Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Hämeenlinnalainen perussuomalainen Kimmo Kautio katsoo hallituksen antavan virheellistä tietoa eurovaluutan vakaudesta. Hän <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kimmokautio/kelluva-markka-olisi-itsenaisen-suomen-pelastusrengas/">kirjoittaa</a> asiasta blogissaan. 

&#8211; Seurasin eduskunnan eurokeskustelua 14.5.2020 hetken aikaa epäuskoisena. Hallituksen vastaukset olivat surullista seurattavaa, Kautio kirjoittaa ja jatkaa:
&#8211; Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) toisteli kuin mantraa haavetta euroalueen yhteisen edun mukaisesta vakaudesta. No, vakautta on ollut, mutta tuskin sellaista, kuin on toivottu. Olematon kasvu ja halvaantunut talous ovat toki tietynlaista vakautta vuosien varrella edustaneet.
&#8211; Monien meistä suhtautumista euroon ei määrittele minkään valtakunnan järki, vaan tunne. Väitän, että euro ei haittaisi moniakaan sen nykyisistä vastustajista, mikäli EU aidosti olisi optimaalinen valuutta-alue eikä se vaatisi tuekseen liittovaltiorakenteita, joiden hinta on Suomen itsenäisyys. Näin ei kuitenkaan ole. Yhteisvaluutta ilman yhteistä budjettia – valuutta ilman valtiota – ei ole kautta maailmanhistorian toiminut missään.
Suomi on ollut eurossa yli 20 vuotta ja yhä aina ministeriaitiosta asti valehdellaan kansalle, että euro on Suomelle hyvä valuutta, eurojäsenyys on tuonut vakautta, pitänyt korot alhaalla ja huolehtii siitä, että valtio ja yritykset saavat edullista lainaa. Ja kansa vielä nielee kaiken. Tosin luulevathan jotkut yhä niinkin, että pankit lainaavat vain niihin talletettua rahaa.
Kautio kehottaa Sanna Marinia, Katri Kulmunia, Tytti Tuppuraista ja muita ministereitä miettimään, miksi vaikkapa Ruotsilla sitten on matala korkotaso ja ruotsalaiset yritykset saavat lainaa? Ruotsi ei kuulu euroon.
Kautio muistuttaa, että Suomen euroa edeltävä korkotaso ja koko 90-luvun lama oli vahvan markan politiikan seurausta. Laman alkaessa Suomi oli mukana EU-maiden yhteisessä valuuttakokeilussa, ECU:ssa, johon osallistuneiden maiden kansalliset valuutat oli sidottu yhteen.
Kuten niin monet muutkin, hän esittää vaihtoehdoksi kelluvaa valuuttaa.
&#8211; ECU-kokeilu ennakoi euroa aikanaan varsin hyvin, osoittaen yhteisvaluutan ongelmallisuuden. Tuota aikaa ja vahvan markan politiikkaa ei kukaan halua takaisin. Kelluva markka sen sijaan olisi voinut pienentää laman vaikutusta pakottamalla vaihtotasetta korjautumaan niin, että tuontihinnat olisivat nousseet ja vientihinnat laskeneet.
Perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-hallituksen-on-ryhdyttava-valmistelemaan-eroa-yhteisvaluutasta-kriisiaikana-eurosta-on-tulossa-nilkkaan-sidottu-kivi-joka-vetaa-suomen-mukanaan-syvyyksiin/">esitti keskiviikkona</a>, että hallitus alkaksi välittömästi valmistella euroeroa.

”Ministeriaitiosta asti valehdellaan kansalle, että euro on Suomelle hyvä valuutta”

Maailmantalous on koronapandemian kourissa likimain seisahtunut. Suomen vientivetoinen talous on haavoittuvainen ulkomailta tulleisiin kysyntäsokkeihin. Lisäksi pandemian vuoksi pystytetyt eristystoimet nakertavat taloutta. Suomen tulisi miettiä näissä haasteissa eurojäsenyyskantaansa ja varmistaa kotimainen ruokahuolto.

