaprosessien tehostamiseen tähtäävien sääntöjen vesittämiseksi.
&#8211; Aiheettomien turvapaikkahakemusten nopeaan hylkäämiseen on luotu mahdollisimman paljon esteitä, vaikka nykyään jo yleisesti myönnetään taloudellisen siirtolaisuuden suuri osuus maahanmuutosta. Tämä tekee laittoman siirtolaisuuden torjunnasta jatkossakin tehotonta ja kallista vastaanottaville yhteiskunnille, Hakkarainen pohtii.
Kansainvälinen ulottuvuus puuttuu kokonaan
Sääntöihin on luotu laajoja poikkeuksia esimerkiksi lapsiperheiden ja yksin saapuvien alaikäisten kohdalla, ja lisää oikeusturvatakeita vaaditaan jo nykyisellään raskaan turvapaikkaprosessin hidastamiseksi.
&#8211; Lisäksi kansainvälinen ulottuvuus puuttuu kokonaan, eli ei luoda sääntöjä kolmansien maiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, europarlamentaarikko parahtaa.
Uusi lainsäädäntö on jo nyt vanhentunutta, kun otetaan huomioon esimerkiksi Italian ja Albanian, tai Iso-Britannian ja Ruandan, välillä suunnitellut yhteistyöt.
Rajavartijoiden työ vaikeutuu
Lisäksi rajaviranomaisten toimintaa valvomaan määrätään ihmisoikeusvalvojia.
&#8211; Tämä tulee hyvästä tarkoituksestaan huolimatta vaikeuttamaan rajavartijoiden työtä, siis rajaturvallisuuden ja valtion alueellisen koskemattomuuden takaamista, kun rapsujen pelossa rajoilla ei kohta uskalleta toimia maahantunkeutujia vastaan, Hakkarainen maalailee.
Maahanmuuttolainsäädännön yhdenmukaistaminen EU-tasolla tekee jäsenvaltioiden itsenäisen päätöksenteon maahanmuuttopolitiikastaan mahdottomaksi ja loukkaa näiden suvereniteettia. Hakkarainen lupaa äänestää kaikkia Suomelle haitallisia maahanmuuttopaketin säädöksiä vastaan.
&nbsp;

Vesitetty maahanmuuttopaketti loukkaa maiden suvereniteettia eikä ratkaise siirtolaisuusongelmia – myös toimimaton Dublin-asetus romutetaan Välimeren maiden vaatimuksesta

Eduskunnassa käytiin tänään keskustelu perussuomalaisten ja muiden oppositiopuolueiden välikysymyksestä koskien Suomen varautumista siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen vaatii, että Suomi varautuu riittävän tehokkaasti siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen. 


