Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Eero Mäntymaa

Sosiaalinen media pöhisee Irakissa tapetuksi väitetyn, Suomesta kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan tapauksesta, jonka johdosta Suomi sai langettavan päätöksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Poliisi tutkii nyt asiaa epäiltyinä törkeänä petoksena ja törkeänä väärennyksenä.

Keskusrikospoliisi tiedotti eilen aloittaneensa esitutkinnan epäillyistä törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä asiassa, joka liittyy Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) Suomea koskevaan langettavaan päätökseen. Jutussa oli kyse siitä, että Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneesta henkilöstä levitettiin väitteitä, joiden mukaan henkilö olisi surmattu kotimaassaan Irakissa pian paluunsa jälkeen.
Nyt poliisi kuitenkin epäilee, että EIT:n langettavaan päätökseen johtaneet asiakirjat ovat väärennettyjä ja että tapauksesta EIT:lle valittaneen henkilön lähiomainen, surmatuksi väitetty henkilö, olisikin elossa.
Kukkahattuja harmittaa, että huijaus paljastui
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) julisti jo syksyllä pitävänsä EIT:n Suomelle antamaa päätöstä erittäin vakavana. Ohisalon mukaan Suomelle jää tapauksesta ”häpeätahra&#8221;. Nyt kun tapaus on saanut uuden käänteen, Ohisalo on kommentoinut asiaa niukasti.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tiedustelee Ohisalon näkemystä Twitterissä.
&#8211; Maria Ohisalo! Rummutitte viime syksynä äänekkäästi irakilaisen turvapaikanhakijan &#8221;surmaa&#8221; ja käytitte sitä poliittisena keppihevosena. Jos tapaus paljastuu petokseksi, aiotteko jatkossa olla vähemmän hyväuskoinen nyyhkytarinoiden edessä? Halla-aho kysyy.
Hän antaa moitteita myös laajemmin medialle ja päättäjille.
&#8211; Sekä päättäjien että median olisi ollut syytä suhtautua EIT:n ratkaisuun erittäin kriittisesti. Sehän oli sisällöllisesti kelvoton eikä ottanut edes kantaa esitettyjen asiakirjojen aitouteen, Halla-aho kirjoittaa ja jatkaa:
&#8211; On jotenkin hassua, että kukkahattuja ei edes harmita huijatuksi tuleminen ja turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttö. Heitä harmittaa vain se, että huijaus tuli ilmi.
Joskus pitäisi osata myöntää virheet
Ohisalo itse kirjoittaa tapauksesta Twitterissä kuivakkaan tyyliin.
&#8211; Tässähän taustalla oli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antama ratkaisu. Omassa toiminnassani olen pitänyt lähtökohtana, että poliitikon ei kuulu lähteä kyseenalaistamaan tuomioistuinten päätöksiä. Asian tutkinta kuuluu KRP:lle.
Sosiaalisen median käyttäjät eivät ole tyytyväisiä Ohisalon lausuntoon ja sisäministerille kirjoitetaan vastaukseksi:
&#8211; Ei se riitä, että nyt ollaan jämynä tätä tutkituttamassa. Joskus pitää osata virheensäkin myöntää. Nyt voisi olla sen hetki.
&#8211; Ei oikein vakuuta vastauksesi. Laitoithan palautukset heti poikki ja teetit kalliin selvityksen jolla osoitit epäluottamuksesi migrin virkamiehiä kohtaan. Nyt sitten nopeasti palautukset uudestaan käyntiin.
&#8211; Toki tämä on aika erikoista menoa vihreiden kannalta. Heillä on sisäministerin paikka ja valta päättää palautuksista, ja samalla vihreiden kansanedustajat osoittavat kaduilla mieltä palautuksia vastaan, kuin asia ei olisi heidän oman ministerinsä käsissä.
Myös Ohisalon valikoiva linja asioista tiedottamiseen on huomattu:
&#8211; Kun päätös on sinulle kiusallinen ja sinulle poliittiseksi lyömäaseeksi kelpaamaton, silloin vaietaan asiasta. Mutta oikeusistuinten päätökset palautuksista ja kielteisistä tp-päätöksistä ovat vapaata riistaa sinun ja puolueesi nillittämiselle.
Uutisoinnin luotettavuudelle kolaus
Yle uutisoi aikoinaan näyttävästi Irakiin palautetun ja siellä tapetuksi väitetyn turvapaikanhakijan tapauksesta. Tapetuksi väitettyä henkilöä ja EIT:hen valittanutta henkilöä myös haastateltiin kesällä 2017 dokumenttiin, joka on katsottavissa Yle Areenassa.
Ylen toimittaja Eero Mäntymaa kirjoittaa Twitterissä:
&#8211; Tätä kautta syntyi yhteys Ylen toimittajiin, lopulta myös minuun.
Mäntymaa myös tunnustaa, että jos tapetuksi väitetty henkilö onkin elossa, tapaus on kolaus uutisoinnin luotettavuudelle.
Mäntymaalle, ja laajemmin medialle annetaan rakentavaa palautetta:
&#8211; Te toimittajat olette hyvin pitkälle aiheuttaneet tämän ongelman. Te innostatte turvapaikkaturistit keksimään mitä ihmeellisimpiä tarinoita turvapaikan toivossa. Sitten sen rehellisen vainon kohteen tarina vaikuttaa liian vähäpätöiseltä syyltä turvapaikkaan.
&#8211; Tähän asti jokainen toimittaja on uskonut kaiken, mitä arabit sanovat, levittänyt näitä uskomuksia totena ja nähnyt arabit vain uhreina (ei omaa etuaan ajavina yksilöinä). Tavikset ovat nähneet tämän läpi koko ajan.
&#8211; Joka lähtöön löytyy huijaria muualta tulleista ja kotimaisista. Medialle neuvo. Ei pidä olla liian sinisilmäinen. On hyvä kyseenalaistaa ja olla rajatapauksissa neutraali. Aina oikeiston näkemyksiä ei kannata tyrmätä. Mistä löytyy jatkossa raha tämän kaiken maksamiseen? Twitterissä kysellään.

Halla-aho sisäministeri Ohisalolle: ”Aiotteko jatkossa olla vähemmän hyväuskoinen nyyhkytarinoiden edessä?”

Ylen toimittajat Eero Mäntymaa ja Hanna Eskonen kirjoittivat tarinan afgaanista, joka karkotettiin Suomesta. Rikollisten karkotuksia ja perusteettomasti turvapaikkaa hakeneiden pakkopalautuksia kritisoivan jutun otsikko oli: &#8221;Suomi karkotti Afganistaniin taksikuskin, jolla oli lapsi, opiskelupaikka ja työ – yhä pienemmät rikkeet kelpaavat karkottamisen perusteeksi&#8221;.