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen kirjoittaa <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tmalinen/toimenpideohjelma-suomen-talouden-avaamiseksi-osa-iii/">Uuden Suomen Puheenvuorossa</a> Suomen ruokahuollon merkityksestä sekä eurojäsenyyden koettelemuksista. Malisen kirjoitus on kolmiosainen sarja ja sen <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tmalinen/toimenpideohjelma-suomen-talouden-avaamiseksi-osa-i/">ensimmäinen</a> ja <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tmalinen/toimenpideohjelma-suomen-talouden-avaamiseksi-osa-ii/">toinen</a> osa ovat niin ikään luettavissa Puheenvuorossa.
Eurojäsenyytemme vaikeuksiin ottavat kantaa myös Juhani Savonen ja Toni Vuorinen <a href="https://www.libera.fi/2020/04/20/eurolle-kaikki-on-mahdollista-myos-hajoaminen/">ajatuspaja Liberan kirjoituksessa</a>. <a href="https://stage.sudev.fi/eussa-suuria-nakemyseroja-yhteisesta-tukipolitiikasta-koronakriisin-torjuntaan-ja-jalkihoitoon-koskenkyla-on-mahdollista-etta-euro-kaatuu-tahan-kriisiin/">Suomen Uutisten artikkelissa</a> VTT Heikki Koskenkylä piti euroalueen hajoamista mahdollisena.
Euroon ei saa jäädä keikkumaan
Suomen eurojäsenyyden tuomien talousvaikeuksien lisäksi jäsenyys taluttaa Suomea kohti heikompaa rahoitusasemaa kasvavien yhteisvastuiden ja muiden euromaiden vuoksi.
Malinen kirjoittaa suomalaisten saaneen epäkuranttia tietoa eurojäsenyyden merkityksestä. Hänen mukaansa Suomen tulee erota eurosta ensimmäisten valtioiden joukossa. Suuri virhe olisi Suomen juuttuminen eurojäsenmaaksi Saksan ohella muiden maiden luovuttua yhteisvaluutasta.
Malinen korostaa oman valuutan etua nimenomaan Suomen kaltaisten pienten vientivaltioiden joukossa. Hän vertaa Suomen ja Ruotsin finanssi- ja eurokriisien toipumisaikoja. Ruotsin talous on toipunut Suomen taloutta selkeästi paremmin. Ruotsi on merkitävältä osin välttynyt myös euromaiden yhteisvastuulta.
Savonen ja Vuorinen huomauttavat, etteivät 1990-luvun alun kaksinumeroiset korot johtuneet markasta, vaan sen kytkemisestä &#8221;protoeuroon&#8221; eli Euroopan valuuttayksikköön ECU:un. Idänkaupan romahdus Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena iski kovia paineita ECU-kytkettyyn markkaan. Suomen Pankki joutui pääomapaon hillitsemiseksi houkuttelemaan pääomaa tuntuvalla korvauksella, eli suurilla lainakoroilla.
Korkotaso ei ole Ruotsissakaan revähtänyt kaksinumeroisiin lukemiin viimeisten talouskriisien aikana siitä huolimatta, ettei maa ole euromaa.
Ruuan loputtua kasvomaskeilla ei väliä
Malinen jakaa Suomen omavaraisen ruokahuollon terästämisen kolmeen osaan. Valtion pitäisi huolehtia siitä, että viljelyala saadaan otettua käyttöön. Toiseksi elintarvikekaupassa tuottajahintoja tulee korottaa. Kolmanneksi viljavarastoja tulee rakentaa lisää.
Hän arvioi ruuan alkutuotannon tukitarpeeksi noin miljardi euroa. Valtion tulisi kuitata tämä välittömästi. Tuen tarve vähenee, mikäli suuret päivittäistavaraketjut Kesko ja SOK tulevat mukaan ruokahuoltotalkoisiin tuottajahintojen korotuksilla.
Varastoille tulee tehdä tilintarkastus ja korjauttaa mahdolliset puutteet. Malisen mukaan lisävarastojen tarve on ilmeinen. Varastoja tulisi rakentaa lisää alkutuottajien, jalostajien ja kaupan toimesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-jos-mina-ostan-suomalaisia-tuotteita-ehka-suomalainen-tuottajakin-voisi-palkata-suomalaisia-tyontekijoita/">kannustaa</a> suomalaisia kotimaisen ruuan syöntiin ja kotimaisen työvoiman käyttöön. Se on pitkällä tähtäimellä meidän kaikkien etu. Malinen haluaa niin ikään katsoa myös pidemmälle tulevaisuuteen. Hän lainaa nimensä salaamista halunneen sairaanhoitajan sanoja:
&#8211; Jos ruoka loppuu, maskeilla tai oikeastaan millään muullakaan ei ole mitään väliä.

Suomen haasteita koronakriisissä: eurojäsenyyden kestävyys ja ruokahuollon turvaaminen

ECU

”Ministeriaitiosta asti valehdellaan kansalle, että euro on Suomelle hyvä valuutta”

Suomen haasteita koronakriisissä: eurojäsenyyden kestävyys ja ruokahuollon turvaaminen

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025