&#8211; Suomen lakiin tarvitaan pikaisesti monissa Euroopan maissa käytössä oleva hätätilapykälä, jonka nojalla turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskeyttää laajamittaisen maahantulon tilanteessa kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen turvaamiseksi, Olli Immonen vaatii.
Immosen mukaan Valko-Venäjän hybridihyökkäys Latvian, Liettuan ja Puolan rajoilla, jossa se käyttää hyväkseen siirtolaisia, poikkeaa jossain määrin vuoden 2015 siirtolaiskriisistä. Molemmissa kriiseissä on kuitenkin kyse samasta ilmiöstä, eli siirtolaisvirtojen pyrkimisestä kolmansista maista Eurooppaan.
&#8211; Ongelmaa voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Itseäni tässä häiritsee se nyrjähtänyt ajattelutapa, jossa siirtolaisuuden torjuntaan tähtääviä toimia pyritään aina vastustamaan vetoamalla kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Esimerkkinä voidaan mainita Geneven pakolaissopimus.
&#8211; Nykyinen massasiirtolaisuusilmiö on etääntynyt kauas alkuperäisestä Geneven sopimuksen hengestä. Sopimus tehtiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa lähinnä juutalaisten kansanmurhaa vastaavaa tilannetta varten. Sopimus on aikansa tuote, joka ei sovellu enää 2000-luvulle, Immonen muistuttaa.
Geneven sopimuksen uudistaminen tuskin onnistuu
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi tässä kuussa pitämässään puheessa: ”vuosikymmeniä sitten tehdyt sopimukset ovat alttiita hybridivaikuttamiselle ja hyväksikäytölle”. Jo vuoden 2016 valtiopäivien avajaisissa Niinistö totesi, että kansainväliset säännökset ovat syntyneet aivan toisenlaisissa olosuhteissa.
&#8211; Se, kyetäänkö vanhentunutta Geneven sopimusta koskaan uudistamaan järkevästi, on kyseenalaista. Sen päivittämiseen tuskin löytyisi riittävästi poliittista tahtotilaa ja sopimusten uudelleenneuvottelun prosessi on liian hidas, jotta sitä kautta voitaisiin reagoida riittävän nopeasti muuttuviin maailmantilanteisiin, Immonen toteaa.
&#8211; Lienee todennäköisempää, että ennemmin tai myöhemmin koko järjestelmä tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa, koska se ei enää käytännössä toimi.
Estää kansallisvaltioita suojaamasta yhteiskuntiaan
Immonen näkee, että jos kansainvälinen sopimusjärjestelmä estää kansallisvaltiota suojaamasta omaa yhteiskuntaansa ja kansaansa turvallisuusuhilta, silloin sopimukset eivät palvele tarkoitustaan, vaan ne ovat pahimmillaan vahingoksi.
&#8211; On tärkeää, että maailman muuttuessa myös sopimusten ihmis- ja perusoikeuksien tulkintaa muutetaan vastaamaan tämän päivän haasteisiin.
&#8211; Esimerkiksi Suomen perustuslakivaliokunta on peräänkuuluttanut perustuslaillista tulkinnallista joustavuutta vuoden 1993 mietinnössään toteamalla: ”jotta perusoikeussäännökset säilyttäisivät soveltamiskelpoisuutensa muuttuvissakin oloissa”. Samalla tavalla myös kansainvälisten ihmisoikeussäännösten tulee säilyttää soveltamiskelpoisuutensa muuttuvissa oloissa tarjoamalla riittävästi tulkinnallista joustavuutta, Immonen sanoo.
Poliitikot piiloutuvat sopimusten taakse
Immosen mukaan ei ole oikein, että poliitikot piiloutuvat vaikeiden päätösten edessä kansainvälisten sopimusten taakse ja käyttävät sopimuksia tekosyynä sille, ettei turvapaikkapolitiikkaa järkeistetä.
&#8211; Kyse on poliitikkojen tahtotilasta. On myös väärin, että sopimuksia välillä noudatetaan ja välillä niitä jätetään noudattamatta täysin sen mukaan, mikä niin sanotun liberaalieliitin mieltymyksiin sattuu parhaiten sopimaan.
&#8211; Viittaan tässä nyt esimerkiksi siihen, miten hyvin EU:n Dublin-asetusta on noudatettu tai ennemminkin jätetty noudattamatta. On ongelmallista, että kansainvälisiin sopimuksiin vedotessa tämäkin hallitus tuntuu vetoavan niihin varsin valikoivasti.
Immosen mukaan kansainvälisten sopimusten tulkinnasta ei saa muodostua ylikireää.
&#8211; Asioita myös liian usein tarkastellaan vain yhden oikeuden näkökulmasta, vaikka oikeudellista punnintaa tehtäessä tulisi toiseen vaakakuppiin asettaa muiden ihmisten perus- ja ihmisoikeudet. Tässä tapauksessa suomalaisten turvallisuus.
Suomen otettava mallia tiukan politiikan maista
Immosen mielestä mikään kansainvälinen sopimus ei saa estää Suomen valtiojohtoa suojelemasta omia kansalaisiaan. Jo nykyisin monet tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ajavat maat tulkitsevat kansalainvälisiä pakolaissopimuksia eri tavoin, esimerkkeinä Tanska, Norja, Australia ja Japani.
&#8211; Suomen tulee ottaa mallia niistä toiminta- ja tulkintalinjoista, jotka parhaiten suojaavat Suomea ja suomalaisten perusoikeuksia, kuten turvallisuutta.
&#8211; Mikäli kansainvälinen yhteisö päätyisi tulokseen, jonka mukaan Valko-Venäjän kautta Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia ei voisi oikeutetusti pysäyttää, kyseessä olisi Lukashenkan ja hybridivaikuttamisen voitto. Toisin sanoen hybridivaikuttaminen osoittautuisi ulkovalloille jatkossakin toimivaksi keinoksi lamauttaa Euroopan valtioita entistä suuremmilla siirtolaisvirroilla. Näin ei saa antaa tapahtua, Immonen painottaa.