Jutun pääosassa on Ahmad (nimi muutettu), joka <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10241738">karkotettiin</a> kotimaahansa Afganistaniin keskiviikkona lähteneellä lennolla.
&#8211; Hänen pakkopalautuksensa pääsyy on pahoinpitely, johon Ahmad syyllistyi vuonna 2013, kirjoittaa Yle viitaten taksikuskin karkottamiseen.
Ahmad pahoinpiteli vaimonsa
Yle kertoo lukijoilleen, että &#8221;Ahmadin oleskelulupa oli perustunut siihen, että hän oli naimisissa Suomen kansalaisen kanssa. Vuonna 2014 Ahmad erosi vaimostaan ja menetti huoltajuuden vuonna 2012 syntyneestä tyttärestään. Maahanmuuttovirasto katsoi, että Ahmadin perhesiteet Suomeen olivat siten katkenneet kokonaan.&#8221;
Yle kertoo myös, että &#8221;hieman ennen avioeroa Ahmad oli syyllistynyt pahoinpitelyyn, josta hän sai tuomioksi sakkorangaistuksen.&#8221;
Mutta yhden, erittäin oleellisen seikan Yle jättää kertomatta: pahoinpitelyn uhri oli &#8221;Ahmadin&#8221; vaimo.
Löi nyrkillä leukaan
Suomen Uutiset pyysi Pohjanmaan käräjäoikeudelta asiaan liittyvät tuomiopaperit. Oikeuden tuomion mukaan A. oli vuonna 2013 syyllistynyt vaimonsa pahoinpitelyyn lyömällä tätä nyrkillä leukaan.
Oikeudessa todistaneen vaimon mukaan vaimo oli yrittänyt sopia A:n kanssa avioerosta ja että A. muuttaa yhteisestä kodista pois. Mies oli ottanut pariskunnan yhteisen tyttären syliinsä. Kun vaimo pyysi lasta itselleen ja miestä poistumaan talosta, A. kääntyi ja löi vaimoaan nyrkillä leukaan. Lyönnin johdosta leukaluu meni hetkeksi sijoiltaan.
Juristina vihreiden valtuutettu
Ylen jutussa &#8221;Ahmadia&#8221; edustanut juristi Emmi Wehka-aho pitää tapausta &#8221;kokonaisuudessaan käsittämättömänä&#8221; ja vetoaa lapsen etuun.
&#8211; Hänellä on Suomeen kaikki siteet: työ, opiskelupaikka, ystäväpiiri, seurakunta, Suomessa asuva tytär. Afganistanissa hänellä ei ole mitään. Yksi sakkojuttu on saanut kohtuuttomat mittasuhteet, juristi Wehka-aho sanoo.
Kirkkonummelainen Emmi Wehka-aho on sivumennen mainittuna myös vihreiden kunnanvaltuutettu. Yle ei mainitse puoluesidonnaisuutta.
Migri katsoi miehen vaaralliseksi
Perhesiteisiin vetoaminen kuulostaa vähän hassulta, kun ottaa huomioon, että &#8221;Ahmad&#8221; on menettänyt tyttärensä huoltajuuden ja saanut tuomion pahoinpitelystä lyötyään vaimoaan lapsi sylissään. Lisäksi hänet on tuomittu vuonna 2014 vaimoaan koskevaan lähestymiskieltoon, joka uusittiin 2016.
Jos lukija tietää, että &#8221;Ahmad&#8221; syyllistyi nimenomaan vaimonsa pahoinpitelyyn, lukijan on paljon helpompi ymmärtää, miksi Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa miehen Afganistaniin: perhesiteelle perustuvaan oleskelulupaan ei ollut enää perustetta, ja miehen katsottiin olevan &#8221;vaaraksi yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle&#8221;.
Mutta Yle jätti tarkoituksella kertomatta sen, että pahoinpitelyn uhri oli &#8221;Ahmadin&#8221; oma vaimo.
Ylen toimittaja vetoaa uhrin suojelemiseen
Suomen Uutiset tavoitti puhelimitse Ylen toimittaja Eero Mäntymaan, joka puolusteli jutun kannalta oleellisen tiedon pois jättämistä &#8221;uhrin identiteetin suojelemisella&#8221;.
Karkotettava afgaani esiintyi alun perin jutussa omalla nimellään, jolloin pahoinpidellyn vaimon henkilöllisyys olisi ollut jutusta pääteltävissä. Ylen jutun alla lukee, että &#8221;haastatellun henkilöllisyys on jälkikäteen anonymisoitu haastateltavan pyynnöstä. Nimi ja kuva on vaihdettu. Muutokset johtuvat julkisuuden aiheuttamasta turvallisuusuhasta, jossa haastateltava kokee olevansa Kabuliin palaamisen jälkeen.&#8221;
Nimen ja kuvan vaihtaminen saattaa johtua myös siitä, että juttu alkoi saada sosiaalisessa mediassa suurta huomiota.
Ylen toimittaja Mäntymaa kiistää, että jutun kannalta oleellinen tieto pahoinpitelyn kohdistumisesta vaimoon olisi jätetty pois siinä tarkoituksessa, että jutun luoma kuva karkotettavasta afgaanista olisi positiivisempi. Mäntymaa vetoaa uhrin suojelemiseen eikä millään muotoa koe kirjoittaneensa propagandajuttua.
Pakolaismyönteisyys paistaa läpi
Eero Mäntymaa on seurannut Suomesta käännytettyjen turvapaikanhakijoiden vaiheita <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10068350">aiemminkin</a> ja käynyt jopa Bagdadissa asti haastattelemassa muun muassa Alia, jota puukotettiin kaulaan heti hänen palattuaan Bagdadiin. Mäntymaa kertoo myös toisesta Alista, joka tapettiin heti Irakissa, koska Suomi ei antanut turvapaikkaa.
Kysyttäessä Mäntymaa kuitenkin kiistää olevansa millään tavalla &#8221;pakolaismyönteinen&#8221; toimittaja. Hän kokee, että esimerkiksi karkotettua taksikuskia käsittelevässä jutussa on tuotu esiin tasapuolisesti karkotusta puoltavia ja karkotusta vastustavia näkökulmia.
Vähätteleviä juttuja ulkomaalaisten tekemistä rikoksista
Ylen jutussa väitetään, että Maahanmuuttoviraston tekemien karkotuspäätösten määrän lisääntymisen taustalla on Sellon ampumavälikohtaus vuodelta 2009. Tuolloin Suomeen turvapaikanhakijana tullut kosovonalbaani Ibrahim Shkupolli tappoi viisi suomalaista ja itsensä (Yle mainitsee vain neljä uhria ja kirjoittaa Shkupollin nimen väärin). Shkupollin oleskelulupaa oli jatkettu, vaikka hänellä oli rikostausta.
&#8211; Ulkomaalaisen on paras viettää Suomessa nuhteetonta elämää. Muuten kohtalona saattaa olla lähtöpassit kotimaahan, kirjoittaa Yle.
Tämän tarinan opetuksen voisi tiivistää toisellakin tavalla: jos oleskelulupasi perustuu avioliittoon suomalaisen naisen kanssa, sinun kannattaa olla hakkaamatta vaimoasi.

Yle julkaisi nyyhkytarinan karkotetusta afgaanista – jätti kertomatta pahoinpitelytuomion syyn

KOMMENTTI | Aina ei voi onnistua. Ei edes rasismia vastustaessaan. SPR:n rasisminvastaisen ja yhdenvertaisuutta edistävän työn ja toiminnan Twitter-tili erehtyi linkittämään sivuilleen Ylen lastenohjelmien intiaanikohua kommentoivan tekstin. Vastaisku tuli korkealta ja kovaa. 

Tapahtumat lähtivät käyntiin, kun Satakunnan Kansan toimittaja Pasi Mattila <a href="https://www.satakunnankansa.fi/mielipide/herra-heinamaen-hassutteleva-intiaani-oli-liikaa-mutta-oikeasti-rasismia-ruokkiva-lastenpeli-ei-herata-somen-moraalipoliiseja-200953579/">kirjoitti</a> lapsille tarkoitetun Pekka-pelin mahdollisesta rasistisuudesta ja aprikoi, miten pelin voisi kieltää. Tekstissä arvioitiin myös äskettäistä kulttuurinomimiskohua, joka johti Herra Heinämäki -intiaanipäällikön sensurointiin Yleltä.
Suomen Punainen Risti <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/05/spr.png">linkitti tekstin</a> omaan, rasismia vastustavan kampanjansa twitter-virtaansa.
Tällaisen toiminnan voisi olettaa miellyttävän rasismivastaustajia, mutta tällä kertaa niin ei käynyt. Veri kuohahti, intersektionaalinen mieli pahastui, ja pian Jani Toivolan eduskunta-avustaja Nitin Sood puuttui jämäkällä tarmolla peliin. Hän moitti SPR:n pataluhaksi rasistisen sisällön jakamisesta.
&#8221;Miksi SPR jakaa hyvinkin rasistista sisältöä, jossa kritisoidaan kulttuurista omimista ja väheksytään alkuperäiskansojen oikeutta omaan kulttuurin&#8221;, Sood <a href="https://twitter.com/nnsood/status/998462975479566336">tivasi</a>.
Hän jatkoi: &#8221;En oikeasti ymmärrä miten Ei rasismille-hanke, joka myös järjesti Olen Kanssasi -kampanjan osoittaakseen solidarisuuttaan vähemmistöille, jakaa kanavillaan sisältöä, jossa väheksytään Herra Heinämäen ongelmallisuutta ja rasistisia piirteitä.&#8221;
Tavallisen lukijan on vaikea nähdä SPR:n toiminnassa mitään moitittavaa, mutta Sood onnistui näkemään siinä vaikka mitä. On kuvaavaa, että edes pitkän päivätyön rasisminvastaisuudessa tehnyt Eero Mäntymaa <a href="https://twitter.com/eeromantymaa/status/998966140440338432">ei kyennyt näkemään</a>, mikä alkuperäisessä kirjoituksessa oli vikana.
SPR <a href="https://twitter.com/spreirasismille/status/998785243510378496">yritti selittää</a> tapahtunutta kertomalla, että he jakavat toisinaan myös uutisia, jotka eivät edusta heidän kantaansa.
Sood <a href="https://twitter.com/nnsood/status/998842063247601664">ei selitystä niellyt</a>: &#8221;Uskomatonta, kuinka rasisminvastainen hanke edelleen puolustaa kyseenalaisen sisällön jakamista ilman kriittistä saatetta.&#8221;
Hän jatkoi: &#8221;Toivoisin, että SPR kantaisi vastuunsa tästä, pahoittelisi asiaa ja muuttaisi viestintälinjaansa, jotta tämä ei koskaan uudestaan tapahtuisi. Antirasistinen työ on jo niin vaikeata Suomessa ilman, että liittolaiset hankaloittavat vähemmistöjen oikeuksien turvaamista.&#8221;
Kului hetki, ja SPR reagoi samalla tavalla kuin Yle inkkariinsa &#8211; deletoinnilla. SPR poisti alkuperäisen pahennusta herättäneen twiittinsä ja <a href="https://twitter.com/spreirasismille/status/998785243510378496">pyyteli vuolaasti anteeksi</a>:
&#8221;Tviitti on jo poistettu, ja se oli epäonnistunut, koska siitä seurasi väärinkäsitys omasta kannastamme. Tarkoitus oli keskustella aiheesta, ei missään nimessä väheksyä kulttuurista omimista. Pahoittelemme ja otamme tästä opiksi.&#8221;
<h4>Lisää ongelmia</h4>
Sood ei tästä riemastunut, sillä SPR:n sivuilla retkotti edelleen rasistista törkyä. Yhdistys oli linkittänyt sivuilleen Turkulainen-lehden artikkelin, jossa toimittaja pukeutuu romaniksi. Sood <a href="https://twitter.com/nnsood/status/999255790098763776">kirjoitti</a>:
&#8221;Hei SPR, teidän sivunne jakaa edelleen uskomatonta materiaalia, joka ei millään tavoin edistä rasisminvastaista työtä. Ette oikeasti voi jakaa sisältöä, jossa pukeudutaan vähemmistön edustajaksi pariksi tunniksi ja testataan miltä se tuntuu.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Uskomatonta, kuinka rasisminvastainen hanke edelleen puolustaa kyseenalaisen sisällön jakamista ilman kriittistä saatetta. Miksi levitetään artikkelia jossa väheksytään kulttuurista omimista, mutta ei esimerkiksi <a href="https://twitter.com/PetraLaiti?ref_src=twsrc%5Etfw">@PetraLaiti</a>’n tekstiä vihapuheesta, jonka kohteeksi hän joutui? <a href="https://t.co/v5LG0fgM5X">https://t.co/v5LG0fgM5X</a>
&mdash; Nitin Sood (@nnsood) <a href="https://twitter.com/nnsood/status/998842063247601664?ref_src=twsrc%5Etfw">May 22, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Mistä kaikesta voisi pahastua?</h4>
Sood ei tiettävästi ole vielä pahastunut siitä, että SPR <a href="https://www.facebook.com/spreirasismille/posts/2249576348392125">toivottaa</a> Facebookissa hyvää Ramadania. Ei ole poissuljettua, ettei näin kävisi, sillä SPR:n toivotuksesta voisi saada sen käsityksen, että Ramadania harjoittamattomat haluaisivat kahmia vieraan kulttuurin perinteitä ja jakaa niistä aiheutuvaa riemua.
Toisaalta Soodin aikaa on kulunut siihen, että hän <a href="https://twitter.com/nnsood/status/998892453804601344">vastustaa</a> oikeusministeriä sharian vastustamisesta. Tällainen on Soodin mukaan ongelmallista, tällä tavoin luodaan kuulemma uhkaavia mielikuvia rodullistetuista.
Soodin sarjatulipahastuminen antaa hyvää osviittaa siitä, kuinka hankalaa suomalaisten suvaitsevaisten elämä on nykyään. Soodin edustama intersektionalistinen näkemys pitää pahana käytännössä kaikkea sellaista monikulttuurisuutta, jota Suomessa on viime vuosien aikana yritetty suvaitsevaisuuden ja yhteiskunnallisen koheesion nimissä tehdä.
Niin ikään on selvää, minkälaisia keskustelupelisääntöjä intersektionaalinen kansanosa tuputtaa: rodullistamaton rasisminvastustaja häviää aina itsensä rodullistaneelle rasisminvastustajalle, vaikka jälkimmäisen puheissa ei olisi päätä eikä häntää.