Immonen: Kansainvälisten sopimusten nyrjähtänyt tulkinta on uhka suomalaisten turvallisuudelle

Poliitikot piiloutuvat kansainvälisten sopimusten taakse ja käyttävät sopimuksia perusteluna sille, ettei maahanmuuttopolitiikkaa sen vuoksi voisi muka tiukentaa Suomessa nykyistä enempää, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen blogissaan.

&#8211; Todellisuudessa Suomella on tällä hetkellä Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka, mitä tulee esimerkiksi perheenyhdistämiskäytäntöihin. Tämä kertoo siitä, että tiukentamisen varaa löytyy – kyse on ainoastaan poliitikkojen tahtotilasta.
&#8211; On sanottu, että pakolais- ja ihmisoikeussopimukset velvoittivat Suomen päästämään maahan syksyllä 2015 yli 30 000 ”turvapaikanhakijaa”. Toisaalta EU:n Dublin-asetus ei olisi sitä edellyttänyt, ei myöskään Schengen-järjestelmä, Immonen muistuttaa.
Pakolaissopimus on vanhentunut eikä se toimi
Immonen huomauttaa, että halutessaan Suomi voisi tulkita pakolaissopimusta sekä EU:n lainsäädäntöä siten, ettei valtion olisi mikään pakko ottaa käsittelyyn turvallisten maiden kautta saapuvia turvapaikanhakijoita.
&#8211; Lisäksi Suomen poliittisten päättäjien tulisi uskaltaa lausua ääneen se tosiasia, että täysin erilaisiin olosuhteisiin aikoinaan luotu pakolaissopimus on vanhentunut, eikä se toimi. Se ei enää sovi nykyisenlaisiin muuttoliikkeiden määriin ja turvapaikanhaun korostumiseen.
&#8211; Pakolaissopimuksen uudelleen neuvottelu taas olisi pitkä prosessi, koska se pitäisi tehdä kansainvälisen oikeuden puitteissa ja yhteisymmärryksen löytyminen vahvasti jakautuneessa maailmassa olisi lähes mahdotonta, Immonen toteaa.
Suomen otettava mallia järkevistä maista
Immosen mielestä yksikään kansainvälinen sopimus ei saa estää Suomen valtiojohtoa suojelemasta omia kansalaisiaan. Jo nykyisin kansainvälisiä sopimuksia tulkitaan eri maissa eri tavoin, mikä näkyy mm. turvapaikanhakijoiden kohtelussa esimerkiksi Australiassa, Tanskassa, Itävallassa, Norjassa, Belgiassa ja Japanissa.
&#8211; Suomen tulee ottaa mallia edellä mainituista maista ja ryhtyä tulkitsemaan sopimuksia tiukimman mukaan.
&#8211; JOS joku sopimus käytännössä estää valtiojohtoa suojelemasta omaa kansaamme, silloin sellaisesta sopimuksesta tulee erota. Pakolaissopimuksesta, kuten muistakin kansainvälisistä sopimuksista, voi erota yhden vuoden ilmoitusajalla. Pidän enemmän kuin todennäköisenä, että koko muuttoliikkeitä koskeva kansainvälinen sopimusjärjestelmä hiljalleen murtuu, koska se ei yksinkertaisesti enää sovellu nykyiseen maailmaan, Immonen uskoo.

Immonen: Kansainväliset sopimukset eivät saa estää vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa

Dublin-asetus

Puola otti käyttöön Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain

Vesitetty maahanmuuttopaketti loukkaa maiden suvereniteettia eikä ratkaise siirtolaisuusongelmia – myös toimimaton Dublin-asetus romutetaan Välimeren maiden vaatimuksesta

Immonen: Kansainvälisten sopimusten nyrjähtänyt tulkinta on uhka suomalaisten turvallisuudelle

Immonen: Kansainväliset sopimukset eivät saa estää vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025