Jani Toivolan eduskunta-avustaja valppaana – löysi rasismia jopa SPR:n rasismia vastustavasta kampanjasta

NÄKÖKULMA | Kansanedustaja Ville Tavion toimittajien objektiivisuutta peräänkuuluttaneesta <a href="https://stage.sudev.fi/tavio-valtamedian-objektiivisuus-palautettava/">kirjallisesta kysymyksestä</a> on kehkeytynyt räväkkä keskustelu. Tavio viittasi ulostulossaan viestinnän tutkija Anu Kantolan havaintoon toimittajasukupolvien eroista. Tässä kirjoituksessa palautetaan mieliin, mistä Kantolan havainnossa olikaan kyse, sekä käsitellään suomalaisen median erikoista piirrettä &#8211; kritiikitöntä maskottien marssittamista julkisuuden estradille. 

Tiedetoimittaja Marko Hamilon <a href="http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2015/06/Punavihre%C3%A4-kupla-pdf.pdf">Punavihreä kupla</a> -kirjassa (s31-32) esiteltiin viestinnän tutkijan Anu Kantolan <a href="http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/1464884912454504">tutkimushavainto</a> seuraavasti (korostukset omia):
&#8221;Helsingin yliopiston viestinnän tutkija Anu Kantola huomasi tutkimuksessaan, että haastatellut suomalaiset politiikan toimittajat saattoi jakaa kolmeen sukupolveen. Vuosina 1939-1955 syntyneille sosiaalinen ja kansallinen vastuu oli tärkeää. Vuosina 1956-1969 syntynyt sukupolvi painotti politiikan toimittajien ammattimaista vahtikoiran roolia. Nuorimmat, vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneet taas pitivät vallitsevien käytäntöjen ja instituutioiden haastamisesta. 
Kantolan mukaan nuorin sukupolvi eroaa aiemmista siinä, että he painottavat omien mielipiteiden ilmaisua. Heitä on rohkaistu kirjoittamaan kolumneja, ja tästä on tullut yksi heidän ihanteistaan. Nuoren sukupolven politiikan toimittajien mielestä journalismin tulee ilmaista hyvin perusteltuja mielipiteitä, ja juttujen tulee olla kiinnostavia ja olennaisia. Neutraali, objektiivinen raportointi on näin saanut ainakin osittain tehdä tilaa jämäkkäälle mielipiteenilmaisulle, Kantola kirjoittaa. Nuoremmalle polvelle se oma missio on, kuten aiemmin todettu, punavihreän arvomaailman ja maailmankuvan määrittämä. Kantolan tutkimuksen mukaan haastatellut toimittajat olivat yhtä mieltä siitä, että uutiskriteerit ovat liukuneet yhteiskunnalisesta merkittävyydestä human interest -suuntaan: ihmiset, arkiset asiat ja päivän puheenaiheet hallitsevat.&#8221;
<h4>Rami Adham ja &#8221;heti tapettu&#8221; Ali</h4>
Eräs kaikkein ilmeisin nuoren polven missiotoimittajia edustavista esimerkeistä on Yleisradion Eero Mäntymaa, jonka jutuista Suomen Uutiset on kirjoittanut <a href="https://stage.sudev.fi/tagi/eero-mantymaa/">aiemminkin</a>. Mäntymaa jahtasi äskettäin virheellisin perustein presidenttiehdokas Laura Huhtasaarta, eikä vauhtisokeana välittänyt karkeista virheistään vaan <a href="https://stage.sudev.fi/taman-nolommaksi-ei-enaa-mene-huhtasaarta-jahtaava-ylen-toimittaja-eero-mantymaa-jaa-kiinni-valheesta-kahdesti-perakkain/">tehtaili</a> saman lennossa uusia.
Mäntymaa on jo pitkään käyttänyt Ylen uutisplatformia vakuutellakseen kansakuntaa turvapaikanhakijoiden rauhantahtoisuudesta sekä lähtömaiden tilanteen mahdottomuutta. Tarkastelukulma on outo, sillä jokainen normaalilla arkijärjellä varustettu suomalainen ymmärtää, että massiivinen turvapaikkahyöky on Suomelle suuri turvallisuusriski. Mutta kun Mäntymaa kirjoittaa, uutisten tai näkökulmien tulokulma on aina vakio: &#8221;Vastaanottokeskuksissa ei ole näkyvissä mitään merkkejä vaarallisesta järjestäytymisestä&#8221;. &#8221;Turvapaikanhakijoihin liittyvät hälytystehtävät romahtivat&#8221;. &#8221;Älä jaa vihaa eteenpäin&#8221;. Kuten niin moni muukin suomalainen toimittaja, Mäntymaa onnistuu näkemään turvallisuusasiat merkityksellisenä ainoastaan silloin, kun ne koskettavat muualta tulevia.
Eräs kaikkein hämmästyttävimmistä esimerkeistä oli Mäntymaan journalistinen (?) yhteisprojekti Ylelle työskentelevän feministipuolueen puheenjohtajan Katju Aron kanssa. He rustasivat itkunsekaisen ”Lähtisitkö Irakin sekasortoon, vai jäisitkö Suomen marginaaliin?”-nettiprojektin, jossa tarkoituksena oli esitellä Irakia paikkana, jonne ei kukaan voi jalallaan astua. On jo sinällään häröä, että puoluejohtaja tekee Ylelle juttuja, mutta se, että hän tekee niitä oman puolueensa poliittisilta ydinalueilta, lienee jo ihan Euroopankin mittakaavassa poikkeuksellista.
Mäntymaan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10068103">uusin juttu</a> käsittelee &#8221;heti tapettua Alia&#8221;, eli Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen Alin kuolemaa. Edesmenneeksi väitetyn Alin tarina nojaa yksinomaan hänen tyttärensä Noorin kertomukseen sekä omaisten Ylelle toimittamiin dokumentteihin &#8211; sairaalan kuolintodistukseen sekä poliisin raporttiin.
Kuten arvata saattaa, Mäntymaan tunteisiin vetoavaa juttua on luettu ja jaettu valtavasti. Se kansanosa suomalaisista, joka haluaa nähdä asian todisteena Suomen turvapaikkajärjestelmän kohtuuttomuudesta, nielee tarinan sellaisenaan ja alkaa levittää sitä omassa piirissään. Hyvin harva vaivautuu pohtimaan asiaa siltä kantilta, että tarinan ainoalla kertojalla on itselleen erittäin vahva intressi puhua omaksi edukseen.
Julkista keskustelua ei liiaksi vaivaa sekään, että juuri nyt samaan aikaan käydään keskustelua siitä, kuinka suomalainen media lensi rähmälleen lutuisen maskotin, Rami Adhamin valheiden edessä. Pyyteettömäksi lelusalakuljettajaksi tekeytyneen Ramintapaus oli liian suloinen epäiltäväksi. Valitettavasti herkkäuskoisuudella on hintansa. Median kollektiivinen polvistuminen ilmeisen propagandatempun edessä ei ole omiaan nostamaan luottamusta kotimaiseen journalismiin.
Otetaan pari maskottiesimerkkiä lisää.
Vuoden pakolaisnaiseksi valittu Saido Mohammed paistatteli aikansa myönteisessä julkisuudessa, kunnes <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711092200521375_u0.shtml">sotkeentui</a> rahanpesu- ja petosepäilyihin. Hän painui maan alle jättäen hämmästyneet toimittajat etsimään seuraavaa puffattavaa.
Iranilaistaustainen juontaja/popmuusikko Axl Smith ehti huseerata hyvän aikaa Unicefin hyvän tahdon lähettiläänä, kunnes jäi kiinni panopuuhiensa laittomasta videoinnista. Smith tuomittiin 30 salakatselusta, neljästä kunnianloukkauksesta ja kahdesta yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, ja sen enemmittä selityksittä hän jätti Suomen taakseen ja häippäsi Lontooseen.
Toisinaan tarinoita kerrotaan &#8221;pienten ihmisten&#8221; näkökulmasta.
Yle päätti <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10013366">markkinoida</a> Bahaa Al-Saedin itkuista turvapaikanhakutarinaa äärimmäisen tunnepitoisella ja luonnollisesti täysin yksipuolisella, ainoastaan asianosaisten omiin jorinoihin perustuvilla faktoilla. Juttua ryyditettiin ällösiirappisilla kuvilla, joissa Al-Saed luuttuaa lumista eteistä sekä hömpsöttelevät keittiössä sydämen kehystämänä. Jutussa maahanmuuttovirasto kehystetiin julmaksi ja tunteettomaksi hirviölaitokseksi, joka haluaa erottaa rakastavaiset toisistaan. Ikävä kyllä alkuperäisestä jutusta jäi valitettavasti puuttumaan se pieni detalji, että Bahaa oli aikaisemmin kertonut, että häntä odottaa Irakissa vaimo ja lapset. Yle &#8221;paikkasi&#8221; tilanteen kertomalla Al-Saedin eronneen 2015. Kätevää. Al-Saedia tai tämän nykyistä Suomi-vaimoa ei varmaankaan haittaa tarinan jatkuva muuttuminen, mutta Ylen sisällöiltä voisi odottaa edes jonkinlaista lähdekritiikkiä.
80-vuotiaan Linnéa Mynttisen ja 36-vuotiaan Alin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8613502">erikoisen symbioosin tarina</a> painui niin ikään monien ihon alle, hyvässä ja pahassa. Valokuvia, jossa pyyteetön Ali työntää kiletinoloista mummelia pyörätuolilla lumihangessa. Iloista naurua keittiössä. Mynttinen esiteltiin tavallisena suomalaisena eläkeläisenä, joka on saanut tukea, turvaa ja ystävyyttä nuoresta irakilaisesta. Jälleen kerran, äärimmäisen vetoavaa tunteisiin vaikuttamista. Yksikään suomalainen media ei välittänyt mainita siitä, että vanharouva on maahanmuuttomyönteisuudestään tunnetun RKP:n aktiivi, joka ilmoitti Facebookissa työskennelleensä puolueelle. Hän politikoi edelleen minkä kerkiää. Tämä ei varmaankaan olisi oikein sopinut tarinaan mukaan. Siitä kun olisi saattanut jäädä karvas manipulaation maku suuhun.
Joskus äklösiirappisuus menee överiksi, ja lukija tajuaa vedätyksen. Näin kävi esimerkiksi Ylen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8365275">surullisenkuuluisassa puuroillassa</a>, jossa hyveellisten ymmärtäjien touhuilu lipsahti pahasti myötähäpeän puolelle. Samoin kävi HS:n yltiöpropagandistisessa <a href="http://Sokeri ei vain sulaudu maitoon vaan myös parantaa maidon makua">kirjoituksessa</a>, jossa hehkutettiin pakolaisten vastaanottamista ylitsepursuavin kielikuvin: ”Sokeri ei vain sulaudu maitoon vaan myös parantaa maidon makua”. 
<h4>Valtterin äiti, alpakat, salakuljettajan lelut</h4>
Mitä tekemistä Anu Kantolan havainnoilla, Eero Mäntymaalla ja julkisuudessa vilahtavilla maahanmuuttajamaskoteilla on keskenään?
Kuten ylempänä todettu, Kantolan havainnon mukaan &#8221;nuorin sukupolvi eroaa aiemmista siinä, että he painottavat omien mielipiteiden ilmaisua&#8221;. Valitettavasti näyttäisi olevan niin, että ikävän moni nuoremman toimittajasukupolven edustaja ei enää kykene erottelemaan omia toiveitaan ja halujaan journalistisesta työstä. Toimitustyö ja politikointi menevät niin pahasti sekaisin, ettei lopputulosta voi enää kutsua journalismiksi.
Mitään ei ole Rami Adhamin tapauksesta opita. Se tullaan kuittaamaan samanlaisena &#8221;oho, hupsis&#8221;-yksittäistapauksena kuin kaikki muutkin vastaavat. Nuorten toimittajien polttava tarve nostaa pakolaistaustaisia rakkaus-, menestys- ja selviämistarinoita on niin vahva, että perinteiset journalismin ihanteet saavat väistyä.
Tapaukset eivät heti lopu kesken. Joulukuussa kohistiin alpakoista. Niin, niistä pehmeistä ja pörröisistä hyväntahtoisista pötkylöistä, jotka kuulemma joutuivat väistymään natsien marssin tieltä. Lapsosetkin kuulemma itkivät, pienet ressut. Noh, kuten nyt tiedämme, koko alpakkatarina oli valetta. Se oli taitavaa median kautta vaikuttamista. Poliittiseen vaikuttamiseen erikoistunut Aleksi Pahkala kehitti ystäviensä kanssa <a href="https://stage.sudev.fi/aleksi-pahkalan-valehtelu-paljastui-kirjoitti-marraskuussa-salaiseen-ryhmaan-etta-alpakoiden-tarkoitus-estaa-612-kulkue/">tarinan</a>, jolla pyrittiin ohjailemaan julkista mielipidettä.
Muistanet myös Valtteri-pojan, joka näytti aina jäävän bussipysäkille? Voi riepua. Noh, onneksi hänen <a href="https://twitter.com/salsaari/status/953350802311204865">sdp-äitinsä</a> sattui olemaan töissä Radical Soul -nimisen viestintä- ja vaikuttamisfirmassa. Ei kulunut aikaakaan, kun äippä oli kaikissa mahdollisissa medioissa kertomassa <a href="https://www.hs.fi/metro/art-2000004996254.html">tarinaa</a>, jonka hän oli kuullut omalta lapseltaan, ja joka oli ehkä tapahtunut. Ennen vanhaan perheenäidit osasivat leipoa siirapista, sokerista ja kanelista makoisan piparkakkutaikinan. Tämän päivän informaatiomutsit vääntävät koulunpihan tarinoista hetkessä keitoksen, jota äimistellään presidentin kansliasta asti. Älä tule paha kakku.
Tunteet ovat oikopolku ihmisten mieleen. Mitä rajumpi kontrasti, sen vahvempi vaikutus, ja sen helpompi on ihmisiä ohjailla haluttua politiikkaa kohti. Pahkalan alpakat eroa millään tavalla RKP-aktiivimummelin pyörätuolista lumihangessa tai Rami Adhamin sotalapsille jakamista nallosista. Itkun tuherrushan noista kaikesta pääsee, ja on tarkoituskin päästä. Itku puhdistaa, luo katharsiksen ja antaa toiminnalle oikean suunnan. Rajat auki, rahasta viis, Ali lykkimään mummoa lumessa.
Ja suomalainen media lentää retkuun joka ikinen kerta. Se ei yksinkertaisesti pysty asettumaan neutraaliin asemaan, vaan heittäytyy intomielellä mukaan tunnesoopaan silloin, kun se arvelee voivansa olla hyvän puolella. Valitettavasti itkua tuhertava toimittaja ei kykene suorittamaan perustehtäväänsä.
Vanhan viisauden mukaan &#8211; jos joku näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta. Tämä kannattaisi pitää mielessä, kun seuraavan kerran joku tyrkyttää toimitukseen kaltoin kohdeltujen tavallisten kansalaisten (lue: poliittista vaikuttamista vuosikausia opiskelleen) herkkää ja hellyyttävää tarinaa (lue: viestintätoimiston copywriterin krapulassa kyhäämää itkutarinan seiskaversiota).
Lopuksi: Esitän hartaana toiveenani medialle saman asian kuin kansanedustaja Ville Taviokin: palauttakaa uutisointiin objektiivisuus ja lakatkaa politikoimasta. Demokratioissa medialla on eri funktio kuin politiikalla. Median tehtävä on poliittisen kerroksen valvonta. Media ei voi itse ryhtyä politikoimaan menettämättä samalla valvojan asemaansa.
Täydennyksiä 21.2.2018 klo 10:55: 1) &#8221;kun Mäntymaa kirjoittaa, näkökulma on aina vakio&#8221; -&gt; &#8221;kun Mäntymaa kirjoittaa, uutisten tai näkökulmien tulokulma on aina vakio&#8221;. 2) Lisätty maininta Alin omaisten Ylelle toimittamasta Irakin poliisin raportista. 3) lisätty maininta Valtterin äidin sdp-taustasta.

Näkökulma: Objektiivista journalismia vai omien mielipiteiden tuputtamista? Nuori toimittajasukupolvi marssittaa maskotteja julkisuuteen seurauksista välittämättä

Ylen toimittajan Eero Mäntymaa lähti eilen <a href="https://stage.sudev.fi/taman-nolommaksi-ei-enaa-mene-huhtasaarta-jahtaava-ylen-toimittaja-eero-mantymaa-jaa-kiinni-valheesta-kahdesti-perakkain/">jahtaamaan</a> presidenttiehdokas Laura Huhtasaarta virheellisin perustein. Suomen Uutiset tavoitti Mäntymaan esimiehen Jukka Nivan ja kysyi tämän mielipidettä sekoilusta. Nivan mukaan Ylen henkilöstö saa osallistua myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. &#8221;Keskustelun pitää perustua faktoihin&#8221;, Niva väisteli ja ehdotti luettavaksi Yleisradion julkaisemia some-ohjeita. 

Yleisradion toimittaja Eero Mäntymaa kaivoi eilen maanantaina rehvakkaasti pakasta natsikortin, kun perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari twiittasi Puolan Varsovassa järjestetystä kansallismielisestä kulkueesta.
Mäntymaa väitti Twitter-viestissään, kuinka Varsovan kulkueeseen olisi osallistunut natseja ja julkaisi kuvan natsitervehdyksen tekevästä miehestä. <a href="https://stage.sudev.fi/taman-nolommaksi-ei-enaa-mene-huhtasaarta-jahtaava-ylen-toimittaja-eero-mantymaa-jaa-kiinni-valheesta-kahdesti-perakkain/">Noloksi tilanne kääntyi</a>, kun eräs keskustelija huomautti Mäntymaalle, että kuva oli kaksi vuotta vanha eikä liittynyt mitenkään Varsovan kulkueeseen.
&#8211; Hyvin keksitty. Haetko usein fake kuvia eri tapahtumista kuin siitä mistä on kyse ja perustelet niitä valheellisilla mielipiteillä, Mäntymaalle huomautettiin.
&#8211; Joo, huomasin, että se oli vanha kuva, Mäntymaa pahoitteli – ja sortui sen jälkeen taas virheeseen. Hän nimittäin väitti, että Varsovassa olisi rukoiltu holokaustia, eli kansanmurhaa muslimeille. Tämäkin väite oli väärä. Se perustui virheellisiin CNN:n ja Washington Postin julkaisemiin uutisiin.
Tiistaiaamuna Mäntymaa pahoitteli viestittelyään.
&#8211; Mokasin! Eli jaoin väärän kuvan ja jaoin Washington Postin jutun, joka on mahdollisesti virheellinen. Pyydän anteeksi äkkipikaista toimintaa, Mäntymaa kirjoitti Twitterissä.
<h4> Ylen toimittajat esittävät reippaasti poliittisia näkökantojaan</h4>
Yleisradion toimintaa on usein viime aikoina eri kanavissa arvosteltu puolueelliseksi, ei-objektiiviseksi ja ideologisia tarkoitusperiä palvelemaan pyrkiväksi sen sijaan, että Yle tarjoaisi yleisölleen puolueetonta ja tasapuolista tiedonvälitystä.
Se, että Mäntymaa jakaa somessa virheellistä tietoa ja pyrkii epämääräisillä natsivihjauksilla mustamaalaamaan perussuomalaisten presidenttiehdokasta pikemminkin asettuu osaksi isompaa kokonaisuutta kuin näyttäytyy yksittäisen toimittajan poliittisena tempauksena.
Kuten monet muutkin Ylen toimittajat, myös Mäntymaa tuo usein reippaasti esille poliittisia näkökantojaan ja tunnustaa väriä.
Taannoin Mäntymaa pyrki kääntämään asiaintilan vitsiksi perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa käymässään Facebook-keskustelussa.
-Nykyään meille maksetaan juuri oman poliittisen ideologian julistamisesta somessa eikä mistään muusta, Mäntymaa kuittasi muka vitsikkäästi Halla-aholle. Väite saattoi silti olla hyvinkin totuudenmukainen.
<h4>”Emme omista henkilöstömme some-tilejä”</h4>
Ylen yhteiskuntatoimituksen päällikkö Jukka Niva kiertelee Suomen Uutisten kysyessä, miten Ylen toimittajien poliittinen aktiivisuus vaikuttaa Ylen luotettavuuteen.
&#8211; Me ei estetä meidän henkilöstön yhteiskunnallista keskustelua vapaa-aikana. Edellytämme, silti että vapaa-aikanakin muistetaan, miten yleisö näkee heidät Ylen toimittajina. Keskustelun pitää perustua faktoihin. Näin sanotaan Ylen sosiaalisen median toimintalinjauksissa. Haluatko tutustua siihen? Voin lähettää sen sinulle, Niva sanoo.
Tällä kertaa (Mäntymaa-tapauksessa) keskustelu ei ihan perustunut faktoihin.
&#8211; Oletko katsonut niitä Ylen some-ohjeita? Ne kannattaa katsoa. Ton verran voin sanoa tästä aiheesta.
Minusta toiminta näytti tässä tapauksessa tarkoitushakuiselta. Pyrkimys oli dissata perussuomalaisten presidenttiehdokasta.
&#8211; Se ei ollut tarkoitushakuista.
Tällainen toiminta esittää Ylen poliittisena toimijana. Toimittaja Mäntymaa myös ilmoittaa Twitterissä ammattiasemansa Ylen toimittajana. 
&#8211; Nyt käsittelet tätä tapausta kuten journalistista juttua. Se mitä tulee vapaa-aikaan, se pitää. Ei tähän ole enempää sanottavaa.
Yle levittää muutenkin paljon PS-vastaista materiaalia. Tämä näyttää erikoiselta. Eikö julkisen palvelun toimijan pitäisi pyrkiä puolueettomuuteen?
&#8211; Se on oma tulkintasi, joka ei meidän näkökulmasta pidä paikkaansa. Meidän perusarvo on riippumattomuus. Yle pyrkii aina riippumattomuuteen.
Ei se aina näytä riippumattomalta, mistä tämä johtuu?
&#8211; Kyllä se näyttää kun yleisöltä kysytään, en voi ottaa kantaa muiden puolesta.
Jos jutut osoittautuvat virheellisiksi, miten Yle toimii?
&#8211; Me emme omista henkilöstömme some-tilejä. Ylen ohjeistuksen mukaan keskustelun pitää perustua faktoihin.
Luuletko että Ylen toiminnasta syntyy tasapuolinen kuva?
&#8211; En lähde arvelemaan, millainen kuva syntyy. En aio arvella tai spekuloida tätä.
Onko asiallista esittää natsivertauksia, kun faktat eivät ole kunnossa? Millaisia seurauksia tästä on?
&#8211; Asiat käydään sisäisesti läpi. Me päätetään sitten asioista talon sisäisesti.
<h4>Ylen uusi pomo Heikki Valkama yrittää selittää asiaa pois</h4>
Ylen tuore esimies, Image-lehden päätoimittajan paikalta rekrytoitu Heikki Valkama otti ärhäkämmän linjan. Hän yritti painaa villasella Mäntymaan virheet, ja alkoi sättiä Suomen Uutisia. Tämä on erikoista, sillä Suomen Uutiset ensinnäkin paljasti Washington Postissa ja Independentissä olleen karkean virheen ja toisekseen osoitti, kuinka hataralla pohjalla Mäntymaan lähdekritiikki on.
&#8211; Siis taas näitä temppuja, joilla halutaan mustamaalata yhtä ihmistä, Valkama <a href="https://twitter.com/heikkivalkama/status/930384857749970944">ärisi</a> Twitterissä viitaten Mäntymaan saamaan kritiikkiin.
<h4>Onko uskottavuutta jäljellä?</h4>
&nbsp;
Vaikkei Jukka Niva asiaa ääneen sanonutkaan, hänen epämääräinen viittauksenta someohjeisiin kohdistunee näihin kohtiin:
&#8221;1. Mieti, miten toimintasi sosiaalisessa mediassa vaikuttaa uskottavuuteesi Ylen työntekijänä. Et voi itse päättää, näytätkö muiden silmissä Ylen työntekijältä vai yksityishenkilöltä.&#8221;
&#8221;2. Punnitse, miten ilmaiset mielipiteesi: kyseenalaistavatko ne sinun tai Ylen luotettavuuden muiden silmissä.&#8221;
Vaikka Jukka Niva ei voi ainakaan vielä tässä vaiheessa sanoa haastattelutilanteessa ääneen sitä, että hänen alaisensa somekäytös rampauttaa Yleisradion uskottavuutta, on yhtiöllä harkinnan paikka.
Moni Mäntymaata verkossa seurannut kokee, että hänen ulostulonsa ovat poliittisesti erittäin värittyneitä. Luottamus ei sanottavasti lisäänny silloinkaan, kun Mäntymaa koostaa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9136482">Sinut on käännytetty -juttuaan</a> yhdessä perusteilla olevan feministisen puolueen puheenjohtajan Katju Aron kanssa. &#8221;Teksti: Eero Mäntymaa, Suunnittelu ja editointi: Katju Aro&#8221;, kertovat käännytysjutun loppukrediitit.
On jonkin verran hämmästyttävää, että Yle teettää juttujaan puoluejohtajilla. Mutta jos tämä sallitaan, on pidettävä vähemmän hämmästyttävänä sitä on, että käännytysjuttua ovat koostamassa juurikin parivaljakko Mäntymaa ja Aro.
<h4>”Vaihda rehellisesti politiikan puolelle vihreisiin tai vasemmistoliittoon”</h4>
Mäntymaan tapauksen jälkipuinti jatkui tiistaina iltapäivällä Twitterissä. Mäntymaa listasi uudelleen, mistä tapauksessa oli ollut kysymys.
&#8211; 1. Jaoin kuvan Puolan mielenosoituksesta ja luulin sitä tuoreeksi. Kuva oli Puolan mielenosoituksesta vuodelta 2015. 2. Jaoin tietoa, joka perustui CNN:n uutisointiin. Yksi osa CNN:n uutisoinnista ei pitänyt paikkansa, Mäntymaa kirjoitti.
Hän sai läksytystä Perussuomalaisten kaupunginvaltuutetulta Sebastian Tynkkyseltä. 
&#8211; Kun Yleisradio antaa Eero Mäntymaan kaltaisten toimittajien olla suojissaan, ei ole ihme, jos vaihtoehtomedioiden markkinat kasvavat hurjaa vauhtia ihmisten menettäessä luottamuksen mediaan puolueettomana tiedonvälittäjänä, Tynkkynen kirjoitti ja kehotti Mäntymaata siirtymään reilusti politiikkaan.
&#8211; Jos mielipidevaikuttaminen kiinnostaa enemmän kuin tiedonvälitys, jätä Yleisradio ja vaihda rehellisesti politiikan puolelle vihreat- tai vasemmisto-puolueisiin. Se olisi helpotus. Journalismiksi verhottu politikointi ja mielipidevaikuttaminen on turhauttavaa jutuissasi, Tynkkynen opasti.
&#8211; Kiitos vain, mutta mielipidevaikuttaminen ei kiinnosta! Mutta ymmärrän kyllä, että se olisi sinulle helpotus. Ja huomauta jutuissani olevista virheistä, jos niitä olet huomannut. Korjaan kyllä, Mäntymaa vastasi.

Yle väistelee keskustelua Mäntymaan Twitter-sekoilusta – Esimies: ”Haluatko tutustua Ylen sosiaalisen median toimintaohjeisiin?”

Yleisradion toimittaja Eero Mäntymaan olisi varmaankin kannattanut pysyä maanantaina poissa Twitteristä. Vimmaista natsijahtia verkossa harrastava Mäntymaa innostui Varsovassa järjestetystä 60 000 osallistujan <a href="https://stage.sudev.fi/puolan-60-000-kansalismielisen-marssi-sujui-valikohtauksitta-mutta-liberaali-media-leipoo-siita-aaritapahtuman-vaikka-vakisin/">kansallismielisestä kulkueesta</a> siinä määrin, että alkoi nähdä pöpöjä oikein urakalla. Vauhtisokeus johti erittäin karkeisiin virheisiin. 

Tapahtumaketju lähti liikkeelle presidenttiehdokas Laura Huhtasaaren julkaisemasta Varsova-kulkuetta tukevasta twiitistä. Huhtasaari kirjoitti: ”Hyvä Puola”. Tästä kehkeytyi keskustelu, jota Huhtasaari <a href="https://twitter.com/LauraHuhtasaari/status/930070088677511170">jatkoi</a>:
”Historiaa tuntevat, tietävät mitä puolalaiset ovat joutuneet kärsimään. He ovat vihdoin vapaita kommunismista, natsismista ja aikovat olla vielä 100 vuoden päästäkin kansallinen ja kristillinen puola. He eivät enää suostu orjuuteen.”
Ylen Mäntymaalle tämä ei kelvannut. Hän linkitti twiittiketjuun <a href="https://twitter.com/eeromantymaa/status/930104633158225920">kuvan</a> natsitervehdyksen tekevästä uhkaavasta miehestä ja kirjoitti saatteeksi: ”Kuvassa tavallisia perheellisiä. Ja ei siinä, voihan uusnatsismin kannattajillakin perheitä olla.”
Verkkokeskustelija <a href="https://twitter.com/KuismaSami/status/930114522303647747">huomautti</a> Mäntymaalle, että hänen kuvansa ei liity Varsovan kulkueeseen lainkaan. Kuva esittää unkarilaisia marssimassa Puolassa vuonna 2015.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/11/mantymaa.jpg"><img decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-39055" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/11/mantymaa.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/11/mantymaa.jpg 694w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/11/mantymaa-127x300.jpg 127w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/11/mantymaa-432x1024.jpg 432w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/11/mantymaa-42x100.jpg 42w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/11/mantymaa-16x38.jpg 16w" sizes="(max-width: 694px) 100vw, 694px" /></a>
&nbsp;
<h4>Pieleen, ja kohta uudestaan pieleen</h4>
Mäntymaa ei väärän kuvan levittämisestä sen kummemmin hätkähtänyt, vaan jatkoi saman tien <a href="https://twitter.com/eeromantymaa/status/930115448875646976">vielä raflaavammalla twiitillä</a>:
Joo, huomasin että se on vanha kuva. Pahoittelut! Tässä sloganeita tämän päivän marssilta: “Clean Blood&#8221;. “Europe Will Be White&#8221;. &#8221;Pray for Islamic Holocaust&#8221;. &#8221;Tavallisten perheellisten&#8221; puheita?
Mäntymaa siis väitti twiitissään, että Varsovan kulkueessa olisi rukoiltu holokaustia muslimeille.
Jos Mäntymaa olisi viitsinyt tarkistaa väitteensä, hän olisi melko helposti voinut todeta, että väite ei pidä paikkansa. On totta, että väite on levinnyt laajalti niin sanotussa valtamediassa, mutta silminnäkijähavaintoa tai valokuvia ei ole. Holokaustiväitettä levittävät <a href="https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2017/11/12/pray-for-an-islamic-holocaust-tens-of-thousands-from-europes-far-right-march-in-poland/?tid=sm_tw&amp;utm_term=.a460627ec5b5">Washington Post</a> ja <a href="http://www.independent.co.uk/news/world/europe/poland-far-right-marchers-racist-signs-islamic-holocaust-white-europe-neo-nazis-supremacists-a8052256.html">Independent</a> viittaavat <a href="http://edition.cnn.com/2017/11/12/europe/poland-warsaw-nationalist-march/index.html">CNN:n uutiseen</a>, jonka alkuperäisessä versiossa todella kerrottiin islamic holocaust –kyltistä.
CNN on jälkikäteen korjannut uutistaan ja poistanut holokaustikylttiä koskevan väitteensä. CNN:n uutisen loppuun on lisätty korjaus, jossa hieman vaikeaselkoisesti todetaan, että &#8221;..tekstiä on muutettu vastaamaan sisältöä, joka oli näkyvissä Varsovan kylteissä.&#8221;
Puolalainen toimittaja Tomasz Lysiak on löytänyt <a href="https://twitter.com/TomaszLysiak/status/930069735991140352">holokaustikyltin</a>. Se on vuodelta 2015 &#8211; aivan kuten Mäntymaan linkittämä toinenkin feikkikuva.
<h4>Anteeksi nyt</h4>
Eero Mäntymaan maanantaihin mahtui kaksi peräkkäistä fake news -tilannetta. Se on aika paljon toimittajalle, jonka talo pitää luotettavutta ylimpänä arvonaan.
Mäntymaa jakeli valheitaan tilanteessa, jossa hän yritti tarkoituksella diskreditoida presidenttiehdokasta.
Olin jotenkin ymmärtänyt journalismin olevan sitä, että toimittajat yrittävät pitää huolta siitä, että poliitikot eivät valehtele. Onko tämä kuvio nyt sitten kääntynyt päälaelleen?
Muutos 14.11.2017 klo 10.48 &#8211; Mäntymaan ensimmäisenä julkaisema kuva esittää unkarilaisia marssimassa Puolassa vuonna 2015.

Eero Mäntymaa

Halla-aho sisäministeri Ohisalolle: ”Aiotteko jatkossa olla vähemmän hyväuskoinen nyyhkytarinoiden edessä?”

Yle julkaisi nyyhkytarinan karkotetusta afgaanista – jätti kertomatta pahoinpitelytuomion syyn

Jani Toivolan eduskunta-avustaja valppaana – löysi rasismia jopa SPR:n rasismia vastustavasta kampanjasta

Näkökulma: Objektiivista journalismia vai omien mielipiteiden tuputtamista? Nuori toimittajasukupolvi marssittaa maskotteja julkisuuteen seurauksista välittämättä

Yle väistelee keskustelua Mäntymaan Twitter-sekoilusta – Esimies: ”Haluatko tutustua Ylen sosiaalisen median toimintaohjeisiin?”

Tämän nolommaksi ei enää mene: Huhtasaarta jahtaava Ylen toimittaja Eero Mäntymaa jää kiinni valheesta – kahdesti peräkkäin

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025